Lapsuuden SIB Vaikuttavuusinvestoiminen työkaluna elämänkaaren mittaiseen hyvinvointiin Sari Rautio, johtava asiantuntija 3.10.2017
MISTÄ ON KYSE? Työn muutos ja julkisen talouden paineet ravistelevat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Haemme näihin ilmiöihin positiivisia ratkaisuja.
Selkeät, mitattavat tulostavoitteet suunnittelun pohjaksi. Muutos, mitä haetaan. 4
Lähtökohta: lastensuojelun kustannukset korkeat - Sijaishuollon asiakasmäärät suhteessa samanikäiseen väestöön. Lähde: THL
Data 6
Ongelmien kasaantuminen Malli tehty yhteistyössä THL:n (Merikukka, Ristikari, Ståhl), Iceheartsin (Vartiamäki) ja kuntien (Pekuri, Valkama) asiantuntijoiden kanssa. 1987 kohorttitiedon avulla lapset jaetaan riskiryhmiin, riskitekijöitä - vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki (yli 6kk) - vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma - vanhemman alhainen koulutus - perhetausta; ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4) Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä. 7
Ongelmien kasaantuminen Osuudet 1987 kohortissa - RL 0: 74 % - RL 1: 18% - RL 2: 7% - RL 3: 1,4% - RL 4: 0,1% 8
Uudet sijaishuollon päätökset 9
Odotetut vuosikustannukset riskiluokittain Ikä 10
Jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa 11
Toimeentulotukikuukaudet 24v asti 12
Mittarit Primäärinen tavoite yhteiskuntaan ja työelämään integroituneet kansalaiset, tulosmittarina - NEET (Not in Employment, Education or Training), tulospalkkio jos saavutettu 18 vuoden iässä, perustuen odotettuihin hyötyihin Tulosmittareina lisäksi säästökohteet perustuen todelliseen käyttöön - Säästökohteet: sijaishuolto, avohuolto, erityinen tuki perusopetuksessa, psykiatrinen erikoissairaanhoito Seurataan myös - interventioon osallistumista (syntyykö luottamuksellinen aikuissuhde) - koulupoissaoloja (yläasteen poissaoloilla on suuri korrelaatio peruskoulun varaan jäämiseen) - yksilökohtaisia tavoitteita, väkivaltakäyttäytyjillä ristiriitatilanteita koulussa, koettua hyvinvointia, itseluottamusta, kaverisuhteita Näitä käytetään seuramaan palvelun toimivuutta matkalla kohti pidemmän aikavälin tuloksia (NEET) 13
Vaikuttavuusinvestoinnin lisäarvo kaupungin, kunnan, julkisen sektorin omaan toimintaan Etenkin pitkäjänteisen toiminnan vaikuttavuuden osalta kunnalla on mahdollisuus oppia siitä, miten henkilöstö saadaan sitoutumaan useiksi vuosiksi samoihin asiakkaisiin. Kunta saa uuden toiminnallisen mallin haasteellisempien lasten syrjäytymisriskin minimointiin. Samaa sijoittajien riskinottoon ja hyödynjakoon perustuvaa mallia voidaan käyttää myös muiden yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Hankkeesta saatuja oppeja hyödynnetään oman toiminnan kehittämisessä. Kunta saa tukea lasten ja nuorten erilaisista auttamismalleista palvelukokonaisuuden toimialaosaajilta (mm. LSKL) ja mallin vaikuttavuuden seurantaan
12 Ennustettu kehityspolku kustannusten näkökulmasta 10 8 6 SIB Ennusteen ja toteutuneen erotus 4 2 0 6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v 16v 17v 18v Riskitekijöiden perusteella ennustettu korjaavien palveluiden käyttö Toteutunut korjaavien palveluiden käyttö Toteutuva kehityspolku kustannusten näkökulmasta INTERVENTIO Työskentelyyn liitetään laadullinen arviointi
TYÖKALUNA SIB-MALLI Lisää varoja ja vaikuttavuutta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen.
Mikä on SIB-mallin* idea? *tulosperusteinen rahoitussopimus 18
SIB-mallin keskeiset toimijat 19
Lapset, nuoret ja perheet - hankekokonaisuus Hankkeet liittyvät edistäviin, ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin, joilla tavoitellaan lastensuojelutarpeen vähenemistä Hankkeiden kohderyhmäksi valitaan ensisijaisesti suuren syrjäytymisriskin lapset, koska heidän oletetaan aiheuttavan suurimman osan lastensuojelun kustannuksista Lastensuojelun keskusliitto identifioinut 3 teemaa, joiden ympärille palvelukokonaisuuksia rakennetaan Lapsiperheiden arjen ja lasten kasvun tuki Koulunkäynnin edistäminen - Työelämään kiinnittymisen tuki Toteutuskumppaneita on ilmoittautunut >60 ja palvelukokonaisuuden ydintoimijoita on mallinnettu Palvelukokonaisuuden taloudellinen mallinnus tehdään ydintoimijoiden empiiristä tietoa käyttäen
Lapset ja nuoret I Ky - Rahaston rakenne Lapset ja nuoret I Ky (vaihtoehtorahasto) Palvelukokonaisuus Hämeenlinna Lapsuuden hyvinvoinnin SIB Palvelukokonaisuus Kunta Y Palvelukokonaisuus Kunta Z Koulupoissaolo-SIB Kunta Y) Syrjaytymisen ehkäisy Työelämään kiinnittyminen (2012 United Kunta Z) Työelämään kiinnittyminen (SIB Kunta Y) (SIB Kunta Z) Koulupoissaolo (SIB Kunta Z) Hämeenlinna Kunta Y Kunta Z
M Sijoittajien rooli kokonaisuudessa Lapsuuden hyvinvoinnin SIB Rahasto (sijoittajat) rahoittaa palvelukokonaisuuden tuottamisen, joka on n. 50 nuoren osalta enimmillään n. 1,6 milj. euroa 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 Toiminnan rahoitustarve Kerätyillä varoilla rahoitetaan Lapsuuden hyvinvoinnin SIB Kaksi Icehearts-joukkuetta, joiden toiminta kestää 12 vuotta, sekä operaatiokeskuksen suosittelemia muita palveluita lapsen tarpeen mukaan Asiakas (kunta) maksaa sovitun osuuden toteutuneista säästöistä Rahaston sijoittaman pääoman palautus ja tuotto on sidottu tulosten perusteella maksettaviin palkkioihin
Lapsuuden hyvinvoinnin SIB / HML Potentiaalisten lasten kartoitus esikouluiässä Joukkueen kokoaminen 1. luokalla Lapsella/nuorella vaikeaa: Tukea elämänhallintaan, oppimisvaikeuksiin, koulunkäyntiin Kasvattaja lapsen rinnalla ALAKOULU Kriisi perheessä: psykologista tukea, kotikäyntejä, perhetyötä YLÄKOULU Kasvattaja lapsen rinnalla Kasvattaja nuoren rinnalla TYÖPAIKKA/ OPISKELUPAIKKA Tulevaisuutta etsimässä: Tukea opiskelu- ja työpaikan etsimiseen TOIVEIKAS TULEVAISUUS www.lskl.fi
Lapsuuden hyvinvointi SIB/ tuki ja yhteistyö Operaatiokeskus Mukana kunnan edustajat, LSKL, Icehearts, FIM ja Epiqus Kokoontuu neljännesvuosittain Icehearts raportoi Operaatiokeskukselle mallin toteutuksesta, toimenpiteistä ja tuloksista Operaatiokeskus ohjaa toimintaa ja suunnittelee Lapsuuden hyvinvoinnin - toiminnan lisäksi mahdollisesti tarvittavat toimet rahaston budjettiraamin puitteissa Toteuttamiskumppaneiden yhteiskehittämisfoorumi Kokoontuu säännöllisesti Toiminnan seurantaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarpeellisuuden arviointia Toimintaprosessien tarkastelua ja yhteistyömahdollisuuksien identifiointia asiantuntijoita mukana myös kunnan edustajia, muita Vastuussa LSKL ja Icehearts Lapsikohtainen yhteistyöverkosto Lapsen ympärille rakentuva toimijoiden verkosto (perhe, koulu, sostoimi, muut, Icehearts + toteuttajakumppanit) www.lskl.fi