Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Samankaltaiset tiedostot
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Tourujoen kärkihanke: Case: Puutarhakatu, hulevesien hallintaa vihreän infran keinoin. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Tourujoen kärkihanke. Kiertotalouden kärkihankkeen tuloskiertueseminaari , Lahti. Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakenne

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS

Puutarhakadun yleissuunnitelma Green Street menetelmän keinoin

Luontoperustaiset järjestelmät

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta. 41 Asianro 3674/ /2012

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Teollisuusalueiden hulevesien käsittely

X = Y = X = Y =

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Tehdashistorian elementtejä

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Biohiiltä uudella tavalla hulevesiratkaisuja tiiviiseen. kaupunkiympäristöön. Kaupunkivesistöt kuntoon hanke. Miitta Rantakari Helsingin kaupunki

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

VIHERTEHOKKUUS GREEN FACTOR. Ohje suunnittelijoille

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Liite 1 1 (10) Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

Hienon asuinalueen muodostuminen

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

KAUPUNKIKUVALLINEN TARKASTELU KUNINKAANTAMMI ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 3D RENDER OY

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Hulevedet ja Pohjavesi

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

SALPAKANGAS Hollolan kuntakeskus

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

Liite 1 1 (13) Biosuodatus Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet... 4 Luonnonmukaiset avouomat... 6

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Yleisnäkymää ja pihakatumaista ilmettä Puu-Myllypuron kortteleissa.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Menetelmiä hulevesitulvariskien hallintaan

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5773/ /2014

ALUEKORTTI YLEISET ALUEET. MYLLYPURON PIENTALOALUE (Myllärinlaakso)

Hulevesien hallintarakenteet

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

Kaaren kautta leikkiin

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Rautatienkadun kiertoliittymän rakentaminen. Tekninen ja ympäristötoimi

Hulevesien haitta aineet

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Rakennusvirasto 20/

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Tikasmäenlaita, Tikapuunkoukku, Tikaslaakso ja Tikapuuntien pohjoisosa ovat pientaloalueen uusia tonttikatuja.

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

tripla maisema - materiaalikirjasto

RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö:

Projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist Helsingin kaupungin ympäristökeskus

PERIAATTEITA: Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Transkriptio:

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien hallintaperiaatteet Puutarhakatu Green Street

Hallituksen kärkihanke

1 1 Savulahden hulevesienhallintatoimet 2 Eerolanpuron kosteikko 2 3 4 3 4 5 Tourujoen kunnostussuunnittelu Kankaan hulevesikanava Green Street-pilottihanke Jyväskylän kaupunki on mukana Ympäristöministeriön kärkihankkeessa. Siinä suunnitellaan Tourujoen kunnostus sekä toteutetaan koko valuma alueella useita vesien tilaa parantavia toimenpiteitä.

Puutarhakadun ys Green Street menetelmän keinoin

SIJAINTI KAUPUNKIRAKENTEESSA Katu on nykyään kaksikaistainen, jossa on lisäksi pysäköintipaikat pohjoispuolella. Katu on kokonaan asfalttipintainen ja reunakivet ovat graniittia. Katualue on n. 15 metriä poikkileikkaukseltaan ja se on jaettu kahteen jalkakäytävään Puutarhakadulla ei ole lainkaan puita tai muutakaan kasvillisuutta katualueella.

MIKÄ ON GREEN STREET? tarkoitetaan hulevesien hallintaa katualueilla vihreän infrastruktuurin keinoin. määrällisen hulevesien hallinnan lisäksi tavoitellaan hulevesien laadun parantamista johdattamalla vedet kasvillisuuspeitteisille alueille sekä suodattamalla niitä maakerrosten läpi malli on otettu Portlandista, Yhdysvalloista. tuo samalla vihreyttä olemassa olevien kaupunkikeskustojen katualueille. Katutilaan lisätään läpäisevää pintaa esimerkiksi erilaisten viherpainanteiden ja istutusalueiden avulla. Läpäisevän pinnoitteen avulla vesi ohjautuu maanalaiseen viivyttävään rakenteeseen puut ja muu vihreä infrastruktuuri lisäävät katujen viihtyisyyttä, parantavat ilmanlaatua ja edesauttavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Portland

VESI POSITIIVISENA RESURSSINA Strategisesti suunniteltu sinivihreä infrastruktuuri yhdistyy toiminnallisesti harmaaseen infrastruktuuriin ja ottaa huomioon kaupunkiympäristön erilaisille pinnoille satavan veden määrän ja laadun. Sadevesi ositellaan pieniin ja laadultaan samantyyppisiin vesijakeisiin, jolloin vettä voidaan ohjata vesitalouden kannalta tarkoituksenmukaisiin hallintaketjuihin. Tämä mahdollistaa veden fiksun hyödyntämisen ja käsittelyn. Sadevesi on sinivihreässä infrastruktuurissa resurssi.

TAVOITE? 1. Pilotoida erilaisia hulevesien hallinnan ratkaisuja 2. Selvittää hulevesiratkaisujen toimivuus seuraamalla ylläpidon toimivuutta, kasvillisuuden menestymistä sekä mahdollisesti myös eri pintamateriaalien vedenläpäisevyyttä 3. Parantaa katukuvaa uusilla istutuksilla ja kiveyksillä

HULEVESIEN HALLINTAPERIAATE

Technical solutions? Tekniset ratkaisut? Puutarhakatu: leveys keskimäärin 15 metriä pysäköintikaistan leveys 2,5 metriä kevyenliikenteenväylän leveys 3+3metriä ei viherkaistaa

BIOSUODATUS

KASVILLISUUDEN PERIAATTEET tavoitteena monilajisena ja kerroksisena kehittyvä kasvillisuus kasvustrategialtaan hyvin tai kohtuullisesti leviäviä monenlaisiin kosteusolosuhteisiin sopeutuvia kasvilajeja. Vältetään liian aggressiivisesti leviäviä ja toiset lajit tukahduttavia kasvilajeja. kasvilajeja, joiden juuristorakenteet täydentävät toisiaan. kasvillisuusvalinnoissa on otettava huomioon, että kasvillisuudella on katuympäristössä monia tehtäviä mm. kaupunkikuvan vehreyttäjä, kaupunkitilan jäsentäjä, pölyn sitoja, pienilmaston säätelijä Reunakasvillisuus; vehreyttäjä, haittaaineiden ja ravinteiden sitoja Puut /latvuskerros; jäsentäjä, vehreyttäjä, pölynsitoja, pienilmaston säätelijä; maarakenteen läpäisevyyden ylläpitäjä; maanparantaja Pensas-/perennakerros; jäsentäjä, vehreyttäjä, pölyn sitoja, haittaaineiden ja ravinteiden sitoja, maarakenteen läpäisevyyden ylläpitäjä Pohjakerroksen kasvillisuus; maarakenteen suojaaja, vehreyttäjä, haitta-aineiden ja ravinteiden sitoja

YLLÄPIDON PERIAATTEET Biosuodatusalueille istutettava kasvillisuus on helppohoitoista ja monimuotoista ja kerroksellista. Aluskasvillisuuden tulisi olla kerran tai kaksi kertaa vuodessa hoidettavaa. Reunakivilinjan aukoista ja jalkakäytäviltä ohjattavan veden mukana kulkeutuva hiekka ja isompi kiintoaines kerätään reunakivilinjan kouruihin sekä aukkojen sisäpuolella oleville kiveysalueille ylläpitoa helpottamaan. Läpäisevän kiveyksen tai asfaltin päälle ei ole suositeltavaa läjittää lunta.

AIKATAULU? Yleissuunnitelma valmistui elokuussa 2017 Rakennussuunnitelma valmis arviolta tammikuu 2018 Rakentaminen kesällä 2018 Rakentamisaika arvioilta 2 vuotta

Kiitos! Lisätietoa www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/greenstreet Paula Tuomi, paula.tuomi@jkl.fi tai puh. 014 266 5059.