Asiakirjayhdistelmä 29 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen rahoitusmallissa vuosille 27 29 painopistettä on siirretty siten, että vahvistetaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen sekä kansainvälistymisen edellytyksiä. Toimintamenoista perusrahoituksen osuus on vuonna 29 noin 72,3 %, hankerahoituksen 6,5 % ja tuloksellisuusrahoituksen 21,2 %. Hankerahoituksella tuetaan erityisesti rakenteellista kehittämistä, kansainvälistymistä ja opiskeluprosessien kehittämistä. Yliopistolain ja siihen liittyvien muiden säädösten kokonaisuudistus toteutetaan siten, että hallituksen esitykset voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 29. Kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema muutetaan itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, joko yksityisoikeudellisen säätiön muodossa tai julkisoikeudellisena laitoksena. Lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös yliopistojen ohjaus- ja rahoituskäytänteet. Tavoitteena on, että uusi yliopistolaki tulee voimaan 1.8.29 siten, että uusimuotoinen toiminta voi alkaa täydessä laajuudessa 1.1.21. Yliopistolain uudistuksen yhteydessä on tavoitteena muodostaa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun pohjalle rakentuva Aalto-yliopisto, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentuva Turun uusi yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistojen pohjalle rakentuva Itä-Suomen yliopisto. Valtio varautuu pääomittamaan julkisoikeudellisina laitoksina toimivia yliopistoja siten, että niiden vakavaraisuus, maksukyky ja luottokelpoisuus turvataan. Hallitus valmistelee periaatteet, joilla valtio osallistuu yliopistojen pääomittamiseen niiden vuoden 21 loppuun mennessä hankkimaa yksityistä rahoitusta vastaavasti. Tämän toteuttamiseksi säätiöpohjainen toimintamalli tehdään kaikille yliopistoille mahdolliseksi. Varsinaiset päätökset pääomittamisesta tehdään kunkin yliopiston osalta erikseen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistot vahvistavat toiminnallaan yhteiskunnan kestävää taloudellista ja kulttuurista kehitystä, hyvinvointia sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan. Yliopistokoulutuksen ja -tutkintojen sisältöä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita tehostetaan maan eri osissa. Toiminnallinen tuloksellisuus Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat yliopistoyksiköt sekä kansainvälisen huippututkimuksen lisääminen. Yliopistojen rooli kansainvälisinä toimijoina vahvistuu. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjä-asiantuntemusta. Yliopistot osallistuvat valtakunnallisen Aasia-ohjelman toteuttamiseen. Yliopistot lisäävät vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia. Yliopistot kehittävät opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja tutkintotavoitteet 23 25 27 29 arvio Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushtv:t 1,53 1,66 1,73 1) 1,78 Tohtorintutkinnot/professorit,57,63,67,69 1) Vuoden 27, opetus- ja tutkimushenkilökunnassa kaikki rahoituslähteet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Asiakirjayhdistelmä 29 Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta 1,45 1,53 1,67 1,74 Opiskelijat (FTE)/opetushenkilökunta.. 14,3 14,3 14,2 Yliopisto-opintojen laskennallinen läpäisy (%) 7,4 7,5 7,9 71, Ylemmät korkeakoulututkinnot 12 411 12 92 13 884 14 518 2) Tohtorintutkinnot 1 257 1 422 1 524 1 594 Yliopistot kehittävät työyhteisöjään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina sekä henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseen suunnataan erityistoimia. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen kustannusten kohdentuminen eri tulosalueille 26 27 29 arvio Kokonaiskustannukset, milj. euroa 2 29 2 97.. Koulutus, % 38,4 36,1 36,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 51,3 53,9 53,2 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,3 1, 1, Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset, milj. euroa 1 32 1 341.. Koulutus, % 49,8 47,5 48,2 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 39,8 42,1 41,8 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,4 1,4 1, Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 1. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 427 74 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 54 euroa täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen yliopistojen omien päätösten mukaisesti 2) enintään 45 euroa muun liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen 3) enintään 15 euroa yliopiston yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamien valtion sta annetun lain (423/1988) 3 a :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden perustamisesta ja valtiolle kuuluvien osakkeiden merkitsemisestä ja muista omistusjärjestelyistä sekä yhtiöiden toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin menoihin 4) yliopistojen opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden tutkimusta ja koulutusta edistävien avustusten maksamiseen, esimerkiksi väitöskirjojen viimeistelyyn ja kansainvälistä liikkuvuutta edistäviin toimiin, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Avustus ei saa olla palkkaa korvaava henkilökohtainen apuraha 5) valtion rahoituksena 1.8.29 voimaan tulevassa yliopistolaissa määriteltyjen uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen toiminnan suunnitteluun ja uudistuksen toimeenpanon valmisteluun ja 6) vuonna 21 uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan. Kohdassa 3 tarkoitetut yliopistoyhtiöt perustetaan yliopiston esityksestä opetusministeriön päätöksellä. Perus- 2) Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa ja tohtorin tutkinnoissa vuoden 29 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 27 29. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Asiakirjayhdistelmä 29 tetuissa yliopistoyhtiöissä valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi asianomainen yliopisto. Yliopistot oikeutetaan hyväksymään tässä tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden osakkeiden luovutus, merkitsemättä jättäminen tai vastaava osakejärjestely, joka aiheuttaa valtion määräysvallan tai määräenemmistövallan menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen. Määrärahan käytön edellytyksenä kohdan 3 käyttötarkoitukseen on, että a) perustettava yliopistoyhtiö toteuttaa välittömästi yliopistolain 4 :ssä yliopiston tehtäväksi säädettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tutkimustulosten tai taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä; tai b) perustettava yliopistoyhtiö vahvistaa mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen toimintaa ja sen tuloksia liiketoiminnassa kotimaassa tai kansainvälisesti; c) perustettavan yliopistoyhtiön toimialaksi on määritelty tämän kappaleen a) tai b) kohdan mukainen liiketoiminta. Osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot otetaan 5 euroon saakka nettobudjetoinnissa huomioon asianomaisen yliopiston tuloina. Yliopistot oikeutetaan luovuttamaan hallinnassaan olevia valtiolle kuuluvia immateriaalioikeuksia ja muuta irtainta omaisuutta apporttina perustettaville yliopistoyhtiöille enintään 1 5 euron arvosta. S e l v i t y s o s a : Tarkoitus on, että tilivirastoina toimineiden yliopistojen vuodelta 29 varainhoitovuodelle 21 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan. Kohdassa 3 tarkoitettujen osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (74/1991) säädetään. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista (12/26). Määrärahan arvioitu käyttö Helsingin yliopisto, mistä vähintään 2 765 euroa 322 933 Svenska social- och kommunalhögskolanille Jyväskylän yliopisto 115 36 Oulun yliopisto 134 684 Joensuun yliopisto 64 663 Kuopion yliopisto 58 67 Turun yliopisto 125 432 Tampereen yliopisto 92 141 Åbo Akademi 57 891 Vaasan yliopisto 23 247 Lapin yliopisto 32 973 Teknillinen korkeakoulu 147 936 Tampereen teknillinen yliopisto 71 224 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 41 178 Helsingin kauppakorkeakoulu 27 477 Svenska handelshögskolan 14 677 Turun kauppakorkeakoulu 15 749 Sibelius-Akatemia 3 832 Teatterikorkeakoulu 11 739 Taideteollinen korkeakoulu, mistä vähintään 2 8 euroa elokuva- ja lavastustaiteen osaston toimintamäärärahaa 29 23 Kuvataideakatemia 5 81 Opetusministeriön käytettäväksi 3 966 Yhteensä 1 427 74 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 27 28 29 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Asiakirjayhdistelmä 29 Bruttomenot 1 845 584 1 926 413 2 55 74 Bruttotulot 558 45 535 628 Nettomenot 1 287 134 1 391 413 1 427 74 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 264 89 siirtynyt seuraavalle vuodelle 274 19 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 28 29 Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 225 592 241 461 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 213 13 233 82 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 12 579 7 659 Kustannusvastaavuus, % 15,9 13,3 Hintatuki 1 565 99 Kustannusvastaavuus tuen jälkeen 14 144 8 649 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 28 29 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 196 992 217 6 EU:lta saatava rahoitus 65 748 8 429 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 15 17 11 14 Tulot yhteensä 367 847 47 539 Hankkeiden kokonaiskustannukset 427 484 464 113 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -59 637-56 574 Kustannusvastaavuus, % 86, 87,8 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 9 89 euroa) 37 353 Yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen 23 Teknillisen korkeakoulun väistötilavuokrat (kertameno) 1 5 Ruotsinkielisen päivähoitohenkilöstön pätevöitymiskoulutus 1 Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 13 9 Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattujen tilojen vuokrien tarkistukset 1 Tuottavuustoimet (-25 htv) -11 Kertaluonteisten menojen poistuminen -5 Siirto momentille 29.3.21-5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Asiakirjayhdistelmä 29 Muut muutokset -1 Yhteensä 69 352 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 9 9 / 2 8 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 1 5 euroa esityksen 1 423 14 euroon nähden aiheutuu Teknillisen korkeakoulun lisääntyneistä kertaluonteisista vuokrakustannuksista vuonna 29 johtuen väistötiloihin siirtymisestä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Yliopistojen toimintamenomäärärahoissa on lisäystä yhteensä 33,2 miljoonaa euroa vuoteen 28 verrattuna. Opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulosneuvotteluissa on sovittu merkittävistä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä toimintaedellytysten kehittämiseksi. Kiinteistöjen käyttöä yliopistojen pääomittamisessa käsiteltiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 18.11.28. Valtion omistamat ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevat yliopistokiinteistöt yhtiöitetään kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöosakeyhtiöön. Yksi kiinteistöyhtiö hallinnoi Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen kiinteistöjä, toinen Aalto-korkeakoulusäätiön kiinteistöjä ja kolmas Suomen muiden yliopistojen kiinteistöjä. Kiinteistöosakeyhtiöissä yliopistojen omistusosuus on 2/3 ja valtion 1/3. Tarkoitus on, että kiinteistöosakeyhtiöt voidaan perustaa viimeistään 1.8.29. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan ratkaisu noudatti opetusministeriön ja valtiovarainministeriön asettaman työryhmän esitystä kiinteistöjen käytöstä. Y l i o p i s t o j e n t o i m i n t a m e n o t. Vaikka yliopistojen kokonaisrahoitus kasvaa merkittävästi, yliopistojen perusrahoitus ei edelleenkään ole riittävä ja yliopistojen tilanne on vaikea. Sen vuoksi momentille lisätään 3 euroa. R u o t s i n k i e l i n e n l a s t e n t a r h a n o p e t t a j a- k o u l u t u s. Ruotsinkielistä lastentarhanopettajakoulutusta järjestetään nykyisin ainoastaan Pietarsaaressa, Pohjanmaalla. Erityisesti eteläisen Suomen tarve huomioon ottaen ruotsinkielistä päivähoitohenkilöstöä on liian vähän. Erityisen paha tilanne on pääkaupunkiseudulla, jossa 2 ruotsinkielisestä lastentarhanopettajasta 48 on epäpäteviä eli 24 prosenttia. Porvoossa 11 prosenttia on epäpäteviä. Tilanne pahenee koko ajan mm. henkilöstön eläköitymisen johdosta. Edellä olevan ja aloitteen TAA 83/28 vp perusteella momentille lisätään 1 euroa Åbo Akademille käytettäväksi lisäyksenä ruotsinkielisen päivähoitohenkilöstön pätevöitymiskoulutuksen aloittamiseen Helsingissä vuonna 29. H a m m a s l ä ä k ä r i k o u l u t u s. Valiokunta on käsitellyt hammaslääkäreiden koulutustarvetta ja katsoo, että päätökset tulee tehdä ripeästi. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 2 : Eduskunta edellyttää, että hammaslääkärien koulutusta koskevat päätökset Kuopion osalta tehdään kevään 29 kehysriihessä. E d u s k u n n a n l a u s u m a 2 : Eduskunta edellyttää, että hammaslääkärien koulutusta koskevat päätökset Kuopion osalta tehdään kevään 29 kehysriihessä. 29 1 427 74 28 III lisä 1 5 28 II lisä 31 525 28 1 358 388 27 tilinpäätös 1 296 262 94 2. Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 337 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 21 uudessa oikeushenkilömuodossa toimivan Helsingin yliopiston käyttöpääomaan kohdennettavaksi Kansalliskirjaston toimintaan. S e l v i t y s o s a : Tarkoitus on, että Kansalliskirjaston vuodelta 29 varainhoitovuodelle 21 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivan Helsingin yliopiston käyttöpääomaan käytettäväksi Kansalliskirjaston toimintaan. Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään yliopistolaissa (645/1997) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/27). Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana. Kansalliskirjasto kehittää ja vahvistaa suomalaisen kirjastolaitoksen palvelutasoa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Asiakirjayhdistelmä 29 tuottaa kirjastoverkolle tietokantapalveluja, digitaalisen kirjaston sovelluspalveluja, elektronisen aineiston hankintapalveluja, standardointi- sekä yhteistilastopalveluja kehittää tutkimuskirjastoa tieteellisenä tutkimusympäristönä modernisoi kirjaston asiantuntijapalveluja kansallisista kokoelmista ja humanistis-yhteiskuntatieteellisiltä tieteenaloilta vastaamaan tutkimusyhteisön uusia tarpeita sekä digitoi kustannustehokkaasti kansalliset lähdeaineistot verkon kautta laajaan käyttöön. Määrälliset tavoitteet 25 27 29 tavoite Kulttuuriperinnön turvaaminen digitoidut sivut 278 327 6 mikrokuvaus/valotusmäärä 1 39 1 41 1 25 Kansalliset tietoverkkopalvelut kansallisten tietokantojen koko, milj. 8,4 9,9 8,8 kansallisten tietokantojen hakukäyttö, milj. 3, 3,2 3,25 FinElib-aineistojen käyttö (haut), milj. 29,8 52,8 6, Kansalliset tutkimuskirjastopalvelut lainat (paikallis+kauko) 53 551 55 paikalliskävijät 429 199 2 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 27 28 29 Bruttomenot 14 23 15 19 15 137 Bruttotulot 1 342 1 69 8 Nettomenot 12 681 13 5 14 337 Siirtyvät erät siirtynyt seuraavalle vuodelle 596 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Siirto momentilta 29.5.2 (vapaakappalelain uudistus) 7 Vuokrakustannusten nousu 137 Yhteensä 837 29 14 337 28 13 5 27 tilinpäätös 13 277 3. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 79 126 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppilasavustuksiin 2) maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen ja 3) vuonna 21 uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan kohdennettavaksi harjoittelukoulujen toimintaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Asiakirjayhdistelmä 29 S e l v i t y s o s a : Tarkoitus on, että harjoittelukoulujen vuodelta 29 varainhoitovuodelle 21 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan käytettäväksi harjoittelukoulujen toimintaan. Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista ohjattua harjoittelua. Ohjatun harjoittelun määrällisenä tavoitteena on vähintään 41 7 opintopistettä. Opettajankoulutuksen määrällisten muutosten vaikutukset harjoittelutarpeeseen ja koulujen toiminnan laajuuteen arvioidaan. Määrälliset tavoitteet 25 27 29 tavoite Oppilaita 7 893 7 848 7 9 peruskoulu 5 684 5 644 5 7 lukio 2 29 2 24 2 2 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 27 28 29 Bruttomenot 76 897 8 173 81 57 Bruttotulot 2 299 2 223 1 931 Nettomenot 74 598 77 95 79 126 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 67 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 255 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 54 euroa) 2 748 Tasokorotus 2 Tuottavuustoimet (-16,2 htv) -352 Kertaluonteisten menojen poistuminen -1 Muut muutokset -173 Yhteensä 3 223 Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 29 1 euroa, on otettu huomioon momentin 29.1.3 mitoituksessa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Harjoittelukoulujen toimintamenomäärärahoihin ei ole viime vuosina osoitettu palkkaratkaisujen lisäksi muuta pysyvää lisärahoitusta. Valiokunta on joutunut tästä huomauttamaan usean n käsittelyn yhteydessä. Muun muassa kuluvan vuoden mietinnössä (VaVM 25/27 vp HE 62/27 vp, HE 157/27 vp) valiokunta käsitteli niitä vaaroja ja negatiivisia seurauksia, joita voi syntyä ellei harjoittelukoulujen asianmukaisesta rahoituksesta huolehdita. Lisämäärärahoja tarvitsee muun muassa Savonlinnan harjoittelukoulu, mikä tulee hoitaa Senaatti-kiinteistöille täydentävässä esityksessä myönnetyn lisävaltuuden nojalla. Momentille lisätään 2 euroa harjoittelukoulujen toimintamenoihin. 29 79 126 28 II lisä 2 47 28 75 93 27 tilinpäätös 73 184 4. Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Asiakirjayhdistelmä 29 S e l v i t y s o s a : Yliopistojen palvelukeskus Certia on aloittanut toimintansa vuonna 28. Yliopistoja siirtyy palvelukeskuksen asiakkaiksi vuosina 28 21. Palvelukeskus Certia toimii budjettirahoitteisena siirtymäkauden ajan, enintään vuoden 21 loppuun saakka. Palvelukeskuksen oikeudellinen asema on tarkoitus muuttaa tilivirastosta osakeyhtiöksi yliopistouudistuksen yhteydessä. Tällöin palvelut muuttuvat maksullisiksi. Vuoden 29 aikana palvelukeskus jatkaa asiakassuhteiden, uuden toimintamallin ja tietojärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yliopistojen kanssa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 euroa toiminnan ennakoitua nopeamman laajenemisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 9 9 / 2 8 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 3 euroa esityksen 5 euroon nähden aiheutuu toiminnan ennakoitua nopeammasta laajenemisesta. 29 8 28 II lisä 1 28 5 2. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 23 267 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitysja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen ja potilasvakuutusmaksujen maksamiseen 2) yliopistojen yhteisen atk-toiminnan ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin 3) yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen ja 4) enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Käyttösuunnitelma 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 5 822 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 14 445 3. Yliopistokeskusten kehittäminen 3 Yhteensä 23 267 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 84 euroa) 1 73 Yliopistokeskusten kehittäminen 5 Kertaluonteiset erät -7 5 Supertietokoneen vuoden 28 maksuerä -2 Siirto momentille 28.2.6 (Valtion IT-palvelukeskus) -121 Siirto momentille 29.5.2-7 Muut muutokset -684 Yhteensä -9 432 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Saadun selvityksen perusteella yliopistokeskusten kehittämiseen lisätään 5 euroa. 29 23 267 28 II lisä 273 28 32 699 27 tilinpäätös 26 817 21. Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisoikeudellisiksi laitoksiksi muutettavien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi uudistuksen siirtymävaiheessa. S e l v i t y s o s a : Yliopistojen oikeudellisen aseman muutokseen liittyvä maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaaminen edellyttää, että siirtyvien erien lisäksi yliopistoille maksetaan kertaluonteista lisärahoitusta, jonka tulee olla käytettävissä pääosin vuoden 21 alussa. Pidemmällä aikavälillä yliopistojen rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen, korkeakouluverkon rakenteellisen kehittämisen tuottamat hyödyt sekä yliopistojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Asiakirjayhdistelmä 29 uudistettava taloudenpito luovat edellytykset yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman pysyvälle ylläpidolle. 29 5 87. Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 euroa. Määrärahaa saa käyttää Aalto-yliopiston säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätiön pääoman maksamiseen vähintään 8 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on valtion vuoden 29 osuus Aalto-yliopiston säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös muita rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 28 21 siten, että valtion osuus on yhteensä 5 milj. euroa edellyttäen, että muiden rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 2 milj. euroa. 29 2 28 II lisä 2 Määrärahaa saa käyttää Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätion pääoman maksamiseen vähintään 2 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on valtion vuoden 29 osuus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös yksityisiä rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 29 211 siten, että valtion osuus on yhteensä 125 milj. euroa edellyttäen, että yksityisten rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 5 milj. euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 9 9 / 2 8 v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään esitykseen. 29 5 88. Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 5 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9