Kytkentäkentän teknologia

Samankaltaiset tiedostot
Kytkentäkentän teknologia

Kytkentäkentän teknologia

Piirikytkentäiset kytkentäkentät

Piirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, Itsereitittävyys

Kytkentäkentät - Rekursio, Cantor-verkko

Kytkentäkentät - Rekursio, Cantor-verkko. Kytkentäkentän ominaisarvoja

Televerkon synkronointi

Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, Itsereitittävyys

Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, Itsereitittävyys

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Littlen tulos. Littlen lause sanoo. N = λ T. Lause on hyvin käyttökelpoinen yleisyytensä vuoksi

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 3, Ratkaisu

V5.1 ja V5.2 liitännät

Transaktiot - kertausta

Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi

811312A Tietorakenteet ja algoritmit I Johdanto

ELEC-C3240 Elektroniikka 2

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

S Merkinannot (1)

Algoritmit 2. Luento 12 To Timo Männikkö

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Tiedonvälitystekniikka 1

ELEKTRONISET TOIMINNOT

Algoritmit 2. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,


ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Harjoitus 2 ( )

5. Numeerisesta derivoinnista

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

(p j b (i, j) + p i b (j, i)) (p j b (i, j) + p i (1 b (i, j)) p i. tähän. Palaamme sanakirjaongelmaan vielä tasoitetun analyysin yhteydessä.

58131 Tietorakenteet Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)

Harjoitus 2 ( )

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

TK Palvelinympäristö

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Megatunen käyttö. Asenna megatune koneelle MsExtra-sivuilta:

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

Tomi Stolpe Versio ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen.

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Algoritmit 2. Luento 13 Ti Timo Männikkö

Signaalien datamuunnokset

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja

Tiedonvälitystekniikka 1

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

Successive approximation AD-muunnin

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Basic, comfort, superior

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO:

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Java-kielen perusteet

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

TURVAVALAISTUSKESKUKSET TK31 JA TK41 ASENNUS- JA TESTAUSOHJE

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

Algoritmit 2. Luento 12 Ke Timo Männikkö

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

File: C:\tmp\tmp\mch.txt , 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN TURKU May 18, 1995

Harjoitus 1 ( )

Lineaarisen kokonaislukuoptimointitehtävän ratkaiseminen

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Numeeriset menetelmät

OUM6410C pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

Reiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä

Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Aritmeettinen summa Laske. a) b) 23 + ( 24) + ( 25) + ( 26) + ( 27) + ( 28) Ratkaisu.

Algoritmit 1. Luento 14 Ke Timo Männikkö

Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017

Sekvenssipiirin tilat

Algoritmit 1. Luento 13 Ti Timo Männikkö

A/D-muuntimia. Flash ADC

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Transkriptio:

Kytkentäkentän teknologia Kertaus kentän rakenteeseen vaikuttavat teknologiset tekijät Huom. tätä ei löydy kirjasta! Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9 - Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.33 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R ISDN Kytkentäkenttä IP HLR MAP YKM ISUP puhetie AN V5 Ohjaus INAP SCP Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9 -

Kertaus - Tilaporras - esimerkki Tilakytkin on yksinkertainen ristikytkentämatriisi, jonka kytkentäpisteitä ohjaamalla voidaan informaatiovirtaa suunnata. tulot lähdöt n & m Ohjausmuisti Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-3 Kertaus - Aikaporras - sarjakirjoitus-osoiteluku KM kirjoitetaan aikavälilaskurin ohjaamana syklisesti tulopuolen tahdissa. KM luetaan ohjausmuistin sisällön osoittamana, ohjausmuistin osoite ja lähtö vastaavat toisiaan. Ohjausmuistia luetaan syklisesti kirjoitusosoite x n (x) Ohjausmuisti n lukuosoite m tulokehyspuskuri lähtökehyspuskuri 3 n 3 3 m n syklinen kirjoitus Kytkentämuisti Aikavälilaskuri m Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-4

Aikakytkinten ominaisuuksia Tulokehyspuskuriin bitit tulevat johtojen bittinopeudella, ne lähtevät lähtöpuskurista johdon bittinopeudella - siispä edellisestä pitää lukea aikavälit samaan tahtiin ja jälkimmäiseen kirjoittaa samaan tahtiin ja järjestyksessä. kytkentämuistiin kohdistuu kehyksen aikavälimäärän verran kirjoituksia ja sama määrä lukuoperaatioita kehyksen aikana -> kytkentämuistin nopeus on kriittinen parametri: saatavilla oleva nopeus halutaan hyödyntää täysimääräisesti, mutta sen yli ei voida mennä ilman rinnakkaisuutta. Sarja-rinnan ja R/S -muunnos hyvä tehdä kehyspuskureissa ohjausmuistin nopeusvaatimus on hieman yli puolet kytkentämuistista, koska joskus kytkentöjä pitää myös muuttaa. Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-5 Kertaus 3 - kaksiportaiset kentät Kytkentäkenttä muodostetaan erilaisilla kombinaatioilla tila- ja aikakytkimiä. Kaksiportaiset kytkentäkentät muodostetaan kahdella peräkkäisellä kytkimellä: Aika-aika (AA) Aika-tila (AT) Tila-aika (TA) Tila-tila (TT) Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-6

Kertaus 4 - tärkein -portainen kenttä on ATkenttä AT-kenttä on rakenteeltaan vähäestoinen, sillä aikakytkin mahdollistaa aikavälien järjestelyn niin, että kytkentä tilakentässä on estotonta. Aikaväli 0 Aikaväli N Aikaväli 0 Aikaväli N Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-7 Closin -verkko M xr R xr 3 R xn 3 0 0 M N 3 M N 3 R R R 3 M N 3 Porras : N =R Porras : M =R ja N =R 3 Porras 3: M 3 =R Kolmas porras mahdollistaa lähtevien aikavälien järjestelyn Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-8

Polun haku Closin kentässä perustuu portaiden välisten kaarien varaustilavektoreihin Tulokytkin A 0000000000000000 Kaarien varaustila 0-vapaa - varattu Lähtökytkin B 0000000000000000 Haku Algoritmi voi esim. Pitää kirjaa mistä edellinen vapaa löytyi ja pyrkiä jakamaan kytkennät tasaisesti kenttään. Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-9 Teknologia - Moniportaisten kenttien ongelmat ÿ Tarvitaan polun hakua ÿ Jos tarvitaan nopeaa kytkentää, vaaditaan erittäin nopea ohjaus ÿ Jos ohjaus ei ole riittävän nopea, kentän käyttöaste laskee ÿ Jakelu (multicast) ei ole itsestään selvyys - itse asiassa se on hankalaa. ÿ Moniaikavälikytkennät voivat synnyttää ongelmia, jos kulkuaikaviive kentässä ei ole vakio. Lisäksi esto voi kasvaa. Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-0

Vaihtoehtona on lähteä teknologisista rajoitteista Ei pyritä optimoimaan yhtä suuretta eli krosspointtien lukumäärää, vaan tarkastellaan useita rajoitteita yhtä aikaa. Miten nopeita komponentteja on tarjolla. Mikä on komponenttien ajokyky. Kuinka tiiviisti komponentteja voidaan pakata ilman että syntyy lämpöongelmia (tehonkulutus). Kuinka pitkiä väyliä kenttään joudutaan rakentamaan. Pitkät väylät laskevat kentän sisäistä nopeutta ja vaikeuttavat mm vikojen paikantamista. Halu/haluttomuus käyttää erikoiskomponentteja. Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9 - Nopeutuvat komponentit vievät kohti matriisikenttiä ÿ Komponenttien suorituskyky halutaan hyödyntää tehokkaasti. ÿ SRAM on nopeampaa kuin DRAM ÿ Nykyisellä SRAM tekniikalla voidaan helposti toteuttaa esim. 8k * M PCM matriisikenttä - tämän isompaa ei juuri kukaan haluakaan ==> Kapeakaistaverkkoissa jo yli 0 vuotta matriisikentät ovat vallitseva suunta. ÿ Nopeutuvat loppukäyttäjän yhteydet pitävät moniporraskenttiä aina pinnalla (vrt Terabit router). Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9 -

Matriisikentän ominaisuudet + Täysin estoton + Ei polun hakua - aina suoraan kytkettävissä, jos lähtö vapaa + Monipistekytkennät ( tulo --> monta lähtöä) helppoja + Vakioviive + Moniaikaväliset kytkennät helppoja - Kytkentä- ja ohjausmuistin neliöllinen kasvu - Laajakaistasiirto --> Muistin nopeus voi olla riittämätön --> Moniportaiset kentät Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-3 Nopea muisti pitää voida hyödyntää $/SRAM DRAM: 45... 70 ns väylän nopeus väylän nopeus 5ns 0ns muistin nopeus väylän pituus ÿ Hinta rajoittaa kaikkein nopeipien muistien käyttöä. Suunnitteluhetkellä valitaan yleensä komponentteja, jotka tekevät tuotteesta kohtuuhintaisen samalla kun suorituskyky on riittävä. ÿ Jotta nopeasta muistista saatais kaikki irti, väylien on oltava nopeita. Muistien ja väylien nopeudet kasvavat samassa tahdissa. ÿ Kun väylien nopeus kasvaa, niiden taloudellinen pituus laskee käänteisesti tai nopeammin. Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-4

PCM-nopeudet vs. muistin nopeus Nopeus Aikavälin kesto, ns Bitin kesto, ns M 3906 488 34M 30 9 64 * M 6 8 8 *M 3 4 56 * M 5 Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-5 Helposti voidaan toteuttaa aikaporras: M 8M 3M 8M -->64 56 PCM:ää voidaan kirjoittaa/lukea samaan muistipiiriin jatkuvasti reaaliajassa. --> ennen kytkentää aikavälit kannattaa kääntää rinnakkaismuotoon Aikaporras Helposti syntyy esim 64 PCM -kenttä Kentässä64x3+64x3x=6kbyteä Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-6

Edellisen esim. kytkentämuistin nopeus Oletus: KM on yksi muistipiiri: Koko on 64 x 3 oktettia = kbytea Kehyksen aika on 5 µs. Kirjoituksia k/5 µs Lukuja k/5 µs Muistioperaatioita 4k/5 µs = /30 ns Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-7 Kentän kuluttamaa tehoa täytyy rajoittaa, jotta lämpöongelmia ei synny fanout teho teho väylän pituus fanout vastaaottimen herkkyys ÿ Mitä pitempää väylää annetun nominaalisen ajokyvyn komponentin täytyy ajaa, sitä pienempi on todellinen ajokyky. ÿ Mitä useampaa komponenttia yksi komponenttilähtö syöttää, sitä enemmän tehoa ja virtaa kuluu. ÿ Tehon kulutusta voidaan vähentää, jos käytettävissä on herkempiä vastaanottimia. Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-8

Looginen rakenne-esitys matriisikentälle * Muistin nopeuden sallima KM * Muistin nopeuden sallima KM * N * Tulojen monistus Muistin nopeuden sallima KM N= n Mux/lähtö Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-9 N Esimerkki matriisikentästä (DX 00) 0 63 S/R 0 7 cm 8 fanout=3 8 osoite k 3*64=k luku 6 km R/S 0 63 cm cm T = 8/048/64 = 6 ns --> muistijakso < 30 ns f i = 048*64/8 = 6M 048 PCM: km-koko= 6*8*8*k=M cm-koko=m ohjaus- ja kytkentämuisti Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-0

Matriisikenttä kasvaa neliöllisesti KM& CM 56PCM 5PCM Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9 - Matriisikentän selityksiä ÿ S/R - Sarja-rinnan muunnin. Tulevat aikavälit käännetään rinnakkaismuotoon, jotta kentän sisäisten väylien nopeus pysyisi kohtuullisena. ÿ R/S - ennen lähtöjä aikavälit käännetään takaisin sarjamuotoon. ÿ 64 PCM:n S/R + R/S on toteutettu yhdelle pistoyksikölle. Käytännöllistä, koska PCM:t ovat kaksisuuntaisia. ÿ Yhteen kytkentälohkoon voidaan liittää max neljä S/R+R/S:ää. Määrä valitaan vaaditun kapasiteetin mukaan (64, 8, 9 tai 56 PCM:ää). ÿ Yksi S/R+R/S syöttää max kahdeksaa rinnakkaista kytkentälohkoa. Lohkojen määrä valitaan installaatiossa vaaditun kapasiteetin mukaan (n * 56 PCM:ää). ÿ Kentän max koko on 048 PCM:ää. Esimerkki on DX 00 -järjestelmästä. ÿ Jos tänään halutaan rakentaa isompi kenttä (esim 8K PCM:ää), valitaan toisenlaisia SRAM:ja, periaate olisi samantapainen (nykyinen maksimikenttä). Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9 -

Matriisikentän toiminta Kirjoitus S/R:stä tapahtuu kaikkiin väylän varrella oleviin kytkentämuisteihin kaikissa päällekkäisissä lohkoissa hyödyntäen S/R:n ajokykyä ja lohkon väyläpurskurin ajokykyä. Sama sisältö monistuu max 4x8=3 paikkaan. CM sisältö toimii lukuosoitteena kytkentämuistille. KM(CM(Lähtö-PCM, lähtö-tsl)) = lähtö CM(Lähtö-PCM, lähtö-tsl) lohkossa sisältöbittiä valitsee KM-piirin ja 5+6= bittiä KM-piirin muistipaikan. loput 3 bittiä osoittavat lohkoa (yksikin bitti riittäisi - tämä lohko/ei-tämä lohko Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-3 Lisää matriisikentän lukuarvoja Kytkettävien aikavälien määrä kehyksen aikana: = 048 x 3 = 64k Kytkentämuistissa max 3 x 64 k byteä = M Kytkentämuisteista luetaan maksimikentässä vain joka 3. muistipaikka, eli keskimääräinen nopeusvaatimus on pienempi kuin pahimman tapauksen mukaan laskettu muistin nopeusvaatimus. Ohjausmuistin max koko = ksanaa x 4 x 8 x 8 = 4x4x8x8kbyteä=Mbyteä. Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-4

Kentän teknologiset tradeoffit Crosspointtien integrointiaste Muistin nopeus väylän nopeus Kun tien hakua pyritään yksinkertaistamaan ja siis kytkentää nopeuttamaan -> - väylänopeudet kasvaa-> tarvitaan nopeampaa muistia - crosspointtien integrointiaste kasvaa -> tarvitaan nopeampaa muistia Kun riittävän nopeaa muistia ei ole --> moniportaiset kentät Tienhaun monimutkaisuus Hidastienhaku(BBand) --> kentän käyttöaste voi laskea --> muistin minimointi voi olla hyödytöntä Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka 9-5