Suomen Nuorisoseurat ry Toimintasuunnitelma 2013

Suomen Nuorisoseurat ry Toimintasuunnitelma 2013 1 (22)

Sisältö: Johdanto Nuorisoseurat 2020 1. Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta 1.1 Kehittäminen ja hanketoiminta 1.2 Kerhotoiminta 1.3 Koulutus 1.4 Tapahtumat 1.5 Kansainvälinen toiminta 2. Järjestötoiminta 2.1 Kehittäminen ja hanketoiminta 2.2 Koulutus 2.3 Jäsenpalvelut 3. Vaikuttaminen ja viestintä 3.1 Viestintä 3.2 Yhteistyöverkostot 4. Hallinto ja talous 4.1. Hallinto 4.2 Toimisto ja henkilöstö 4.3 Talous 5. Liiton ylläpitämien aluetoimistojen toimintasuunnitelmat 5.1 Keski-Suomi 5.2 Pohjois-Karjala 5.3 Pohjois-Savo 5.4 Uusimaa 6. Kärkihankkeet 2013-2015 7. Tapahtumakalenteri 2013 2 (22)

JOHDANTO Suomen Nuorisoseurat ry:n vuosisuunnittelua ohjaa Jyväskylän nuorisoseurakokouksen hyväksymä strategia Nuorisoseurat 2020 sekä kolmivuotisohjelma Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet 2013-15 Keskeiset toimenpiteet vuonna 2013: - Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia - Edesautamme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa - Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta - Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla - Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti - Kerromme toiminnastamme avoimesti ja aktiivisesti - Kartoitamme kaupunki- ja kasvualueiden toimintaympäristön ja tilanteen - Kokoamme olemassa olevat toimivat esimerkit kaupunkien ja kasvualueiden nuorisoseuroista - Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista - Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja Nuorisoseurat 2020 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Visio 2020 Vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Arvot Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut nuorisoseuratoimintaan. Järjestön keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. 3 (22)

Strategiset tavoitteet Kulttuurinen harrastustoimintamme on laadukasta - Nuorisoseuratyö on tavoitteellista kasvatus- ja harrastustoimintaa. - Toiminta on monipuolista ja ennakkoluulotonta. - Nuorisoseurat verkostoituvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lapset ja nuoret ovat toimintamme keskiössä - Lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. - Kerhotoimintaa järjestetään eri puolilla maata. - Aikuiset tukevat lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. - Toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Nuorisoseuratyö on tunnettua ja arvostettua - Toiminta näkyy ja kuuluu myönteisellä tavalla. - Järjestön julkikuva on nykyaikainen ja yhdenmukainen kaikilla toiminnan tasoilla. Järjestörakenne ja resurssit turvaavat toimintamme elinvoimaisuuden - Järjestörakenne mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan koko maan alueella. - Resursseja kohdennetaan erityisesti sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia. Kriittiset menestystekijät Osaavat ohjaajat - Laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto - Ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot Aktiiviset vapaaehtoistoimijat - Mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri - Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja huolto Ajantasainen viestintä - Suunnitelmallisuus ja viestinnällinen työnjako - Nykyaikaiset ja toimivat viestinnän välineet Toimiva organisaatio - Selkeä työnjako, avoin toimintakulttuuri ja arvioinnin laadulliset ja määrälliset mittarit - Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä Tasapainoinen talous - Tarkka talouden suunnittelu ja seuranta - Laaja rahoituspohja 4 (22)

1. KULTTUURI- JA HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Nuorisoseuraliikkeen perustan muodostaa seuratasolla tehtävä lasten ja nuorten kulttuurinen kerho- ja harrastustoiminta sekä eri sukupolvia yhdistävä toiminta ja oman asuinalueen kehittäminen. Liitto tukee seuroissa tehtävää monipuolista toimintaa ohjaajahuollon ja ohjaajakoulutuksen, tapahtumien ja viestinnän avulla sekä tuottamalla aineistoja ja luomalla uusia toimintamalleja. Nuorisoseurastrategia 2020 sekä toiminnan kärkihankkeet vuosille 2013-2015 linjaavat nuorisoseuraliikkeen kulttuuri- ja harrastustoiminnan kehittämistyötä seuraaville vuosille. Toimintavuoden alussa käynnistetään organisaatiouudistuksen mukaiset teatterin ja lastenkulttuurin osaamiskeskukset ja verkostot. Vuoden aikana täsmennetään niiden sekä vuonna 2012 perustetun tanssin osaamiskeskuksen tehtäviä ja työnjakoa. Järjestön päätoimintamuotojen kehittämiseksi ja uusien toimintojen käynnistämiseksi liitto toteuttaa hankkeita ja projekteja yhdessä jäsenistön ja eri yhteistyötahojen kanssa. Hankkeet toteutetaan erillisavustuksilla. Liitto vastaa hankkeista saatujen kokemusten ja käytänteiden levittämisestä jäsenistön keskuuteen. Vuoden 2013 aikana liitto toimii lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävän Lapset äänessä hankkeen vastuujärjestönä, käynnistää kulttuurisen nuorisotyön hankkeen. Kansainvälinen yhteistyö kuuluu luonnollisena osana yhä useamman nuorisoseuran toimintaan. Liitto tukee lasten ja varhaisnuorten kasvua kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen edistämällä kulttuuri- ja nuorisovaihtoja, välittämällä ohjaajille kutsuja kansainvälisiin koulutuksiin ja tanssi- ja teatteriryhmille esiintymiskutsuja kansainvälisiin tapahtumiin. 1.1. Kehittäminen ja hanketoiminta Tanssi- ja teatteritoiminnan sekä lastenkulttuurin kehittämiseksi ja osaamiskeskusten toiminnan tueksi liitto kokoaa osaamisverkostot ja käynnistää niiden työskentelyn. Tarvittaessa eri alojen asiantuntijoista koottavat työryhmät vastaavat yksittäisten tapahtumien ja toimintojen eteenpäin viemisestä. Kehitetään tanssi- ja teatteritoimintaa liiton asiantuntijatoimikuntien aiemmin laatimien strategioiden mukaisesti. Kootaan teatteri- ja osaajapankit. Kehitetään lasten ja nuorten toimintaan kehitettyjä Tempoa Tenaviin ja Young Art toimintamalleja ja tuetaan niiden käyttöönottoa tiedotuksella, koulutuksilla sekä julkaisemalla aineistoja. Valitaan ja palkitaan Vuoden ohjaaja. Uudistetaan Esko-patsas Vuoden teatteriteko tunnustuksen valintaprosessi. Valitaan ja palkitaan Vuoden teatteriteko. Lapset äänessä hanke 2012-2014 Liitto toimii lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävän Lapset äänessä hankkeen vastuujärjestönä. Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden muun lasten järjestön kanssa ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa projektipäällikkö. Hankkeesta on laadittu erillinen suunnitelma ja talousarvio. Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi hanke 2011-2013. 5 (22)

Tukiparitoiminta on toimintaa, jossa vapaaehtoinen aikuinen sitoutuu toimimaan nuoren tukena. Tukipari päättää keskenään yhteistyönsä tavoitteista ja muodoista. Hanketta hallinnoi Nuorten Akatemia ja yhteistyössä mukana on neljä valtakunnallista järjestöä. Ollaan mukana Anna mulle aikaa päivän suunnittelussa ja tiedotetaan kampanjasta jäsenistölle aktiivisesti. Valtakunnallinen kampanja muistuttaa aikuisia antamaan aikaa nuorille. Kampanjan toteuttaa Nuorten Akatemia yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Seurantalot.fi sivustoa ylläpidetään yhdessä muiden seurantalojärjestöjen kanssa sekä annetaan ohjausta ja neuvontaa seuroille sivun käyttöön. Seurantalojen toimintaedellytyksiä kehitetään korjausmäärärahojen riittävän tason turvaamisella valtion tuloja menoarviossa yhteistyössä seurantaloasian neuvottelukunnan sekä taloja ylläpitävien muiden järjestöjen kanssa. Hallitus jatkaa toimenpiteitä seurantalojen ylläpitoon tarkoitetun määrärahan saamiseksi valtion talousarvioon. Valtakunnallinen seurantalopäivä järjestetään syyskuussa. Nuorisoseuroja kannustetaan järjestämään tuolloin avointen ovien päiviä ja talon toiminta esitteleviä tilaisuuksia. Kansalaistoiminnan teemaryhmä 2012-2014 Kansalaistoiminnan teemaryhmä työskentelee kehittäen maaseudun asukkaiden palveluja, vahvistaen maaseudun kansalaistoimintaa sekä kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksia ja parantaen kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. Hanke jakautuu yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen sekä käytännön kehittämistyöhön. Vuotuiset kustannukset ovat 80.000 euroa (palkat, matkat, muut kustannukset), joihin haetaan rahoitusta valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämisvaroista. Hankkeesta on erillinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Itse tehty hanke Itse tehty hanke on nuorten omien projektien toteuttamiseen suunnattu hanke. Nuorten projekteille myönnetään 100-500 projektiavustus. Hanketta koordinoi Nuorten Akatemia, joka vastaa toimintamuodon kehittämisestä. Rahoitus kehittämisen haetaan LANUKE-rahoituksesta. Nuorten projektin rahoittamiseen varattu summa katsotaan avustuspäätöksen jälkeen vuosittain. Vuonna 2012 projektirahoihin oli varattu 2000 järjestön omaa rahaa. Kehitetään nuorten oman toiminnan mahdollisuuksia ja aikuisten valmiuksia toimia nuorten tukena. Hyödynnetään Kisällistä osaajaksi hankkeen sekä Leipää ja kulttuuria hankkeen tuloksia Itse tehty hankkeen toteuttamisessa. Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke. Hankkeelle haetaan jatkoa yhdessä Etelä-Hämeen ja Uudenmaan kanssa. Suomen Nuorisoseurojen Liitto on ollut perustamassa tunnettua ja arvostettua J.H. Erkon kirjoituskilpailua. Nykyisin kirjoituskilpailun järjestelyistä ja rahoituksesta vastaavat Suomen Nuoriso-opisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. SNL osallistuu järjestämiseen yhtenä taustayhteisönä. Päävastuu järjestelyistä on Suomen Nuoriso-opistolla. Young Art Laboratorio - kulttuurisen nuorisotyön resurssikeskus Laadunnetaan pitkäjänteistä poikkisektorista kehittämiseen ja kulttuurista nuorisotyötä tekevien tukemiseen tähtäävää toimintaa. Keskeisimpiä tehtäviä ovat kulttuurisen nuorisotyön ytimen kirkastaminen, sen aseman vakiinnuttaminen ja näkyväksi tekeminen sekä tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen. Tärkeää on myös, että käytännön kulttuurista nuorisotyötä tekevät pääsevät hyödyntämään uusien metodien, työkalujen ja työtapojen muodossa. Hanke on kolmevaiheinen, joista ensimmäiseen on haettu rahoitusta Suomen 6 (22)

Kulttuurirahastolta (114 500 ). Toimenpiteinä ovat artikkelikokoelma, Kick off-päivät, Kulttuurisen nuorisotyön markkinat sekä YA-koulutukset. Hanke toteutetaan saatujen resurssein mukaan 2013-2014. Käynnistetään nuorisonäytelmäkirjoituskilpailun valmistelut yhteistyössä Nuori Kulttuuri säätiön sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. 1.2 Kerhotoiminta Suomen Nuorisoseurat ry:n aluetoimistot järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä Young Art kerhotoimintaa. Lastenkulttuurin osaamiskeskus jatkaa kerhotoiminnan mallintamista ja materiaalituotantoa kerhotoiminnan tueksi ja kehittää netissä olevaa kerhotoiminnan työkalupakkia sekä Ohjaaja-sivustoa. Käynnistetään vauvasirkuskerhojen mallintaminen. Liitto tukee aluetoimistojen ja keskusseurojen järjestämää KNoppi-koulutusta välittämällä materiaaleja, kouluttamalla kouluttajia ja ylläpitämällä kouluttajarekisteriä sekä osallistumalla piirien koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. KNoppi-koulutuksen sisällön ja materiaalien kehittämisestä vastaa erillinen toimikunta. KNoppi koulutuksen opetussuunnitelma päivitetään kevään 2013 aikana. Liitto järjestää uusien KNoppi -kouluttajien koulutustilaisuuden ja entisten kouluttajien täydennyskoulutuksen kevään aikana. 1.3 Koulutus Harrastusalakohtaisen koulutuksen kehittämisestä ja järjestämisestä vastaavat tanssin ja teatterin osaamiskeskukset. Järjestössä tuotettuja koulutuskokonaisuuksia markkinoidaan oppilaitoksille. Tiedotetaan eri puolilla maata järjestettävästä ohjaajakoulutuksesta ja www.ohjaajakoulutus.fi sivustosta sekä Suomen Harrastajateatteriliiton tarjoamista koulutus ja toimintamahdollisuuksista. Jatketaan Ohjaajien olohuone ohjaajahuollon kehittämistä. Järjestetään Ohjaajien olohuone valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Tuetaan maakunnissa järjestettävien Ohjaajien olohuone ohjaajatapaamisten suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on järjestää 6 Ohjaajien olohuonetta, osa yhteistyössä alueiden tai paikallisyhdistysten kanssa. Järjestetään Ohjaajien olohuone: Ohjaajapäivät 8.-10.2. Mikkelissä Järjestetään seuraavat koulutukset : Tempoa Tenaviin koulutukset - ohjaajien täydennyskoulutus 18.-19.1. Helsingissä - ohjaajakoulutus Ylivieskassa 19-21.4. 7 (22)

Piilometsän tanssit aineistoon liittyvät koulutukset, tavoitteena 5 kurssia eri puolilla Suomea sekä aineiston tunnettuuden lisääminen myös oppilaitoksissa. Sirkuskerho-ohjaajakoulutusta järjestetään yhteistyössä maakuntien, Opintokeskus Kansalaisfoorumin ja Suomen Nuorisosirkusliiton kanssa. Tavoitteena on järjestää 2 ohjaajakoulutusta ja 1 jatkokoulutus. Vauvasirkus-ohjaajakoulutusta järjestetään yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliiton ja maakuntien kanssa. Tavoitteena on järjestää koulutus keväällä ja syksyllä. Teatterikoulutukset 2013 Tarkennetaan teatterikoulutuksia ja yhteistyömalleja Teatterin osaamiskeskuksen toiminnan käynnistyttyä. Pääpaino koulutuksissa 2013: - Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus, vähintään yksi 4,5 opintopisteen kokonaisuus. - Tavoitteena on järjestää kaksi Teatteriohjaajien virikepäivää - Kehitetään lapsi- ja nuorisoteatteriohjaamisen täydennyskoulutusta järjestämällä Teatterileikki ohjaajakoulutus. - Järjestetään Soveltavan teatterin työkalupakka koulutus Tanssin osaamiskeskuksen järjestämät omat tai yhteistyökoulutukset 2013 Kursseja ja koulutuksia Suomen Nuoriso-opistossa 2013: 8. 10.2. Ohjaajapäivät 22. 24.3. Kansantanssin ohjaajakoulutus: Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmistojen suunnittelu (järjestäjänä SKY) 19. 21.4. Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus/kansantanssin ohjaajakoulutus: kansanomaiset paritanssit 31.7. 4.8. Koreografia-akatemia: vuoden 2013 SPECIAL-jakso 11. 13.10. Kansantanssin ohjaajakoulutus: Kansantanssi näyttämöllä 22. 24.11. Koreografia-akatemia, vuoden 2013 toinen jakso Liitto osallistuu kansantanssin ohjaajakoulutuksen aineistoja päivittävän ja koulutuksia koordinoivan järjestöjen yhteistyöryhmän työhön. Vuonna 2013 tarjotaan valinnaisia opintoja ja vuonna 2014 järjestetään kansantanssiohjaajien perusopinnot. 1.4 Tapahtumat Järjestetään 6.-9.6.2013 Lappeenrannassa Lasten Kalenat yhdessä Saimaan piirijärjestön, Lappeenrannan kaupungin ym. yhteistyötahojen kanssa. Taiteellinen työryhmä valmistelee yleisohjelman ja ohjelmistot tanssi- ym. ryhmille. Markkinointia varten laaditaan tarvittavat aineistot. Tapahtumatuottaja palkataan kevään aikana erillisavustuksella. Tapahtuman valmisteluista on laadittu erillinen tuotantosuunnitelma ja talousarvio. Folklandia risteily Silja Europalla 11. 12.1.2013. Tapahtuma tarjoaa 3000 kansantanssin ja musiikin harrastajalle ja ammattilaiselle mahdollisuuden esiintymiseen ja kokemiseen. Mukana taustajärjestäjinä on 53 alalla toimivaa järjestöä, oppilaitosta ja festivaaliorganisaatiota. Tapahtumatuotannon budjetti on 135 000 euroa, joka katetaan osallistumismaksuin. Pispalan Sottiisi Tanssimania tapahtuma 26.9. 29.9.2013. Uuden kansantanssin ja -musiikin konsertti- ja koulutustapahtuma, joka kokoaa 500 kansantanssin ja musiikin harrastajaa. Yleisötavoite pääsymaksullisiin 8 (22)

tilaisuuksiin on 4 000 henkilöä. Tapahtuman budjetti on 146 700 euroa, joka katetaan OPM:n avustuksella, Tampereen kaupungin avustuksella, muilla hankeavustuksilla ja osallistumismaksuin. Ramppikuume - valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Mikkelissä 26.-28.4.2013. Liitto osallistuu 13-20- vuotiaille suunnatun koulutuksellisen teatteritapahtuman suunnitteluun ja markkinointiin. Päävastuun tapahtumasta kantaa Suomen Nuoriso-opisto. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus Iisalmessa 20.-21.4.2013. Tapahtuman toteutusvastuu on Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitolla. Osallistujatavoite on 60 joukkuetta. Liitto on esillä Jyväskylässä 8.-10.1. järjestettävässä Nuori2013 tapahtumassa. Harrastajateatterikesä elokuussa 2013 Seinäjoella. Tapahtuman toteutusvastuu on Suomen Harrastajateatteriliitolla. Liitolla on edustus tapahtuman neuvottelukunnassa. Kartoitetaan ohjaajahuollon järjestämisen mahdollisuutta tapahtuman yhteydessä. Teatterilaiva teatterifestivaali Silja Europalla syyskuussa 2013. Tapahtumaa kehitetään alan toimijoiden kokoajana ja yhteisenä teatterin harrastajien, ammattilaisten sekä yleisön foorumina. Teatterilaivan järjestelyrakennetta kehitetään tapahtuman kasvun asettamien vaatimusten mukaisesti. Osallistujatavoite on 1000 henkilöä. Päävastuun tapahtumasta kantaa Suomen Nuoriso-opisto. Toteutus tehdään yhteistyössä alan muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Esko-patsas jaetaan Teatterilaivalla vuoden teatteriteosta Dääns-leiri järjestetään Tanssimanian yhteydessä. Aikuisten kansantanssiluokittelu 12.-14.4. Tampereella Vuonna 2014 järjestettävien lasten kansantanssiryhmien luokittelujen valmistelut käynnistetään keväällä 2013. Barnlek 2014 Islannissa, yhteistyössä muiden lasten kansantanssitoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa laaditaan yhteisohjelmat, hoidetaan matkajärjestelyt ja markkinoidaan tapahtumaa. Pispalan Sottiisi 2014 tapahtuman järjestelyt käynnistetään. Teatris 2013 Osallistutaan Teatris 24.-26.5.2013 tapahtuman markkinointiin. Järjestetään tapahtuman yhteydessä kaksi Ohjaajien olohuone -työpajaa. Tapahtuman tuottaa Nuori Kulttuuri säätiö. Tanssin riemuvuosi 2016 teemavuoden valmistelut käynnistetään. 1.5. Kansainvälinen toiminta 9 (22)

Kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi liitolla on KV-toimikunta. Kansainvälisen toiminnan strategiatyötä jatketaan toimintaedellytysten kehittämiseksi sekä toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Käynnistetään toimenpiteitä ja kehitetään monikulttuurista ja kansainvälistä toimintaa strategian linjausten mukaisesti. Järjestön avaintoimijoille tiedotetaan kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista kuukausittain sähköisellä tiedotteella. Lähetetään osallistujia kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Tuetaan aluetoimistoja ja paikallisseuroja kv-iltamien, International club kerhojen, Elävän Kirjaston ja muun kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustoiminnan käynnistämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Järjestö on mukana Eurooppalaisessa Vapaaehtoispalvelussa (EVS) ja kehittää EVS-projekteja yhteistyössä aluetoimistojen ja paikallisseurojen kanssa. Järjestetään EVS-koulutus uusille toimijoille 25.-27.1.2013 yhteistyössä CIMOn kanssa. Päivitetään nettisivuja kv-toiminnan osalta ja tehdään kv-toiminnan työkalupakki. Aktiivinen vaikuttaminen kansainvälisissä verkostoissa - Folklore Suomi Finland: folklorealan kansainväliset järjestöt CIOFF, IOV ja Europeade komitea - Pohjoismainen Nordlek-neuvosto Sihteeristöpalvelujen tarjoaminen Folklore Suomi Finland ry:lle korvausta vastaan. Tehdään aktiivista yhteistyötä kansainvälisen harrastajateatteriliiton IATA/AITAN Suomen keskuksen kanssa. Lapset ja nuoret otetaan Lasten Kalenoiden 2013 sisällön ideointiin mukaan ja jatketaan Devisingmenetelmän käyttöä Lasten Kalenoiden pääjuhlan käsikirjoituksessa. 10 (22)

2. JÄRJESTÖTOIMINTA Järjestölliset rakenteet luovat kehyksen sisällölliselle kehittämiselle. Jäsenistön on voitava tuntea kuuluvansa yhtenäiseen valtakunnalliseen nuorisoseuraliikkeeseen. Järjestöllistä yhtenäisyyttä vahvistetaan käytännön yhteistyöllä ja vuoropuhelulla järjestön eri tasojen kesken, tehokkaalla viestinnällä, yhtenäisillä työkaluilla ja käytännöillä, avaintoimijoiden osaamisen vahvistamisella sekä yhteenkuuluvuutta ja motivaatiota lisäävillä tunnustuksilla. Vuoden 2013 aikana vakiinnutetaan yhdistyneen liiton, aluetoimistojen ja osaamiskeskusten toiminnot sekä kehitetään mallit osaamiskeskusten toiminnan ohjaukseen ja aluetoimistojen alueiden nuorisoseurojen kuulemiseen. 2.1. Kehittäminen ja hanketoiminta Liiton järjestötoimikunta suunnittelee ja edistää nuorisoseuratoimintaa edistäviä toimenpiteitä. Osana organisaation kehittämistä liitto on uudistanut sääntönsä, minkä myötä on mahdollistunut seurojen suorajäsenyys liittoon niillä alueilla, joissa rekisteröityä piirijärjestöä ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi. Uusi toimintatapa edellyttää liitolta uusien käytäntöjen kehittämistä seuratoiminnan tueksi. Kehittämistyötä tehdään yhdessä piirijärjestöjen kanssa. Keskusseurojen ja paikallisyhdistysten mallisäännöt otetaan käyttöön. Toimintavuoden aikana jatketaan piirijärjestöissä valtakunnallista seurakiertoprojektia. Liitto tuottaa seurakäyntien materiaalin. Jokaisen piirijärjestön yhteen sääntömääräiseen kokoukseen osallistuu liiton työntekijä. Liitto hakee yleisavustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja välittää siitä osan keskusseuroille keskusseurojen kanssa yhdessä sovittujen tehtävien hoitamiseen hallituksessa hyväksyttyjen avustusperusteiden mukaisesti. Vuoden nuorisoseuran valinta. Valtakunnallinen nuorisoseurapäivä Ylöjärvellä 17.3.2013. Toteutuksesta vastaa Vahannan Nuorisoseura. Hallituksen nimeämä Vuoden Hermanni/Hermanska julkistetaan valtakunnallisessa H-kiltatapaamisessa huhtikuussa. Toimisto antaa tukea nuorisoseuraliikkeen historiateoksen myyntiin ja markkinointiin. Tavoitteena on xxx teoksen myyminen vuoden 2013 aikana. Toimenpiteistä laaditan erillinen suunnitelma 2.2. Koulutus Työntekijäpäivät 17.-19.3.2013 Mikkelissä. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden neuvottelupäivät 12.-14.9.2013 Mikkelissä. Järjestötoiminnan sähköinen markkinointi koulutukset Opintokeskus Kansalaisfoorumi järjestää jäsenyhteisöjen toimihenkilöille koulutuksia, joissa lisätään valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa toiminnan markkinoinnissa. 11 (22)

Kannustetaan piirijärjestöjä hyödyntämään Sivistysliitto Kansalais-foorumin kehittämää johtokuntien toiminnan Kehittämiskoulutus-mallia. Liitto käynnistää kaupunki-strategian laatimisen. 2.3. Jäsenpalvelu Nuorisoseuroja ja piirijärjestöjä tuetaan nuorisoseurarekisterin käyttöönotossa ja käytössä. Rekisterin toiminnallisuutta kehitetään käyttäjäpalautteen pohjalta. Jäsenkortit toimitetaan kaikille alle 16-vuotiaille jäsenille ja heidän ohjaajilleen. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 28-sivuinen Nuorisoseuralehti toimitetaan maksutta jokaisen nuorisoseuran puheenjohtajalle ja sihteerille. Lehti välittää tietoa nuorisoseurojen hyvistä käytännöistä sekä ajankohtaisista nuoriso- ja kulttuurialan kuulumisista. Lehti ilmestyy 14.2., 22.5., 25.9. ja 4.12. Sähköiset kuukausitiedotteet piirijärjestöille sekä liittojen avaintoimijoille: - yleistiedote, - tanssitiedote, - teatteritiedote ja - kansainvälisen toiminnan tiedote Nuorisoseurat.fi -sivuston maksuton käyttö ja käytön tuki keskusseuroille. Piirijärjestöjen sivustot viedään Nuorisoseurat.fi kotisivualustalle. Kotisivukoneen kanssa solmittua yhteistyösopimusta markkinoidaan aktiivisesti paikallisseuroille. Jatketaan yhtenäisen graafisen yleisilmeen markkinointia seuratasolle aluetoimistojen ja piirijärjestöjen kanssa. Myytävän materiaalin välitys siirretään vuoden 2013 aikana käyttöön otettavaan nettikauppaan. Ansio- ja tunnustusmerkkien, Hermanni-arvonimien sekä liiton kunniakilpien ja pöytästandaarien välittäminen. 12 (22)

3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Suomen Nuorisoseurat ry:n edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan tavoitteena on luoda lasten ja nuorten kulttuurisen kerho- ja harrastustoiminnan tekemiselle hyvät toimintaedellytykset liitto-, alue- ja paikallistasolla. Toimintaedellytysten kehittämisessä liiton keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry ja sen ylläpitämä Opintokeskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä nuoriso- ja kulttuurialan valtakunnalliset järjestöt. Toimintavuoden aikana syvennetään edelleen yhteistyötä järjestön oman oppilaitoksen Suomen Nuoriso-opiston kanssa. Ulkoisessa viestinnässä tuodaan esille järjestön arvoja, toiminta-ajatusta sekä monipuolista toimintaa. Viestinnässä nostetaan valokeilaan nykypäivän moni-ilmeinen nuorisoseuralaisuus ja liikkeen pitkät perinteet. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on yleisen tietoisuuden lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen nuorisoseuratoimintaa kohtaan. 3.1. Viestintä Viestinnän kehittämiseksi liitolla on viestintätoimikunta, joka laatii viestintästrategian. Nuorisoseuralehti toimitetaan keskeisille valtakunnallisille yhteistyökumppaneille. Lehti ilmestyy 14.2., 22.5., 25.9. ja 4.12. Nuorisoseurat.fi -sivuston sisältöä päivitetään jäsenistöä ja toiminnasta kiinnostuneita entistä paremmin palvelevaksi. Kotisivukoneen kanssa solmittu yhteistyösopimus mahdollistaa paikallisseuroille edulliset ja toimivat kotisivut. Palvelua markkinoidaan aktiivisesti seuroille. Järjestö- ja tapahtumatiedotusta hoidetaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mediaan aktiivisesti. Markkinoidaan ja tuetaan yhtenäisen graafisen yleisilmeen käyttöä järjestön kaikilla tasoilla. 3.2. Yhteistyöverkostot Liitto seuraa lapsiin, nuoriin sekä kasvatus- ja kulttuuritoimintaan liittyvää yhteiskunnallista kehitystä ja pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin ja viranhaltijoihin. Liitto toimii yhteistyössä eri järjestöjen kanssa tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä käynnistämällä yhteishankkeita. Yhteistyötahoina ovat erityisesti muut lapsi- ja nuorisojärjestöt, tanssi-, ja kulttuurijärjestöt sekä oppilaitokset. Yhteistyö piirijärjestöjen, paikallisten nuorisoseurojen ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF:in kanssa. Yhteistyötä Suomen Nuoriso-opiston kanssa vahvistetaan ja haetaan konkreettisia yhteistoiminnan muotoja. Toimintavuoden aikana käynnistetään nuorisoseurajärjestön teatterin osaamiskeskus Suomen Nuoriso-opistoon. 13 (22)

4. HALLINTO JA TALOUS Liiton toimintaa määrittävät nuorisoseurakokouksen hyväksymät Nuorisoseurastrategia 2020 sekä kolmivuotiskaudelle 2013-2015 hyväksytyt toiminnan kärkihankkeet, valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden vuosisuunnitelmat, hallituksen erillispäätökset sekä pääsihteerin johtaman liiton toimiston operatiivinen toiminta. 4.1. Hallinto Valtuusto kokoontuu kevätkokoukseen 18.5. Helsinkiin ja syyskokoukseen 23.-24.11. Mikkeliin. Hallitus kokoontuu vuoden aikana tarpeen mukaan, vähintään kuusi kertaa. Hallitus asettaa toimintansa tueksi työvaliokunnan, hallinnoimilleen projekteille ohjausryhmät sekä eri toiminnanaloille ja tapahtumille tarvittavat toimikunnat ja työryhmät. Toimikunnat vastaavat toimialansa kehittämis- ja valmistelutyöstä ja tekevät esityksiä liiton hallitukselle. Lisätään etäyhteyden avulla käytäviä kokouksia. 4.2. Toimisto ja henkilöstö Liiton henkilöstöön kuuluu vuonna 2013 yhteensä 34 henkilöä, joista projekteissa työskentelee 6 henkillöä ja liiton ylläpitämissä aluetoimistoissa 19 henkilöä. Lisäksi liiton toimistossa työskentelee eri tehtävissä työhallinnon tukia hyödyntäen palkattuja työntekijöitä ja työharjoittelijoita. Ostopalveluja käytetään, nuorisoseurarekisterin ja tietohallinnon tukipalveluihin, Nuorisoseuralehden taiton tekemiseen sekä muihin viestinnän ja kulttuurituotannon ostopalveluihin. 4.3. Talous Jäsenmaksuksi liiton jäsenenä oleville nuorisoseuroille on budjetoitu 7,00 euroa per henkilöjäsen ja liiton jäsenenä oleville keskusseuroille 3 / jäsenyhdistysten henkilöjäsen. Liiton sekä aluetoimistojen ja piirijärjestöjen toimintaan liitto hakee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä1 050 000 avustuksen. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja hallitus tekee tarvittavat sopeuttamistoimet kesken vuoden. Kevään valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan tarkistettu toimintasuunnitelma ja talousarvio. Suunnitelmavuonna perustetaan taloustoimikunta suunnittelemaan ja toteuttamaan yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. 14 (22)

5. Liiton ylläpitämien aluetoimistojen toimintasuunnitelmat 5.1 Keski-Suomi 5.2 Pohjois-Karjala 5.3 Pohjois-Savo 5.4 Uusimaa Aluetoimistojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2013 perustuvat maakuntien toiminnanjohtajien sekä hallitusten esityksiin ja ne tuodaan liitteinä valtuuston hyväksyttäviksi. 15 (22)

Kärkihankkeet vuosille 2013-2015 Kärkihankkeet on hyväksytty Nuorisoseurakokouksessa Jyväskylässä 20.-21.10.2012. 1. LAPSET JA NUORET PARASTA! Nuorisoseuroissa edistetään lasten ja nuorten toimintaa eettisesti ja kasvua tukevasti. Vuosia jatkunut osallisuuden vahvistaminen sekä toimintamallien luominen ja hyödyntäminen ovat madaltaneet kynnystä osallistua toimintaan. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistämässä on eriikäisiä nuorisoseuralaisia. Strateginen tavoite: nuorisoseuratyö on tavoitteellista kasvatus- ja harrastustoimintaa. Lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lasten ja nuorten kerhotoimintaa järjestetään eri puolilla maata. Kriittinen menestystekijä: ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot. Vaikuttavuus 2015 Nuorisoseuroissa lapset ja nuoret ovat aktiivisia tekijöitä, eivät vain kokijoita. Lasten ja nuorten toimintaan panostaminen on tuonut uusia alle 29-vuotiaita mielekkään harrastus- ja kansalaistoiminnan pariin. Lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten vakiintunut toiminta tukee harrastamista ja edesauttaa toimintaedellytyksiä. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia 1. Edesautamme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa 3. Edistämme harrastustoiminnan käynnistymistä, ylläpitoa ja kehittämistä toimintamallein ja materiaalein 4. Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskuksen toimintamallit 5. Luomme kulttuurisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia niin, että jokainen lapsi ja nuori voi osallistua kansainväliseen tai monikulttuuriseen toimintaan 5. Syvennämme kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntevuutta, yhteistyötä sekä edunvalvontaa 16 (22)

2. OHJAAJAT JALUSTALLA Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaamiseen on toiminnan ytimessä. Ohjaaja tarvitsee huolenpitoa: koulutusta ja muiden ohjaajien tapaamista sekä apua ryhmän käytännön pyörittämisessä sekä tapahtumiin tai koulutuksiin osallistuttaessa. Yhtä oikeaa ohjaajahuollon tapaa ei ole, vaan jokainen nuorisoseura on omien ohjaajiensa asiantuntija, joka hyötyy ammattimaisesti tuotetuista tukipalveluista. Strateginen tavoite: toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Kriittinen menestystekijä: laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto. Vaikuttavuus 2015 Toiminnassa mukana olleet ohjaajat ovat sitoutuneita ja uusia ohjaajia on saatu toiminnan piiriin. Sekä kerho- että harrastusalakohtaista toimintaa vetävien ohjaajien osaaminen on kehittynyt ohjaajakoulutusten avulla. Osaamista tukevat laadukkaat materiaalit ja tukipalvelut. Ohjaajahuolto ja -tapaamiset motivoivat ja innostavat ohjaajia, ja jokaisella ohjaajalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen tai ohjaajahuoltoon vähintään kerran vuodessa. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta 2. Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla 3. Motivoimme ja innostamme ohjaajia 4. Panostamme uusien ohjaajien rekrytointiin ja perehdytykseen 5. Kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit 6. Käynnistämme, ylläpidämme ja kehitämme kulttuurisen harrastustoiminnan palvelukonseptit 7. Mahdollistamme ammattiopettajien, harrasteohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön 8. Kehitämme ja järjestämme kansainvälisyyttä tukevaa koulutusta 17 (22)

3. ME OLLAAN UPEITA! ASENNE RATKAISEE Nuorisoseuratoimintaan on jokainen tervetullut. Toiminta on näkyvää ja se kiinnostaa ihmisiä. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Juuri paikalliset tarinat luovat hyvää mieltä ja kertovat eteenpäin menevästä positiivisesta nuorisoseurahengestä. Luotamme toisiimme joka tasolla ja tuemme ja kannustamme toinen toistamme. Me olemme upeita! Strateginen tavoite: toiminta on monipuolista ja ennakkoluulotonta. Nuorisoseurat verkostoituvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Kriittinen menestystekijä: mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri. Vaikuttavuus 2015 Positiiviset ja innostavat tarinat nuorisoseurojen toiminnasta ovat nostaneet yhteishenkeä ja edistäneet yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toiminta on avointa ja uusien jäsenien on ollut helppo tulla mukaan. Innostamisen ja positiivisen nostojen kautta toiminta on vahvistunut ja palautteen antaminen ja saaminen on mieluisa osa nuorisoseuratoiminnan kehittämistä. Olemme ylpeitä nuorisoseuralaisuudestamme. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti 2. Kerromme toiminnastamme avoimesti ja aktiivisesti 3. Olemme aktiivinen toimija eri verkostoissa 4. Edistämme hyvää yhteishenkeä innostamalla ja nostamalla esiin kannustavia ja positiivisia esimerkkejä 5. Uskallamme yrittää ja kokeilla. Opimme prosessissa 6. Toimimme niin, että kulttuurien välinen vuorovaikutus on toimintamme vakiintunut osa 7. Haemme aktiivisesti palautteen antamisen ja saamisen paikkoja ja kehitämme toimintaa laadukkaasti 18 (22)

4. MISSÄ NUORET SIELLÄ NUORISOSEURAT Lasten ja nuorten kulttuurinen harrastustoiminta on vetovoimasta ja suosittua ympäri maata. Monilla alueilla on kuitenkin kaupunkeja ja kasvuseutuja, joissa nuorisoseuratoiminta on vasta hyvissä lähtökuopissa. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan tukea ja innostamista sekä helposti käyttöön otettavia toimintamalleja. Strateginen tavoite: resursseja kohdennetaan erityisesti sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia. Kriittinen menestystekijä: mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri, ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot. Vaikuttavuus 2015 Innostaminen ja toiminnan käynnistämisen mahdollistaminen on luonut toimintaa niille kaupunki- ja kasvualueille, joissa toimintaa on ollut vähän. Kaupunki- ja kasvuseutustrategian luominen ja sen toteuttaminen on luonut uutta elinvoimaista toimintaa. Vanhempien sitoutuminen toimintaan on edistänyt yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Kartoitamme kaupunki- ja kasvualueiden toimintaympäristön ja tilanteen 1. Kokoamme olemassa olevat toimivat esimerkit kaupunkien ja kasvualueiden nuorisoseuroista 3. Otamme käyttöön kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin soveltuvia olemassa olevia toimintamalleja ja kehitämme ja uusia toimintatapoja 4. Verkko ja sosiaalinen media otetaan haltuun uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana 5. Luomme kaupunki- ja kasvualuestrategian 6. Kohdennamme erityispanostusta vuosittain yhden kaupunki- tai kasvuseudun toiminnan käynnistämiseen tai elävöittämiseen 19 (22)

5. MUKANA OLLAAN! - VAPAAEHTOISTOIMIJAT TOIMINNAN KIVIJALKA Vapaaehtoiset ovat innokas ja iloinen toimijajoukko mitä moninaisimmissa tehtävissä. He ovat tärkeä linkki lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toteuttamisessa. Vapaaehtoisten kouluttaminen ja tukeminen sekä uusien vapaaehtoisten rekrytointi ovat toiminnan kivijalka. Strateginen tavoite: aikuiset tukevat lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. Kriittinen menestystekijä: mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri, vapaaehtoisten perehdyttäminen ja huolto. Vaikuttavuus 2015 Vapaaehtoisten hyvinvointiin on panostettu järjestön kaikilla tahoilla. Jo toiminnassa mukana olleet vapaaehtoiset ovat sitoutuneita ja toimintaan on tullut myös uusia vapaaehtoisia. Koulutukset ja vapaaehtoistyötä tukeva materiaali on käytössä. Toiminnassa on hyvä yhteishenki! Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista 2. Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja 3. Nostamme esiin vapaaehtoistoimintaa ja toimijoita positiivisella tavalla 4. Kokoamme alueellisia vapaaehtoispankkeja 5. Keräämme ja annamme palautetta järjestelmällisesti kehittämisen tueksi ja innostajaksi 20 (22)

TAPAHTUMAKALENTERI 2013 TAMMIKUU 11. FolkForum Turku 11.-12. Folklandia-risteily Silja Europa 30.1.-3.2. Talvipäivät -koulutustapahtuma Iisalmi HELMIKUU MAALISKUU 17. Nuorisoseurapäivä, valtakunnallinen Nuorusoseurapäivän juhla Ylöjärvi HUHTIKUU 17.-19. Työntekijäpäivät Valtakunnalliset aikuisten kansantanssiryhmien luokittelut 20.-21. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus Iisalmi Valtakunnallinen H-kiltatapaaminen 26.-28. Ramppikuume Mikkeli TOUKOKUU 18. Nuorisoseurojen valtuuston kevätkokous Helsinki KESÄKUU 6.-9. Lasten Kalenat Lappeenranta 26.-30. Jutajaiset Rovaniemi 27.-30. Ylä-Savon Maakuntajuhlat Iisalmi HEINÄKUU ELOKUU Koreografia-akatemia Mikkeli MM Mölkky Lahti SYYSKUU 12.-14. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden neuvottelupäivät DÄÄNS-leiri 26.-30. Tanssimania Tampere 21 (22)

LOKAKUU Teatterilaiva -teatterifestivaali Silja Europa MARRASKUU 23.-24. Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous 16. Kultturelli, lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Iisalmi JOULUKUU Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.nuorisoseurat.fi Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi Tulevia festivaaleja 2014 Pispalan Sottiisi Barnlek, Islanti 2015 Nordlek, Tanska 22 (22)