EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net



Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Turvallisuus meillä ja muualla

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

A8-0321/78

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Suosituimmat kohdemaat

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Maailman valutuotanto

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Kääntyykö Venäjä itään?

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

menestykseen Sakari Tamminen

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Käyttötilastot - maaliskuussa 2007

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

ALV-yhteenvetoilmoitus

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä

Transkriptio:

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net

Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna 2020 Varat EU 24 (ei Kypros, Malta, Luxemburg) Käyttö vuonna 2006 ja 2007 Pellettimarkkinat 2 Kuvat: DBFZ

Bioenergian käyttö EU:ssa ja tavoite 2020 3

Energian loppukulutus EU:ssa 2007 Öljy Maakaasu Kiinteät Ydin Uusiutuva Loppukulutus yhteensä 1 157,7 Mtoe 4

Biopolttoainevarat EU:ssa Laji Varat, Mtoe Varat, TWh Kiinteät käyttö 2006 Mtoe TWh Metsätähde 35 406 8 94 Polttopuu 29 340 22 260 Teoll. puutähde (sis. pelletit) 22 250 19 222 Mustalipeä 12 134 12 134 Käytetty puu 9 102 4 51 Pelto & hedelmä 38 439 6 64 Muu 13 155 5 54 YHTEENSÄ 157 1 827 76 879 Taulukon luvut eivät sisällä jätteitä Jätteet noin 37 Mtoe, jos noin 50 % biohajoavaa eli uusiutuvaa 5 EUBIONET III selvitys

Iso-Britannia 6 Biopolttoainevarat, EU24 PJ 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Muu biomassa Mustalipeä Peltobiomassa Käytetty puu Polttopuu Teollisuuden puutähteet Metsätähde Itävalta Belgia Bulgaria Tsekki Tanska Eesti Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Hollanti Norja Puola Portugali Romania Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Ei sisällä jätteitä 1 PJ = 0,2778 TWh EUBIONET III selvitys

Biopolttoainevarat, EU24 Muu biomassa 8 % Metsätähde 23 % Peltobiomassa 24 % Käytetty puu 6 % Mustalipeä 8 % Ei sisällä jätteitä Teollisuuden puutähteet 12 % Polttopuu 19 % 1 PJ = 0,2778 TWh 7 EUBIONET III selvitys

Biopolttoaineiden käyttö, 2006 Pelto- ja hedelmäbiomassat 7 % Muu biomassa 6 % Metsätähteet 11 % Käytöstä poistettu puu 6 % Mustalipeä 15 % Polttopuu 30 % Pelletit ja briketit 5 % 8 Teollisuuden puutähde 20 % EUBIONET III selvitys

Iso-Britannia 9 Biopolttoaineiden käyttö, 2006 PJ 550 500 450 400 350 300 250 Pelletit ja briketit Muu biomassa Mustalipeä Pelto- ja hedelmäbiomassat Käytöstä poistettu puu Polttopuu 200 150 Teollisuuden puutähde Metsätähteet 100 50 0 Itävalta Belgia Bulgaria Tsekki Tanska Eesti Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Hollanti Norja Puola Portugali Romania Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi 1 PJ = 0,2778 TWh EUBIONET III selvitys

Biopolttoainevarat/käyttö 2006 Muu Peltobiomassat varat käyttö Käytetty puu Pelletit ja briketit 48 % varoista käytössä Mustalipeä Teollisuuden puutähteet Polttopuu Metsätähde 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 PJ 10 Ei sisällä jätteitä EUBIONET III selvitys

Ruotsi Iso-Britannia 11 Arvioidut varat ja käyttö, EU24 PJ 1 400 1 200 1 000 800 Arvioidut varat Bioenergian käyttö 2006 600 400 200 0 Itävalta Belgia Bulgaria Tsekki Tanska Eesti Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Hollanti Norja Puola Portugali Romania Slovakia Slovenia Espanja Varat eivät sisällä jätteitä 1 PJ = 0,2778 TWh EUBIONET III selvitys

Puupellettien kansainvälinen kauppa 12

Pellettien tuotanto ja käyttö EU:ssa Pellettitehtaita noin 600 Euroopassa Kapasiteetti noin 11,3 miljoonaa tonnia Tuotanto vuonna 2008 (vuonna 2006) n. 7 miljoonaa tonnia (5,9 milj. tonnia vuonna 2006) Energiana 33 TWh (28 TWh vuonna 2006) Käyttö vuonna 2008 N. 8,5 miljoona tonnia (7,3 milj. tonnia vuonna 2006) 38 TWh (34 TWh vuonna 2006) Tuonti 1,5 tonnia (USA, Kanada ja Venäjä n.85 % tuonnista) EU:n käyttö on suurempi kuin tuotanto Pelletille oma tullikoodi CN 4401 30 20 (tilastoja vuoden 2012 alusta) Pellettien kansainvälinen hintaseuranta Pohjoismainen hintaindeksi PIX teollisuuspelleteille (Foex Indexes, www.foex.fi) 13 EUBIONET III selvitys & Pellet@las projekti

Pellettien tuotantokapasiteetti ja tuotanto, 1000 tonnia Tuotanto kapasiteetti Source: ProPellets, PelletsAtlas, AEBIOM 14 AEBIOM & Pellet@las projekti

Johtopäätökset 1 Bioenergiapotentiaali 24 EU-maassa (ilman jätteitä) on 157 Mtoe, josta noin 48 % on käytössä. Vuonna 2020 tarve on 215 Mtoe, josta osa katetaan tuonnilla (20 Mtoe) ja EU:n tuotannon on oltava 195 Mtoe, jotta tavoitteet saavutetaan. 27 EU-maata on ilmoittanut, että bioenergian tarve on vuonna 2020 yhteensä 250 Mtoe Varat eivät ole jakauneet tasan maittain Pienimmät varat (< 100 PJ, 27,7 TWh): Bulgaria, Belgia, Eesti, Tanska, Hollanti ja Kreikka Suurimmat varat (430 1 000 PJ, 119 277,8 TWh): Saksa, Ruotsi, Espanja, Ranska, Italia ja Suomi 15 1 Mtoe = 11,63 TWh

Johtopäätökset 2 Tulevaisuudessa kilpailu biomassavarojen käytöstä lisääntyy Raaka-ainekäytössä (erityisesti puu) Energian tuotannossa (myös nestemäiset biopolttoaineet), Ruuan tuotannossa (peltobiomassat), Lannoitekäytössä (elintarviketeollisuuden tähteet) Kilpailu vaikuttaa hintaan, jota ohjaavat Kansalliset tukitoimet, päästökauppa Investoinnit energian ja biopolttoaineiden tuotantoon Tuontibiopolttoaineiden hinnat Alueellinen saatavuus Miten kestävän kehityksen kriteerit vaikuttavat saatavuuteen EU-maissa erityisesti peltobiomassojen osalta? EU valmistelee kriteereitä myös kiinteille biopolttoaineille 16

Lisätietoja EUBIONET III raportti: Solutions to overcome barriers in bioenergy markets in Europe D2.2, VTT-R-01700-10 Kansalliset raportit biopolttoainemarkkinoista eri maista (20 maaraporttia) Kestävän kehityksen kriteerit biomassalle, bioenergialle, ja biopolttonesteille kansalliset raportit Viimeinen seminaari 29.6 Brysselissä Kestävän kehityksen kriteerit kiinteille ja kaasumaisille biopolttoaineille www.eubionet.net 17