Toimintakertomus Suomen Nuorisoseurat ry

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2014 Suomen Nuorisoseurat ry

2 SISÄLTÖ Johdanto 5 1. Kulttuuri- ja harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 26 Nuorisoseurat Strategiset tavoitteet 28 Kriittiset menestystekijät 28 Kärkihankkeet vuosille Lapset ja nuoret - parasta! Ohjaajat jalustalla Me ollaan upeita! - Asenne ratkaisee Missä nuoret siellä Nuorisoseurat Mukana ollaan! - Vapaaehtoistoimijat toiminnan kivijalkana 31 Aluetoimistojen toimintakertomukset Toimintakertomus 2014, Keski-Suomi 35 Johdanto Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut 41

3 3. Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 46 Toimintakertomus 2014, Pohjois-Karjala 47 Johdanto Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 58 Toimintakertomus 2014, Pohjois-Savo Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö 63 Toimintakertomus 2014, Uusimaa 64 Johdanto Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta 65

4 1.1 Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 76

5 JOHDANTO Hyvä lukija! Kädessäsi on Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintakertomus vuodelta 2014 kattava katsaus kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä viimeisen vuoden ajalta. Todellisuudessa näiden lehtien sisään mahtuu vain pieni osa Nuorisoseurajärjestön toiminnan koko kirjosta ja laajuudesta. Järjestössä toimii lähes harrastusryhmää ja viikoittain nuorisoseuratoimintaan osallistuu yli harrastajaa. Vuosittain Nuorisoseurojen järjestämiin tapahtumiin osallistuu satoja tuhansia osallistujia. Nuorisoseuroissa mm. tanssitaan, näytellään, soitetaan, lauletaan ja liikutaan - vietetään mukavaa aikaa yhdessä. Kaikkea nuorisoseuratoimintaa leimaavat järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuudella voidaan tarkoittaa kuulumisen, mukanaolon ja jäsenyyden tunnetta yhteisössä. Siihen sisältyy mahdollisuus olla rakentavasti mukana ryhmässä kuulua porukkaan kuulua seuraan - olla yksi muiden joukossa. Nuorisoseura tarjoaa mahdollisuuksia osallisuuteen esimerkiksi harrastusten muodossa. Yhteisöllisyyden tunne on ryhmän jäsenten keskinäinen tunne yhteen kuulumisesta ja tärkeästä merkityksestä toinen toisilleen. Ryhmässä kasvetaan yhdessä niin fyysisesti kuin henkisesti, opitaan uutta, autetaan ja tuetaan toisia. Ryhmässä voi vaikuttaa ja tuoda omia mielipiteitään ilmi, mutta joskus on myös annettava periksi ja joustettava kuunneltava muita. Yhteisöllisyys synnyttää hyvän olon tunteen ja voimakkaan Me-hengen. Se saa yksilön kokemaan jotain sellaista, johon yksin ei pysty. Yhteisöllisyyden tunteen ehdottomana edellytyksenä on kaikkien yhdenvertaisuus. Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta sellaisena kuin hän on. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös tunne tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Vaikka fyysisesti olemme kaikki erilaisia taidoiltamme ja ulkonäöltämme, se ei tee meistä eriarvoisia. Yhteisössä erilaisuus tulee nähdä rikkautena ja voimavarana. Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö, eikä maailmassa ole toista täysin samanlaista. Tämän yksilöllisyyden ja erilaisuuden välittyessä yhdessä tekemisestä, on lopputulos aina aitoa ja arvokasta. Joonas Jernberg Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat ry:n vuosisuunnittelua ohjaa Jyväskylän nuorisoseurakokouksen hyväksymä strategia Nuorisoseurat 2020 sekä kolmivuotisohjelma Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet Toiminnan painopisteet vuonna 2014: Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten toimintamallit Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia Koulutamme ohjaajia ja kehitämme ohjaajahuoltoa Tuemme kerho- ja harrastustoimintaa tuottamalla aineistoja ja malleja ja käynnistämme hankkeita Toteutamme kansainvälisiä hankkeita Syvennämme kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntevuutta, yhteistyötä sekä edunvalvontaa Kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja Luomme nuorisoseurojen palveluhakemiston Kehitämme työkaluja nuorisoseurojen hallinnon tueksi Verkko ja sosiaalinen media otetaan haltuun uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti 5

6 1. KULTTUURI- JA HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseuroissa Kulttuurinen nuorisotyö on nuorisotyötä, jota tehdään kulttuurin parissa tai menetelmillä. Kulttuurisen nuorisotyön kenttään kuuluu monenlaisia prosesseja, kuten nuorisoteatteria, sirkusta, tanssia tai musiikkia tai nuorten media- ja tapahtumatoimintaa. Toimintamuodot vaihtelevat omaehtoisen toiminnan tukemisesta ohjattuihin harrastusmuotoihin. Nuorisolaki (2006) linjaa nuorisotyön tavoitteita ja tehtäviä. Nuorisotyö on nuorten vapaa-aikaan kohdistuvaa kasvun ja itsenäistymisen tukemista. Kaikessa kulttuurisessa nuorisotyössä olennaista on nuorten oma osallisuus, toiminnan tavoitteellisuus ja mahdollisuus oman kasvun reflektointiin. Kulttuurinen nuorisotyö kasvatusmuotona vahvistaa kokonaisuuksien hahmottamista, sosiaalisia taitoja, nuorten omien kykyjen tunnistamista ja kehittämistä sekä aktiivista osallistumista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Nuorten itsetunto, itseilmaisu ja elämänhallinta paranee. Taide- ja kulttuurimenetelmien kautta nuorisotyön tavoitteet toteutuvat kokonaisvaltaisesti. Suomen Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään erityisesti teatterin, sirkuksen ja tanssin parissa sekä nuorisoseurajärjestön tapahtumissa vapaaehtoisten tapahtumatuotantoon osallistumisen kautta. Kulttuurista nuorisotyötä kehitetään aktiivisesti nuorisoseuroissa Taiteelle tekijöitä sekä Young Art Laboratorio kulttuurisen nuorisotyön kehittämisverkosto hankkeissa. Tuomas Tirkkonen Kirjoittaja on Young art -laboratorio -hankkeen projektipäällikkö 1.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Kuluneen vuoden aikana tanssin osaamiskeskus ja -verkosto sai uusia toimintamuotoja. Tanssin osaamiskeskus järjesti yhdessä keskusseurojen/aluetoimistojen kanssa aluetapaamiset, joissa käsiteltiin tanssin ajankohtaisia asioita yhdessä harrastajien ja ammattilaisten sekä järjestön työntekijöiden kanssa. Tapaamisissa myös valittiin alueilta edustajat valtakunnalliseen tanssitoimijoiden tapaamiseen, Kansantanssin kääntöpiiriin, jossa tanssitoimijat suunnittelivat yhdessä liiton työntekijöiden kanssa liiton kansantanssitoiminnan suuntaa. Kääntöpiiri kokoontuu seuraavan kerran vuoden 2015 syksyllä. Vuonna 2014 selkeytettiin työnjakoa osaamiskeskukseen linkittyneiden työntekijöiden välillä sekä jaettiin tanssin palveluiden tuotantovastuita ja seurattiin palvelutuotannon prosessia/sujuvuutta säännöllisissä osaamiskeskuksen tapaamisissa. Tavoite: Tehtävien ja eri toimipisteiden välisen työnjaon selkiinnyttäminen Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten ja -verkostojen toimintamallit Tarkennetaan osaamiskeskusten tehtävät, työnjako ja resurssit. Sovitaan jokaisen aluetoimiston ja piirijärjestön kanssa valtakunnallisista kehittämisvastuista 6 Lastenkulttuurin osaamisverkoston toiminnan tueksi muodostettiin strategia ja toiminta-ajatus seminaarissa Teatterin osaamiskeskusta kehitettiin vuoden aikana yhteistyössä Taiteelle tekijöitä -hankkeen kanssa.

7 Osaamiskeskukset ja verkostot tapaamiset säännöllisin väliajoin kaksi kertaa vuodessa työtehtävistä ja aikatauluista sopiminen sopimusten seuranta muu yhteydenpito Lastenkulttuurin osaamisverkosto kokoontui 7.2., ja Tanssin osaamiskeskus tapasi 29.1., 8.4., 13.8., Kansantanssin kääntöpiiri kokoontui Teatteriagentit kokoontuivat kahdesti, ja Paukkulassa.Teatterin osaamiskeskusta lähdettiin rakentamaan syksyn 2015 aikana. Laaditaan pidemmän aikavälin suunnitelma ja tavoiteohjelma lastenkulttuurin edistämiseksi järjestössä. Suunnitelma aloitettiin laatimalla lastenkulttuurin osaamisverkoston strategia ja toiminta-ajatus. Tulevina vuosina jatketaan lasten kulttuurin edistämistä. Tavoite: tuemme kerho- ja harrastustoimintaa tuottamalla aineistoja ja malleja ja käynnistämme hankkeita. Suunnittelu aloitettiin lastenkulttuurin osaamisverkoston strategian ja toiminta-ajatuksen luomisella. Tuotetaan tanssitoimintaan eri ikäryhmille uutta aineistoa. Tammikuussa julkistettiin Täpinää tassuihin -aineisto alle kouluikäisten toimintaan. Aineistoa myytiin vuoden 2014 aikana yhteensä 332 kappaletta. Marraskuussa julkistettiin vuoden 2015 Kalena-ohjelmistot. Aineistoa myytiin vuoden 2014 aikana 18 kappaletta. Young art -toiminnan jatkokehitys. Yhteistyön kehittäminen Oulun AMK:n kanssa. Tavoitteena jokaisella ELY-alueella toimii vähintään yksi ryhmä Young art -ryhmiä toimi vuonna 2014 yhteensä 20 (Uusimaa 8, Etelä-Häme 3, Keski-Suomi 2, Lappi 8). Valtakunnallisen majanrakennuskilpailun järjestäminen yhdessä muiden lasten järjestöjen kanssa Kilpailu järjestettiin OKM:n lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämishankkeena yhdessä kuuden muun lapsijärjestön kanssa. Kilpailuun osallistui 154 majaa, joilla oli 536 rakentajaa. Suunnitellaan ja käynnistetään kehittämishankkeita erillisrahoituksilla. Suunnitelman mukaan. 7

8 Valitaan ja palkitaan Vuoden ohjaaja. Vuoden ohjaaja palkinto myönnettiin kahdelle ohjaajalle: Motoran tanssiohjaaja Mari Lehikoiselle Joensuusta ja Ilmajoen nuorisoseuran teatteriohjaaja Leena Koivulalle Karvialta. Tunnustukset julkistettiin Folklandialla perjantaina Valitaan ja palkitaan Vuoden teatteriteko. Vuoden teatteriteoksi valittiin Salonkylän Nuorisoseura. Palkinto myönnettiin viime vuosina aktiivisesti uudella tapaa käynnistyneestä teatteritoiminnasta. Seura vastaanotti palkinnon Salonkylän nuorisoseurantalolla järjestetyssä tapahtumassa. Kulttuurisen nuorisotyön -kehittämishanke (OKM) Laadunnetaan pitkäjänteistä poikkisektorista kehittämiseen ja kulttuurista nuorisotyötä tekevien tukemiseen tähtäävää toimintaa. Keskeisimpiä tehtäviä ovat kulttuurisen nuorisotyön ytimen kirkastaminen, sen aseman vakiinnuttaminen ja näkyväksi tekeminen sekä tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen. Tärkeää on myös, että käytännön kulttuurista nuorisotyötä tekevät pääsevät hyödyntämään uusien metodien, työkalujen ja työtapojen muodossa. Hanke toteutetaan saatujen resurssein mukaan Young Art Laboratorio - kulttuurisen nuorisotyön kehittämisverkosto -hanke käynnistyi keväällä Hankkeessa toteutettiin 6 koulutusta, selvityksiä kulttuurisesta nuorisotyöstä sekä Young Art -konseptin päivitystyö. Lisäksi hanke oli mukana tapahtumissa. Hanke jatkuu vuonna Taiteelle tekijöitä (OKM) Valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on työllistää nuoria taiteilijoita ohjaajiksi, tuottajiksi ja sparraajiksi kulttuurisen nuorisotyön ja yhteisöllisen taidekasvatuksen kentälle. Hankerahoituksella työllistetään 12 kuukaudeksi tanssin ja teatterin ammattilaiset kehittämään kulttuurisen nuorisotyön osaamiskeskusmallia. Lisäksi työllistetään viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen suunnittelemaan tarjottavien palveluiden brändäys sekä markkinointi. Osaamiskeskusmallista on tehty alustavat toteuttamissuunnitelmat, joiden jatkokehittämiseen, konseptointiin ja brändäykseen tarvitaan erillisrahoitusta. Hankkeeseen rekrytoitiin kaksi suunnittelijaa kehittämään tanssin ja teatterin osaamiskeskuksia. Käytännössä suunnittelijat työskentelivät osana osaamiskeskuksia ja mallinsivat osaamiskeskusten toimintaa. Brändäystä ja markkinointia tehtiin liiton työntekijöiden työresursseilla; palkattiinhan järjestöön vuoden 2014 aikana tiedottaja. Hanke jatkuu

9 Hyvä Duuni -hanke Suomen Nuorisoseurat ry on hakenut RAY:ltä avustusta Paikka auki -avustusohjelmasta, jonka päämääränä on edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään sekä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. RAY:ltä saatiin joulukuussa rahoituspäätös, jolla voidaan palkata kolme nuorta kahden vuoden työsuhteeseen. Työsuhteisiin sisällytetään nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena. Työntekijät palkataan Joensuuhun, Jyväskylään ja Kuopioon kesällä TUKIPARI -hanke Nuorisoseurat oli mukana Nuorten Akatemian koordinoimassa TUPA eli Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi -hankkeessa, joka päättyi Ohjausryhmässä edustajana Henna Liiri. 1.2 KERHOTOIMINTA Nuorisoseurojen kerhotoiminta on monipuolista ja osallistujalähtöistä. Kerhotoiminnan tukemiseksi järjestössä kehitetään aktiivisesti ohjaajakoulutusta ja huoltoa, tuotetaan aineistoja sekä järjestetään valtakunnallisia, alueellisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Tavoite: tuemme kerho- ja harrastustoimintaa tuottamalla aineistoja ja malleja ja käynnistämme hankkeita Suomen Nuorisoseurat ry:n aluetoimistot järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä Young Art -kerhotoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin Helsingissä, Koski TL:ssä, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. Young art-ryhmiä toimi vuonna 2014 yhteensä 20 (Uusimaa 8, Etelä-Häme 3, Keski-suomi 2, Lappi 8). Kootaan kotisivuille kerhotoimintaa palvelevaa aineistoa Kotisivuja päivitettiin tarpeen mukaan. Iltapäivätoiminnan mallintaminen Iltapäivätoimintaa mallintamaan palkattiin suunnittelija, joka selvitti kyselyjen avulla nuorisoseurojen iltapäivätoimintaa. Yhteinen tapaaminen järjestettiin ohjaajapäivien yhteydessä , johon osallistui 6 iltapäivätoiminnan työntekijää. Valtakunnallisesti lähdettiin selvittämään yhteistyössä muiden iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen kanssa yhteistyöfoorumin järjestämistä. 9

10 Tempoa Tenaviin -toimintamallin levittäminen ja uuden aineiston tuottaminen Liitto tukee aluetoimistojen ja keskusseurojen järjestämää ohjaajakoulutusta välittämällä materiaaleja, kouluttamalla kouluttajia ja ylläpitämällä kouluttajarekisteriä sekä osallistumalla koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tempoa tenaviin koulutuksia järjestettiin seuraavasti: ohjaajien täydennyskoulutus Helsingissä, jossa kahdeksan osallistujaa ja ohjaajakoulutus Klaukkalassa, jossa osallistujia 10. Uuden aineistoin tuottamiselle etsitään rahoitusta vuoden 2015 aikana. Suunnitelman mukaan. 1.3 KOULUTUS Harrastusalakohtaisen koulutuksen kehittämisestä ja järjestämisestä vastaavat tanssin ja teatterin osaamiskeskukset ja -verkostot. KNoppi-ohjaajakoulutus koulutuksen koordinointi kouluttajaoppaan kokoaminen lisäosien ja uusien aineistojen kehittäminen kouluttajakoulutuksen järjestäminen keväälle 2015 Knoppi-koulutusten ilmoittautumiset hoidettiin jäsenreksterin kautta vuonna 2014, jotta osallistujatiedot saatiin suoraan rekisteriin. Käytettävät esitteet ja materiaali käytiin läpi ja muokattiin nykykäyttöön sopivaksi. Knoppikoulutusten kouluttajaopas valmistui ja se taitettiin alueiden käyttöön. Kouluttajakoulutus suunniteltiin ja se toteutetaan helmikuussa Varsinaisia lisäosia ei kehitelty, mutta uusia aineistoja tuotettiin koulutusten yhteydessä. Ohjaajien olohuone -konseptin kehittäminen ja markkinointi. Tavoitteena 15 tilaisuuden järjestäminen yhteistyössä aluetoimistojen kanssa eri puolilla maata. Järjestetään SottiisiMovesissa ohjaajien olohuone. Ohjaajien olohuone -konseptia markkinoitiin alueille. Alueellisia ohjaajien olohuoneita järjestettiin eri puolilla Suomea. Ohjaajasivujen loppuunsaattaminen ja ylläpito. Järjestetään valtakunnalliset ohjaajapäivät. Tavoitteena ohjaajan osallistuminen, joista ohjaajien olohuoneeseen 30. Ohjaajapäivät järjestettiin Jyväskylässä. Tapahtuma keskittyi työnohjaukseen ja ohjaajien hyvinvointiin. Osallistujia tapahtumassa oli yhteensä 20 henkilöä. 10

11 Perustetaan toimikunta kehittämään ja koordinoimaan ohjaajakoulutuksia ja ohjaajahuoltoa Koulutustoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana ja Toimikunnan puheenjohtajana toimi Anni Kelkka. Sirkuskerho-ohjaajakoulutusta järjestetään yhteistyössä maakuntien, Opintokeskus Kansalaisfoorumin ja Suomen Nuorisosirkusliiton kanssa. Koulutusta järjestettiin seuraavina ajankohtina: Vauvasirkus-ohjaajakoulutusta järjestetään yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliiton ja maakuntien kanssa. Tavoitteena on järjestää koulutus keväällä ja syksyllä. Stadin Nuorisoseurat ry järjesti vauvasirkusohjaajakoulutuksen Helsingissä. Koulutukseen osallistu yhteensä 10 henkilöä. Teatterikoulutukset 2014 Tarkennetaan teatterikoulutuksia ja yhteistyömalleja Teatterin osaamiskeskuksen toiminnan käynnistyttyä. Taiteelle tekijöitä -hankkeen avulla lähdettiin syksyllä mallintamaan teatterin osaamiskeskusta. Lisäksi päätettiin tehdä vuodeksi 2016 yhteinen koulutuskalenteri muiden teatterikoulutusta järjestävien tahojen kanssa Teatterin osaamiskeskuksen järjestämä koulutus 2014: Tanssi-innostaminen (liikeilmaisu) Nykyteatteri Teatterin ohjaaminen Teatteria ryhmätoimintana Teatterituottaminen (rahoitusinstrumentit, prosessit) Forum-teatteri Teatteria ryhmätoimintana Forumteatteri Näyttelijäntyön kurssi Tanssikoulutukset 2014 Liitto osallistuu kansantanssin ohjaajakoulutuksen aineistoja päivittävän ja koulutuksia koordinoivan järjestöjen yhteistyöryhmän työhön. Vuonna 2014 järjestetään kansantanssiohjaajien perusopinnot. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen pakolliset perusopinnot järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden Kansantanssin ohjaajakoulutuksen pakolliset perusopinnot järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kerran ja siihen osallistui Nuorisoseuroilta Riia Niemelä, Joonas Pokkinen ja Hannu Nipuli, joka toimii yhteistyöryhmän puheenjohtajana. 11

12 ai kana kerran ja siihen osallistui Nuorisoseuroilta Riia Niemelä, Joonas Pokkinen ja Hannu Nipuli, joka toimii yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Tanssin osaamiskeskuksen järjestämät omat tai yhteistyökoulutukset 2014: Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 2.jakso, Lahti Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 3.jakso, Lahti Kansantanssin ohjaajakoulutus; Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmistojen suunnittelu (järjestää SKY) Barnlekin ohjelmiston kertaus (järjestää KTNL) Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus Tanhu Akatemia Tanssitaloviikonloppu Valtakunnallinen tanssiohjaajien tapaaminen Tampereella Ohjelmistokurssit, Lahdessa Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot jaksot 1-3, Pohjois-Suomi DÄÄNS-leiri Lahdessa kurssi pidettiin Lahdessa Hannunsalissa ja siihen osallistui 19 nuorta kurssi toteutui ja sieltä valmistui 15 uutta kansantanssin ohjaajaa kurssi ei toteutunut Kurssi ei toteutunut Kurssi peruuntui opettajana sairastapauksesta johtuen ei toteutunut ei toteutunut Toteutettiin Kansantanssin kääntöpiiri nimisenä Tilaisuuteen n. 30 tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Ohjelmistokurssit eivät toteutuneet, koska ilmoittautuneita ei ollut riittävästi. Pohjois-Suomen jaksot järjestettiin , ja Kempeleen Nuorisoseuratalolla, ja kurssilta valmistui 8 kansantanssinohjaajaa järjestettiin Lahden yhteiskoululla. Dääns-tanssileirille osallistui 148 nuorta. 12

13 1.4 TAPAHTUMAT SottiisiMoves - tanssin ja kulttuurisen nuorisotyön ilotulitusta Kesäkuussa 2014 Tampereella järjestetyn SottiisiMoves-tanssitapahtuman valokeilassa oli lasten ja nuorten kulttuurinen harrastustoiminta. Se oli vuoden 2014 Pohjoismaiden merkittävin tanssitapahtuma 2800 esiintyjän osallistuja- ja yli henkilön yleisömäärällään. SottiisiMovesiin saapui esiintyjiä kuudesta eri maasta. Tanssikatselmusten osallistujat saivat asiantuntevaa palautetta esityksistään sekä kansantanssin Tanssiralleissa että Movesin eri tanssilajien katselmuksissa. Erityisen hienoa oli valtakunnallinen näkyvyys yli 20 alueellisessa katselmustapahtumassa talven aikana eri puolella Suomea. SottiisiMoves kannusti myös tutustumaan muihin tanssilajeihin ja heittäytymään uusien asioiden pariin. Viime aikoina tapahtumien yleispiirteenä maassamme on ollut samanlaistuminen, kaupallistuminen ja vakiintuneisiin formaatteihin muotoutuminen. Tässä tilanteessa on merkityksellistä, että Nuorisoseurat tarjoavat vaihtoehtona myös lasten ja nuorten kasvua ja kehitystäpulevia tapahtumia. aan kulttuuriten ja nuorten kasvua ja minkioiden pariin, joissa he pääsevät itse tekemään ja kokemaan kul tukevia tapahtumia. Hyvät yhteistyön verkostot ja avoimuus uusille ja ajassa liikkuville ilmiöille takaavat tapahtumatoiminnan tulevaisuuden järjestössämme. Nuorisoseurat järjestävät lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia, joissa painopisteenä on omaehtoinen kokeminen ja itse tekeminen. Tätä tehtävää toteuttaa tapahtumien osaamiskeskus, joka sijaitsee Tampereella Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston yhteydessä ja tekee kiinteää yhteistyötä muiden järjestön osaamiskeskusten kanssa. SottiisiMoves oli erinomaisen esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä ja toiminnan rajojen avaamisesta myös järjestötoimijoiden ulkopuolelle. Jukka Heinämäki Kirjoittaja on tapahtumien osaamiskeskuksen toiminnanjohtaja Tavoite: järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia Järjestetään lasten kansantanssiryhmille luokittelut. Tavoitteena 40 ryhmän osallistuminen Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien luokittelut järjestettiin Rovaniemellä ja SottiisiMovesin yhteydessä Tampereella Luokitteluihin osallistui 35 ryhmää. Alueellisten lasten ja nuorten tapahtumien ja leirien järjestäminen ja niiden mallintaminen yhteiseen käyttöön. Luova lava -konseptin suunnittelu aloitettiin syksyllä Tavoitteena on järjestää noin 50 päiväleiriä kesällä Lasten Kalenat 2015 valmistelujen käynnistäminen 13 Tapahtuman tavoitteet ja teema vahvistettiin syksyllä Syksyllä valmistuivat tapahtuman ohjelmistot, ilme sekä tarvittavat varaukset ja suunnitelmat. Itse tapahtuma järjestetään

14 Tiedotetaan Islannissa järjestettävästä Barnlek 2014 tapahtumasta. Tavoitteena 6 ryhmän ja 100 henkilön osallistuminen. BARNLEKiin osallistui Suomen Nuorisoseurojen jäsenseuroista 160 kansantanssin harrastajaa yhdeksästä seurasta. Suomesta oli yhteensä osallistujia noin 450. Järjestetään teatterileikki Seinäjoella Harrastajateatterikesän yhteydessä. Tavoitteena 50 päiväkoti-ikäisen osallistuminen. Teatterileikki järjestettiin osana Seinäjoen harrastajateatterikesää. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja veti päiväkoti-ikäisille lapsille Näyttämäloikkaa -nimisen työpajan, jossa tutustuttiin teatteri tekemiseen leikin kautta Folklandia-risteily Silja Europalla Tapahtuma tarjoaa 3000 kansantanssin ja -musiikin harrastajalle ja ammattilaiselle mahdollisuuden esiintymiseen ja kokemiseen. Mukana taustajärjestäjinä on 53 alalla toimivaa järjestöä, oppilaitosta ja festivaaliorganisaatiota. Folklandia toteutettiin Helsingin ja Tallinnan välillä M/S Silja Europalla ja siihen osallistui 3000 risteilijää ja 120 esiintyjäryhmää, joissa oli yhteensä 1021 yksittäistä esiintyjää. Mukana taustajärjestäjinä oli 54 alalla toimivaa järjestöä, oppilaitosta ja festivaalia. Tapahtumatuotannon liikevaihto oli euroa, joka katettiin osallistumismaksuin. Folklandian 2015 valmistelut aloitettiin syksyllä. SottiisiMoves 2014 Pispalan Sottiisin kesätapahtuma toteutetaan kaksoistapahtumana, jossa yhdistyvät Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaali ja valtakunnallinen Moves -tanssikatselmus. SottiisiMoves tapahtuma järjestetään Tampereella , ja se tulee olemaan yksi vuoden 2014 merkittävämmistä kulttuurin ja nuorison suurtapahtumista Suomessa. SottiisiMovesiin osallistuu yli 3000 eri-ikäistä tanssijaa Suomesta ja muista maista ja sen yleisötavoite on kävijää. Yhteistyötahoina ovat Nuori Kulttuuri -säätiö ja Tampereen kaupunki. SottiisiMoves tapahtuma järjestettiin Tampereella , ja se oli yksi vuoden merkittävämmistä kulttuurin ja nuorison suurtapahtumista Suomessa. SottiisiMovesiin osallistui yli 2500 eri-ikäistä tanssijaa Suomesta ja viidestä muusta maasta ja se kokosi yleisöä kävijää. Tapahtumatuotannon liikevaihto oli euroa. Valtakunnallinen seurantalopäivä järjestetään syyskuussa. Nuorisoseuroja kannustetaan järjestämään tuolloin avointen ovien päiviä ja talon toiminta esitteleviä tilaisuuksia. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus Iisalmessa. Tapahtuman toteutusvastuu on Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitolla. Osallistujatavoite on 60 joukkuetta. Seurantalopäivää vietettiin syyskuun toisena viikonloppuna samaan aikaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kanssa. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus järjestettiin Iisalmessa. Turnaukseen osallistui 31 joukkuetta. J.H. Erkon kirjoituskilpailu Kilpailussa palkittiin Iida Turpeinen, Aino Lap- 14

15 Suomen Nuorisoseurojen Liitto on ollut perustamassa tunnettua ja arvostettua kirjoituskilpailua. Nuorisoseurat osallistuu järjestämiseen yhtenä taustayhteisönä. Päävastuu järjestelyistä on Suomen Nuoriso-opistolla. palainen, Erkka Mykkänen kunniamaininnan saivat Akseli Heikkilä, Anni Lappela ja Salla Toivola. Teatterilaiva-teatterifestivaali Silja Europalla. Tapahtumaa kehitetään alan toimijoiden kokoajana ja yhteisenä teatterin harrastajien, ammattilaisten sekä yleisön foorumina. Teatterilaivan järjestelyrakennetta kehitetään tapahtuman kasvun asettamien vaatimusten mukaisesti. Päävastuun tapahtumasta kantaa Suomen Nuoriso-opisto. Toteutus tehdään yhteistyössä alan muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Esko-patsas jaetaan Teatterilaivalla vuoden teatteriteosta. Teatterilaiva-tapahtumaa ei järjestetty vuonna Tapahtuman suunnittelu käynnistettiin vuoden 2015 osalta. Valtakunnallinen Nuorisoteatteritapahtuma järjestetään syksyllä yhteistyössä Suomen Nuoriso-opiston kanssa. Nuorisoteatterifestivaali MarrasQ järjestettiin Suomen Nuoriso-opistolla Paukkulassa. Suomen Nuorisoseurat tuotti tapahtumaan ääninäyttelemisen työpajan, jota ohjasi Mikko Kaukolampi. 1.5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen toiminta keskittyi vuonna 2014 paikallisten seurojen järjestämiin EVS-projekteihin. Lisäksi KV-verkosto kokoontui kerran vuoden aikana ideoimaan nuorisoseurojen kansainvälistä toimintaa. Työntekijän puuttuessa ei jatkossa kansainväliseen toimintaan pystytä suuntamaan resursseja edellisten vuosien tapaan. Vakiintunut kulttuuri mahdollistaa kuitenkin kansainväliset projektit erillisrahoituksella. Tavoite: toteutamme kansainvälisiä hankkeita Kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi liitolla on aktiivinen KV-verkosto Kansainvälisen verkoston työskentelyn vakiinnuttaminen Verkoston kokous pidettiin Jyväskylässä. Kokoukseen osallistui kuusi verkoston jäsentä. Edellisvuonna käynnistettyjen hankkeiden loppuunsaattaminen 15 Hankkeet saatettiin loppuun ja raportointiin CIMOon.

16 Uusien hankkeiden käynnistäminen Uusia hankkeita ei käynnistetty. Kv-teatteritapaamisen järjestäminen syyskaudella jonkin teatteritapahtuman yhteydessä Tapaamista ei järjestetty. Päivitetään nettisivuja kv-toiminnan osalta. Sivuille päivitettiin perustiedot. Tuetaan aluetoimistoja ja paikallisseuroja kv-iltamien, International club kerhojen, Elävän Kirjaston ja muun kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustoiminnan käynnistämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Suunnitelman mukaan. Järjestö on mukana Eurooppalaisessa Vapaaehtoispalvelussa (EVS) ja kehittää EVS-projekteja yhteistyössä aluetoimistojen ja paikallisseurojen kanssa. EVS -hankkeet saatettiin loppuun. Aktiivinen vaikuttaminen kansainvälisissä verkostoissa Folklore Suomi Finland: folklorealan kansainväliset järjestöt CIOFF, IOV ja Europeade komitea Pohjoismainen Nordlek-neuvosto Sihteeristöpalvelujen tarjoaminen Folklore Suomi Finland ry:lle korvausta vastaan. Tehdään aktiivista yhteistyötä kansainvälisen harrastajateatteriliiton IATA/AITAN Suomen keskuksen kanssa. Riia Niemelä toimi Folklore Suomi Finland ry:n pääsihteerinä korvausta vastaan. Pia Kilpeläinen huolehti yhdistyksen taloushallinnosta. Folklore Suomi Finland ry:n toiminnot lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. Suunnitelman mukaan. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Tanssijat kohtaavat - tanssijärjestöjen lähentyminen Suomalainen kansantanssitoiminta on tyypillisesti keskittynyt tiettyjen valtakunnallisten järjestöjen ympärille, ja näiden ulkopuolella on melko vähän säännöllisesti toimivia ryhmiä. Toiminta voidaan jakaa kolmen pääjärjestön mukaan Suomalaisen Kansantanssin Ystävien (ml. Kansantanssinuorten liitto), Finlands svenska folkdansringin (ruotsinkieliset) sekä nuorisoseurojen toimintaan. Näiden lisäksi merkittävää kansantanssitoimintaa on nykyään tai on ollut aiemmin Karjalaisessa nuorisoliitossa, setlementeissä sekä naisvoimistelujärjestöissä: viimeksi mainituissa se tosin hiipui jo 1990-luvulla. Suomenkielisten kansantanssijärjestöjen välillä on ollut alusta alkaen tietynlaista työnjakoa, minkä seurauksena ne eivät ole juurikaan kilpailleet keskenään. Kuitenkin erityisesti SKY:n ja nuorisoseurojen välille syntyi jo 1930-luvulla ideologisia erimielisyyksiä, kun nuorisoseuroissa toiminut Helvi Jukarainen alkoi aktiivisesti tehdä kansantanssikoreografioita, mitä SKY:n keskeinen vaikuttaja ja toiminnan pioneeri Anni Collan ei hyväksynyt. Tämä ideologinen ristiriita säilyi vuosikymmenten ajan, ja se myös heijastui 16

17 yhteistyökuvioissa, esimerkiksi 1900-luvun lopun koulutusyhteistyökeskusteluissa. Erilaisista näkemyksistä huolimatta kansantanssijärjestöt ovat toimineet yhdessä jo vuosikymmenten ajan. Pitkään keskeinen yhteistyömuoto oli osallistuminen pohjoismaisille kansantanssijuhlille, myöhempiin NORDLEK-tapahtumiin. Järjestöt ovat toimineet yhdessä myös erilaisissa kansantanssi- ja kansanmusiikkialan yhteistyöorganisaatioissa, ja 2000-luvulla ne ovat lisäksi olleet mukana toteuttamassa suomalais-virolaisia Tanssipitoja Helsingissä 2000, Tartossa 2005 ja Tampereella 2012, vaikkakin päävastuu näiden järjestelyistä on ollut nuorisoseuroilla. Myös Folklandia-risteily vuodesta 1996 lähtien on ollut keskeinen osa yhteistä toimintaa. Erityisesti 2000-luvulla onkin ollut nähtävissä ideologisten kiistojen jääminen suurelta osin syrjään, ja järjestöt ovat pyrkineet yhä suuremmassa määrin avoimeen keskusteluun toistensa kanssa. Esimerkiksi vuosien suunnittelun jälkeen yhteinen ohjaajakoulutus on käynnistetty, vaikkakin osanottajien saaminen kursseille on osoittautunut paikoin haasteelliseksi. Monet kansantanssialan harrastajat ja ammattilaisetkin toimivat usean järjestön sisällä, mikä on ollut omiaan hälventämään takavuosien kiistoja ja epäluuloja. Järjestöjen väliset erot hyväksytään yleisesti, eikä niitä nähdä useinkaan yhteistyötä estävinä vaan pikemminkin rikastuttavina piirteinä. Tulevaisuus on kansantanssin alalla täynnä vaikeita haasteita, joten tarve yhä laajemmalle yhteistyölle on suuri. Viimeisten vuoden aikana uusia tanssimuotoja on tullut suomalaiselle harrastajakentälle lähes vuosittain, ja kilpailu kiristyy koko ajan. Kansantanssi tarjoaa kuitenkin useimmista tanssilajeista poikkeavaa toimintaa yhteisöllisyytensä ja kaikenikäisille sopivan luonteensa ansiosta, joten mahdollisuudet lajin säilymiselle merkittävänä harrastusmuotona ovat olemassa, mikäli ala pystyy yhä enemmän toimimaan yhtenä rintamana. Tämä on mahdollista, sillä eroista huolimatta kansantanssijärjestöjen toiminta ponnistaa suurelta osin samalta pohjalta, ja alan toimijat ovat varsin hyvin tietoisia erilaisista kehityssuuntauksista ja innovaatioista. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat avainasemassa kansantanssin säilyttämisessä elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä toimintamuotona. Lisäksi erilaiset tapahtumat, tempaukset, katselmukset ja koulutusmuodot tulisi aina lähtökohtaisesti rakentaa avoimesti koko kentälle suunnaten. Toisaalta ei ole syytä luopua järjestöjen ominaispiirteistä, ja esimerkiksi tapahtumille on vain eduksi se, että ne ovat erilaisia: järjestävän tahon profiilin ja kädenjäljen tulisi näkyä toteutuksessa luvun yhteistyöprojektit yhdessä Folklandia-tapahtuman kanssa ovat luoneet hyvää pohjaa uudenlaiselle ajattelulle sekä mahdollistaneet sen, että kansantanssiväki suuntaa leveällä rintamalla kohti Riemuvuotta Petri Hoppu Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tanssintutkimuksen dosentti Tampereen yliopistossa. 2.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Tavoite: kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit Paikallisseurat vievät kaikki toimintaryhmät ja niiden ohjaajat nuorisoseurarekisteriin. Tiedot toimintaryhmistä siirtyvät automaattisesti rekisterin toimintatietolomakkeelle. Aluetoimistot tukevat seuroja jäsenrekisterin käytössä. Liitto tukee aluetoimistojen jäsenrekisterikoulutuksia. 17 Paikallisseuroja, keskusseuroja ja aluetoimistoja aktivoitiin käyttämään rekisterin mahdollisuuksia monipuolisesti.

18 Tavoite: Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista Selvitetään parhaat vapaaehtoistyön kannusteet sekä merkittävimmät esteet omasta järjestöstä ja muista vastaavista järjestöistä. Laaditaan selvityksen pohjalta ohjeet ja mallit, joilla vapaaehtoistoimijoita rekrytoidaan, perehdytetään, huolletaan ja palkitaan. Vapaaehtoistyön kehittämistä tehtiin osana Mikkelin AMK:n johtamiskoulutusta, johon osallistui liiton ja keskusseurojen työntekijöitä. Työ jatkuu edelleen. Ollaan mukana Sivistysliitto Kansalaisfoorumin hankkeessa, jossa kehitetään sosiaalista mediaa modernin järjestön viestinnän ja tiedon prosessoinnin tukena 12 järjestön työntekijää osallistui eri vaiheissa osallisuustyöpajan työhön. Syksyn työntekijäpäivillä oli aiheesta oma osionsa ja syksyn aikana järjestettiin viisi verkkotyöpajaa asian tiimoilta. Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla Juhlaa vietettiin Joensuussa. Isäntänä toimi Nuorisoseura Motora. Vuoden nuorisoseuran valinta tehdään uudella konseptilla. Valinta julkaistaan nuorisoseurapäivän juhlassa. Vuoden Nuorisoseuraksi valittiin Ulmalan Nuorisoseura Iisalmesta. Hallituksen nimeämä Vuoden Hermanni/Hermanska julkistetaan valtakunnallisessa H-kiltatapaamisessa huhtikuussa. Vuoden Hermanskaksi valittiin Ulla Virtanen Varsinais-Suomesta. Liiton hallinnoima Palvelutuuli-hanke, jonka tarkoituksena on luoda Keski-Suomen maakunnan alueella toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palveluiden tilalle päättyy ja sen toimintamallit otetaan järjestössä käyttöön. Palvelutuuli-hanke onnistui tavoitteissaan erinomaisesti. Tulokset esitellään sen julkaisemassa loppuraportissa Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa II -projektin myötä Nuorisoseurajärjestö osallistuu Nuorisotakuun toteuttamiseen parantamalla nuorten työllistymismahdollisuuksia kulttuurisen nuorisotyön tehtäviin Keski-Suomessa. Työllistämisellä tavoitellaan lisäresursseja 18 Hankkeen kautta työtehtävissä oli yli 60 henkilöä vuonna 2014 Keski-Suomessa. Työntekijöille järjestettiin yksilöllistä valmennusta, ohjausta sekä koulutusta: Kylä- ja seurantalopäivä talonmiehille ja talovastaaville 8.5., Jyväskylä

19 harrastusmahdollisuuksien järjestämiseen ja yhdistysten tilojen sekä toimintojen ylläpitoon ja sen myötä jäsenten ja toimijoiden määrän lisääntyminen. Projektissa työllistetään henkilöitä nuorisoseurojen toimintoihin ja tehtäviin eri tukimuotoja hyödyntäen. Projekti tukee työllistettävien henkilöiden työmarkkinavalmiuksia ja tarjoaa nuorisoseuroille lisäresursseja toimintaan ja tukee yhdistyksiä toimimaan työnantajina. Järjestö tarjoaa paljon hyviä työ- ja oppimisen paikkoja nuorille. Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä on nuorten työllistämisen mahdollisuuksien etsiminen ja näkyväksi tekeminen. Vuoden 2014 aikana työllistetään henkilöä Keski-Suomen alueella, järjestetään työntekijöille ja työnantajille ohjausta ja koulutusta. Luova lava lapsille: nuorten kesätyöprojekti 5-7/ 2014 valmennus, perehdytys ja arviointi Työnantajille järjestettiin yksilöllistä ohjausta ja koulutusta: Innostu ja onnistu koulutus 25.1., Keuruu Kylä- ja seurantalokoulutus 23.8., Pihtipudas Luova lava lapsille leiritoiminnan kautta tarjottiin 10 nuorelle kesätyötä Leipää ja kulttuuria Pohjois-Savossa hanke toimii Pohjois-Savon ja Ylä-Savon alueella. Hankkeen päämääränä on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien, 500 päivää työttömänä olleiden ja nuorten sosiaalista osaamista sekä työvoimapoliittisia valmiuksia työllistämällä heitä kulttuurisen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin. Kohderyhmänä on nuorisotakuun piiriin kuuluvat alle 25vuotiaat, alle 30vuotiaat ammattiin valmistuneet ja pitkäaikaistyöttömät. Työpaikkoja tarjoavat Pohjois-Savon alueella toimivat nuorisoseurat, nuorisoseurojen aluetoimisto, yhdistykset sekä läheiset yhteistyötahot. Hankkeen kautta työllistyvien työttömien toimintakykyä parannetaan järjestämällä koulutusta, joka kehittää sosiaalisia taitoja, yhteistyötaitoja sekä työnhakua tukevia taitoja. Lisäksi hankkeen kautta työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia pyritään parantamaan järjestämällä työtehtäviä tukevaa koulutusta. Hanke käynnistyi helmikuussa 2014 ja projektipäällikkö aloitti työt Hankkeen kautta työtehtävissä on aloittanut 14 henkilöä Pohjois-Savossa vuonna Työntekijöille järjestettiin sekä yksilöllistä ohjausta että ryhmäkoulutusta. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työyhteisötaidot, kommunikointi ja viestintä Kylä- ja Seurantalopäivä (Jyväskylä) Hygieniaosaamiskoulutus Ensiapukoulutus Työmotivaatio/oma työelämä koulutus Työllistämishankkeiden verkoston laajeneminen ja työllistämisstrategian laatiminen Nuorisoseurajärjestölle. Työllistämisstrategia on järjestötoiminnan 19 Leipää ja kulttuuria hankkeiden v käynnistynyt kehittämistoiminta: Alueelliset verkostot ja niiden tapahtumat Nuorisoseurajärjestön valtakunnallinen

20 kehittämistapa ja Nuorisotakuun toteutumistapa, jonka tuo lisää resursseja toimintaan. Sen avulla tuetaan paikallisseurojen työnantajana toimimista ja autetaan luomaan työpaikkoja paikallisseuroissa. Koordinoidaan järjestön alueellisten työllistämishankkeiden toimintaa ja kehitetään toimintamalleja. Selvitetään mahdollisuudet valtakunnalliselle työllistämishankkeelle. Strategian tavoitteena on tukea uusien työllistämishankkeiden syntymistä mahdollisimman kattavasti koko maan alueelle, koordinoida alueellisia työllistämishankkeita, kehittää resursseja yhteistyöhön sekä NS järjestön työllistämisasiamiestoiminnan, agenttitoiminnan kehittäminen. Pidetään Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä näkyvästi esillä. työllistämisstrategia, työllistämisen malli K-S välityömarkkinoiden palvelukartta Asiakaskysely Tukimateriaalin koonti työnnatajana toimiville yhdistyksille Liitto hakee yleisavustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja välittää siitä osan keskusseuroille keskusseurojen kanssa yhdessä sovittujen tehtävien hoitamiseen hallituksessa hyväksyttyjen avustusperusteiden mukaisesti. Liitto jakoi piirijärjestöille valtionavun sovittujen periaatteiden mukaisesti. Liiton työntekijät kiertävät aktiivisesti maakunnissa alueellisissa ja paikallisissa tapahtumissa. Liiton työntekijät osallistuivat kokouksiin, tapahtumiin ja koulutuksiin eri puolilla maata. Jokaisen aluetoimiston ja keskusseuran kanssa käydään tuloskeskustelu. Tuloskeskusteluita ei käyty. Seurantalot.fi sivustoa ylläpidetään yhdessä muiden seurantalojärjestöjen kanssa sekä annetaan ohjausta ja neuvontaa seuroille sivun käyttöön. Sivusto uudistettiin kokonaisuudessaan vuoden aikana. Seurantalojen toimintaedellytyksiä kehitetään korjausmäärärahojen riittävän tason turvaamisella valtion tulo- ja menoarviossa yhteistyössä seurantaloasian neuvottelukunnan sekä taloja ylläpitävien muiden järjestöjen kanssa. Suomenkielisille nuorisoseuroille jaettiin avustuksia. Liitolla oli edustus sekä neuvottelukunnassa että sen työvaliokunnassa. 20

21 2.2 KOULUTUS Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät järjestettiin Espoon Hanasaaressa. Kehittämispäiville Nuorisoseurat yhtenä järjestäjistä tuotti Yhteisöllinen käsikirjoittaminen (Liisa Penttilä) ja Tarinasta tanssiesitykseksi (Merja Skyttä -työpajat, sekä Nuorisoseurat kulttuurisen nuorisotyön toimijana (Petri Hoppu, Liisa Penttilä) -luennon. Syksyn työntekijäpäivät. Päivien tavoitteena on järjestöllisten sisältöjen kehittäminen. Työntekijäpäivät järjestettiin Lappeenrannassa. Päiville osallistui 31 järjestön työntekijää. Opintokeskus Kansalaisfoorumi järjestää jäsenyhteisöjen toimihenkilöille koulutuksia, joissa lisätään valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa toiminnan markkinoinnissa. Liiton, piirijärjestöjen ja paikallisseurojen toimihenkilöt ovat osallistuneet koulutuksiin. Kannustetaan piirijärjestöjä hyödyntämään Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kehittämää johtokuntien toiminnan Kehittämiskoulutus-mallia. Piirijärjestöt ovat hyödyntäneet johtokuntien toiminnan kehittämiskoulutus -mallia. 2.3 JÄSENPALVELUT Nuorisoseuroja ja piirijärjestöjä tuetaan nuorisoseurarekisterin käyttöönotossa ja käytössä. Rekisterin toiminnallisuutta kehitetään käyttäjäpalautteen pohjalta. Jäsenrekisterikoulutuksia järjestettiin eri alueilla ja lisäksi annettiin ohjausta ja neuvontaa tarpeen mukaan. Rekisteriin tehtiin parannuksia saadun palautteen perusteella. Jäsenkortit toimitetaan kaikille alle 16-vuotiaille jäsenille ja heidän ohjaajilleen. Vuoden aikana selvitetään mahdollisuudet kaikille jäsenille toimitettavan mobiilijäsenkortin käyttöönotosta vuonna Jäsenkortit toimitettiin alle 16-vuotilaille jäsenille ja heidän ohjaajilleen. Yhteensä kortteja toimitettiin n kappaletta. Mobiilijäsenkortista tehtiin hankintapäätös ja kortin käyttöönottoon vuoden 2015 alusta valmistauduttiin.

22 Aloitetaan nuorisoseurojen keskitetyn jäsenmaksuperinnän kokeilu nuorisoseuran kanssa. Keskitetyn jäsenmaksuperinnän käyttöönotto aloitettiin yhden pilottiseuran kanssa. Liiton sähköiset tiedotteet uusitaan kokonaisvaltaisesti. Tässä yhteydessä päätetään, minkälaisia tiedotteita liitossa laaditaan, sovitaan työnjaosta sekä uudistetaan tiedotteiden laatimisen ja jakelun tekniikka. Sähköisten tiedotteiden julkaisujärjestelmä ja sisällön kokoaminen uudistettiin kaikissa tiedotteissa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 28-sivuinen Nuorisoseuralehti toimitetaan maksutta jokaisen nuorisoseuran puheenjohtajalle, sihteerille ja ohjaajille. Lehti välittää tietoa nuorisoseurojen hyvistä käytännöistä sekä ajankohtaisista nuoriso- ja kulttuurialan kuulumisista. Nuorisoseuralehti toimitettiin tilaajille sekä maksutta jokaisen nuorisoseuran puheenjohtajalle ja sihteerille. Lehden numero 3 toimitettiin kaikkiin nuorisoseuratalouksiin. Nuorisoseurat.fi -sivuston maksuton käyttö ja käytön tuki keskusseuroille. Piirijärjestöjen sivustot viedään Nuorisoseurat.fi kotisivualustalle. Kotisivukoneen kanssa solmittua yhteistyösopimusta markkinoidaan aktiivisesti paikallisseuroille. Keskusseuroilla ja aluetoimistoilla on ollut mahdollisuus käyttää liiton toimesta hankittua piirisivu alustaa kotisivujensa toteuttamiseen. Kotisivukoneen yhteistyösopumusta on markkinoitu paikallisseuroille. Myytävän materiaalin välitys toteutetaan loppuvuodesta 2013 käyttöön otetussa nettikaupassa. Liiton myynnissä olevat järjestölliset ja harrastusmateriaalit on siirretty välitettäväksi nettikauppaan. Ansio- ja tunnustusmerkkien, Hermanni-arvonimien sekä liiton kunniakilpien ja pöytästandaarien välittäminen. Kultaisia ansiomerkkejä myönnettiin 4 kpl ja kultaisia tunnustusmerkkejä 5 kpl. Muita ansio- ja tunnustusmerkkejä myönnettiin yhteensä 97 kpl. Hermanni- ja Hermanska -arvonimiä myönnettiin 50 kpl. Kannustetaan piirijärjestöjä hyödyntämään Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kehittämää johtokuntien toiminnan Kehittämiskoulutus -mallia. Liitto, piirijärjestöt ja aluetoimistot ovat hyödyntäneet Sivistysliitto kansalaisfoorumin erilaisia kehittämiskoulutuksia toiminnan kehittämisessä. 22

23 3. VAIKUTTAMINEN JA ja #somehaltuun Suomen Nuorisoseurat sosiaalisessa mediassa 2014 Sosiaalinen media on pistänyt arjen uuteen uskoon ympäri maailman ja paluuta vanhaan ei ole. Suomen Nuorisoseurat on hypännyt myös tämän junan kyytiin ja seuraavaksi on tarkoitus päästä kunnolla ohjaksiin. Suomen käytetyimmät some-kanavat suosituimmuusjärjestyksessä ovat Facebook, Youtube, Whatsapp, Linkedin, Twitter ja Instagram. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sosiaalista mediaa ei tehdä sen itsensä takia, vaan se palvelee suurempaa tavoitetta: tiedonkulun parantaminen ja osallisuuden lisääminen. Somessa viesti kulkee kahteen suuntaan: käyttäjälle tuotetaan sisältöä, mutta sisältöä pystyy tuottamaan myös itse. Omaksi mediaksi. Mediakenttä on hajonnut miljooniksi palasiksi. Kilpailu huomiosta on valtavaa. Uusia sosiaalisen median kanavia syntyy jatkuvasti ja perässä pysyminen ei ole mielekästä, eikä resurssit huomioon ottaen edes mahdollista. Vaikka sosiaalinen media on tärkeää, on yhtä tärkeää ryhtyä itse omaksi mediaksi, koota kaikki informaatio yhteen paikkaan: omille verkkosivuille. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että oma media toimii portaalina kaikkiin eri kanaviin, joita Nuorisoseuroilla on käytössä: Facebook, Instagram, Youtube, uutishuone, uutiskirjeet, Issuu, kuvat.fi ja niin edespäin. Facebook. Yhteisöpalvelu Facebook on Suomen suosituin sosiaalinen media: noin puolella suomalaisista on siellä oma profiili. Nuorisoseurat löytyy Facebookista: Tämän lisäksi monella nuorisoseuralla on oma profiilinsa. Tykkää meistä Facebookissa ja liity keskusteluun ajankohtaisista asioista: tapahtumista, kilpailuista, kokouksista ja yleisestä tekemisen meiningistä. Instagram. Instagram on maailmalla hurjan suosion saavuttanut kuvapalvelu, jolla on noin 200 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Se perustuu ajatukselle, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Nuorisoseurat liittyi Instagramiin marraskuussa Instagramissa pidettiin joulukuussa Nuorisoseurojen joulukalenteria. Youtube. Nuorisoseuroilla on oma kanava videopalvelu Youtubessa: NSTuubi. Vuonna 2014 Nuorisoseuroille hankittiin laadukas videokamera ja jatkossa videoihin on tarkoitus panostaa yhä enemmän. Kalenahaaste. Joulukuussa järjestettiin Lasten Kalenoihin liittyvä videohaaste, johon osallistui yhteensä 20 ryhmää 31 videolla, joita jaettiin kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Aura Piha Kirjoittaja toimii tiedottajana Suomen Nuorisoseuroissa. 3.1 VIESTINTÄ Tavoite: Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä Valtakunnallisesti Viestinnän kehittämiseksi liitolla on viestintätoimikunta, joka laatii viestintästrategian. Viestintästrategian käynnistäminen siirrettiin syksyyn tiedottajan aloitettua toimessaan. Ensimmäinen viestintästrategiakokous pidettiin

24 Nuorisoseuralehti toimitetaan keskeisille valtakunnallisille yhteistyökumppaneille. Lehti ilmestyi 7.2., 22.5., 11.9., Syyskuun lehti jaettiin kaikille jäsentalouksille, muiden lehden levikki oli noin 3000 kappaletta. Nuorisoseurat.fi -sivuston sisältöä päivitetään jäsenistöä ja toiminnasta kiinnostuneita entistä paremmin palvelevaksi. Tavoite siirtyi vuodelle Sähköiset uutiskirjeet uudistetaan. Joulukuussa 2014 otettiin käyttöön Mailchimpuutiskirjepalvelu. Sitä kautta lähtee jatkossa tanssin ja teatterin uutiskirjeet (kerran kuussa) sekä PJ-posti (4 kertaa vuodessa). Verkko ja sosiaalinen media otetaan haltuun uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana. Suomen Nuorisoseurat ry liittyi Instagramiin syksyllä Pyydettiin tarjoukset tiedotejakelu- ja mediaseurantapalveluista. Järjestö- ja tapahtumatiedotusta hoidetaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mediaan aktiivisesti. Suunnitelman mukaan. Markkinoidaan ja tuetaan yhtenäisen graafisen yleisilmeen käyttöä järjestön kaikilla tasoilla. Suunnitelman mukaan. 3.2 YHTEISTYÖVERKOSTOT Nuorisoseuroilla on aktiivinen rooli kulttuurisen nuorisotyön toimijoiden verkostossa ja toimimme tilaisuuksien ja verkostotapaamisten kokoonkutsujana. Yhteistyöverkostot on kuvattu erillisessä liitteessä. Liitto seuraa lapsiin, nuoriin sekä kasvatus- ja kulttuuritoimintaan liittyvää yhteiskunnallista kehitystä ja pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin ja viranhaltijoihin. Suomen Nuorisoseurat ry osallistui Allianssin järjestämään allianssi -risteilyyn Liitto toimii yhteistyössä eri järjestöjen kanssa tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä käynnistämällä yhteishankkeita. Yhteistyötahoina 24 Majanrakennus -kilpailun yhteistyöjärjestöjen kanssa tavattiin ohjausryhmän kokouksien yhteydessä. Vuodella 2015 suunniteltiin lapsi-

25 ovat erityisesti muut lapsi- ja nuorisojärjestöt, tanssi-, ja kulttuurijärjestöt sekä oppilaitokset. asianvaltuutetun tapaamista sekä iltapäivätoiminnan yhteistä tapaamista. Yhteistyö piirijärjestöjen, paikallisten nuorisoseurojen ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF:in kanssa. Suunnitelman mukaan. Yhteistyötä Suomen Nuoriso-opiston kanssa vahvistetaan ja haetaan konkreettisia yhteistoiminnan muotoja. Vuoden 2014 aikana yhteistyötä tehtiin teatteri osaamiskeskuksen osalta sekä järjestämällä kursseja Paukkulassa. 4. HALLINTO JA TALOUS Liiton toimisto palvelee Vantaan Tikkurilassa aivan junaradan kupeessa aluetoimistoja, keskusseuroja ja nuorisoseuroja. Se johtaa pääsihteerin luotsaamana koko organisaatiota. Se välittää erilaisia materiaaleja ja ansio- ja tunnustusmerkkejä. Se hoitaa liiton taloushallinnon kokonaisuudessaan. Se auttaa ja neuvoo: joku on hukannut rekisterin salasanan, toinen tiedustelee ansiomerkkien hakukriteerejä, opiskelemaan lähtenyt haluaa tehdä osoitteenmuutoksen lehteen, seura tarvitsee neuvoa omassa kirjanpidossaan, vanhemmat haluavat löytää lapsellensa uuden harrastuksen tai jo vuosikymmeniä toiminnassa mukana ollut muistelee menneitä. Liiton toimistossa Tikkurilassa työskentelee pääsihteeri, toimialajohtaja, tiedottaja, toimisto- ja taloussihteeri sekä lisäksi erillisprojektien vetäjiä sekä työllistämistuella palkattuja harjoittelijoita. Pia Matilainen Kirjoittaja työskentelee Suomen Nuorisoseurat ry:ssä toimistosihteerinä 4.1 HALLINTO Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Valtuuston kevätkokous pidettiin Helsingissä. Kokoukseen osallistui 24 valtuutettua ja 13 muuta henkilöä. Valtuuston syyskokous pidettiin Oulussa. Kokoukseen osallistui 39 valtuutettua ja 16 muuta henkilöä. Hallitus kokoontuu vuoden aikana tarpeen mukaan, vähintään kuusi kertaa. Hallitus asettaa toimintansa tueksi työvaliokunnan, hallinnoimilleen projekteille ohjausryhmät sekä eri toiminnanaloille ja tapahtumille tarvittavat toimikunnat ja työryhmät. 25 Liiton hallitus piti 8 kokousta vuoden aikana. Hallituksen työvaliokunnan kokouksia ei vuoden aikana pidetty. Hankkeiden ohjausryhmät sekä koulutustoimikunta on kuvattu omissa kohdissaan.

26 Lisätään etäyhteyden avulla käytäviä kokouksia. Hallituksen kokouksiin oli mahdollista osallistua etäyhteydellä. 4.2 TOIMISTO JA HENKILÖSTÖ Liiton henkilöstöön kuuluu vuonna 2014 yhteensä 34 henkilöä, joista projekteissa työskentelee 6 henkilöä ja liiton ylläpitämissä aluetoimistoissa 19 henkilöä. Lisäksi liiton toimistossa työskentelee eri tehtävissä työhallinnon tukia hyödyntäen palkattuja työntekijöitä ja työharjoittelijoita. Suunnitelma mukaan. Henkilöstö on kuvattu liitteessä. Ostopalveluja käytetään nuorisoseurarekisterin ja tietohallinnon tukipalveluihin, Nuorisoseuralehden taiton tekemiseen sekä muihin viestinnän ja kulttuurituotannon ostopalveluihin. Nuorisoseuralehden taitto ostettiin Minna Walleniukselta (Hehkuva oy) sekä mainostoimisto Jukka Kamiselta (numero 3/2014), nuorisoseurarekisterin tuottajajana toimi kehätieto oy. 4.3 TALOUS Jäsenmaksuksi liiton jäsenenä oleville nuorisoseuroille on budjetoitu 8 euroa per henkilöjäsen ja liiton jäsenenä oleville keskusseuroille 4 euroa per jäsenyhdistysten henkilöjäsen. Suunnitelman mukaan. Liiton sekä aluetoimistojen ja piirijärjestöjen toimintaan liitto hakee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Suomen Nuorisoseurat ry:lle euroa avustusta, josta keskuseuroille ja aluetoimistoille jaettiin ja kohdennettiin tulosperusteisesti euroa Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja hallitus tekee tarvittavat sopeuttamistoimet kesken vuoden. Kevään valtuuston Suunnitelman mukaan. 26

27 hyväksyttäväksi tuodaan tarkistettu toimintasuunnitelma ja talousarvio. Suunnitelmavuonna kehitetään yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Nuorisoseura arpajaiset kestivät asti. Kokonaisuutena arpajaiset onnistuivat hyvin, joten vuonna 2015 on tarkoitus järjestää uudet arpajaiset. Rahankeräyslupa myönnettiin ja sen kesto on asti. Lupa mahdollistaa esimerkiksi lipaskeräyksen eri tapahtumissa. Luota nuoreen -varainhankintaseminaari pidettiin Tapahtumassa puhumassa olivat Eero Heinäluoma, Sixten Korkman, Mauri Pekkarinen, Pasi Holm, Martti Asunta, Matti Vanhanen, Risto E.J. Penttilä ja Risto Murto. Rahankeräyslupa alkoi ja mahdollisti rahankeruun esimerkiksi lipaskeräyksin. Lupa on myönnetty asti, luota nuoreen -seminaari, arpajaisten suunnittelu NUORISOSEURAT 2020 Strategia on hyväksytty Nuorisoseurakokouksessa Jyväskylässä Toiminta-ajatus Kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Visio 2020 Vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Arvot Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut nuorisoseuratoimintaan. Järjestön keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. 27

28 STRATEGISET TAVOITTEET Kulttuurinen harrastustoimintamme on laadukasta Nuorisoseuratyö on tavoitteellista kasvatus- ja harrastustoimintaa. Toiminta on monipuolista ja ennakkoluulotonta. Nuorisoseurat verkostoituvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lapset ja nuoret ovat toimintamme keskiössä Lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kerhotoimintaa järjestetään eri puolilla maata. Aikuiset tukevat lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. Toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Nuorisoseuratyö on tunnettua ja arvostettua Toiminta näkyy ja kuuluu myönteisellä tavalla. Järjestön julkikuva on nykyaikainen ja yhdenmukainen kaikilla toiminnan tasoilla. Järjestörakenne ja resurssit turvaavat toimintamme elinvoimaisuuden Järjestörakenne mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan koko maan alueella. Resursseja kohdennetaan erityisesti sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Osaavat ohjaajat Laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto Ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot Aktiiviset vapaaehtoistoimijat Mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja huolto Ajantasainen viestintä Suunnitelmallisuus ja viestinnällinen työnjako Nykyaikaiset ja toimivat viestinnän välineet Toimiva organisaatio Selkeä työnjako, avoin toimintakulttuuri ja arvioinnin laadulliset ja määrälliset mittarit Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä Tasapainoinen talous Tarkka talouden suunnittelu ja seuranta Laaja rahoituspohja 28

29 KÄRKIHANKKEET VUOSILLE Kärkihankkeet on hyväksytty Nuorisoseurakokouksessa Jyväskylässä LAPSET JA NUORET PARASTA! Nuorisoseuroissa edistetään lasten ja nuorten toimintaa eettisesti ja kasvua tukevasti. Vuosia jatkunut osallisuuden vahvistaminen sekä toimintamallien luominen ja hyödyntäminen ovat madaltaneet kynnystä osallistua toimintaan. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistämässä on eri-ikäisiä nuorisoseuralaisia. Strateginen tavoite: Kriittinen menestystekijä: Nuorisoseuratyö on tavoitteellista kasvatus- ja harrastustoimintaa. Lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lasten ja nuorten kerhotoimintaa järjestetään eri puolilla maata. Ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot. VAIKUTTAVUUS 2015 Nuorisoseuroissa lapset ja nuoret ovat aktiivisia tekijöitä, eivät vain kokijoita. Lasten ja nuorten toimintaan panostaminen on tuonut uusia alle 29-vuotiaita mielekkään harrastus- ja kansalaistoiminnan pariin. Lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten vakiintunut toiminta tukee harrastamista ja edesauttaa toimintaedellytyksiä. TOIMENPITEET TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ 1. Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia 2. Edesautamme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa 3. Edistämme harrastustoiminnan käynnistymistä, ylläpitoa ja kehittämistä toimintamallein ja materiaalein 4. Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskuksen toimintamallit 5. Luomme kulttuurisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia niin, että jokainen lapsi ja nuori voi osallistua kansainväliseen tai monikulttuuriseen toimintaan 6. Syvennämme kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntevuutta, yhteistyötä sekä edunvalvontaa 2. OHJAAJAT JALUSTALLA Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaamiseen on toiminnan ytimessä. Ohjaaja tarvitsee huolenpitoa: koulutusta ja muiden ohjaajien tapaamista sekä apua ryhmän käytännön pyörittämisessä sekä tapahtumiin tai koulutuksiin osallistuttaessa. Yhtä oikeaa ohjaajahuollon tapaa ei ole, vaan jokainen nuorisoseura on omien ohjaajiensa asiantuntija, joka hyötyy ammattimaisesti tuotetuista tukipalveluista. Strateginen tavoite: Kriittinen menestystekijä: Toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto. 29

30 VAIKUTTAVUUS 2015 Toiminnassa mukana olleet ohjaajat ovat sitoutuneita ja uusia ohjaajia on saatu toiminnan piiriin. Sekä kerho- että harrastusalakohtaista toimintaa vetävien ohjaajien osaaminen on kehittynyt ohjaajakoulutusten avulla. Osaamista tukevat laadukkaat materiaalit ja tukipalvelut. Ohjaajahuolto ja -tapaamiset motivoivat ja innostavat ohjaajia, ja jokaisella ohjaajalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen tai ohjaajahuoltoon vähintään kerran vuodessa. TOIMENPITEET TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ 1. Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta 2. Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla 3. Motivoimme ja innostamme ohjaajia 4. Panostamme uusien ohjaajien rekrytointiin ja perehdytykseen 5. Kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit 6. Käynnistämme, ylläpidämme ja kehitämme kulttuurisen harrastustoiminnan palvelukonseptit 7. Mahdollistamme ammattiopettajien, harrasteohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön 8. Kehitämme ja järjestämme kansainvälisyyttä tukevaa koulutusta 3. ME OLLAAN UPEITA! ASENNE RATKAISEE Nuorisoseuratoimintaan on jokainen tervetullut. Toiminta on näkyvää ja se kiinnostaa ihmisiä. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Juuri paikalliset tarinat luovat hyvää mieltä ja kertovat eteenpäin menevästä positiivisesta nuorisoseurahengestä. Luotamme toisiimme joka tasolla ja tuemme ja kannustamme toinen toistamme. Me olemme upeita! Strateginen tavoite: Kriittinen menestystekijä: Toiminta on monipuolista ja ennakkoluulotonta. Nuorisoseurat verkostoituvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri. VAIKUTTAVUUS 2015 Positiiviset ja innostavat tarinat nuorisoseurojen toiminnasta ovat nostaneet yhteishenkeä ja edistäneet yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toiminta on avointa ja uusien jäsenien on ollut helppo tulla mukaan. Innostamisen ja positiivisen nostojen kautta toiminta on vahvistunut ja palautteen antaminen ja saaminen on mieluisa osa nuorisoseuratoiminnan kehittämistä. Olemme ylpeitä nuorisoseuralaisuudestamme. TOIMENPITEET TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ 1. Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti 2. Kerromme toiminnastamme avoimesti ja aktiivisesti 3. Olemme aktiivinen toimija eri verkostoissa 4. Edistämme hyvää yhteishenkeä innostamalla ja nostamalla esiin kannustavia ja positiivisia esimerkkejä 30

31 5. Uskallamme yrittää ja kokeilla. Opimme prosessissa 6. Toimimme niin, että kulttuurien välinen vuorovaikutus on toimintamme vakiintunut osa 7. Haemme aktiivisesti palautteen antamisen ja saamisen paikkoja ja kehitämme toimintaa laadukkaasti 4. MISSÄ NUORET SIELLÄ NUORISOSEURAT Lasten ja nuorten kulttuurinen harrastustoiminta on vetovoimasta ja suosittua ympäri maata. Monilla alueilla on kuitenkin kaupunkeja ja kasvuseutuja, joissa nuorisoseuratoiminta on vasta hyvissä lähtökuopissa. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan tukea ja innostamista sekä helposti käyttöön otettavia toimintamalleja. Strateginen tavoite: Kriittinen menestystekijä: resursseja kohdennetaan erityisesti sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia. mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri, ajantasaiset ja tasokkaat koulutusja kerhoaineistot. VAIKUTTAVUUS 2015 Innostaminen ja toiminnan käynnistämisen mahdollistaminen on luonut toimintaa niille kaupunki- ja kasvualueille, joissa toimintaa on ollut vähän. Kaupunki- ja kasvuseutustrategian luominen ja sen toteuttaminen on luonut uutta elinvoimaista toimintaa. Vanhempien sitoutuminen toimintaan on edistänyt yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. TOIMENPITEET TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ 1. Kartoitamme kaupunki- ja kasvualueiden toimintaympäristön ja tilanteen 2. Kokoamme olemassa olevat toimivat esimerkit kaupunkien ja kasvualueiden nuorisoseuroista 3. Otamme käyttöön kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin soveltuvia olemassa olevia toimintamalleja ja kehitämme ja uusia toimintatapoja 4. Verkko ja sosiaalinen media otetaan haltuun uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana 5. Luomme kaupunki- ja kasvualuestrategian 6. Kohdennamme erityispanostusta vuosittain yhden kaupunki- tai kasvuseudun toiminnan käynnistämiseen tai elävöittämiseen 5. MUKANA OLLAAN! - VAPAAEHTOISTOIMIJAT TOIMINNAN KIVIJALKA Vapaaehtoiset ovat innokas ja iloinen toimijajoukko mitä moninaisimmissa tehtävissä. He ovat tärkeä linkki lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toteuttamisessa. Vapaaehtoisten kouluttaminen ja tukeminen sekä uusien vapaaehtoisten rekrytointi ovat toiminnan kivijalka. 31

32 Strateginen tavoite: Kriittinen menestystekijä: aikuiset tukevat lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri, vapaaehtoisten perehdyttäminen ja huolto. VAIKUTTAVUUS 2015 Vapaaehtoisten hyvinvointiin on panostettu järjestön kaikilla tahoilla. Jo toiminnassa mukana olleet vapaaehtoiset ovat sitoutuneita ja toimintaan on tullut myös uusia vapaaehtoisia. Koulutukset ja vapaaehtoistyötä tukeva materiaali on käytössä. Toiminnassa on hyvä yhteishenki! TOIMENPITEET TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ 1. Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista 2. Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja 3. Nostamme esiin vapaaehtoistoimintaa ja toimijoita positiivisella tavalla 4. Kokoamme alueellisia vapaaehtoispankkeja 5. Keräämme ja annamme palautetta järjestelmällisesti kehittämisen tueksi ja innostajaksi Liitteet: Nuorisoseurojen kasvatusnäkemys Suomen Nuorisoseurat ry:n aluetoimistojen toimintasuunnitelmat Keskusseurojen ja aluetoimistojen tuloskorttiyhdistelmä Käsitelty ja hyväksytty Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokouksessa Tampereella 32

33 33

34 Suomen Nuorisoseurat ry Aluetoimistojen toimintakertomukset 2014 Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa 34

35 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Aluetoimisto: Keski-Suomi JOHDANTO Vuosi 2014 oli organisaation uudistuksen käytäntöjen toimintojen opettelua. Pääpaino oli lapsissa ja nuorissa kolmevuotisohjelman mukaisesti. Organisaatiouudistuksen myötä nuorisoseura työtä pystyttiin enempi suuntaamaan jäsenseuroihin. Pystyttiin tekemää myös uusia avauksia valtakunnan tasolla. Vuosi 2014 oli toiminnallisesti hyvä vuosi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vuoden 2014 merkittävimmät asiat maakunnallisesti olivat Nuorisoseuragaala, Nuorikulttuuri Keski-Suomi Movestapahtuma ja kansainvälinen nuorisoleiri Back To The Country. Pilotoimme myös Luova lava lapsille -konseptin onnistuneesti. 1.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Kehitämme kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin soveltuvia toimintamalleja ja uusia toimintatapoja Tässä tavoitteessa onnistuimme Luova lava lapsille -toiminnan suhteen Jatketaan Kerhotilat hyötykäyttöön (työnimi) hankkeen suunnittelua. Kerrostalojen tyhjäkäynnillä olevia kerhotiloja pyritään saamaan hyötykäyttöön. Hanke on toistaiseksi hyllytetty. Hiljainen valmistelu jatkuu. Luova lava lapsille: Lapsille kesätoimintaa, nuorille kesätöitä ja lasten yhteisesitys Jyväskylän Kesään. Järjestetään 1-12 päiväleiriä alkukesään, ja yhteisesitys heinäkuun puolessa välissä. 35 Jyväskylän alueella järjestettiin kesäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona seitsemän viikon pituista Luova lava lapsille leiriä musiikin, tanssin ja teatterin alalta. Leireille osallistui yhteensä 79 lasta, iältään 7-12 vuotta. Toiminnan avulla työllistettiin 5 vastuuohjaajaa kuukauden pituiseen työsuhteeseen ja 2 apuohjaajaa viikon pituiseen työsuhteeseen. Leireillä suunniteltiin yhteisesitys Hetki taiteilijana, joka esitettiin heinäkuussa Jyväskylän Kesässä sekä Palokan Pelimannitalolla. Yhteistyöverkostoon kuului nuorisoseurat ISOn Tanhuujat, Jyväskylän Seudun Nuorisoseura ja Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry sekä Jyväskylän Festivaaliyhdistys, Jyväskylän kansanmusiikkiyhdistys ja Kulttuuriyhdistys Karkee ry

36 1.2 KERHOTOIMINTA Edistämme harrastustoiminnan käynnistämistä, ylläpitoa ja kehittämistä toimintamallein ja materiaalein. käynnistämiseen. Tuetaan jäsenseurojen kerhotoimintaa ELY-keskuksen Lasten ja nuorten paikallisen kerhotoiminnan avustuksesta. Vuonna 2013 avustusta myönnettiin 2500, joka on käytettävissä saakka. Uusi avustus haetaan tammi-helmikuussa 2014 Toimintakaudelle haettiin toiminta-avustusta ja sitä myönnettiin Myös toimintakauden avustus haettiin toimintavuoden lopussa. Tähän saadaan päätös huhtikuussa Vuoden aikana Lasten ja nuorten paikallisen kerhotoiminnan avustuksen avulla tuettiin Keljon ja Muurasjärven Nuorisoseurojen kansantanssiryhmiä, Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi Ry:n lasten kerhoa ja nuorten teatteriryhmää, Young Art toimintaa sekä KNoppi-koulutuksen järjestämistä kerho-ohjaajille. Jälkkäri tarjoaa monipuolista tekemistä 1-2. luokkalaisille iltapäivisin erilaisissa harrastekerhoissa sekä välipalan. Aluetoimiston alaisuudessa toimii suoraan Jyväskylän Normaalikoulun kaksi Jälkkäripistettä, joihin osallistuu yhteensä noin lasta. Jälkkäriohjaajat kehittävät ja pitävät yllä osaamistaan osallistumalla täydennyskoulutukseen. Jyväskylän Normaalikoululla toimi kaksi Jälkkäripistettä. Jälkkäri tarjosi myös harjoittelupaikan opiskelijoille. Lapsia ykkösjälkkärissä oli keväällä 46 ja syksyllä 49 lasta. Kakkosjälkkärissä oli keväällä 32 ja syksyllä 39 lasta. Osana Lasten kulttuurin osaamiskeskusta kehitämme iltapäivätoimintaan malleja hyödynnettäväksi. Keski-Suomen aluetoimistolla työskenteli Iltapäivätoiminnan suunnittelija, joka vastasi opiskelijoiden ja valmennuksessa olevien ohjaajien työnohjauksesta iltapäivätoimintaryhmissä. Nuorisoseurojen iltapäivätoiminnan mallintamiseen osallistuivat suunnittelijan lisäksi paikalliset toimijat eri puolelta Suomea. Lasten mielipiteitä iltapäivätoiminnasta kerättiin valtakunnallisen piirustuskilpailun avulla. Iltapäivätoiminnan ohjaajille ja palveluntuottajille tehtiin kysely. Lisäksi kierrettiin tutustumassa eri paikkakunnilla järjestettävään Nuorisoseurojen järjestämään toimintaan. Järjestetään valtakunnallinen iltapäivätoimijoiden tapaaminen, mahdollisesti osana muiden ohjaajien tapaamista. 36 Valtakunnallisen IP-ohjaajatapaamisen suunnittelu ja valmistelu käynnistettiin

37 2014 käynnistyy kaksi Young Art ryhmää Jyväskylässä ja yksi Muuramessa. Jyväskylässä toimi yksi vuotiaiden ryhmä keväällä ja syksyllä. Osallistujia vuoden aikana oli noin kymmenen. Aluetoimiston alaisuudessa työskentelee vakituisena osa-aikainen tanssinopettaja, jonka opetusta myydään ostopalveluna jäsenseuroille, pääasiassa ISOn Tanhuujille. Hänen työnkuvaansa kuuluu myös toiminnan kehittäminen yhdessä kansantanssitoimikunnan kanssa sekä avustaminen tanssitoimintaan liittyvien tapahtumien järjestämisessä. Tanssinopettaja Amk Paula Kettu toimi aluetoimiston tanssinopettajana, Paulan työpanosta myytiin ostopalveluna jäsenseuroille. Lisäksi tuntityöntekijänä on työsuhteessa toinen tanssinopettaja, jonka opetusta myydään pääasiassa Kinnulan nuorisoseuraan. Kinnulan nuorisoseurassa toimi kevätkaudella tuntiopettajana Siina Toimela ja syksyllä Tuomas Alamikkelä tuntiopettajana. Alle 16-vuotiaiden ryhmiä oli 4 kappaletta. Kansantanssitoimikunta tukee alueellista kansantanssityötä ja toimii apuna tapahtumien järjestämisessä. Vuorovuosittain järjestetään lasten kansantanssikatselmus Kimara tai lasten kansantanssin Kevätjuhla. Vuonna 2014 on vuorossa kansantanssikatselmus Kimara. Mikäli alueella järjestetään alueellinen Sottiisi Moves tapahtuma, järjestetään katselmus yhteistyössä tapahtuman kanssa. Keski-Suomen alueen SottiisiMoves aluekarsinnan Nuori Kulttuuri Moves Keski-Suomi järjesti Keski-Suomen aluetoimisto yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Aluehallintoviraston (AVI) kanssa Tanssiryhmiä osallistui yhteensä 32, joista 5 oli nuorisoseurojen kansantanssiryhmiä. Tanssijoita tapahtumassa oli n Järjestetään Tanssin päivä tapahtumia, joiden ohjelmaan kuuluu muun muassa Piilometsän tanssit koulutuksia ja Tempoa Tenaviin esittelyä. Tanssin päivä järjestettiin la 1.2. Joutsassa, ohjelmassa oli Piilometsän tansseja -kurssi ja Loiskis-orkesterin konsertti. Vuoden aikana 1-2 muuta tapahtumaa. 1.3 KOULUTUS Huolehditaan peruskoulutuksen järjestämisestä alueella. 37

38 Järjestetään Knoppi ohjaajan peruskoulutus Keski-Suomen alueella keväällä KNoppi-koulutus järjestettiin viikonloppukoulutuksena , ja Kouluttajana toimi Anna Huotari ja koulutettavia oli kahdeksan. KNoppi-koululaiset olivat tekemässä Nuori Kulttuuri Moves Keski-Suomi tapahtumaa. Huolehditaan ohjaajahuollosta. Keski-Suomen aluetoimisto oli vahvasti järjestämässä valtakunnallisia ohjaajapäivää Korpilahdelle. Keski-Suomesta päiville osallistui 6 ohjaajaa. Järjestetään kaksi ohjaajatapaamista; toinen keväällä, toinen syksyllä. Järjestettiin kaksi ohjaajatapaamista 1.4 TAPAHTUMAT Alueen seuroille on tarjolla tarpeeksi laadukkaita tapahtumia. Tapahtumatoiminta toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Kannustetaan seuroja osallistumaan liiton tapahtumiin. Tapahtumiin joihin ei pystytty osallistumaan, huolehdittiin kuitenkin markkinoinnista. Tuetaan seuroja omien tapahtumien järjestämisessä. Muiden toimintakertomuksessa mainittujen lisäksi olimme mukana toteuttamassa ja tukemassa seuraavia tapahtumia: Muuramen Nuorisoseuran Antiikki- ja perinnepäivät sekä seurantalo Tasankolan 105-vuotisjuhlat. Näissä juhlissa vastasimme lastenohjelman osuudesta. Kintauden Nuorisoseuran kanssa järjestimme siivouspäivän ja lasten pääsiäisriehan. Alueen seuroille on tarjolla tarpeeksi laadukkaita lasten- ja nuorten tapahtumia. Useat seurat järjestivät lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia, kuten päiväleirejä. Jäsenseurat osallistuvat Tampereella järjestettävään SottiisiMoves -tapahtumaan. 38 SottiisiMoves tapahtumaan osallistui ryhmiä Kinnulan Nuorisoseurasta, Jyväskylän Seudun Nuorisoseurasta, ISOn Tanhuujista ja Jämsän Tanhuujista.

39 Osallistutaan Etelä-Hämeen ja Uudenmaan alueiden järjestämään lastenleiriin Naumissa, Lahdessa Leirille ei löytynyt osallistujia Keski-Suomesta. Järjestetään tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestetään Teatteriaalto-tapahtuma yhteistyössä Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistyksen kanssa. Yö kylässä ja Lasten Superpäivä, 2-3 tapahtumaa vuoden aikana yhteistyössä Keski-Suomen Kylien kanssa. Suunnattu alle 16-vuotiaille. Teatteriaalto järjestettiin Jyväskylässä. Yö kylässä tapahtuma järjestettiin Jyväskylän Tikkalan Hangasjärven majalla. Kokeilimme Keski-Suomen Kylien koulutuskonseptia. Osallistujia oli 12 erilaisesta hankkeesta tai yhdistyksestä. Tapahtumassa yöpyi 24 henkilöä. Osallistutaan ja tiedotetaan Liiton ja muiden aluetoimiston tapahtumista. 1.5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tarjotaan alueen seuroille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan Tiedotettiin omasta toiminnasta seuroille. 1-2 EVS-harjoittelijaa Keski-Suomeen. Etsitään harjoittelutehtäviä paikallisseuroista, ja toteutetaan harjoittelu yhteistyössä niiden kanssa. Ylläpidetään Keski-Suomessa omaa KV-toimikuntaa toiminnasta kiinnostuneista nuorista. Toimikunnan tarkoituksena avustaa ja kehittää nuorisovaihtojen toteutusta. Kansainvälinen nuorisovaihtoleiri Keski-Suomessa heinäkuussa 2014, toteutetaan Erasmus+ hankkeena. Vastaanotetaan ryhmä Saksasta. Humakin harjoittelija ranskalainen kulttuurituottaja opiskelija oli työharjoittelussa aluetoimistolla ja sen yhteistyötahoilla KV-toimikunnassa toimi aluetoimiston henkilöstön lisäksi kaksi vapaaehtoista, jotka osallistuivat KV-leirin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Järjestettiin kansainvälinen nuorisoleiri Back To The Country Jyväskylän Putkilahdessa Erasmus+ -hankkeena, johon Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO myönsi rahoituksen. Leirin teemana oli maaseutu, sen muutokset ja mahdollisuudet. Leiripaik- 39

40 kana toimi Putkilahden kylätalo. Putkilahden Nuorisoseuran kanssa tehtiin yhteistyötä. Leirille osallistui Suomesta 10 nuorta ja 2 ohjaajaa sekä Saksasta 11 nuorta ja 3 ohjaajaa. Leiri onnistui suunnitelman mukaisesti. Yhteistyö saksalaisen Deutschen Schreberjugend, Landesverband Berlin järjestön kanssa jatkuu JÄRJESTÖTOIMINTA Vuoden 2014 aikana tavoitimme jäsenseurat ja vahvistimme heidän nuorisoseuralaisuuttaan ja järjestötietouttaan. Tässäkin oli vahvana tekijänä hyvät hankkeet henkilöstö harjoittelijoita myöten. 2.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Seuratoiminta on vireää ja vilkasta Palvelukysely Keski-Suomen alueen Nuorisoseuroille vuoden 2014 alussa, siitä mitä palveluja ja koulutuksia he haluavat aluetoimistolta ja hankkeilta. Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa II hanke, näkyvyyttä hankkeelle sekä uusien työnantajien tavoittaminen. L&K-hankeinfoja Kylien kehittämisilloissa, yhteistyössä Keski-Suomen Kylien kanssa. Syyskuussa 2kpl, helmi-maaliskuussa 2-3kpl. Uusien työpaikkojen etsiminen, palkkatuella työllistäminen, oppisopimuskoulutus, työkokeilu sekä muu työllistäminen Hankeinfot yhteistyössä K-S Kylät, K-S Sydänpiiri, MSL, Palvelutuuli-hanke, Innovative Village-hanke, Nuorisoseurat 4 kertaa. Yhteistyöverkoston kanssa alueellisissa tapaamisissa: Koulutukset kylä- ja seurantalotoimijoille Koulutukset yhdistystyönantajille Paikallistoimijoille suunnatut kehittämisillat alueittain Yö kylässä tapahtuma yhdistysten kehittäjille K-S kylät ja Nuorisoseurat: Yhteiset suunnittelu- ja virkistyspäivät Kyläohjelman päivitystalkoot Yhteistyö järjestömessuilla, yhteinen messupöytä 40

41 2.2 KOULUTUS - Seurojen toiminnassa mukana olevilla perustietämys yhdistystoiminnasta Koulutus toiminta toteutettiin yhteistyössä Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa II -hankkeen ja Keski-Suomen Kylien kanssa. Innostu ja Onnistu koulutukset Petäjävesi / Keuruu & Pihtipudas (Kymönkosken NS, Muurasjärven NS jne.) SKAF mukaan. Tavoite: Kouluttaa jäsenseuroja yhdistystoimintaan teemoittain. Teemat: Yhdistys työnantajana, Yhdistyksen talous, yhdistystoiminnan ABC ja varainhankinta, 2-3 teemaa tilanteen mukaan järjestettiin Innostu ja Onnistu koulutus Pihlajavedellä, jossa teemana oli yhdistyksen toiminta ja talous sekä työnantajana toimiminen. Tilaisuuteen osallistui 40 henkilöä kahdeksasta nuoriso- ja kyläseurasta. 8.5 järjestettiin Keljon Tapiolassa talonmiehille ja talovastaaville suunnattu Kylätalonpäivä. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä kuudesta nuoriso- ja kyläseurasta järjestettiin Seurantalopäivät Pihtiputaan Muurasjärvellä teemana seurantalojen korjaaminen ja ylläpito. Koulutukseen osallistui 40 henkilöä 12 nuoriso- ja kyläseurasta. 2.3 JÄSENPALVELUT Huolehditaan, että seuroilla on tarvittava tietämys nuorisoseuraliikkeen toiminnasta, tavoitteista ja hyödyistä. Järjestetään alueellinen seuratapaaminen / Keski-Suomen Nuorisoseurafoorumi 2 kertaa vuodessa, tammi- ja elokuussa. 41 Vuoden aikana järjestettiin kaksi maakunnallista/alueelista tapaamista: Nuorisoseuragaala Keljon Tapiolassa, jossa palkittiin edellisen vuoden aikana ansioituneet seurat ja henkilöt. Tilaisuuteen osallistui 60 henkilöä. Vuoden Nuorisoseuraksi valittiin Rutalahden Nuorisoseura. Muut palkitut ja perustelut löytyvät Keski-Suomen aluetoimiston verkkosivuilta Toiminnansuunnittelupäivät Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matarassa.

42 Tehdään seurakäyntejä vähintään 2 / kuukausi. Seurakäyntejä kohdennettiin muutamiin erityisapua tarvitseviin seuroihin. Näiden lisäksi tehtiin 1-2 seurakäyntiä kuukaudessa. Annetaan jäsenseuroille neuvontaa, liittyen yhdistys-toimintaan, nuorisoseuratoimintaan, kokouskäytäntöihin, sääntöihin, juhlatoimintaan sekä toiminnan- ja taloudensuunnitteluun. Seuroille annettiin pyydettäessä apua muun muassa sääntöihin, kokouskäytäntöihin ja ansiomerkkeihin liittyen. Harrastuskohtaisessa neuvonnassa pyritään ohjaamaan osaamiskeskusten puoleen. Varmistamme, että alueen jäsenseurat toimittavat toimintatietonsa Nuorisoseurarekisterin kautta helmi-maaliskuun aikana. Nuorisoseurarekisteriin toimintailmoituksen vuodelta 2013 teki 10% seuroista. Loput kerättiin sähköpostin ja puhelimen avulla. Vuonna 2014 Keski-Suomen alueella oli 40 aktiivista seuraa. Jäseniä heillä oli 1866, joista 733 alle 29-vuotiaita. Huolehditaan nuorisoseurarekisterin alueellisesta ylläpidosta, koulutuksesta ja opastuksesta. Rekisterin käytössä neuvottiin pyydettäessä. Toimiston palveluiden tarjoaminen ostopalveluina jäsenseuroille (kopiointi, postitus, laskutus, yms.). Jyväskylän alueen seurat käyttivät kopiointi- ja postituspalveluita säännöllisesti. Alueen seuroilla on mahdollisuus näkyä ja saada tietoa kauttamme. Alueen seuroilla oli mahdollista ilmoittaa tapahtumistaan maakunnallisen tapahtumatiedotteen kautta. Välitetään Keski-Suomen Nuorisoseurojen tapahtumia Keski-Suomen nuorisoseuralaisille 1-2 kertaa kuukaudessa sähköpostilla lähetettävässä tapahtumatiedotteessa. Pidetään huolta, että alueen ohjaajat ovat valtakunnallisten tiedotteiden postituslistoilla ja että valtakunnallisissa tiedotteissa näkyvät Keski-Suomen alueen toiminnot. Seurakirjeet 1-2 kertaa vuodessa Nuorisoseurojen jäsenmaksulaskun mukana toimitettiin seurakirje. 42

43 3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Vuoden aikana olimme yhteistyössä monien maakunnallisten tahojen ja toimijoiden kanssa. 3.1 VIESTINTÄ Näytään myös ulospäin. Pidetään yllä alueellisia kotisivuja ja Facebook-sivua. Vuoden aikana kehitimme Facebook-sivustoamme, sekä tapahtumatiedotetta. Keski-Suomen aluetoimiston verkkosivut löytyivät osoitteesta / Tapahtumatiedote lähetetään mahdollisesti myös muille kuin jäsenille. Tapahtumatiedote ilmestyi 12 kertaa ja se tavoitti 210 henkilöä. Lisäksi lähetimme täsmäkirjeitä/mainoksia eri tapahtumista ja koulutuksista. 3.2 YHTEISTYÖVERKOSTOT Huolehditaan, että alueen jäsenseuroilla on edustus valtakunnanhallinnossa. Kootaan alueen valtuustoedustajat yhteen ennen valtuustokokouksia. Lisätään näkyvyyttä toimimalla yhteistyössä muiden Keski-Suomen alueen toimijoiden kanssa. Keski-Suomesta oli Vuonna 2014 Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuustonjäsenenä 10 valtuutettua ja hallituksessa 1 edustaja Aina ennen valtuuston kokouksia tarkistimme valtuutettujen mahdollisuuksien osallistua kokouksiin. Aluetoimisto myös vastaili valtuutettujen kysymyksiin, jos niitä ilmeni ennen kokousta Vuoden merkittävin huomion osoitus saatiin Keski-Suomen kylät ry:ltä, kun he valitsivat aluetoimistomme Kuokkavieraat-arvonimen haltijaksi. 43

44 Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa jatkuu (KYT, NuKSu, Järjestöfoorumi, Keski-Suomen Kylät, Kes-Li, jne.), sekä verkostoidutaan lisää. Yhteistyö muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa jatkui normaaliin tuottoisaan tapaan. Jatketaan alueen oppilaitosten kanssa yhteistyötä. Tehdään yhteistyötä muiden maakuntien kanssa La Maakunnan kohtaa visailu Etelä-Pohjanmaalle. Osallistuimme maakunnat kohtaan tietovisaluun Alahärmässä Veimme mennessämme uuden kiertopalkinnon, koska edellinen jäi kolmella kiinnitykselläkeski-suomeen Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. 4. HALLINTO JA TALOUS Vuoden 2014 Keski-Suomen aluetoimistolla toteutettiin järjestömme strategiaa joka pohjautuu kolmivuotisohjelmaa. Talous oli yhtenäinen Suomen Nuorisoseurat ry:n kanssa HALLINTO Tehdään yhteistyötä muiden maakuntien kanssa Suunnitelman mukaan. Aluetoimiston toiminnasta vastaa aluetoimiston toiminnanjohtaja. Suunnitelman mukaan. Aluetoimiston toimintaa johtaa liiton hallitus yhteis-työssä liiton pääsihteerin kanssa. Aluetoimiston esimiehenä toimii Lasten kulttuurin osaamiskeskuksen toimialajohtaja. Suunnitelman mukaan Aluetoimiston toimintasuunnitelma on osa liiton toimintasuunnitelmaa ja liiton valtuusto vahvistaa sen vuosittain. Suunnitelman mukaan 44

45 Hallinnon tukena on hallinto-, talous- ja henkilöstösääntö, joka määrittää eri tahojen vastuut ja velvollisuudet. Suunnitelman mukaan 4.2 TOIMISTO JA HENKILÖSTÖ Toteuttaa yllä olevaa toimintasuunnitelmaa Toiminnanjohtaja (100%), toimistonhoitaja (72 %), Tanssiopettaja 60% Tuntityöntekijöinä toimii yksi tanssinohjaajaa sekä Young Art teatteriohjaaja. Iltapäivätoiminnassa toimii vakituisena 3 vastuuohjaajaa sekä yksi pitkäaikainen määräaikainen oppisopimusopiskelija. Lukukausiksi palkataan 4-5 määräaikaista ohjaajaa. Hankehenkilöstö työskentelee aluetoimistolla suoraan liiton alaisena. Toimisto sijaitsee osoitteessa Vapaudenkatu 43A. Toiminnanjohtajana toimi Jarmo Tupasela, työaika oli 100 %, toimistonhoitajana Ville Koskinen 72 %, tanssinopettajana Paula Kettu 60%. Tuntityöntekijänä aluetoimiston alaisuudessa toimi kaksi tanssinopettajaa (eri opettaja keväällä ja syksyllä), kaksi teatteriohjaajaa, joista toinen sairausloman sijaisena, toimiston siivooja sekä muutamia Jälkkäritoiminnan sijaisia. 1. Jälkkärin vastuuohjaajina toimivat Sari Pakkanen ja Riikka Särkkä. 2. Jälkkärin vastuuohjaajana toimi Leila Kinnunen. Lisäksi Jälkkärissä työskenteli vuoden aikana 2 oppisopimusopiskelijaa sekä 11 työllistettyä ohjaajaa. Iltapäivätoiminnan mallintajana toimi Eeva Pyykkönen, joka työskenteli aluetoimistolla ja Jälkkäripisteissä. Keski-Suomen alueella toiminut Palvelutuuli hanke loppui helmikuun lopussa. Hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää. Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa II hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää koko vuoden. Samassa toimistokokonaisuudessa eli Kulttuurikellarissa toimivien Jyväskylän Kesän ja Lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen kanssa teimme tiivistä yhteistyötä toimitilojen ylläpitämiseksi. Yhteinen siivooja oli palkattu aluetoimiston kautta. 45

46 Järjestetään toimistokokous kahden viikon välein aluetoimiston ja hankkeiden työntekijöiden kesken. Aluetoimiston apuna toimii toimikuntia/ työryhmiä: Kansainvälinen toimikunta, Kansantanssitoimikunta, H-Kilta-toimikunta, Jälkkäritiimi. Aluetoimisto vastaa Haavikadun kiinteistön hallinnasta, joka on toistaiseksi Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton nimissä. Toimisto hyödyntää mahdollisuuksien mukaan eri alojen oppilaitosten harjoittelijoita muun muassa tapahtumasuunnittelussa, kulttuurituotannossa, kerho-toiminnassa sekä toimiston töissä. RAY:n Paikka auki ja Luova lava lapsille hankkeiden toteutuessa rekrytoidaan tarvittava henkilöstö. Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Järjestetään tyhy-koulutuksia/koulutuspäiviä 4-6kpl vuoden aikana. Tavoitteena työhyvinvoinnin lisääntyminen. Toimistokoukset järjestettiin suunnitelmien mukaan. Toimikunnat olivat aktiivisia ja auttoivat toiminnan toteuttamisessa. Vuoden 2014 kiinteistöön hankittiin uusi vuokralainen. Vuoden aikana toimistolla oli työharjoittelussa graafisissa töissä kaksi Jyväskylän Ammattiopiston opiskelijaa. Kansainvälisessä toiminnassa oli mukana opiskelija Jämsän Ammattiopistosta, joka suoritti harjoittelujakson liittyen leirin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Paikka auki hankkeeseen ei saatu rahoitusta vuodelle Vuodelle 2015 RAY myönsi rahoituksen hankkeelle ja hankkeen valmistelu aloitettiin. Keski-Suomesta osallistuttiin valtakunnallisiin työhyvinvointitapahtumiin, kuten TyHy-päivään 6.5. Helsingin Tapanilassa, Askelhaastekampanjaan sekä pikkujouluihin Porvoossa. TyHy-toimikunnassa oli kaksi edustajaa Keski-Suomesta. Keski-Suomen alueella järjestettiin omat pikkujoulut Kulttuurikellarien toimijoiden kesken. Lisäksi järjestettiin tarpeen vaatiessa kahvituksia, aamiaisia ja läksiäisiä. 4.3 TALOUS 46 eski-suomen taloudesta vastasi pääsihteeri yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Kirjanpitoa ja palkanlaskentaa hoiti Suomen Nuorisoseurat ry:n taloussihteeri. Aluetoimisto hoiti oman laskutuksensa.

47 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Aluetoimisto: Pohjois-Karjala JOHDANTO Vuosi 2014 oli Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalassa ylläpitämän aluetoimiston toinen toimintavuosi. Organisaatiouudistuksen jälkeen toimintaa vakiinnutettiin edelleen ja kehitettiin yhteistyössä muiden aluetoimistojen ja osaamiskeskusten kanssa. Aluetoimiston tehtäviin kuului toimiminen alueen nuorisoseurojen lähitukena, viestinviejänä liiton ja paikallistason välillä, nuorisoseuralaisuuden äänitorvena maakunnassa sekä nuorisoseurojen lähipalvelujen tuottajana. Aluetoimisto pyrki toiminnallaan innostamaan, kannustamaan, tukemaan ja mahdollistamaan seurojen toimintaa. Aluetoimisto on omalta osaltaan ollut rakentamassa Suomen merkittävintä kulttuurisen nuorisotyön toimijaa Nuorisoseuroista myös Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2014 aluetoimisto on keskittynyt erityisesti verkostoitumiseen ja nuorisoseuratoiminnan esilletuomiseen maakunnassa. Vuoden merkittävimmät tapahtumat olivat yhteistyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston, Kiteen kaupungin ja Nuori Kulttuuri -säätiön kanssa toteutettu Nuori Kulttuuri Moves Itä-Suomen aluetapahtuma sekä osana Kulttuurikerhoja kylille -hanketta toteutettu RIEMU Lasten kulttuurikiertue. Maakunnan avainluvut: Alle 16 -vuotiaat 509 (v ) vuotiaat 296 (v ) Nuorisoikäiset jäsenet yhteensä 805 (v ) Yli 29 -vuotiaat jäsenet + ei tietoa 633 (v ) Kannatusjäsenet 117 (v ) JÄSENET YHTEENSÄ (v ) Maakunnassa toimii 23 nuorisoseuraa, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa ja hoitaneet lakisääteiset velvoitteensa. Viidessä nuorisoseurassa ei ole lainkaan alle 29 -vuotiaita jäseniä. Varsinaisista jäsenistä 56 % on nuorisoikäisiä. Kaikista jäsenistä 49 % ja alle 29 -vuotiaista jäsenistä jopa 70 % toimii Joensuun seudun nuorisoseuroissa. Tanssi pitää pintansa suosituimpana harrastuslajina Pohjois-Karjalassa. Eri tanssilajien ryhmiä toimi vuonna 2014 yhteensä 139 kpl ja niissä eri-ikäisiä harrastajia oli yli tuhat. Nuorisoseurat järjestivät viime vuonna enemmän tapahtumia kuin edellisenä vuonna ja yli kävijää osallistui johonkin maakunnan nuorisoseuran järjestämään tapahtumaan. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vuosi 2014 oli merkittävä toimintavuosi. Aluetoimisto vei päätökseen Kulttuurikerhoja kylille Leader -hankkeen, jonka osana toteutettu RIEMU Lasten kulttuurikiertue ylsi taas huikeisiin tuloksiin. Itä-Suomen aluehallintovirastolta haetun avustuksen turvin kehitettiin ja laajennettiin alueen lasten kerhotoimintaa. Ohjaajille järjestettiin Ohjaajien olohuone sekä yksi virikekurssi. Aluetoimisto toteutti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Nuori Kulttuuri Moves Itä-Suomen aluetapahtuman, ja valtakunnallista nuorisoseurapäivän juhlaa saatiin juhlia Joensuussa edellisen vuoden nuorisoseuran Motoran johdolla. Yhteensä aluetoimisto tarjosi näissä toiminnoissa 11 henkilölle myös työkokemusta kulttuurisen nuorisotyön saralta. 47

48 1.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Kulttuurikerhoja kylille -hanke Aluetoimisto vastaa Kulttuurikerhoja kylille -hankkeen toteutuksesta ja päättämisestä vuonna Toimenpiteet: Joensuun seudun nuorisoseurojen kerhotoiminnan kehittäminen, RIEMU Lasten kulttuurikiertueen toteuttaminen ja RIEMU Lastenkulttuurimateriaalin tuottaminen. Aluetoimiston toiminnanjohtaja vastasi hankkeen toimista. Nuorisoseurojen kerhotoimintaa kehitettiin seuratapaamisten yhteydessä. RIEMU Lasten kulttuurikiertueeseen liittyvät toimenpiteet eritelty tapahtuma välilehdellä. Joensuun seudun Leader yhdistys ry:n rahoittama hanke päättyi Alueellinen tanssiverkosto Kootaan Itä-Suomen yhteinen alueellinen tanssiverkosto tukemaan ja kehittämään järjestön tanssitoimintaa. Verkoston ensimmäinen kokoontuminen järjestetään Iisalmessa ohjaajien olohuoneen yhteydessä. Vastuu: Itä-Suomen alueen aluetoimistot, skaf Järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen aluetoimistojen, tanssin osaamiskeskuksen ja Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa tanssitoimijoiden tapaaminen suunnitelman mukaisesti. Tapaamisessa kehitettiin alueellista koulutusja tapahtumatuotantoa sekä ohjaajahuoltoa. Osallistujat 7 hlö + työntekijät. Alueen teatteriväen tapaaminen Myös alueen teatteritoimijoille pidettiin vastaavanlainen tapaaminen Joensuussa, jossa kehitettiin alueen teatteripalveluja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä evästettiin teatteriagentti Tero Sarkkista jatkotyössään. Osallistujat 5 hlö. Valtakunnalliset vastuut Toiminnanjohtaja on ollut mukana seuraavissa Nuorisoseurojen valtakunnallisissa kehittämistehtävissä: Lastenkulttuurin osaamisverkosto Lasten Kalenat 2015 ohjelmatyöryhmä Tanssin ja tapahtumien osaamisverkosto Kolmivuotisohjelmaprosessi työryhmä 1.2 KERHOTOIMINTA Nuorisoseurojen kerhotoiminta Aluetoimiston tavoitteena on alueen seurojen Aluetoimisto toteutti yhteishakemuksen AVI:lle paikallisen kerhotoiminnan tukemiseksi. Mu- 48

49 kerhotoiminnan kehittäminen ja laajentaminen. Haetaan seurojen käyttöön ely-keskuksen kerhotoiminnan avustuksia. Vastuu: toiminnanjohtaja Iltapäiväkerhotoiminta Selvitetään mahdollisuuksia aloittaa Nuorisoseurojen mallinnettua iltapäiväkerhotoimintaa Joensuussa aluetoimiston hallinnoimana. kana hakemuksessa olivat Lehmon, Varpasalon ja Akkala-Jouhkolan nuorisoseurata. Akkalaan toimintaa ei kuitenkaan saatu aloitettua. Liikkuva koulu -tunnit Marjalan koulu Toiminnanjohtaja piti kansantanssin näytetunteja 3 x 45 min (20.11., ja 4.12.) Marjalan koululla Joensuussa osana Liikkuva koulu -toimintaa. Osallistujat: 47 hlö. Siirrettiin valmistelu keväälle Tempoa Tenaviin -kerhojen käynnistäminen Aluetoimisto aloittaa Joensuun seudulla Tempoa Tenaviin ryhmät syksyllä Ryhmien vetäjäksi rekrytoidaan ohjaaja, joka tarvittaessa koulutetaan myös Tempoa Tenaviin ohjaajaksi. Tavoitteet: 6 uutta ryhmää Vastuu: toiminnanjohtaja, ohjaaja Koulutettiin yksi uusi Tempoa Tenaviin -ohjaaja maakuntaan. Kerhotoimintaa ei aloitettu vuonna KOULUTUS Ohjaajien olohuone Järjestetään kaksi Ohjaajien olohuonetta ja Ainakin toukokuun tapaaminen järjestetään yhteistyössä muiden Itä-Suomen aluetoimistojen kanssa. Tavoitteet: Osallistujia alueelta: = 15 hlö Vastuu: toiminnanjohtaja, skaf Kevään ohjaajien olohuone toteutettiin suunnitellusti Iisalmessa (7 osall.). Syksyn Siilinjärvelle suunniteltu Ohjaajien olohuone peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ohjaajakoulutukset Aluetoimisto markkinoi ja tiedottaa Nuorisoseurajärjestön koulutuksista alueen jäsenille. Vastuu: toiminnanjohtaja Tavoite: 10 osallistujavuorokautta Järjestön ja yhteistyökumppaneiden koulutuksista tiedotettiin jäsenseuroja. 49

50 Tarvittaessa aluetoimisto reagoi myös alueen koulutustarpeisiin. Täpinää tassuihin -kurssi, Joensuu Järjestettiin yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa Täpinää tassuihin -kurssi Joensuussa Motti-salilla (5 oh). Kurssia tarjottiin myös Nurmekseen, mutta se ei toteutunut osallistujien vähyyden vuoksi. Kouluttajana toimi Eveliina Pilke. Kurssin päätteeksi suunniteltiin tulevaa ohjaajakoulutusta osallistujien kanssa. Osallistujia alueelta: 19 hlö KNoppi-kouluttajana toimiminen Toiminnanjohtaja oli kouluttamassa Saimaan KNoppi-koulutuksessa Ohjaajapäivitys Toiminnanjohtaja osallistui OK Opintokeskuksen ja Kansalaisfoorumin yhteiseen ohjaajapäivitys koulutukseen TAPAHTUMAT Nuori Kulttuuri MOVES Itä-Suomen aluetapahtuma Toteutetaan Nuori Kulttuuri MOVES Itä-Suomen aluetapahtuma yhteistyössä Pohjois-Savon ely-keskuksen ja Kiteen kaupungin kanssa Kiteellä Katselmukset toteutetaan viidessä eri lajissa ja tämän lisäksi järjestetään yhteinen päätöstapahtuma Tanssi itää. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Nuorisoseurojen ja valtakunnallisen Sottiisi- Moves tapahtuman esittelypiste. Tavoitteet: Osallistujatavoite: 55 ryhmää Tapahtuman osallistujat yhteensä: 500 hlö Vastuu: toiminnanjohtaja, raatilaiset, opiskelijat, talkoolaiset, skaf 50 Järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) ja Kiteen kaupungin kanssa Nuori Kulttuuri MOVES aluetapahtuma suunnitellusti. Muita yhteistyökumppaneita oli tämän lisäksi yhdeksän. Tapahtuman tuottamisesta vastasi toiminnanjohtaja Henna Liiri. Raatilaisina katselmuksessa toimivat Katariina Hiukka, Jutta Wrangén, Päivi Salomaa, Pauliina Manninen, Kirsi Keisanen ja Hanna Kahrola. Osallistujat: 29 ryhmää 263 osallistujaa 87 talkoolaista ja työntekijää

51 Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla Postikortteja Pohjois-Karjalasta Nuorisoseura Motora Joensuusta valittiin vuoden nuorisoseuraksi 2013 ja isännöi täten uudistunutta nuorisoseurapäivän juhlaa, joka järjestetään yhdessä Suomen Nuorisoseurojen kanssa Joensuussa Juhlaa kehitetään entistä vetovoimaisemmaksi ja isännöivän seuran näköiseksi yleisötapahtumaksi. Nuorisoseura Motora vastasi suunnitellusti juhlan järjestelyistä. Toiminnanjohtaja sekä liiton edustajat osallistuivat juhlaan. RIEMU Lasten kulttuurikiertue 2014 Toteutetaan lasten kulttuurikiertue osana Kulttuurikerhoja kylille -hanketta Joensuun seudulla. Kiertueen tavoitteena on täydentää koulujen taidekasvatusta sekä tarjota kulttuuripalveluja keskusten ulkopuolilla. Kiertueen päätökseksi järjestetään lauantaina myös avoin lastenkulttuuritapahtumapäivä. Tavoitteet: Kiertuepaikat: 5 koulua + 1 tapahtumapaikka Työpajatavoite: 5 x 5 = 25 työpajaa + 5 työpajaa tapahtumassa Osallistujatavoite: 250 hlö tapahtumaosallistujaa Vastuu: koordinaattori, ohjaajat Järjestettiin RIEMU Lasten kulttuurikiertue suunnitellusti osana hanketta. Kiertuepaikkoina toimivat tällä kertaa Kirkonkylän koulu (Polvijärvi), Salokylän koulu (Liperi), Heinävaaran koulu (Joensuu), Kylmäojan koulu (Kontiolahti) ja Kummun koulu (Outokumpu). Ohjaajina kiertueella toimivat nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja-opiskelijat Niittylahdesta sekä nuorisoseurojen toiminnanjohtaja. Lajeina olivat sarjakuva (Sanna Korhonen), liikunnalliset pelit (Julia Juvonen), ilmaisutaito (Miia Koikkalainen), ongelmanratkaisua ryhmänä (Samira Blomeous) ja kansantanssi (Henna Liiri). Työpajoja pidettiin suunnitellusti 125 kappaletta. Toteutuksesta vastasi toiminnanjohtaja Henna Liiri. Osallistujat: 841 hlö Keijuja ja Peikkoja Tekemisen riemua, Hammaslahden ns-talolla Osana Kulttuurikerhoja kylille -hankkeen toimia järjestettiin avoin toimintapäivä. Alle kouluikäisten lasten tapahtuma Keijuja ja Peikkoja järjestettiin suunnitelmasta poiketen marraskuussa yhteistyössä Hammaslahden Nuorisoseuran kanssa. Tapahtuman toteutuksesta vastasi HUMAK harjoittelija Mari Tykkyläinen. Tapahtumassa toteutettiin neljä kertaa satuseikkailu nuorisoseurantalon salissa. Lisäksi tapahtumassa oli kasvomaalausta ja ongintaa lapsille sekä kahvio. Tapahtumasta koottiin myös malli ja järjestäjän opas jatkokäyttöön. Osallistujat: 30 hlö lapset + 19 hlö aikuiset Talkoolaiset ja työntekijät 12 hlö MYÖ ITE! -tapahtumakonsepti Haetaan rahoitus ja aloitetaan vuotiaille nuorille suunnattu MYÖ ITE! -tapahtuma- Hankkeelle ei myönnetty rahoitusta. 51

52 konseptin toteutus syksyllä Hankkeen tarkoituksena on kouluttaa nuoria tapahtumatuottamiseen ja antaa heille sekä työnohjauksellista tukea että resurssia pienten lapsille tai nuorille suunnattujen tapahtumien tuottamiseen Nuorisoseurojen alla Pohjois-Karjalassa. Syksyllä rekrytoidaan tapahtumatiimi ja aloitetaan koulutus. Itse tapahtumat tullaan toteuttamaan vuonna Tavoitteet: 6 nuorta koulutukseen, 1-2 koulutusjaksoa Vastuu: toiminnanjohtaja, kouluttajat Valtakunnalliset nuorisoseuratapahtumat Aluetoimisto markkinoi ja tiedottaa Nuorisoseurajärjestön tapahtumista alueen jäsenille. Toiminnanjohtaja osallistuu tapahtumiin aikataulunsa puitteissa. Aluetoimisto tiedotti ja markkinoi jäsenseuroille Nuorisoseurojen valtakunnallisia tapahtumia. Toiminnanjohtaja osallistui Folklandia risteilylle ja SottiisiMoves -tapahtumaan. 1.5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pohjois-Karjalan aluetoimisto ei järjestänyt itse kv-toimintaa vuonna Alueen jäsenseurojen ryhmät osallistuivat aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Seurakäynnit ja ihmisten kohtaaminen ovat edelleen arvossa muusta viestinnästä ja välineiden käytöstä huolimatta. Vapaaehtoisten palkitsemiseen ja monesti yleisölle näkymättömänkin toiminnan esiin nostamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Toimintaa on kehitetty aktiivisesti lisäämällä osaamista eri koulutuksissa. 2.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Paikka auki -työllistämishanke Nuorisoseurat Pohjois-Karjala on mukana RAY myönsi rahoituksen hankkeelle ja hankkeen valmistelu aloitettiin. 52

53 Suomen Nuorisoseurojen Paikka auki -työllistämishankkeessa. Alueelliset seuratapaamiset Aluetapaamiset (29.3. ja ) on tarkoitettu kaikille Pohjois-Karjalan alueen nuorisoseuroille. Tapaamisissa pidetään Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry:n sääntömääräiset kokoukset ja keskustellaan nuorisoseuratoiminnan ajankohtaisista aiheista. Vastuu: toiminnanjohtaja Seurakäynnit Vuonna 2014 toteutetaan kunnalliset seuratapaamiset (9 kpl). Vastuu: toiminnanjohtaja Vapaaehtoistyön palkitseminen Tehtyjen esitysten perusteella valitaan Pohjois-Karjalan vuoden nuorisoseura, vuoden nuorisoseuralainen sekä vuoden nuorisoseurateko. Tietopankit Vastataan Pohjois-Karjalan osalta ohjaaja-, harrastusryhmä- ja vapaaehtois- ym. mahdollisesti koottavista tietopankeista. Vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelma Pohjois-Karjala on mukana kehittämässä vapaaehtoistyön kehittämisohjelmaa liitossa. Vastuu: toiminnanjohtaja Järjestettiin kaksi aluetapaamista sääntömääräisten kokousten yhteydessä (25.3. ja ) Osallistujat: 8 hlö Seurakäyntejä toteutettiin yhteensä 13 kpl ja niiden kautta tavoitettiin yhteensä 14 nuorisoseuran väkeä, yhteensä 81 hlö. Jaettiin vapaaehtoistyön palkinnot: Vuoden Nuorisoseura: Höljäkän Nuorisoseura Vuoden nuorisoseuralainen: Reetta-Mari Kellokoski Vuoden nuorisoseurateko: Hannu Kukkosen toiminta Pidettiin yllä Nuorisoseurarekisterin tietoja. Siirrettiin vuodelle KOULUTUS Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät Toiminnanjohtaja on mukana kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivien ohjelmatyöryhmässä ja osallistuu kehittämispäiville. Avoin AMK Johtamisosaamista yhdistyksille Toiminnanjohtaja osallistuu avoimen AMK:n Toteutui suunnitellusti. Toteutui suunnitellusti. 53

54 koulutukseen Johtamisosaamista yhdistyksille, jonka puitteissa kehitetään nuorisoseuratoimintaa maakunnassa ja valtakunnallisesti. Valtakunnalliset koulutustapahtumat Toiminnanjohtaja osallistuu valtakunnallisille työntekijäpäiville ja liiton valtuuston kokouksiin. Toiminnanjohtaja osallistui työntekijäpäiville, mutta oli estynyt osallistumaan valtuuston kokouksiin. 2.3 JÄSENPALVELUT Neuvonta ja palvelu Seuroille annetaan ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, kirjeitse, sähköpostilla ja seurakäynneillä. Toteutui suunnitellusti. 3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Esilläolo, toiminnan esittely ja verkostoituminen ovat aluetoimiston avainsanoja. Tätä työtä on tehty paitsi avoimella tiedottamisella sekä kotisivuilla että sosiaalisessa mediassa ja alueen jäsenlehdessä, jonka jakelu oli laajempi kuin aiemmin. Nuorisoseuratoiminta on saanut myös positiivista näkyvyyttä alueen mediassa. 3.1 VIESTINTÄ Seuratiedotteet ja harrastusalakohtaiset kuukausitiedotteet Jäsenseuroille toimitetaan kuukausitiedote liiton tiedotteen pohjalta, alueen kuulumiset sisältäen 11 kertaa vuodessa (ei heinäkuussa). Lisäksi aluetoimisto huolehtii, että harrastusalakohtaiset tiedotteet tulevat alueen toimijoille. 54 Huolehdittiin jäsenseurojen tiedotuksesta valtakunnallisin sekä alueellisin tiedottein.

55 Seuralainen -jäsenlehti Loppuvuodesta koostetaan jäsenlehti, johon kootaan juttuja maakunnan vuoden tapahtumista. Lehdessä julkaistaan myös vuoden vapaaehtoistoiminnan tunnustukset. Kotisivut Pidetään yllä ajantasaisia kotisivuja osoitteessa Huolehditaan, että alueen tapahtumat näkyvät liiton kotisivujen tapahtumakalenterissa. Sosiaalinen media Tehdään nuorisoseuratoimintaa näkyväksi myös eri sosiaalisen median kanavien kautta. Facebook Medianäkyvyys Lähetetään mediatiedotteita alueen medialle ja kannustetaan seuroja tiedottamisessa. Tavoitteet, Näkyvyys mediassa: Aluetoimisto: 5 juttua P-K nuorisoseurat: 10 juttua Toteutettiin Seuralainen suunnitellusti. Lehden jutuissa nostettiin esiin seitsemän nuorisoseuran toimintaa ja maakunnan trendejä ylipäätään. Kirjoittajina Anni Kelkka, Henna Liiri, Milla Tahvanainen, Tuomas Hiltunen, Mari Tykkyläinen, Eeva-Maria Häyhä, Petri Moilanen ja Tiina Lindblad. Lehti toimitettiin kaikkien jäsenseurojen puheenjohtajille, sihteereille ja ohjaajille, nuorisoseurojen aluetoimistoihin ja osaamiskeskuksiin, Pohjois-Karjalan kuntien nuorisotoimiin sekä muille yhteistyökumppaneille. Levikki: 115 kpl Toteutui suunnitellusti. Pidettiin yllä aktiivisesti Facebook-sivua ja seurattiin ja jaettiin paikallisten seurojen, liiton ja muiden alueiden ja yhteistyökumppaneiden päivityksiä. Tiedotettiin toiminnasta aktiivisesti. Aluetoimisto: 3 juttua P-K nuorisoseurat: 9 juttua 3.2 YHTEISTYÖVERKOSTOT Pidetään yllä yhteistyöverkostoja yhteistyökumppaneihin nuorisoseurajärjestössä, oppilaitoksissa, toiminnan maakunnallisiin tukijoihin, yhteistyöjärjestöihin sekä muihin toimielimiin. 55 Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiö Toiminnanjohtaja toimi säätiön asiamiehenä. Säätiö avusti aluetoimiston toimintaa 6 000,00 eurolla vuonna Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti Toiminnanjohtaja esitteli nuorisoseuratoimintaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoille

56 Allianssiristeily Toiminnanjohtaja osallistui ja oli mukana Nuorisoseurojen esittelypisteellä. Liikuttavia tekoja -tapahtuma Esiteltiin nuorisoseurajärjestöä ja sen toimintaa Joensuun kaupungin vapaa-aikapalvelujen koululaistapahtumassa. Joensuun kaupungin Nuorisopalvelut Toiminnanjohtaja osallistui järjestöjen juttuiltaan ja Joensuun kaupungin nuorisopalvelujen ja järjestöjen yhteistyömahdollisuuksista järjestettyyn keskustelutilaisuuteen Työelämäpäivä HUMAK Toiminnanjohtaja esitteli nuorisoseura-toimintaa Humanistisen ammattikorkea-koulun yhteisöpedagogeille sekä sopi kevään harjoittelijoista KAKE2020 -keskustelutilaisuus Toiminnanjohtaja osallistui Joensuun kantakaupungin alueelle valmisteilla olevan kansalaistoimijalähtöinen kehittämisohjelman (KAKE) keskustelutilaisuuteen järjestöille CIMO Youth in Action -esittely Toiminnanjohtaja osallistui nuorisovaihtoinfoon JANE Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Toiminnanjohtaja osallistui maakunnan järjestöpäiville Lieksassa HALLINTO JA TALOUS Hallintoa on organisaatiouudistuksessa kevennetty ja alueellisesta kuulemisesta on tehty seuratapaamisissa. Uuden toimiston perustaminen yhdessä Nuorisoseura Motoran kanssa on luonut toimivan työyhteisön kulttuurisen nuorisotyön ja järjestön sisällä. Aluetoimisto on tarjonnut sekä työ- että harjoittelupaikkoja erityisesti nuorille alan ammattilaisille ja opiskelijoille HALLINTO Aluetoimiston toiminnasta vastaa aluetoimiston toiminnanjohtaja. Aluetoimiston toimin- 56 Suunnitelman mukaan.

57 taa johtaa liiton hallitus yhteistyössä liiton pääsihteerin kanssa. Alueneuvottelukunta Muodostetaan alueen valtuutetuista alueneuvottelukunta. Pidetään yhteiskokous ennen valtuuston kokousta, jossa käydään läpi alueen ajankohtaisia asioita ja valtuuston kokouksessa käsiteltäviä asioita alueen kannalta. Pohjois-Karjala toimii koolle kutsujana. Keskusseuran hallinto Toiminnanjohtaja vastaa Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry:n hallinnosta ja välttämättömistä toimista niin kauan kun keskusseura on olemassa. Alueneuvottelukuntaa ei muodostettu suunnitelman mukaisesti, mutta toiminnanjohtaja piti säännöllisesti yhteyttä alueen valtuutettuihin. Suunnitelman mukaan. 4.2 TOIMISTO JA HENKILÖSTÖ Toimisto Pohjois-Karjalan aluetoimisto sijaitsee Vyöhyke -talolla (Suvantokatu 1, Joensuu). Yhteistyössä Nuorisoseura Motoran kanssa selvitetään mahdollisuutta yhteisiin toimitiloihin. Henkilöstö Aluetoimistossa työskentelee vakituisesti ja kokoaikaisesti yksi työntekijä. Tämän lisäksi tapahtumiin ja koulutuksiin palkataan määräaikaisia työntekijöitä. toiminnanjohtaja, 1 htv kulttuurituottaja, 1 htv koordinaattori, 0,4 htv ohjaaja, 0,1 htv muut määräaikaiset (15 hlö), 0,1 htv yht. 2,6 htv Aluetoimisto muutti kesällä uusiin toimitiloihin yhdessä Nuorisoseura Motoran kanssa osoitteeseen Papinkatu 5, Joensuu. Aluetoimistossa työskenteli vakituisesti ja kokoaikaisesti toiminnanjohtaja. Lisäksi aluetoimisto palkkasi tapahtumiin ja koulutuksiin määräaikaisiin työsuhteisiin yhteensä 11 henkilöä. toiminnanjohtaja, 1 htv muut määräaikaiset, 0,1 htv 1,1 htv Aluetoimistolla voi myös suorittaa työssäoppimis- tai harjoittelujaksoja. 57 HUMAK: Mari Tykkyläinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti: Sanna Korhonen alkaen

58 4.3 TALOUS Toiminnan tuotot: Eri yhteisöiltä saadut avustukset 39 % Omatoiminen varainhankinta 7 % Jäsenmaksut 9 % OKM yleisavustus 45 % Taloudenseurantaan ja monipuoliseen varainhankintaan on kiinnitetty erityistä huomiota vuonna TOIMINTAKERTOMUS 2014 Aluetoimisto: Pohjois-Savo Maakunnallista jäsenpalvelua nuorisoseuroille on tarjottu 107 vuotta, joista viimeiset kaksi aluetoimistona. Vuoden aikana yhden työntekijän toimisto vaihtui kymmenen työntekijän työyhteisöksi. Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeen hakemus hyväksyttiin ja hyvin valmisteltu hanke käynnistyi helmikuussa. Lisääntyneet resurssit toivat mukanaan myös lisää toimintaa ja mahdollisuuksia jäsenyhdistyksille. Lasten ja nuorten toimintaan panostettiin aluetoimiston hallinnoimalla Julkulan nuorisotilalla. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Lasten taidepainotteinen ip-kerhotoiminta käynnistettiin nuorisotilalla ja työllisyyshankkeen kautta tilalle pystyttiin palkkaamaan lisää työntekijöitä. Nämä toimenpiteet näkyivät myös kävijämäärissä. Kallava teatterifestivaali toteutui marraskuussa. Panostettiin lasten ja nuorten teatteritoiminnan ja kerhotoiminnan tukemiseen. 1.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Tuetaan seurojen kehittämis- ja hanketoimintaa Tiedotetaan hanketoiminnasta ja avustusmah- 58 Toteutettiin suunnitelman mukaan. Toteutuksessa käytettiin hyväksi 1.2 alkanutta työllistämishanketta. Julkulan nuorisotilalla lisättiin

59 dollisuuksista Annetaan tarvittaessa koulutusta hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Kehitetään Julkulan nuoriso-, kaupunginosa- ja yhdistystilan toimintaa niin, että se tukee myös järjestön tavoitteita. Osallistutaan työpanoksella Siilifolk-tapahtuman kehittämiseen. Ollaan jäsenenä Kuopio Festivals ry ja Savon kansantaide ry. Panostetaan kerhotoiminnan kehittämiseen nuorisoseuroissa ja Julkulassa. nuorisoseurajärjestön näkyvyyttä. Nuorisotilalla aloitettiin syyskuussa lasten taidepainotteinen iltapäiväkerho (3 *viikossa). Nuorisotyöhön ja lasten/nuorten ohjaamiseen palkattiin enemmän työntekijöitä. 1.2 KERHOTOIMINTA Avustetaan nuorisoseuroja kerhotoiminnan käynnistämisessä. Ely:n kerhoavustusta haettiin ja saatiin 2000 e omaan ja paikallisen jäsenseuran (Palonurmi) kerhotoimintaan. Kerhotoiminnan avustamista hoidettiin mm. työllistämishankkeen tuomien lisäresurssien avulla. 1.3 KOULUTUS KNOPPI-ohjaajakoulutus (toteutus aluetoimistossa, materiaalin kehittäminen lastenkulttuurin osaamiskeskuksessa, samoin kouluttajakoulutus) Knoppi-koulutusta toteutetaan yhdessä Itä-Suomen aluetoimistojen kanssa. Valmisteltiin Itä-Suomen 2015 koulutusta. Osallistuttiin Keski-Suomen aluetoimiston toteuttamaan Knoppi-koulutukseen Harrastusalakohtainen ohjaajakoulutus (tanssi, teatteri, sirkus). Itä-Suomen ohjaajatapaaminen järjestetään 10.5 Iisalmessa. 59 Osallistuttiin ohjaajatapaamiseen (kolme osanottajaa Pohjois-Savosta)

60 Tempoa tenaviin- ohjaajakoulutus (tanssin osaamiskeskus) Tempoa tenaviin-koulutus ei toteutunut. Tanssitalo-ohjaajakoulutus (tanssin osaamiskeskus) 1.4 TAPAHTUMAT Siilifolk on Itä-Suomen suurin kansantaidetapahtuma. Järjestely- ja talousvastuun kantaa Savon kansantaide ry, jonka jäsenenä aluetoimisto on. Osallistutaan tapahtuman valmisteluun/toteutukseen yhdistyksen hallituksessa ja ohjelmatyöryhmässä. Kallava-teatterifestivaali toteutetaan viidennentoista kerran Ohjelmassa on mm. lastenteatteria ja valtakunnallisen ohjaajaverkoston tapaaminen. Haetaan avustuksia Kuopion kaupungilta, taidetoimikunnalta ja maakuntarahastosta. Tapahtuma tukee järjestön valtakunnallista teatteritoiminnan strategiaa. Työntekijä on asiantuntijatöissä kaikissa Sn:n tuottamissa tapahtumissa/suunnittelussa aina, kun maakunnan työtilanne sen sallii. Siilifolk toteutui suunnitelman mukaisesti. Työntekijä oli jäsenenä hallituksessa, ohjelmatyöryhmässä ja osallistui työpanoksellaan tapahtuman toteutukseen. Kylmä ja sateinen sää verotti yleisömäärää. Kallava järjestettiin Kuopion Satamankulmalla ja kävelykeskustassa. Esityksiä nähtiin 6, joista lastenteatteria 1 ja maailmanensi-iltoja 1. Katsojia n Työntekijä oli töissä seuraavissa tapahtumissa: Folklandia , Sottiisi-Moves ja Folklandia 2015 suunnittelu JÄRJESTÖTOIMINTA Alueneuvottelukunta eli vanha keskusseuran johtokunta kokoontui joka tapaamiseensa jollain alueen nuorisoseurantalolla kuulemaan, keskustelemaan ja kertomaan järjestön ajankohtaisista kuulumisista. Leipää- ja kulttuuria hankkeen työllistämismahdollisuuksia esiteltiin nuorisoseuroille. Jäsenhallintajärjestelmää päivitettiin koko vuoden ajan ja seuroille tämä aikaa vievä perustyö tarjottiin jäsenpalveluna. Vuoden 2015 seurantalojen korjausavustusta haki syksyn 2014 aikana seitsemän jäsenyhdistystä. 60

61 2.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Haetaan avustusta leipää ja kulttuuria-työllistämishankkeelle Pohjois-Savon ely-keskukselta vuodelle2014. Valmistellaan jatkohakemusta Yhteydenpito seuroihin Jatketaan seurakäyntejä säännöllisesti Pohjois-Savossa. Ohjataan ja neuvotaan alueen nuorisoseuroja. Hankehakemus hyväksyttiin ja hanke aloitettiin 1.2 työntekijähaulla. Projektipäällikkö aloitti työssään Neuvonta- ja opastuskäyntejä seuroihin tehtiin vuoden aikana 23 yksin, yhdessä projektipäällikön ja yhdessä alueneuvotte- lukunnan jäsenten kanssa. Tiedotetaan sähköisesti (kotisivut, some, sähköposti) ja postitse. Jäsen- ja toimintatietojen kerääminen Seuratoimintaa palvelevan tiedon kokoaminen nuorisoseurarekisterin kautta. Neuvotaan ja opastetaan nuorisoseuroja jäsenhallintajärjestelmän käytössä. Kehitetään järjestelmää saadun palautteen ja kokemusten pohjalta. Tuki seurojen kehittämistoimintaan ja seurantalojen ylläpitoon Tiedotetaan onnistuneista hankkeista Apua ohjaajien rekrytointiin Ylläpidetään ohjaajarekisteriä Tiedotetaan ja opastetaan ELY keskusten myöntämän kerhotoimintatuen hakemisessa Työllistämishankkeen avulla aluetoimistolle palkattu jäsenrekisterin hoitaja/ toimistosihteeri ja työntekijä päivittivät Pohjois-Savon jäsentietoja. Vuoden lopussa jäseniä löytyi rekisteristä 2039 eli n. 90%. Saatu palaute ja korjausehdotukset kirjattiin ja välitettiin eteenpäin. Työntekijä opasti järjestelmän käyttöä. Seurantalojen korjausavustusta haki 4 yhdistystä (57251e) ja sitä sai 3 yhdistystä (33000e). Yhteisillä seurantalopäivillä Keski-Suomessa 8.5 (JKL) ja 23.8 (Pihtipudas) annettiin korjaus-, ylläpito-, hanke- ja rekisteriopastusta. Ohjaajarekrytointiin annettiin apua työllistämishankkeen ja knoppi-koulutuksen avulla. Elyn kerhotukea haettiin ja saatiin. Työllistämishankkeen avulla oli nuorisoseuroihin vuoden loppuun mennessä palkattu 3 työntekijää. 2.2 KOULUTUS Järjestökoulutusta toteutetaan yhdessä Skaf ok:n kanssa. 61 Ei omaa koulutusta. Osallistuttiin Keski-Suomen organisoimaan koulutukseen.

62 2.3 JÄSENPALVELUT Neuvonta ja palvelu Seuroille annetaan ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, kirjeitse, sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa ja seurakäynneillä. Pohjois-Savon nuorisoseurojen aluetapaamiset järjestetään 26.3 ja Pohjois-Savon nuorisoseurojen liiton johtokunta tekee seurakäyntejä helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. Toteutui suunnitellusti. Ohjauskäyntejä yht kokoonnuttiin Västinniemen ns-talossa ja Tuovilanlahden ns-talossa. Osalla ohjauskäynneistä mukana oli myös työllistämishankkeen projektipäällikkö. 3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Aluetoimiston ja järjestön toimintaa esiteltiin kaikissa tilaisuuksissa, missä oltiin mukana. Kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaan panostettiin entistä enemmän. Pohjois-Savon kansanopiston (Humak) kanssa yli sata vuotta sitten aloitettua yhteistyötä jatkettiin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. 3.1 VIESTINTÄ Kotisivut Pidetään yllä ajantasaisia kotisivuja osoitteessa Huolehditaan, että alueen tapahtumat näkyvät liiton kotisivujen tapahtumakalenterissa 62 Aluetoimiston graafikko päivitti maakunnan kotisivut niin että sieltä löytyy mm. jäsenyhdistysten yhteystiedot/ sijaintikartta. Aluetoimiston ja jäsenyhdistysten tapahtumista uutisoitiin säännöllisesti. Sivuston blogi otettiin käyttöön. Tapahtumista ja projekteista suunniteltiin esitteet (mm. leipää ja kulttuuria, Julkulan nuorisotila). Aluetoimistolle, Julkulan nuorisotalolle ja Kallavalle luotiin omat fb-sivut. Järjestön tapahtumakalenteriin lisättiin kaikki aluetoimiston tapahtumat, kerhot ja tempaukset.

63 3.2 YHTEISTYÖVERKOSTOT Pidetään yllä yhteistyöverkostoja yhteistyökumppaneihin nuorisoseurajärjestössä, oppilaitoksissa, toiminnan maakunnallisiin tukijoihin, yhteistyöjärjestöihin sekä muihin toimielimiin. Suunnitelman mukaan. Osallistuttiin Suomen Nuoriso-opiston vuosikokouksiin, Humak-oppilaitoksen opiskelijarekry-tointiin, Kuopion kaupungin infotilaisuuksiin, alueen nuorisoyhdistysten yhteistapaamisiin ja kulttuurialan toimijoiden yhteistapaamisiin. 4. HALLINTO JA TALOUS Kymmenhenkinen työyhteisö opetteli ja laati yhteisiä pelisääntöjä koko vuoden ajan. Työkavereiden arvostuksen ja kunnioituksen kautta saatiin paljon hyvää aikaan HALLINTO Aluetoimiston toiminnasta vastaa aluetoimiston toiminnanjohtaja. Aluetoimiston toimintaa johtaa liiton hallitus yhteistyössä liiton pääsihteerin kanssa. Suunnitelman mukaan. Toiminnanjohtajan sijaisuuksia hoiti tarvittaessa Leipää ja kulttuuria hankkeen projektipäällikkö. Suunnitelman mukaan. 4.2 TOIMISTO JA HENKILÖSTÖ Toimisto sijaitsee Julkula-talossa (uusi toimitila vanhan Julkulat-talon vieressä, Toukolan 63 Suunnitelman mukaan. Nuorisotilalla aloitettiin syksyllä 2014 säännöllinen taidepainottei-

64 päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa). Yhdistys hallinnoi (vastaa toiminnasta) Kuopion kaupungin nuoriso-, kaupunginosa- ja yhdistystilaa Julkulan kaupunginosassa. Toiminta uusissa tiloissa käynnistyi 2013 alussa. Tiloissa toimii mm. kaupungin avoin päiväkotitoiminta, Kallaveden seurakunta, Teatteriyhdistys T-Tila ry, Julkulan kaupunginosayhdistys, aikuisten keramiikkapaja 1 ja 2, Nuoret Kotkat, Eläkeläisjumppaajat, nuorten bändit (5). Avointa tilatoimintaa nuorisoikäisille järjestetään arkisin ja projektiluontoisesti myös viikonloppuisin. Kävijämäärä n henkeä/kk. Henkilöstö Yksi vakituinen työntekijä ja 3-4 osa-aikaista työllistettyä. 2,5 3 henkilötyövuotta. Julkulan nuorisotoimintaan saadaan Kuopion kaupungin etsivän nuorisotyön työntekijöiden tukea. nen ip-toiminta. Ohjattuja tapahtumapajoja järjestettiin viikoilla 10 ja 42 (koulujen lomaviikot). Avointa tilatoimintaa järjestettiin 4012 tuntia, josta aluetoimiston järjestämää oli 2607 tuntia (n. 65%). Kävijöitä vuoden aikana eli 1515/kk. Henkilötyövuosia yhteensä n. 8. Aluetoimistossa ja nuorisotilalla työskenteli päätoimisena vakituinen työntekijä ja työllistämis- hankkeen määräaikainen projektipäällikkö. Osa-aikaisina työntekijöinä vuoden aikana työskenteli: toimistosihteeri/ jäsenrekisterin hoitaja, graafikko, siivoojia 2, iltapäiväkerhon ohjaajia 2, tapahtumatuottaja, talonmies ja nuorisotyöntekijöitä 8. Työntekijöiden työhyvinvointipäivät järjestettiin kesäkuussa ja lokakuussa, hygieniapassikoulutus lokakuussa ja hätäensiapukoulutus joulukuussa. Hankkeen kautta työllistettyjä ohjattiin heidän työvalmiuksia parantaviin koulutuksiin (esim. työturvallisuuskortti). Vuoden 2014 lopussa aluetoimiston henkilömäärä oli 10. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Aluetoimisto: Uudenmaan aluetoimisto JOHDANTO Nuorisoseuratoiminnan juuret ovat syvällä suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Nuorisoseurat sekä vaalivat että uudistavat suomalaista kulttuuria. Seuratoiminta tarjoaa mahdollisuuden niin löyhään, yhden harrastuksen tai tapahtuman varaan rakentuvaan yhteisöllisyyteen, kuin vahvaan koko ihmisen elämänkaaren mittaiseen jäsenyyteen maamme suurimmassa kansalaisjärjestössä. Nuorisoseurajärjestö strategia vuosille 2020 vahvistettiin nuorisoseurakokouksessa lokakuussa

65 Järjestön toiminta-ajatuksen mukaan kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Visiona on, että vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin viisi kärkihanketta vuosille : Ohjaajat jalustalla, me ollaan upeita asenne ratkaisee, lapset ja nuoret parasta, missä nuoret siellä nuorisoseurat ja mukana ollaan! vapaaehtoistoimijat toiminnan kivijalka. Uudenmaan aluetoimisto palvelee seuroja Uudenmaan alueella. Aluetoimiston lisäksi alueella toimii Stadin Nuorisoseurat ry, joka keskittyy helsinkiläisten seurojen palveluun. Stadin Nuorisoseuroille vuosi 2014 oli 40 v. juhlavuosi. Kalevan Nuorten Uudenmaan piiri ry perustettiin vuonna 1974 ja vuonna 2013 nimeksi vaihtui Stadin Nuorisoseurat ry. Yhteistyö Uudenmaan aluetoimiston kanssa on tiivistä ja sitä kehitettiin edelleen vuoden 2014 aikana. Stadin Nuorisoseurat ry:llä on oma toimintakertomus, joka linkittyy Uudenmaan aluetoimiston toimintaan ja toimintakertomukseen. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Aluetoimiston keskeisenä toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä jäsenseurojen monipuoliselle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle. Tätä tehtävää aluetoimisto toteuttaa järjestämällä erilaisia koulutuksia ja tapahtumia sekä tukemalla paikallisseuroja harrastus- ja tapahtumatoiminnan käynnistämisessä ja sen kehittämisessä. Järjestön perinteisiä harrastusaloja ovat olleet kansantanssi, teatteri, Tempoa Tenaviin -musiikkiliikunta, monipuoliset liikuntalajit ja kädentaidot sekä sirkus. 1.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Tiedotetaan seuroja erilaisista avustusmahdollisuuksista Viestinnän kautta välitetään tietoa erilaisista avustuskanavista. Autetaan seuroja rahoituksen hakemiseksi Kannustetaan seuroja osallistumaan liiton järjestämiin varainhankintamahdollisuuksiin. Tiedotetaan seuroja erilaisista toiminnan mahdollisuuksista. Tarjotaan seuroille tuotteistettuja toiminnan malleja hyödynnettäväksi. Tuetaan ja koulutetaan seuroja hankkeiden valmistelussa ja hakemisessa. 65 Seuroille tiedotettiin erilaisista avustusmahdollisuuksista sähköisen uutismaankirjeen avulla Kannustettiin seuroja osallistumaan Nuorisoseura-arpajaisiin ja välitettiin arpoja myös toimistolta myyntiin. Vuoden aikana mallinnettiin vauvasirkustoiminta sekä toiminta-vinkkejä tapahtumiin toimintakortit. Lisäksi käynnistettiin Luova Lava päiväleirien suunnittelu ja koordinointi.

66 1.2 KOULUTUS Huolehditaan peruskoulutuksen järjestämisestä alueella. Järjestetään Knoppi ohjaajan peruskoulutus yhdessä Etelä-Hämeen kanssa. Tuetaan seurojen työtä järjestämällä alakohtaista koulutusta. Järjestetään tanssivirike koulutus Järjestetään poikkialainen ohjaajakurssi Meriharjussa Järjestetään leiriohjaajakurssi leirille tuleville ohjaajille ja muille kiinnostuneille Knoppi-koulutus järjestettiin Munkkivuoressa ja Lahdessa. Koulutukseen osallistui 7/8 kurssilaista. Kouluttajina toimivat Pirita Laiho, Päivi Semeri ja Iija Filen Syksyn koulutus käynnisty Munkkivuoressa. Kurssille osallistui 7 nuorta. Kouluttajina toimivat Pirita Laiho, Kirsi Salo ja Päivi Semeri. Tanssi- ja sirkusvirike koulutus peruuntui vähäisen osallistuja-määrän takia. Poikkitaiteellinen ohjaajakoulutus peruttiin vähäisen osallistujamäärän takia. Järjestettiin leiriohjaajakoulutus Naumissa. Koulutukseen ja tapaamiseen osallistui yhteensä 12 henkilöä, jotka toimivat kesän leirillä ohjaajina. Kouluttajina toimivat Pirita Laiho, Iija Filen ja Keijo Nipuli. Vauvasirkusvirikekurssi Järjestettiin vauvasirkusvirke-kurssi ohjaajille Munkkivuoressa. Kouluttajana toimi Katja Ranta-Penttilä. Kurssille osallistui 10 ohjaajaa. Tarjotaan seuroille tarvittaessa lyhytkursseja tarpeen mukaan. Huolehditaan ohjaajahuollosta. Järjestetään kaksi ohjaajatapaamista; toinen keväällä, toinen syksyllä. Järjestettiin keväällä pienten lasten ohjaajakoulutusta Ns Katrillin tytöille. Ohjaajaharjoittelun tytöt tekivät Siltamäen NS:n lastentanssiryhmissä Kevään Ohjaajien olohuone järjestettiin 5.4. Flamingo Spassa. 11 ohjaajaa osallistui ta-paamiseen. Toiminnanohjaaja ja toiminnanjohtaja toimivat kouluttajina. Syksyn ohjaajatapaaminen järjestettiin Stadin Ns:n 40 vuotisjuhlissa. Valtakunnallisiin ohjaajapäiviin osallistui toiminnanohjaaja ja johtaja. 66

67 1.3 TAPAHTUMAT Alueen seuroille on tarjolla tarpeeksi laadukkaita tapahtumia. Kannustetaan seuroja osallistumaan liiton tapahtumiin. Liiton, aluetoimiston ja seurojen tapahtumista viestittiin sekä sähköisen uutismaan, uutismaalehden sekä facebook-sivujen kautta. Kansantanssitoimijoiden verkostotapaaminen Järjestettiin maakunnallinen kansantanssiohjaajien verkostotapaaminen kehittämään alueen kansantanssitoimintaa. Tapaamiseen osallistui 7 henkilöä. Toiminnanohjaaja osallistui tapaamiseen. Valtakunnalliseen kansantanssin kääntöpiiriin Tampereelle osallistui Siiri Suoniemi ja Pirita Laiho. Teatteritoimijoiden tapaaminen Teatteritoimijoiden tapaaminen järjestettiin Porvoossa 27.9 yhdessä Etelä-Hämeen kanssa. Tapaamiseen osallistui 15 henkilöä sekä toiminnanjohtaja. Alueen seuroille on tarjolla tarpeeksi laadukkaita lasten- ja nuorten tapahtumia. Stadin Nuorisoseurat järjestävät 40v. juhlaviikonlopun marraskuussa. Jäsenseurat osallistuvat Tampereella järjestettävään SottiisiMoves -tapahtumaan. Tarjotaan seuroille kuljetusapua tapahtumaan. Toiminnanjohtaja ja toiminnanohjaaja osallistuvat tapahtuman toteuttamiseen. Järjestetään yhdessä Etelä-Hämeen kanssa lastenleiri Naumissa, Lahdessa Maakunnalliset lasten luokittelut järjestettiin Hollolassa. Luokitteluihin osallistui 16 ryhmää, joista 4 uusmaalaisia. Järjestettiin kulttuurisen nuorisotyön toimintapäivät Munkkivuoren Nuorisotalolla. Tapahtumaan osallistui päivien aikana noin 200 henkilöä. Kohokohtina lauantaina tehtiin flash mob Munkkivuoren ostoskeskuksessa Mari Sainion johdolla. Työpajoissa oli mm. sirkusta, jedi-miekkailua ja geokätköilyä. Sunnuntaina esiintymässä työpajojen jäl-keen oli Pellekaija Pum. Sottiisi Movesiin osallistui ryhmiä Klaukkalan Ns:sta, Kerkkoon Ns:sta, Ns Katrillista ja Karjalan Nuorista. Järjestettiin kuljetus Karjalan nuorten ryhmille. Toiminnanohjaaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat tapahtumaan. Intiaanikesä 2014 järjestettiin Naumin leirikeskuksessa Leirille osallistui 47 lasta

68 ja 13 ohjaajaa. Toiminnanjohtaja ja ohjaaja osallistuivat leirille. Järjestetään perheliikuntatapahtuma syyskuussa yhteistyössä seurojen kanssa. Perheretki Hiidenkirnuille 7.9. peruttiin vähäisen ilmoittautumismäärän ja työntekijätilanteen takia. Toiminnanohjaaja osallistui Folklandia-risteilylle Toiminnanjohtaja osallistui kansantanssijärjestöjen yhteiseen kansantanssiseminaariin Lahdessa 1.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Seurat ovat tietoisia kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista. Tiedotuksen keinoin tuodaan seurojen tietoon kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia. Tuetaan seuroja osallistumaan CIMO:n Youth in action ohjelman mahdollisuuksiin. Osallistutaan/toteutetaan vuoden 2014 aikana vähintään yhteen kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksiin. Toiminnanjohtaja vastaa kevään 2014 ajan suomalaisen KV-verkoston toiminnasta. KV-toiminnasta tiedotettiin Sähköisen Uutismaan kautta. Lisäksi halukkailla oli mahdollisuus tilata liiton julkaisema kansainvälisen toiminnan tiedote. Yhteispohjoismaiseen Barnlek-tapahtumaan Islantiin osallistui ryhmiä Klaukkalan NS:sta 31 hlö, Katrillista 14 hlö ja Kerkoon Ns:sta yhteensä 23 hlö. KV-verkosto kokoontui Jyväskylässä Toiminnanjohtaja toimi kokoontumisen järjestäjänä. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Aluetoimiston perustehtävä on tukea jäsenseurojen toteuttamaa työtä. Jäsenseurojen palvelut koostuvat seuratoiminnan yleisestä kehittämisestä, harrastustoiminnan kehittämisestä, järjestökoulutuksista, ohjaajakoulutuksista, yhteisten tapahtumien järjestämisestä ja muista jäsenpalveluista. Sisäisen viestinnän avulla seurat ovat tietoisia tapahtumista, koulutuksista ja mahdollisuuksista 68

69 2.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Seuratoiminta on vireää ja vilkasta Tuetaan seuroja nuorisoseurarekisterin käytössä. Seuroihin ollaan yhteydessä Tehdään alueelliset seuratapaamiset joka alueelle. Tarvittaessa tehdään seuratapaamisia myös yksittäisiin seuroihin. Joka seuraan ollaan ainakin kerran vuodessa yhteydessä jollakin tavalla esimerkiksi soittamalla tai sähköpostilla. Kuullaan ja kuunnellaan seurojen tarpeita ja haasteita. Seurojen toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Rohkaistaan seuroja hakemaan erilaisia avustuksia. Tiedotetaan seuroja erilaisista avustusmahdollisuuksista. Toiminnanjohtaja ja ohjaaja antoivat tukea rekisterin käytössä. Tarvittaessa uusittiin seurojen salasanoja rekisteriin seuratapaaminen Etelä-Sipoon Ns:n isännöimänä. Tapaamiseen osallistui 9 henkilöä. Etelä-Sipoon Ns:n lisäksi Pornaisten Ns ja Pornaisten Pohjoinen Ns seuratapaaminen Askolassa Vahijärven Ns:n isännöimänä. Tapaamiseen osallistui 16 henkilöä 6 eri seurasta seuratapaaminen Helsingissä. 2 seurasta osallistui 3 henkilöä Seuratapaaminen Lepsämässä. 6 seurasta osallistui 12 henkilöä. Toiminnanjohtaja ja Ohjaaja osallistuivat Siltamäen Ns:n 35-vuotisjuhliin Toiminnanohjaaja osallistui 9.1. ja Klaukkalan Ns:n ohjaajapala-veriin seuratapaaminen Ns Katrillin kanssa seuratapaaminen Karjalan Nuorten kanssa Suunnitelman mukaan Tiedotettiin sähköisen uutismaa-kirjeen avulla. Tuetaan seurojen toiminnan kehittymistä Haetaan rahoitusta Tuu mukaan vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeelle. 69 LEADER-rahoituksen ohjelmakausi päättyi, joten suunniteltua rahoitusta ei haettu.

70 Tuetaan seuroja työllistämistoimissa. Osallistutaan Leipää ja kulttuuria hankkeeseen yhdessä Etelä-Hämeen nuorisoseurojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden, osatyökykyisten sekä nuorten työelämänvalmiuksia ja ammattitaitoa tarjoamalla työmahdollisuuksia välityömarkkinoilla kulttuurisen nuorisotyön parista. Leipää ja kulttuuria hankeen työntekijä oli mukana kaikilla yhteisillä seuratapaamisilla sekä teki erillisiä käyntejä seuroihin. Seuroihin palkattiin vuoden aikana useita työntekijöitä. Toiminnanjohtaja Iija Filen kuului järjestön kaupunkistrategiatyö-ryhmään. 2.2 KOULUTUS Seurat kouluttavat jäsenistöään. Seurojen toiminnassa on tarpeeksi koulutettuja jäseniä. Järjestetään kevät- ja syyskokouksen yhteydessä seurojen toimintaa tukevaa koulutusta. Järjestetään seuratoimintakurssi moodlekurssina Järjestetään tarvittaessa seurojen toimintaa tukevaa koulutusta. Leipää ja kulttuuria hanke tarjoaa alueen seuroille työnantajakoulutusta tarpeen mukaan. Kevään muistojen teatterikoulutus jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Syksylle ei koulutusta järjestetty. Kurssin toteutus siirrettiin tuleville vuosille. Järjestettiin järjestyksenvalvojakertauskoulutus Pornaisissa Koulutukseen osallistui 8 henkilöä. Kouluttajan toimi Timo Komonen. Asioita käytiin läpi seuratapaamisissa. Hanke järjesti koulutusta työntekijöille vuoden aikana 8 kertaa. 2.3 JÄSENPALVELUT Seurat saavat ajankohtaista tietoa tapahtumista. Viestintä on tehokasta ja kattavaa Julkaistaan 4 Uutismaa lehteä yhdessä Etelä- Hämeen nuorisoseurojen kanssa. 70 Vuoden aikana julkaistiin 4 Uutismaalehteä

71 Julkaistaan sähköinen Uutismaa tiedotetta 11 kertaa vuoden 2014 aikana. Painatetaan keväällä yhteinen kesäteatterijuliste, ja jaetaan sitä seuroihin ja julkisiin paikkoihin. Sähköinen Uutismaa julkaistiin 9 kertaa vuoden aikana Painettiin kesäteatterijulistetta 1000 kappaletta ja lähetettiin seuroihin edelleen jaettavaksi. Lisäksi lähetettiin kirjastoihin julisteet suoraan toimistolta. Esitteeseen tuli tiedot 6 kesäteatterista. Huolehditaan tiedot tapahtumista ja koulutuksista Internet-sivuille ja sosiaaliseen mediaan. Suunnitelman mukaan. Tapahtumat tiedotettiin sekä nettisivuilla www. uudenmaannuorisoseurat.fi että yhdistyksen facebook-sivulla uudenmaan nuorisoseurat Tapahtumien ja koulutusten ilmoittautumiset kerättiin nuori-soseurarekisterin kautta. Kaikkiin tapahtumiin ilmoittauduttiin omien kotisivujen kautta. Lähetetään kaksi kertaa vuodessa ohjaajatiedote. Kevään ohjaajatiedote lähetettiin viikolla 6. Samassa kirjeessä lähetettiin henkilökohtaiset ohjaaja-kortit, yhteensä 181 kpl. Syksyn ohjaajatiedote lähetettiin lokakuussa. Alle 16-vuotiaiden jäsenkortit Jäsenkortit toimitettiin seuroihin viikolla 5. Kortteja lähetettiin yhteensä 1617 kpl joista Helsinkiin 260 kpl. Lisäksi jäsenkortti toimii myös nuorisotalon jäsenkorttina johon on sisällytettynä vakuutus. Kortteja toimitettiin 26 seuraan. Seuroilla on käytössä liiton yhtenäinen graafinen ilme. Seurat kannustavat jäseniään myöntämällä ansiomerkkejä. Puolletaan tarvittaessa ansiomerkkianomuksia Seuroilla on käytössä toimivat ohjelmat Tuetaan seuroja jäsenrekisterin käytössä. Tarjotaan seuroille tukea Facebookin käyttöönottamisessa Media-assistentti tarjosi tarvittaessa tukea graafisen ilmeen käyttöön. Tarvittavat materiaalit löytyvät järjestön kotisivuilta. Vuoden kansantanssiohjaajaksi valittiin Helsinkiläinen Sini Hirvonen Karjalan Nuorista. Suunnitelman mukaan Seurantalot ovat tärkeä osa seurojen toimintaa. Puolletaan seurantaloavustushakemuksia Suunnitelman mukaan 71

72 3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Ulkoisen viestinnän kautta saamme lisättyä ihmisten tietoisuutta nuorisoseuroista ja niiden tekemästä työstä. Samalla saamme lisää toimijoita ja harrastajia seuroihin. Sisäisen viestinnän toiminnot on kuvattu järjestötoimintakappaleessa. Aluetoimistolla työskentelevä media-assistentti palvelee myös seuroja viestinnän tehtävissä. 3.1 VIESTINTÄ Sisäinen viestintä on seurojen toimintaa Aluetoimistolla työskentelee media/viestintäassistentti tarjoten paikallisseuroille ilmaiseksi viestinnän palveluja. Julkaistaan 4 Uutismaa lehteä yhdessä Etelä- Hämeen nuorisoseurojen kanssa. Julkaistaan sähköinen Uutismaa tiedotetta 11 kertaa vuoden 2014 aikana. Toteutui suunnitelman mukaan Julkaistaan kannanotto seurapäivien yhteydessä Kevään kokouksesta julkaistiin kannanotto otsikolla tekemisen riemua nuorisoseuroissa Syyskokouksen kannanottona yhdyttiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston antamaan kannanottoon Nuorisotyölle taattava riittävät resurssit Kannustetaan seuroja julkaisemaan mielipidekirjoituksia alueensa lehdissä. Palkkatuella palkattu media-assistentti tukee seurojen viestintää. Jatketaan palkkatuella palkatun media-assistentin työsuhdetta. Nuorisotalon vastaava ohjaaja Timi Noro kirjoitti artikkelin Nuorisotyö pelaa kirjaan teemalla Pelit ryhmätoiminnassa jossa käsitellään verkkoroolipelin toteuttamista nuorisotalon pelikerhossa. Media/viestintäassistentti palveli seuroja vuoden aikana. 8 paikallisseuraa käytti palvelua. 3.2 YHTEISTYÖVERKOSTOT Uudenmaan aluetoimisto on aktiivinen toimija alueellaan. Osallistutaan tarpeen mukaan Toiminnanjohtaja toimi Helsinki-Teamin varapuheenjohtajana vuoden Osallistuttiin aktiivisesti Helsinki-teamin 72

73 seminaareihin ja yhteistyökumppaneiden tapaamisiin. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä Stadin Nuorisoseurat ry:n kanssa. Uudenmaan Aluetoimisto on osa valtakunnallista liittoa. Lastenkulttuurin osaamiskeskus on osa Uudenmaan aluetoimiston toimintaa. järjestämiin kokouksiin ja koulutuksiin. Kaikki työntekijät osallistuivat keväällä nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Havainnointi koulutukseen sekä havainnointiin. Stadin NS osallistui Helsingin kaupungin järjestämään hiihtolomaviikon tapahtumaan Reaktoriin yhdessä kansallisen lasten liiton kanssa. Toiminnaksi ajateltu sirkusilmapallon teko osoittautui niin suosituksi, että ilmapallot loppuivat jo ensimmäisen päivän aikana. Kahden päivän aikana pisteellä vieraili 300 nuorta Toiminnanjohtaja osallistui syksyn ajan Allianssin järjestämään Vetovoimavalmennukseen yhtenä Ns-järjestön edustajana. Toiminnanjohtaja ja ohjaaja osallistuivat lasten kulttuurin osaamisverkoston palavereihin Jyväskylässä 7.2., 23.9 Hämeenlinnassa sekä Tallinnan seminaariin. Toiminnanohjaaja osallistui valtakunnallisen koulutustoimikunnan kokoukseen 26.4 ja 31.8 toimien kokousten sihteerinä. Uudenmaan aluetoimisto on aktiivinen toimija alallaan. Aluetoimisto seuraa alansa julkista keskustelua ja toimintaa. Toimihenkilöille tulee sähköpostitse esimerkiksi Allianssiexpress- tiedote sekä toimistolle on tilattu Nuorisotyö lehti. OKM:n, Helsingin kaupungin ja muiden tahojen päätöksentekoa seurataan säännöllisesti. 4. HALLINTO JA TALOUS Aluetoimiston toiminta on osa liiton toimintaa. Aluetoimisto on oma tulosyksikkö, jonka taloutta tarkastellaan omana osana liiton taloutta. Aluetoimiston toiminnasta vastaa aluetoimiston toiminnanjohtaja ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus yhteistyössä liiton pääsihteerin kanssa. Alueen seuroille järjestetään kaksi kertaa vuodessa seurapäivät, joissa seurojen toiveet ja tarpeet kartoitetaan ja kuunnellaan. 73

74 4.1 HALLINTO Seurat osallistuvat aktiivisesti Uudenmaan alueen kehittämiseen. Järjestetään seurapäivät keväisin ja syksyisin. Seurapäivillä seurat pääsevät mukaan vaikuttamaan aluetoimiston toimintaan. Kevätpäivät pidettiin Munkkivuoressa. Päiville osallistui 6 jäsenseuraa. Syyspäivät pidettiin Munkkivuoressa Päiville osallistui 8 jäsenseuraa. Hallinto on tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Aluetoimiston toiminnasta vastaa aluetoimiston toiminnanjohtaja. Aluetoimiston toimintaa johtaa liiton hallitus yhteistyössä liiton pääsihteerin kanssa. Aluetoimiston toimintasuunnitelma on osa liiton toimintasuunnitelmaa ja liiton valtuusto vahvistaa sen vuosittain. Hallinnon tukena on hallinto-, talous- ja henkilöstösääntö, joka määrittää eri tahojen vastuut ja velvollisuudet Etelä-Hämeen ja uudenmaan johtokuntien yhteinen kehittämis- ja suunnittelupäivä Ohkolassa. Suunnitelman mukaan. 4.2 TOIMISTO JA HENKILÖSTÖ Henkilöstö on motivoitunutta sekä asiantuntevaa. Uudenmaan aluetoimiston henkilökunta koostuu toiminnanjohtajasta sekä toiminnanohjaajasta. Palkkatuella palkattu media-assistentti työskentelee Uudenmaan aluetoimistolla. Lisäksi eri hankkeisiin palkataan tarvittaessa hankkeesta vastaavat työntekijät. 74 Toiminnanjohtajana toimi Iija Filen ja 1.9. alkaen vs. toiminnanjohtajana Pirita laiho. Toiminnanohjaajana toimi asti Pirita Laiho ja alkaen Kirsi Salo. Lisäksi piiritoimistolla työskenteli media-assistentti Tiiu Aning ja Viestintäassistentti Sanna Purho alkaen ja Leipää ja kulttuuria hankkeen työvalmentaja Pauliina Sneck. Stadin Nuorisoseuroilla Nuorisotalon vastaavana työskenteli Timi Noro ja nuoriso-ohjaajina Janick Sutisna ja Satu Rasilainen. Vastaavana iltapäiväkerhoohjaajana työskenteli Kaija-Liisa Seppälä ja iltapäiväkerho-ohjaajana alkaen työllistämistuella Martta Kastinen.

75 Karjalan Nuorten kerokoordinaattorina toimi Monika Niskanen ja Melina Juden. Työssäoppimassa oli vuoden aikana: Mirje Komu Tanja Punnonen Noora Lankinen Työnohjausta tarjotaan tarvittaessa Koko työyhteisöllä oli mahdollisuus käyttää työnohjausta. Työnojaajana toimii Kaija-Leena Jutila. Henkilöstö kouluttautuu tarpeen mukaan. Henkilöstö osallistuu muihin vuoden aikana järjestettäviin koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Syksyllä kannustettiin osallistumaan koko järjestön askelkampanjaan, jossa palkintona kisassa pysymisestä oli palkallinen vapaapäivä. Toiminnanjohtaja osallistu keväällä jatkuneisiin johtamisopintoihin Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Työyhteisön kehittämispäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa Työyhteisön virkistyspäivät pidettiin pizzakoulun merkeissä ja käytiin katsomassa stand upia. Syksyllä kävi työfysioterapeutti tarkastamassa työskentelypisteet. Toiminnanohjaaja osallistui maanpuolustuskurssille Tuusulassa sekä EA1 kurssille Toiminnanohjaaja osallistui järjestön varainhankintakoulutuksen Toiminnanjohtaja ja toiminnanohjaaja osallistuvat järjestön yhteisiin työntekijäpäiviin. Toiminnanohjaaja ja johtaja osallistuivat järjestön kehittämispäiville ja toiminnanjohtaja osallistui työntekijäpäiville Toiminnanjohtaja ja toiminnanohjaaja osallistuvat alansa paikallisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin: Allianssi risteily ja Helsingin kaupungin piirijärjestöseminaari sekä muut alan tapahtumat Toiminnanjohtaja ja ohjaaja osallistuivat Allianssiristeilylle Toiminnanjohtaja osallistui Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäiville Toiminnanjohtaja osallistui piirijärjestöseminaariin Toimistotilat ovat asianmukaiset sekä toimivat.uudenmaan aluetoimisto sijaitsee Munkkivuoren Nuorisotalon yhteydessä. 75 Suunnitelman mukaan

76 4.3 TALOUS Uudenmaan aluetoimiston talous on osa Suomen Nuorisoseurojen taloutta Vuoden 2014 aikana jatketaan talousrutiinien luomista aluetoimiston talouden hoitamiseksi. Suunnitelman mukaan Taloussuunnittelu on pitkätähtäimistä. Taloussuunnittelussa tehdään pitkätähtäimistä taloussuunnittelua. Keväällä laaditaan käyttötalousarvio talousarvion pohjalta ja vuoden kuluessa hyödynnetään rullaavaa budjetointia. Talous hoidettiin liiton toimistolla Tikkurilassa. Budjettivastuu oli aluetoimistolla toiminnanjohtajalla. 76