Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 225 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 225 Espoo 2004 TKK-RTA-R225 TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Laskennallinen tarkastelu toimitilan käyttäjän keskeisistä ympäristönäkökohdista ja niiden ohjaamisesta Seppo Junnila Mikko Nousiainen 100 % Kustannukset 100 % Ympäristövaikutukset 80 % 60 % 40 % 20 % 80 % 60 % 40 % 20 % Kiinteistötoiminnot Muut toiminnot 0 % A B C D E U1 U2 case-yritys 0 % A B C D E U1 U2 case-yritys
Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 225 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 225 Espoo 2004 TKK-RTA-R225 TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Laskennallinen tarkastelu toimitilan käyttäjän keskeisistä ympäristönäkökohdista ja niiden ohjaamisesta Seppo Junnila Mikko Nousiainen TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI
Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL 2100 02015 TKK URL: http://www.rta.tkk.fi Puh. 09 451 3743 Fax 09 451 3758 E-mail: leena.honkavaara@hut.fi 2004 Seppo Junnila, Mikko Nousiainen ISBN 951-22-7158-3 ISBN 951-22-7159-1 (PDF) ISSN 1456-9329 Otamedia Oy 1. painos Espoo 2004
TEKNILLINEN KORKEAKOULU http://www.hut.fi/ Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite Rakentamistalouden laboratorio www.rta.tkk.fi Tekijä(t) TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio Junnila, Seppo & Nousiainen, Mikko Julkaisun nimi TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN LASKENNALLINEN TARKASTELU TOIMITILAN KÄYTTÄJÄN KESKEISISTÄ YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDISTA JA NIIDEN OHJAAMISESTA Tiivistelmä Palvelualan yritysten on havaittu aiheuttavan merkittävän osan yhteiskunnan ympäristövaikutuksista. Tutkimuksissa on arvioitu, että palvelualalla toimivat yritykset aiheuttavan noin 20 prosenttia yhteiskunnan keskeisistä ympäristövaikutuksista, mikä on lähes yhtä paljon kuin valmistavan teollisuuden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Palvelualan yritysten potentiaali vähentää omia ympäristövaikutuksiaan onkin merkittävä ja monet kansainväliset yritykset ovat ottaneet kestävästä kehityksen tai yhteiskuntavastuun osaksi toimintaansa. Toistaiseksi aiheesta on olemassa hyvin vähän tieteellistä tietoa ja aiheen laskennallista käsittelyä ei juuri ole esitetty. Kvantitatiivisen tarkastelun, kuten elinkaariarvioinnin, avulla voitaisiin kuitenkin merkittävästi helpottaa yrityksen strategista johtamista ympäristöasioiden osalta. Palvelualan yrityksillä tarkoitetaan tässä organisaation sisäistä tai ulkopuolista asiakasta palvelevaa organisaatiota. Palvelulle tyypillistä on, että palveluntuottaja tuottaa aineettoman hyödykkeen kuten tietoteknisen sovelluksen tai teknisen suunnitelman. Hyödykkeen toteuttamisessa tarvitaan kuitenkin aineellisia tuotteita kuten paperia tai tietokoneita. Tässä tutkimuksessa tarkastellut palveluorganisaatiot toimivat pankki- ja konsulttialalla sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian alalla. Tutkimuksen tavoitteena on palvelualan yritysten ympäristövaikutusten laskennallinen arvioiminen sekä yritysten keskeisten ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen määrittäminen. Tutkimuksessa huomiota kiinnitetään erityisesti toimitilojen käytön merkitykseen palvelualan yritysten ympäristövaikutusten ja -kustannusten aiheuttajana. Lisäksi tutkimus määrittelee ne käytettävissä olevat ohjauskeinot, joilla palvelualan yritysten ympäristövaikutuksia pystytään tehokkaimmin ohjaamaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toimitilojen käyttö on keskeisin yksittäinen ympäristövaikutuksia aiheuttava toiminto palvelusektorilla toimivissa organisaatioissa. Toimitilojen käyttö aiheutti keskimäärin lähes puolet case-organisaatioiden ympäristövaikutuksista. Seuraavaksi eniten ympäristövaikutuksia aiheuttivat työmatkustaminen ja kotimatkaliikenne, kumpikin keskimäärin noin kuudesosan ympäristövaikutuksista. Skenaarioanalyysi osoitti, että merkittävimmät yrityksen ympäristösuorituskykyyn vaikuttavat ohjauskeinot ovat myös pitkälti kiinteistön käyttöön liittyviä asioita. Eniten organisaatioiden ympäristösuorituskykyyn pystyttiin vaikuttamaan ohjaamalla kiinteistön energiankulutukseen ja sen hankintaan liittyviä toimintoja, joiden vaikutus oli suurusluokkaa ± 20 %:a. Lisäksi kotimatkaliikenteeseen ja kiinteistöjohtamiseen liittyvillä ohjaustoimenpiteillä oli suuri vaikutus yrityksen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, suurusluokkaa ± 10 %:a. Tarkasteltaessa tuloksia käyttäjäorganisaation liiketoiminnallisesta näkökulmasta tuomalla rahavirrat mukaan tarkasteluun toimitilojen käytön merkitys korostui entisestään. Toimitilojen käytön keskimääräinen kustannusvaikutus case-organisaatioiden tilinpäätöksessä oli vain noin 6 prosenttia, kun niiden osuus yrityksen hallinnoimien toimintojen (ei kotimatkoja) ympäristövaikutuksista oli lähes 70 prosenttia. Tutkimuksen tulokset viittaavatkin siihen, että toimitilajohtaminen on hyvin keskeisessä roolissa käyttäjäorganisaatioiden ympäristöasioiden hallintaa parannettaessa. Lisäksi näyttäisi siltä, että hyvällä toimitilojen ympäristöjohtamisella voitaisiin saavuttaa yrityksissä selkeitä ympäristösuorituskyvyn parannuksia suhteellisen vähin kustannuksin. Asiasanat (avainsanat) ja luokat toimitila, ympäristöjohtaminen, elinkaariarviointi, LCA, palveluala Paikka Espoo Vuosi 2004 Sivumäärä 45 Julkaisun kieli suomi Tiivistelmän kieli suomi, englanti ISBN (painettu) 951-22-7158-3 ISBN (elektroninen) 951-22-7159-1 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) 1456-9329 TKK-RTA-R225 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY http://www.hut.fi/ Department/laboratory and URL/Internet address Construction Economics and Management www.cem.hut.fi Author (s) ABSTRACT PAGE Publisher Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Junnila, Seppo & Nousiainen, Mikko Title ENVIRONMENTAL MANAGEMENT OF OFFICE PREMISES LIFE CYCLE ASSESSMENT OF THE ENVIRONMENTALLY SIGNIFICANT ACTIVITIES OF A SERVICE SECTOR COMPANY Abstract The study quantifies the environmental impact of service sector companies aiming at demonstrating the importance of facility activities in the environmental strategy of those companies. A multiple-case study approach and a life-cycle assessment (LCA) framework were used to estimate the environmental impact of seven service sector organizations. In addition, a scenario analysis was performed to evaluate the possibilities to manage the environmental performance of the company The result showed that with only around five percent of total expenses, facility activities caused over half of the environmental impact in all cases, which supported the original hypothesis that the role played by facilities is of utmost significance. However, the results varied somewhat between the studied environmental impact categories. The management measures that impacted the environmental performance of the company the most were in the area of energy management of the building, both the ones that related to the energy purchasing and consumption. Also the measures that had an effect on commuting and space utilisation efficiency had a relatively high impact on the environmental performance of the company. The result would suggest that facilities-related activities are highly relevant in the environmental strategy of service sector companies. Based on the analytical generalization used in multiple case studies it can also be predicted that other organizations having similar characteristics as the ones studied here (e.g. service sector company, industrialized country) would produce a significant share of their environmental impact in facilities related activities, while at the same time, these same activities would account for only a minor share of their expenses. This would imply that enhancing company s facility management to support its environmental work can provide excellent environmental management potential with a favourable cost-benefit ratio. Keywords and classification facility, environmental management, life cycle assessment, LCA, service industry Place Espoo ISBN (printed) 951-22-7158-3 Year 2004 Number of pages 45 Language of publication Finnish Language of abstract Finnish, English ISSN and number or report code (printed) 1456-9329 TKK-RTA-R225 ISBN (electronic) 951-22-7159-1 ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)
Esipuhe Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden Toimitilojen ympäristöjohtaminen (TOIMI) -tutkimusprojektia. TOIMI-tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa toimitilojen strateginen merkitys palvelualan yritysten ympäristöasioiden hallinnan näkökulmasta sekä selvittää toimitilojen käyttäjien tämän hetkinen suhtautuminen ympäristöjohtamiseen. Projektissa laskettiin yritysten eri toimintojen ympäristötunnusluvut ja määriteltiin konkreettiset ohjauskeinot toimitilojen ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi. Tämän raportin lisäksi tutkimusprojektissa julkaistiin seuraavat raportit ja artikkelit: Nousiainen, M., Junnila, S. 2004. Ympäristöpäämäärät kevyen ja palveluteollisuuden yrityksissä. TKK-RTA-S51. Espoo. Nousiainen, M., Junnila, S. 2004. Environmental management of facilities in service and light industries. Proceedings of the EuroFM, Copenhagen, Denmark, May 12-14. Junnila, S., 2004. Environmental significance of facilities in service sector companies. Facilities. Emerald Group Publishing Limited. In print. Junnila, S., Nousiainen, M. 2005. Environmental contribution of the office building to the user organization s environmental impact. CIB 2005, 11th Joint CIB International Symposium, June 13-16, Helsinki, Finland. Submitted. Tutkimuksen aihealueesta julkaistiin myös seuraavat raportit ja artikkelit: Junnila, S. and Horvath, A. 2003. Life-cycle environmental effects of an office building. Journal of Infrastructure Systems. Vol. 9, Iss. 4, pp. 157-166. ASCE. Junnila, S., Horvath, A. and Guggemos, A. 2004. Life-cycle assessment of office buildings in Europe and the U.S. Journal of Infrastructure Systems. In print. Junnila, S. and Horvath, A. 2003. Environmental sensitivity analysis of the life cycle of an office building. In: Sarja A. ed. Proceedings of integrated lifetime engineering of buildings and civil infrastructures, ILCDES. Kuopio, Finland. December 1-3. RIL. pp. 215-220. Nousiainen, M., Junnila, S., Puhto, J. 2003. Kiinteistönhoidon vaikuttamismahdollisuudet toimitilan ympäristöominaisuuksiin, TKK-RTA-R220. Espoo. TOIMI- tutkimushankkeen päärahoittajana toimi Tekes. Lisäksi tutkimusta rahoittavat alla luetellut yritykset, joiden edustajat muodostivat tutkimuksen johtoryhmän. Esitämme suuret kiitokset tutkimuksen rahoittajille sekä tutkimusta ohjanneille johtoryhmän jäsenille. Tiina Tanninen-Ahonen Matti Rinnekangas (pj) Karoliina Vahala/Tarja Turkulainen Mia-Kristiina Viitanen Merja Julin Prof. Arpad Horvath Prof. Jouko Kankainen TkT Arto Saari Tekes Nordea OyJ Jaakko Pöyry Infra Nokia Oyj Kapiteeli Oy University of California at Berkeley Teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Selvitys on tehty Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratoriossa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet TkL Seppo Junnila ja DI Mikko Nousiainen. Espoossa 3.6.2004 Seppo Junnila & Mikko Nousiainen 7
8
Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO... 10 1.1 Tutkimuksen tausta... 10 1.2 Tutkimuksen tavoite... 10 2 TUTKIMUSMENETELMÄ... 12 2.1 Multiple Case Study... 12 2.2 Elinkaariarvioinnin soveltamisalan määrittely... 12 3 TUTKIMUSAINEISTO... 17 4 TUTKIMUSTULOKSET... 19 4.1 Yritysten ympäristövaikutukset... 19 4.2 Yritysten ympäristöprofiilit... 21 5 TULOSTEN TULKINTA... 23 5.1 Tulosten normalisointi... 23 5.2 Toimitilojen kustannukset vs. ympäristövaikutukset... 24 5.3 Suomi vs. Yhdysvallat... 25 5.4 Herkkyystarkastelu... 26 5.4.1 Keskivertoyritys... 26 5.4.2 Ohjaustoimenpiteiden testaus... 27 5.5 Luotettavuustarkastelu... 38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 40 LÄHTEET... 43 LIITE 1. Elinkaariarvioinnin lähtödatan luotettavuuden arviointikriteeristö 9
1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Palvelualalla toimivien yritysten on havaittu aiheuttavan merkittävän osan ympäristöuttavan noin 20 %:a yhteiskunnan keskeisistä ympäristövaikutuksista, mikä on lähes vaikutuksista yhteiskunnassa. Rosenblum et al. (2000) ovat arvioineet palvelualan aihe- yhtä paljon kuin valmistavan teollisuuden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Palvelualan yritysten mahdollisuudet vähentää omia ympäristövaikutuksia ovatkin merkittäviä ja osi ttain tästä syystä kestävästä kehityksestä onkin tullut osa monien kansainvälisten yritysten toimintaa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisilla palvelu ja kevyen teollisuuden yrityksillä on enemmän ISO 14001 ympäristösertifikaatteja kuin muiden toimialojen yrityksillä yhteensä. Lisäksi lähes 80 %:a yhdysvaltalaisista ja eurooppalaisista palvelualan yrityksistä on nimennyt yhteiskuntavastuun yhdeksi toimintastrategiaansa osa-alueeksi ja lähes 60 %:a on määritellyt itselleen konkreettisia toimintaa ohjaavia ympäristötavoitteita (Nousiainen, Junnila 2004). Palvelualan yrityksissä toimitilojen käyttöön allokoidut kustannukset ovat tyypillisesti melko vaatimattomia verrattuna yritysten kokonaisbudjettiin, alle 8% kokonaiskustan- ( Leibowitz 2001). Tämä saattaa olla yksi syy, miksi toimitilojen merkitys yri- nuksista tysten strategisessa johtamisessa, myös yhteiskuntavastuun osalta, jää usein melko vaapainoarvolle. Tutkimuksissa on havaittu, että vain noin 10 prosenttia eri timattomalle puolilla maailmaa toimivista suurista palvelualan yrityksistä kiinnittää erityistä huomio- ympäristöjohtamisessaan (Nousiainen, Junnila ta toimitiloihin 2004). Viimeaikaisten havaintojen perustella näyttäisi kuitenkin siltä, että kiinteistöjen merkitys palvelualan yritysten ympäristösuoriutumisessa saattaa olla hyvin huomattava (Swiss Re 2002, Kesko 2002, Royal & SunAlliance 2001). Tieteellisesti tutkittua, las- tietoa palvelualan yritysten ympäristövaikutuksista on kuitenkin vähän. Tällä kennallista hetkellä on lähes mahdoton löytää kvantitatiivista tutkimustietoa toimitilojen käytön merkityksestä palvelualan yritysten ympäristöjohtamisen näkökulmasta. Kvantitatiivisen tarkastelun, kuten elinkaariarvioinnin, avulla voitaisiin kuitenkin merkittävästi parantaa ympäristöjohtamisen laatua yrityksissä (Stewart et al. 1999). 1.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on laskea palvelualan yritysten aiheuttamat ympäristövaikutukset ja määritellä yritysten keskeiset ympäristövaikutuksia aiheuttavat toiminnot. Tutkimus kiinnittää erityistä huomiota kiinteistöjen käytön merkitykseen palvelualan yritysten ympäristövaikutusten aiheuttajana. Tutkimuksessa on lisäksi elinkaariarvioinnin 10
avulla verrattu toimitilojen käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia yrityksen muiden toimintojen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin seitsemässä case-yrityksessä. Lisäksi tutkimus pyrkii määrittelemään ne ohjauskeinot, jotka tehokkaimmi n vaikuttavat palvelualan yritysten ympäristösuorituskykyyn. Palvelualan yrityksillä tarkoitetaan tässä organisaation sisäistä tai ulkopuolista asiakasta palvelevaa organisaatiota. Palvelulle tyypillistä on, että palveluntuottaja tuottaa aineettoman hyödykkeen kuten tietoteknisen sovelluksen tai teknisen suunnitelman. Hyödykkeen toteuttamisessa tarvitaan kuitenkin aineellisia tuotteita kuten paperia tai tietokoneita. Tässä tutkimuksessa tarkastellut palveluorganisaatiot toimivat pankki- ja konsulttialalla sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian alalla. 11
2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Multiple Case Study Tutkimuksessa on käytetty Multiple Case Study -menetelmää ja elinkaariarviointilaskentaa (LCA, Life Cycle Assessment) palvelualan yritysten aiheuttamien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Multiple Case Study on menetelmä, jossa analyyttisen yleistyksen avulla pystytään selittämään tutkittavaa ilmiötä (Yin 2003). Elinkaariarviointi on puolestaan kansainvälisessä standardissa ISO 14040 (1997) määritelty menetelmäksi, jolla pystytään tunnistamaan, määrittelemään tai arvioimaan tuotteen, prosessin tai palvelun elinkaaren aikaiset syötteet ja tuotokset sekä potentiaaliset ympäristövaikutukset. Elinkaarella tarkoitetaan tuotteen koko elinaikaa (ns. kehdosta hautaan) raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, käyttöön ja loppukäsittelyyn eli hävittämiseen. Elinkaariarvioinnin on usein todettu olevan sopivin käytettävissä oleva menetelmä laaja-alaisen ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamiseksi (Kohler, Moffat 2003, Curran 1996). 2.2 Elinkaariarvioinnin soveltamisalan määrittely Tutkimuksessa elinkaariarviointi kattaa palvelualalla toimivan yrityksen koko toiminnan yhden vuoden ajalta. Elinkaaritarkastelussa toiminnallisena yksikkönä käytetään yrityksen yhden vuoden toimintoja yhtä työntekijää kohden laskettuna. Tutkimuksessa on tarkasteltu seitsemää kevyen teollisuuden tai palvelualan organisaatiota, jotka edustivat pankki-, konsultointi- ja ICT-aloja. Organisaatiot olivat kooltaan hyvin erisuuruisia, sillä niissä työskenteli tutkimusajankohtana kymmenestä yli neljään sataan työntekijään. Viisi tarkasteltavista organisaatioista sijaitsee Suomessa ja kaksi Yhdysvalloissa. Seuraavien lyhyiden organisaatiokuvausten lisäksi yritykset on esitelty tarkemmin Taulukossa 1. Case A toimii pääsääntöisesti Suomen markkinoilla, mutta osittain myös Euroopassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 25 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 6000 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. Case B toimii pääsääntöisesti Suomen markkinoilla, mutta myös osittain Euroopassa ja muualla maailmassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 21 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 3500 km työmatkat ja 10000 km kotimatkat. Case C toimii pääsääntöisesti paikallisesti Suomen markkinoilla, mutta myös osittain koko Suomen ja Skandinavian tasolla. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 23 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 1000 km työmatkat ja 4500 km kotimatkat. 12
Case D toimii pääsääntöisesti Pohjoismaissa, mutta osittain myös koko Euroopassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 33 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 24000 km työmatkat ja 9000 km kotimatkat. Case E toimii sekä Suomen markkinoilla, että myös osittain Euroopan ja koko maailman markkinoilla. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 29 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 5500 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. Case U1 toimii pääsääntöisesti Yhdysvaltain markkinoilla, mutta myös muualla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 29 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 18000 km työmatkat ja 10000 km kotimatkat. Case U2 toimii pääsääntöisesti Yhdysvaltain markkinoilla, mutta myös muualla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 28 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 6000 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. 13
Taulukko 1. Case-organisaatioiden ominaispiirteet. Lyhenne CHP tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Case ominaispiirteet Cases A B C D E US1 US2 Toimintaympäristö Sähkön tuotantotapa CHP CHP CHP CHP Maakaasu 51 % 45 % 0 % 51 % 0 % 12 % 14 % Kivihiili 29 % 25 % 91 % 29 % 0 % 52 % 57 % Ydinvoima 10 % 11 % 0 % 10 % 75 % 24 % 23 % Vesivoima 6 % 16 % 0 % 6 % 17 % 0 % 3 % Muut 4 % 3 % 9 % 4 % 8 % 12 % 3 % Lämmön tuotantotapa CHP CHP CHP CHP CHP Maakaasu 38 % 66 % 0 % 65 % 65 % 0 % 0 % Kivihiili 61 % 33 % 91 % 34 % 34 % 0 % 0 % Muut 1 % 1 % 9 % 1 % 1 % 0 % 0 % Vedenpuhdistuslaitos BOD,w 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % P, w 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % N, w 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % Liikenneyhteydet Henkilöauto Yes Yes Yes Yes Yes Yes Yes Linja-auto Yes Yes Yes Yes Yes No No Raideliikenne No Yes No Yes No No No Kevyt liikenne Yes Yes Yes Yes Yes Yes Yes Toimitilat Tilankäytön tehokkuus net-m2/hlö 25 21 23 33 29 29 28 Sähköenergian kulutus kwh/m3/a 36 28 39 68 39 79 71 Lämpöenergian kulutus kwh/m3/a 25 23 37 39 19 0 0 Elinkaari vuotta 50 50 50 50 50 50 50 Kunnossapitojaksot - julkisivut vuotta 40 40 40 40 40 40 40 - yläpohja ja katto vuotta 30 30 30 30 30 30 30 - ilmastointilaite vuotta 25 25 25 25 25 25 25 - ulkopinnat vuotta 15 15 15 15 15 15 15 - sisäpinnat vuotta 10 10 10 10 10 10 10 Jätteet kg/hlö/a 129 148 148 292 156 24 32 -kierrätysaste 40 % 44 % 20 % 25 % 66 % 28 % 45 % Liikematkat km/hlö /a 6060 3476 840 24519 5528 18470 6080 Lennot 56 % 50 % 10 % 99 % 76 % 90 % 68 % Henkilöauto 44 % 50 % 38 % 0 % 24 % 10 % 32 % Muut 0 % 0 % 52 % 1 % 0 % 0 % 0 % Toimistolaitteet Huonekalut, käyttöikä vuotta 8 8 5 5 8 8 8 Tietokoneet, käyttöikä vuotta 4 4 4 4 4 4 4 Matkapuhelimet, käyttöikä vuotta 2 2 2 2 2 2 2 Paperit ja toimistotarvikkeet Paperit kg/hlö /a 74 101 143 110 15 466 421 Toimistotarvikkeet /hlö /a 174 178 560 504 110 150 180 Kotimatkaliikenne km/hlö /a 7936 9891 4465 9229 8113 10200 7690 Henkilöautot 84 % 75 % 72 % 20 % 79 % 100 % 100 % Linja-auto 12 % 9 % 23 % 8 % 10 % 0 % 0 % Kiskoliikenne 1 % 9 % 0 % 70 % 6 % 0 % 0 % Kevyt liikenne 3 % 7 % 5 % 2 % 5 % 0 % 0 % 14
Tehtyihin elinkaariarviointeihin sisältyi kaikki case-organisaatioiden toiminnot. Organisaatioiden toiminnot määriteltiin yritysten kirjanpidon perusteella (Kuva 1.). Organisaatioiden hallinnoimien toimintojen lisäksi elinkaariarviointeihin sisällytettiin organisaatikotimatkaliikenne. Vaikka kotimatkaliikenne ei suoranaisesti kuulu- kaan yritysten hallinnoimiin toimintoihin, otettiin se mukaan tarkasteluun, koska koti- m atkaliikenne liittyy kuitenkin läheisesti yritysten työskentelyprosess eihin ja lisäksi siihen vaikuttaminen on usein vapaaehtoisesti sisällyte tty yrityksen ympäristöpäämää- riin. Investointihyödykkeiden osalta elinkaariarvioinnissa käytettiin seuraav ia takaisin- maksuaikoja: rakennukset 50 vuotta, huonekalut 8 vuotta, tietokoneet ja vastaavat elekt- oiden henkilöstön roniset toimistolaitteet 4 vuotta ja matkapuhelimet 2 vuo tta. Ympäristönäkökohdat Kotimatkat Toimitilat -sähkö -lämpö -muu hoito -rakennus -kunnossapito -purku Toimisto- tarvikkeet -lentoliikenne -palvelut Työmatkat Muut -A4-paperit -henkilöautot -tavarat -kirjekuoret - muut kulku- -kirjat neuvot -sarjat -lehdet Aineelliset kustannukset Toimisto- -huonekalut laitteet -sähkö- laitteet -pistokesähkö Ympäristövaikutus Ei ympäristövaikutusta Aineettomat kustannukset Kuva 1. Tutkimuksessa mukana olevat organisaatioiden toiminnot. Organisaatioi den toiminnot määriteltiin yritysten yksityiskohtaisen tilinpäätöksen perusteella. Elinkaaritarkastelussa tietojen kerääminen (inventaarioanalyysi) eteni seuraavissa vai- heissa: 1. Case-organisaatioiden toiminnot ja ettiin yritys ten kirjanpidon perusteella kah- teen ryhmään, ns. aineellisia ja aineettomia kustannuksia aiheuttaviin toimintoi- hin. Aineettomia kustannuksia aiheuttivat esimerkiksi palkat, sosiaalikulut, tie- tokoneohjelm ien lisenssit ja aineettomat palvelut. Aineellis ia kustannuksia aihe- uttivat puolestaan esimerkiksi erilaiset materiaali- ja energiahankinnat, sekä palvelut jotka sisälsivät merkittävästi ener giaa tai materiaaleja, kuten kiinteistöjen kunnossapito, postipalvelut, jne. 15
2. Aineellisia kustannuksia aiheuttavien toimintojen sisältämät materiaali- ja energiamäärät selvitettiin kirjanpidon tilikarttojen avulla. Tilikarttojen perusteella etsittiin alkuperäiset laskut, joista kerättiin ostetut määrät tuotteita tai palvelua. Kiinteistön osalta tiedot kerättiin sekä kiinteistön käyttäjän että omistajan dokumenteista (vuokrakirjanpito, energiakatselmukset, sähkölaskut, jne.). 3. Työntekijöiden kotimatkaliikenteen määrä ja laatu selvitettiin sähköpostilla tehdyn kyselyn avulla. Kyselylomakkeessa kysyttiin työntekijöiltä sekä päivittäisen työmatkansa pituus että kulkuneuvo. Kulkuneuvon valinnassa määriteltiin kaikki työmatkaan käytetyt kulkuneuvot (esim. pyörä 2 km, paikallisjuna 8 km ja kävely 0,5 km) sekä ensi ja toissijaisen kulkutapa (esim. talvi ja kesä kotimatkat). Kotimatkojen pituus varmistettiin vielä organisaation työntekijöiden posti- tää malliin elinkaaritiedon puuttumisen vuoksi. Näitä toimintoja olivat esimer- kiksi postituspalvelut, hotellimajoitus, markkinointi sekä yrityslahjat. Elinkaari- numerolistauksen ja digitaalisen karttapalvelun välimatkalaskurin avulla. 4. Elinkaarimalli luotiin aineellisten kustannusten ja työmatkaliikenteen perusteella. Joitain niukasti energiaa tai materiaalia sisältäviä palveluita ei voitu sisällyt- tarkastelun ulkopuolelle jätetyt toiminnot olivat kuitenkin aina alle 5 %:a yrityksen kokonaiskustannuksista ja niiden ympäristövaikutukset olivat kahdessa caseorganisaatiossa tehdyn palveluiden elinkaarilaskennan perusteella alle 2 %:a organisaation kokonaisympäristövaikutuksista. Inventaarioanalyysin perusteella tehdyssä vaikutusarvioinnissa käsiteltiin seuraavat ym- päristövaikutusluokat: ilmastonmuutos (climate change), happamoituminen (acidification), rehevöityminen (eutrophication) ja haitallisten aineiden leviäminen, johon kuului- otsonin muodostuminen (summer smog) ja raskasmetallit (heavy me- tals). Tutkimuksen ympäristövaikutusluokat valittiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) suosittelemien ympäristöindikaattoreiden perusteella (Rosenström, Palosaari vat alailmakehän 2002). Otsonikerroksen ohentuminen jäi kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle, koska käytössä ei ollut tarvittavaa lähtödataa. Potentiaaliset ympäristövaikutukset valituissa kategorioissa laskettiin KCL-ECO (2003) elinkaarilaskentaohjelmistolla, jossa ympäristö- luonnehdinnassa käytettiin Euroopan Komission suosittelemia ekvivalentti- vaikutusten kertoimia (EC 1997). Ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi syntyneet vaikutukset vielä normalisoitiin vastaamaan Suomen vuotuisia kokonaispäästöjä. 16
3 Tutkimusaineisto Tutkimuksen primääriaineisto, eli suoraan organisaatioista kerätty tieto on peräisin vuodelta 2001. Aineisto on koottu pääasiallisesti organisaatioiden tilinpäätöksestä ja yksityiskohtaisesta kirjanpidosta. Muina aineistolähteinä käytettiin haastatteluja, arkistoja ja suoraa havainnointia. Primääridatan keräyksessä organisaatioiden toiminnot luokiteltiin neljään pääryhmään: toimitilojen käyttö, matkustaminen, toimistolaitteet ja toimistotarvikkeet. Toimitilojen käyttö eli toimitilat-pääryhmä koostui kiinteistön sähkön- ja läm- rakennuksesta (sisältäen rakennusmateriaalit, rakentaminen, kunnos- mönkulutuksesta, sapidon ja purkamisen), jätehuollosta sekä muista kiinteistönhoitoon liittyvät toiminnoista (kuten vesi ja jätevesien käsittely, piha-alueiden hoito, jne.). Matkustaminen- pääryhmä sisälsi sekä työmatkaliikenteen (lennot, henkilöautojen käyttö, muu työmat- kuten linja-autot, junat, lautat) että kotimatkaliikenteen (henkilöautot, linja- kustaminen autot, junat, kävelymatkat, polkupyörät ja moottoripyörät). Toimistolaitteet-pääryhmä piti sisällään huonekalut, elektronisten toimistolaitteiden valmistuksen ja laitteiden säh- kulutuksen (kiinteistön pistokesähkö). Toimistotarvikkeet-pääryhmä sisälsi köenergian A4 paperin (esim. tulostus- ja kopiopaperit, kirjekuoret), muun paperin käytön (kuten kirjat, sarjajulkaisut, sanomalehdet, aikakausilehdet) sekä muut toimistotarvikkeet (esim. kynät, kumit, ym.). Kaikkia keskeisiä elinkaarimallin syötteitä seurattiin kehdosta hautaan. Myös tarkentavien syötteiden (kuten ajoneuvojen polttoaineiden ja toimitilojen valmistus), joiden ennakoitiin olevan merkittäviä tutkimuksen tavoitteen kannalta, ympäristökuormituksia seurattiin kehdosta hautaan. Vähäiset tarkentavat syötteet, kuten siivoustarvikkeet, investointihyödykkeiden suunnittelu ja muut vastaavat palvelut, rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen sekundäärinen aineisto, eli julkaistuista lähteistä kerätty päästötieto, saatiin sekä suomalaisilta materiaali-, komponentti- ja energiatoimittajilta että erilaisista elinkaariarviointitietokannoista. Rakennusmateriaalien tiedot kerättiin pääosin Rakennustarvikkeiden ympäristöselosteista (Neuvonen 2002). Muiden tarvikkeiden ja materiaalien osalta tiedot saatiin kaupallisista elinkaariarvioinnin tietokannoista (KCL-ECO 2003, SimaPro 2002, Boustead 1997). Energiatuotannon tiedot kerättiin suomalaisilta energiantuottajilta (Helsingin Energia 2000, Ahonen 2000, Vantaan Energia 2000, Turku Energia 1999), jota täydennettiin edelleen suomalaisen energiatietokannan tuotannon päästötiedoilla (Virtanen et al. 1996). Jäteveden käsittelytiedot ovat peräisin vesi- ja jätevesipalveluja pääkaupunkiseudulla tarjoavalta yritykseltä (Helsingin vesi 1999). Kuljetuksiin liittyvä tieto on peräisin LIPASTO-tietokannasta, ja tätä tietoa täydennettiin aikaisemmin mainittujen elinkaariarviointitietokantojen tiedoilla. Suomessa tyypillisen, yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt allokoitiin (kohdennettiin) sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä eli vaihtoehtoisten erillistuotantolaitosten poltto- 17
aineiden kulutuksen suhteessa (Liikanen 1999). Käytetyn lähtötiedon laatuvaatimukset asetettiin käytetyssä laadunarviointimatriisissa tasolle 3 (Lindfors et al. 1995, Weidema, Wesnæs1996). Taso 3 vastaa kolmanneksi korkeinta tasoa käytetyssä laadunarvi- oinnin viitekehyksessä ja sitä voidaan pitää tasoltaan hyvänä tällaisessa laajassa keskeisiä ympäristönäkökohtia kartoittavassa elinkaariarvioinnissa. 18
4 Tutkimustulokset 4.1 Yritysten ympäristövaikutukset Taulukossa 2. on esitetty case-organisaatioiden ympäristövaikutukset toiminnoittain. Organisaatioiden kokonaisympäristövaikutukset on ilmoitettu absoluuttisina arvoina ja yksittäisten toimintojen vaikutukset prosenttiosuutena kokonaisvaikutuksesta. Kuten taulukosta voidaan nähdä, vastaavat organisaatioiden toiminnot tuntuvat olevan keskeisiä kaikissa tutkituissa organisaatioissa: kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutus, rakennusmateriaalit, työmatkalennot ja kotimatkaliikenne. Edellä mainitut toiminnot ovat kokonaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä ympäristövaikutusten aiheuttajia, sillä yhdessä ne aiheuttavat 80-90 %:a kaikista ympäristövaikutuksista. Vaikka suurimmassa osassa tapauksista eri organisaatiot käyttäytyvät hyvin yhtenäisesti, joitakin eroavaisuuksiakin löytyy. Esimerkiksi sähkönkulutus Case E:ssä aiheuttaa selvästi vähemmän ilmastonmuutosvaikutusta kuin muissa case-organisaatioissa, mikä johtuu pääasiassa hiilidioksidipäästöiltään edullisen (vesi ja ydinvoima) sähköenergian käytöstä. Vastaavasti Case C:ssä sähkön ja lämmönkulutus aiheuttavat suhteellisesti muita tapauksia enemmän happamoittavia päästöjä kuin, mikä vuorostaan johtuu pääasiassa siitä, että energia on peräisin vanhemman teknologian voimalaitoksista, joissa käytetään enemmän kivihiiltä polttoaineena. Tapauksissa C ja D sekä tapauksissa U1 ja U2 kotimatkaliikenteen ympäristövaikutukset ovat suhteessa vähäisemmät kuin muissa organisaatioissa. Case C:n ja D:n osalta tämä johtuu hyvistä julkisista liikenneyhteyksistä, joita työntekijät käyttävät ahkerasti. Erityisesti Case D on mielenkiintoinen erikoistapaus, koska organisaation työntekijöiden keskimääräinen kotimatka on pisin kaikista tarkastelluista organisaatioista, mutta kotimatkaliikenteen ympäristövaikutukset ovat vähäisimmät. Tämä johtuu siitä, että lähes 80 %:a työntekijöistä käyttää pääsääntöisesti paikallisjunia ja metroa kotimatkaliikenteessä. Tapauksien U1 ja U2 osalta kotimatkaliikenteen suhteellisesti pienemmät päästöt johtuvat pääasiassa kiinteistön ja toimistolaitteiden sähkönkulutuksen suhteellisesti muita tapauksia suuremmasta vaikutuksesta. Myös työmatkalentämisessä tuntuu olevan huomattavia eroja organisaatioiden välillä, mikä johtuu pääsääntöisesti lentokilometrimäärien eroista. 19