Järjestöt ja sote-uudistus 1.9.2017, Pori Erityisasiantuntija Minttu Ojanen
Esityksen sisältö Uudistuksen eteneminen Keskeiset järjestölinjaukset lainsäädännössä Järjestöjen mahdollisuudet ja uhkat uudistuksessa Vaikuttamistyö
Uuden valinnanvapauslain keskeiset muutokset suhteessa edelliseen esitykseen: Yhtiöittämisvelvollisuus poistetaan, maakunnan ei tarvitse yhtiöittää omaa palveluntuotantoaan. Valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa myöhäistetään, vaiheittainen voimaantulo vuodesta 2020 alkaen. Tarkennetaan ja tarvittaessa poistetaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle toimijalle kuin viranomaiselle. Tarkennetaan valinnanvapauden pilotointia koskevia säännöksiä.
Valtakunnalliset järjestölinjaukset Sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhmä julkaisi linjaukset 22. toukokuuta 2017 http://alueuudistus.fi/jarjestot Taustalla kolmannen sektorin esittämät huolet järjestöjen roolista yleishyödyllisenä toimijana ja/tai palveluntuottajana sote- ja maakuntauudistuksessa linjaukset koostavat järjestöjä koskevaa lainsäädäntöä, rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä teki ehdotuksia
Keskeistä: Maakunnalla on yhteistyövelvoite hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yhteistyön selkeyttämiseksi säädetään sote-järjestämislakiin yleisempi yhteistyövelvoite (Sote-järjestämislain 8 ). Järjestöillä ei ole yhtiöittämisvelvoitetta, mutta palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta on erotettava selvästi joko toiseen yhdistykseen, säätiöön tai yhtiöön.
Kunnilla on jatkossakin kannustin toimia myös järjestöjen kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ø Kunnat saavat osana valtionosuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahoitusta (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 ). Ø Maakunnat saavat rahoitusta onnistuneesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (Maakuntien rahoituslaki 11 ).
maakunnat tulevaisuuden kunnat sote-järjestöt järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut kilpailutettua ostopalvelua järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut mitä on yleishyödyllisyys? ei ostopalvelua? ei kilpailutettua? miten tilataan? miten rahoitetaan? järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta palvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen markkinaehtoinen yleishyödyllinen ammattimainen palkattu työ vapaaehtoiset ostopalvelut, hankinnat avustukset voittoa tavoitteleva voittoa tavoittelematon ei-taloudellinen
Sote-järjestöjen tuoma lisäarvo uudistukseen SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT EDUSTAVAT 1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien kokemuksia ja näkökulmia 2. Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja palveluihin sekä erilaisten ihmisryhmien hyvinvoinnin erityiskysymyksiin liittyvää sisällöllistä (ammatillista) asiantuntemusta 3. Sosiaali- ja terveysalalla tehtävää vapaaehtoistyötä ja vertaistukea 4. Järjestölähtöistä palvelutuotantoa 5. Järjestölähtöistä kansanterveystyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi 6. Eettisesti, intressi- ja arvopohjaisesti arvioituna, ihmiskeskeistä kansalaisnäkökulmaa ja asiakaslähtöisyyttä
Sote-uudistus on järjestöille sekä haaste että mahdollisuus Asiakaslähtöisyys, kansalaisten ääni (edustamiensa ryhmien edunvalvonta) Järjestöjen palvelutuotanto Osallisuus kokonaisvaltaiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön
Asiakaslähtöisyys
Asiakaslähtöisyys ja käyttäjän ääni - mahdollisuudet Järjestöt käyttäjien äänen kokoajana, välittäjänä ja vahvistajana Asiantuntemus ja kokemusasiantuntijuus erilaisista sairauksista, vammoista sekä sosiaalista hyvinvoinnin haasteista palvelujen sisällölliseen kehittämiseen Asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen (esim. asiakasraadit, kuntien hyvinvointikertomukset)
Asiakaslähtöisyys ja käyttäjän ääni - haasteet Järjestöt eivät pääse mukaan maakunnallisen palvelurakenteen suunnitteluun / toimeenpanoon Uutena yhteistyökumppanina ja vaikuttamisen kohteena itsehallinnollinen maakunta suhteiden luominen Maakunnan hankinnoissa painottuu asiakaslähtöisyyden, laadun ja innovatiivisuuden sijaan hinta
Järjestöjen palvelutuotanto
Järjestöjen palvelutuotanto - mahdollisuudet Järjestöjen vahvuudet: asiakaslähtöisyys, eettisyys, laatu ja kokemus Järjestöt ovat monien sairaus- ja vammaryhmien kohdalla alansa asiantuntijoita ja esim. suurimpia kuntoutus- ja sopeutusvalmennuksen järjestäjiä Järjestöt toimivat myös sellaisten kansalaisten ja väestönryhmien kanssa, joita julkinen palvelujärjestelmä ei välttämättä tavoita Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden kautta järjestöt ovat selvillä ihmisten arkipäivän haasteista tätä tietoa pystytään soveltamaan palvelutuotantoon Tuotto kotimaisessa omistuksessa
Järjestöjen palvelutuotanto haasteet (järjestöjen ajatuksia) Kuinka turvataan pienten ja keskisuurten toimijoiden toimintaedellytykset monopolit eivät ole kenenkään etu Palveluntuottajajärjestöiltä puuttuu selkeä viestintä ja argumentointi sen suhteen, miksi heidän palvelunsa kannattaa valita (yritykset tämän osaavat). Järjestöjen tuottamien palvelujen erityispiirteet pitäisi saada terävämmin esille. Tarvitaan järjestöjen välisiä kumppanuuksia ja suurempia kokonaisuuksia, uudenlaista ajattelua yhteistyön tekemisestä. Tämä on kuitenkin koettu haasteelliseksi. Kilpailijoidenkin kesken tulisi tehdä yhteistyötä, jos halutaan menestyä (järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö). Liiketoiminnan (ja markkinoinnin) osaamisen tarve on tällä hetkellä suuri.
Järjestöt ja hyte-työ
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - mahdollisuudet Sote-uudistuksen onnistuessa tulevaisuuden kunnassa voi olla terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta huomattavasti nykyistä parempi tilanne. Voimavaralähtöinen terveyden edistäminen on kunnissa jäänyt sairauslähtöisten palveluiden varjoon. Edellyttää, että kunnissa aidosti tartutaan terveys- ja voimavaralähtöiseen näkökulmaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja samaan aikaan sote uudistuksen toteutus turvaa sairaus- ja riskilähtöisten palveluiden laadun ja saatavuuden. Järjestöjen merkityksen ymmärtäminen hyvinvointia tukevissa asioissa pienentää tarvetta raskaisiin palveluihin. Järjestöjen ja kuntien yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (esim. kumppanuudet, hyvinvointikertomus yms.) yhteistyörakenteiden luominen / olemassa olevan yhteistyön jatkuminen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - haasteet Kunnissa ei aidosti panosteta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen hyte jää muun elinkeino- ja aluepolitiikan jalkoihin Järjestöjen merkitystä hyte-työssä ei ymmärretä järjestöt jäävät sivuun kehittämistyössä ja esim. hyvinvointistrategioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa Kumppanuuksia maakuntien ja / tai kuntien ja järjestöjen kesken ei synny Järjestöjen keskinäinen yhteistyö ei jostain syystä toteudu riittävän hyvin > vaikuttamistoimintaan ei saada vahvuutta Kuntien hyte-osaajat siirtyvät maakuntiin ja luontevat / jo olemassa olevat verkostot pitää luoda uudelleen
Maakunnallinen vaikuttamistyö: - maakuntastrategia - sote-palvelustrategia - maakunnan palvelulupaus
Maakuntastrategia Maakuntalaki 35 Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5) omistajapolitiikka; 6) henkilöstöpolitiikka; 7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
SOTE -palvelustrategia Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 2. luku, 14 Sote-palvelustrategian laatiminen osana maakuntastrategia SOTE -palvelustrategiassa maakunta päättää myös: Mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut
Maakunnan palvelulupauksen laatiminen Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, 2. luku, 15 Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Maakunnan on julkaistava palvelulupauksensa julkisessa tietoverkossa ja muilla lupauksen julkisuutta edistävillä tavoilla.
Järjestöillä on toimijoina merkittävä asema ja tehtävä kansalaisten; 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä 2) Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa 3) Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (1/3) Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden rakenteet Määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot Luodaan pysyvät yhteistyörakenteet maakuntien, kuntien ja maakunnan muiden toimijoiden kesken Huolehditaan maakunnassa riittävät henkilöstöresurssit hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön Käytetään maakunnalle osoitettua yleiskatteellista hyte-rahaa nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, esim. 20 /asukas Luodaan kunnille taloudelliset kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (2/3) Järjestöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenkumppaneina Kuntien ja maakuntien on rahoitettava jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa. Järjestölähtöisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan jatkuvuus on turvattava lisäämällä sote-järjestämislain 8 n 2 momenttiin maakunnan yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. (lisäys lakiin: Lisäksi maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunta tukee ja avustaa yleishyödyllisten yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.) Maakunnan tulee turvata järjestöjen rahoitus myös hyte-ylimenokauden aikana vuosina 2019-2022 Valtuustokausittainen tehtävässä maakunnallisessa hyvinvointikertomuksessa tulee huomioida myös kokemustieto
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (3/3) Eriarvoisuuden vähentäminen Maakunnan on turvattava palvelujen yhdenvertainen saatavuus, saavutettavuus ja alueellinen tasa-arvo Palvelut tulee järjestää niin, että haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsema henkilökohtainen ohjaus ja tuki turvataan. Asiakasmaksut eivät saa lisätä eriarvoisuutta eikä hyvinvointi- ja terveyseroja. Asiakasmaksuja määriteltäessä on huomioitava maksujen ja muiden hoitoon liittyvien kustannusten aiheuttama kokonaisrasitus asiakkaalle. Palvelumaksuissa maksurasitus ei saa kohdistua pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville ihmisille.
2. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen (1/2) Osallisuuden ja vaikuttamisen rakenteet Määritellään maakuntastrategiassa asukkaiden esteettömät osallistumisja vaikutuskanavat ja asukasfoorumit. Osoitetaan riittävästi resursseja asukkaiden osallistamiseen. Laaditaan kansalaisyhteiskuntastrategia osaksi maakuntastrategiaa Luodaan jokaiseen maakuntaan järjestöyhteistyötä kokoava toimintarakenne, joka kokoaa järjestöt ja maakunnan päättäjät. Tuetaan yhdistysten toimintaa ja toimintaedellytyksiä (avustukset, tilat, yhdistysten kuuleminen), koska yhdistykset tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia osallistumiseen (lähiyhteisöt, osallisuus, yhteisöllisyys, syrjäytymisen ehkäiseminen) ja vaikuttamiseen (kansalaisten äänen kokoaminen, vahvistaminen ja välittäminen päätöksentekoon)
2. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen (2/2) Osallisuus palveluiden kehittämisessä Varmistetaan palvelujen käyttäjien ja heitä edustavien järjestöjen aktiivinen kuuleminen ja osallistaminen palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämisessä prosessien alkuvaiheista lähtien. Otetaan asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus osaksi sote-palveluiden valmistelua, kehittämistä, toteutusta ja arviointia Osallistetaan asukkaat palvelulupauksen valmisteluun (kansallisen mallin mukaisesti)
3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja kehittäminen (1/2) Tunnistetaan järjestöjen vahvuus palvelujärjestelmässä eli toiminnan lähtökohtana oleva arvopohja, eettisyys ja historia sekä tunnistetaan järjestölähtöisen toiminnan monimuotoisuus. Palveluiden järjestämisessä huomioidaan erityis- ja/tai pienet asiakasryhmät ja niille palveluja tuottavat järjestöt ja niiden mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajina, huomioiden kasvupalveluiden piirissä olevat osatyökykyiset, maahanmuuttajat ja muuten vaikeasti työllistyvät - Järjestöt on perustettu vastaamaan jonkin kansalaisryhmän tai erityisalueen tarpeisiin Integroidaan järjestöjen tuottamat palvelut ja muut tukitoimet palvelukokonaisuuksiin - Järjestöjen toiminnan ja palvelujen lähtökohtana on tuttuus ja hyvä käytännön elämäntilanteiden asiantuntijuus sekä vastaaminen suoraan käyttäjien tarpeisiin
3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja kehittäminen (2/2) Varmistetaan palveluiden laatu: palveluntuottajien hyväksymisen kriteerit, palvelusopimukset, luodaan järjestäjälle riittävät ja toimivat ohjaus ja valvontamekanismit laadun varmistamiseksi Turvataan asukkaiden palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja esteettömyys maakunnan eri osissa asuville henkilöille (palvelusopimuksissa liikkuvat palvelut, digitaaliset palvelut) Otetaan järjestöt mukaan kehittämään palveluja ja -kokonaisuuksia (erityisasiantuntijuus ja -kokemus edustamistaan ihmisryhmistä ja niiden tarpeista) Tunnistetaan järjestöjen kansalliset, alueelliset ja paikalliset tietovarannot osana kansallista sote-tiedon kokonaisuuttaa ja varmistetaan edellytykset niiden hyödyntämiselle maakunnissa ja kunnissa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa työtila -Innokylässä Helpottaa tiedon jakamista ja järjestötoimijoiden keskinäistä vuoropuhelua sekä maakuntien sisällä että eri maakuntien välillä Lisää uudistuksen valmistelun avoimuutta Antaa tietoa valtakunnallisesta valmistelusta Mahdollistaa alueellisten järjestötoimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämisen Toimii materiaalipankkina
Kiitos! minttu.ojanen@soste.fi, 050 462 3347