Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 926/2008 vp Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Maahanmuuttoviraston julkaisemien tilastojen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa voimakkaassa kasvussa. Suomesta haki turvapaikkaa tammi-lokakuussa 2 809 ulkomaalaista, kun koko viime vuoden luku oli 1 505. Merkittävimmin ovat nousseet somalialaishakijoiden määrät, ja viime lokakuussa heitä olikin yli puolet koko kuukauden hakijamäärästä. Esimerkiksi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ilmaissut huolensa turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta sekä heidän työllistämis- ja kotouttamismahdollisuuksistaan tulevaisuudessa. Näissä Maahanmuuttoviraston tilastoissa kiinnittää erityisesti huomiota yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden voimakkaasti kasvanut määrä. Yksin tulleita alaikäisiä saapui tammi-lokakuussa yhteensä 461, joista yli puolet eli 247 oli somalialaisia. Lokakuussa alaikäisten somalialaishakijoiden määrä nousi jyrkästi tasan sataan. Verrattuna tammi- ja huhtikuun väliseen aikaan määrä on kuukautta kohden yli kymmenkertaistunut. Nimenomaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu aiheuttaa huolta järjestäytyneen turvapaikan hakemisen lisääntymisestä. Kun alaikäisten hakijoiden määrä kasvaa, niin myös perhesiteiden perusteella oleskelulupaa hakevien henkilöiden määrä kasvaa. Järjestäytyneellä turvapaikan hakemisella tarkoitetaan tässä sellaista toimintaa, jossa alaikäisiä lähetetään järjestelmällisesti Suomeen siinä tarkoituksessa, että perhesiteiden perusteella voi Suomeen päästä myös joukko perheenjäseniä tai muita sukulaisia. Hallituksen tulisikin nyt tarkasti selvittää, onko esim. somalialaisten alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvun taustalla tällaista järjestelmällistä toimintaa, jonka tarkoituksena on saada oleskeluluvat alaikäisen hakijan perhesiteiden perusteella suuremmalle joukolle perheenjäseniä ja muita sukulaisia. Tulisi myös selvittää, liittyykö alaikäisten hakijoiden Suomeen tuloon taloudellista etua tavoittelevien välittäjien toimintaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaasta kasvusta Suomessa ja onko hallitus selvittänyt sitä, onko kasvun taustalla sellaista toimintaa, jossa alaikäisiä henkilöitä lähetetään järjestelmällisesti ja usein taloudellista etua tavoittelevien välittäjien avustuksella Suomeen siinä tarkoituksessa, että perhesiteiden perusteella Suomeen voi päästä myös joukko perheenjäseniä ja muita sukulaisia? Versio 2.0

Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2008 Raimo Vistbacka /ps 2

Ministerin vastaus KK 926/2008 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 926/2008 vp: Onko hallitus tietoinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaasta kasvusta Suomessa ja onko hallitus selvittänyt sitä, onko kasvun taustalla sellaista toimintaa, jossa alaikäisiä henkilöitä lähetetään järjestelmällisesti ja usein taloudellista etua tavoittelevien välittäjien avustuksella Suomeen siinä tarkoituksessa, että perhesiteiden perusteella Suomeen voi päästä myös joukko perheenjäseniä ja muita sukulaisia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yksin ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut erityisesti tämän vuoden aikana. Alaikäisiä on tullut Suomeen 1990-luvun alusta tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä 2 592. Tämän vuoden aikana on tullut 578 alaikäistä. Suurimmat ryhmät ovat saapuneet samoista lähtömaista kuin turvapaikanhakijat yleensä eli Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Tulijat ovat pääasiassa 16 17-vuotiaita poikia, tyttöjen osuus tulijoista on tänä vuonna alle 20 %. Alaikäinen voi hakea huoltajalleen ja alaikäisille sisaruksilleen oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on ulkomaalaislain 37 :n mukaan hänen huoltajansa. Perheside voidaan todeta asiakirjanäytön perusteella. Jos asiakirjanäyttöä ei voida saada, perhesidettä voidaan selvittää kuulemalla asianosaisia tai tekemällä dna-tutkimus. Lapsen tekemän perhesidehakemuksen ratkaisemisessa johtavana periaatteena on lapsen etu ja jokainen tapaus harkitaan yksilöllisesti perheen tilanne ja olosuhteet huomioon ottaen. Jos perheen yhdistymistä Suomeen tai yhteiselämän jatkamista perheen kanssa ei arvioida lapsen edun mukaiseksi, hakemukseen tehdään kielteinen päätös. Osa lapsista on tullut Suomeen yhdessä sukulaisten kanssa turvapaikanhakijana, osa toisen vanhempansa kanssa, ja osa perhesiteen perusteella kasvattilapsena. Osan maahantulotapa on jäänyt epäselväksi. Jotkut lasten vanhemmista ovat kertoneet välittäjän tuoneen lapsen Suomeen maksua vastaan, mutta kertomuksia ei ole voitu varmistaa. Nykyisen kasvattilasten määrän perheissä arvioidaan johtuvan Somalian pitkään jatkuneesta epävakaasta tilanteesta. Osasyynä tilanteeseen voi olla myös Suomen lainsäädäntö ja noudatettavat linjaukset. Hallituksen esityksen HE 28/2003 mukaan alaikäinen ottolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen sekä lainsäädännössä että käytännössä, mikäli lapseksi ottaminen on vahvistettu Suomessa tai ulkomainen lapseksi ottaminen tunnustetaan Suomessa kansainvälisen yksityisoikeuden mukaan. Mikäli kasvattivanhemman ja lapsen kertomuksissa ei ole ristiriitaisuuksia, kasvattilapselle myönnetään useimmiten oleskelulupa. Väärinkäytöstapauksia on paljastunut suhteellisen vähän. Osa kasvattilapsina tai toisen vanhemman mukana tulleista lapsista on Suomeen saavuttuaan hakenut oleskelulupaa omalle biologiselle perheelleen tai toisen vanhemman perheelle. Näihin hakemuksiin tehdään Maahanmuuttovirastossa 3

Ministerin vastaus pääsääntöisesti kielteiset päätökset. Hyvin harvoissa tapauksissa olosuhteet ovat muuttuneet niin, että biologiselle perheelle tai toiselle vanhemmalle myönnetään oleskeluluvat. Ulkomaalaislain 97 :n mukaan kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittää poliisi tai Rajavartiolaitos. Hakijan henkilöllisyyttä selvitettäessä kerätään henkilötiedot hänen perheenjäsenistään ja muista omaisistaan. Yli 90 % turvapaikkahakemuksista jätetään poliisille. Turvapaikanhakijoilla ei ole yleensä passia tai muita asiakirjoja, joista heidän henkilöllisyytensä, todellinen ikänsä, lupa-asiansa tai matkareittinsä voitaisiin varmistaa. Osa alaikäisistä näyttää jonkun verran tai selvästi vanhemmilta kuin mitä he itse ilmoittavat. Ilman iän määritystä asiaa on mahdoton selvittää. Poliisi on teettänyt jonkin verran ikätutkimuksia osana henkilöllisyyden tutkintaa. Syksyllä 2008 tulleista alaikäisistä noin puolella on viitteitä siitä, että hakemuksen käsittelystä voi olla vastuussa jokin toinen valtio. Jos käy ilmi, että meillä alaikäisenä esiintyvä on toisessa valtiossa ilmoittanut olevansa täysi-ikäinen, pidetään häntä pääsääntöisesti täysi-ikäisenä myös Suomessa. Dublin -käännyttämispäätöksiä on tehty marraskuun loppuun mennessä 41 ja vastuuvaltion määrittämisprosessi on kesken yli sadassa tapauksessa. On tärkeätä, että kaikki viranomaiset pystyvät toimimaan säädösten asettamissa määräajoissa. Valtaosaan vastuunottopyyntöjä tultaneen saamaan myönteinen vastaus toisesta jäsenvaltiosta. Tämä osoittanee, että muuttuneet käytännöt joissakin Schengenalueen maissa on osaltaan lisännyt hakijoiden määrää Suomessa. Helsingin ulkomaalaispoliisin mukaan väärinkäytösten paljastamisen kannalta ongelmallinen ryhmä ovat alle 14-vuotiaat yksin tulleet hakijat. Heitä ei rekisteröidä Eurodac -tietokantaan. Tällaisen lapsen siirtäminen Schengen-alueella maasta toiseen ja päällekkäisten turvapaikkaprosessien vireille paneminen on mahdollista. Pohjoismaiden välisessä sormenjälkivertailussa on tullut ilmi yksittäisiä tämäntyyppisiä väärinkäytöksiä. Väärinkäytösepäilyt tutkitaan aina huolellisesti. Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat kirjanneet rikosilmoituksia ja suorittaneet esitutkintaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden laittomaan maahan järjestämiseen liittyen myös tänä vuonna. Kaikkia turvapaikanhakijoita koskevien tapauksia on ollut muutama enemmän kuin viime vuonna. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2008 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors 4

Ministerns svar KK 926/2008 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 926/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Är regeringen medveten om den kraftiga ökningen av antalet minderåriga asylsökande i Finland och har regeringen tagit reda på om det finns sådan verksamhet bakom ökningen där minderåriga personer systematiskt och ofta med hjälp av förmedlare som vill uppnå ekonomisk fördel skickas till Finland i syfte att också familjemedlemmar och andra släktingar kan komma till Finland på grund av familjeband? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antalet minderåriga asylsökande utan vårdnadshavare har ökat i synnerhet i år. Från början av 1990-talet till slutet av november i år har 2 592 minderåriga asylsökande kommit till Finland. I år uppgår antalet minderåriga till 578. De största grupperna kommer från samma ursprungsländer som asylsökande i allmänhet, dvs. från Somalia, Irak och Afghanistan. I huvudsak är det pojkar i 16 17 års ålder som kommer, flickornas andel var under 20 % i år. Minderåriga kan ansöka om uppehållstillstånd för sina vårdnadshavare och sina minderåriga syskon på grund av familjeband. I 37 i utlänningslagen konstateras att om den person som är bosatt i Finland är ett minderårigt barn, är hans eller hennes vårdnadshavare familjemedlem. Familjeband kan bestyrkas genom dokument. Om det är omöjligt att bevisa bandet med dokument kan de personer som saken gäller höras eller en DNA-analys kan göras för att utreda familjeband. När det gäller att avgöra en ansökan som lämnats in av ett barn som åberopar familjeband är den ledande principen barnets bästa, och varje enskilt fall prövas individuellt med beaktande av familjens situation och omständigheter. Om familjeåterförening eller fortsatt samlevnad i Finland inte anses som barnets bästa avslås ansökan. En del av barnen har kommit till Finland som asylsökande tillsammans med en släkting, en del med ena föräldern och i några har barnen rest in i landet som fosterbarn på grund av familjeband. I vissa fall har inresesättet förblivit okänt. Några föräldrar har berättat att en förmedlare har tagit barnet till Finland mot betalning, men man har inte kunnat säkerställa berättelsernas trovärdighet. Det nuvarande antalet fosterbarn i familjer kan anses bero på den ostadiga situation som sedan länge varit rådande i Somalia. En bidragande orsak till situationen kan vara lagstiftningen i Finland och de riktlinjer som följs här. Enligt regeringens proposition RP 28/2003 ska ett minderårigt adoptivbarn jämställas med ett biologiskt barn både i lagstiftningen och i praktiken. Jämställandet i lagstiftningen förutsätter att adoptionen fastställts i Finland eller att en utländsk adoption godtas i Finland enligt reglerna för den internationella privaträtten. Fosterbarnet beviljas oftast uppehållstillstånd om det inte finns motstridigheter i barnets och fosterförälderns berättelser. Relativt få fall av missbruk har uppdagats. En del av de barn som kommit till Finland som fosterbarn eller tillsammans med ena föräldern har ansökt om uppehållstillstånd för sin egen biologiska familj eller för den andra förälderns fa- 5

Ministerns svar milj. I regel avslår Migrationsverket sådana ansökningar. I ytterst få fall har omständigheterna förändrats så att den biologiska familjen eller den andra föräldern beviljas uppehållstillstånd. Enligt 97 i utlänningslagen utreder polisen eller Gränsbevakningsväsendet identitet, resrutt och inresa för en utlänning som ansöker om uppehållstillstånd på grund av internationellt skydd. När sökandens identitet utreds insamlas personuppgifter om hans eller hennes familjemedlemmar och övriga anhöriga. Över 90 % av asylansökningarna lämnas in till polisen. Asylsökande saknar i regel pass eller andra handlingar som visar deras identitet, faktiska ålder, tillståndsärende eller resrutt. Några av minderåriga ser något eller klart äldre ut än de själva påstår sig vara. Det är omöjligt att utreda ärendet utan åldersbestämning. Polisen har i viss mån låtit göra åldersundersökningar som en del av identitetsutredning. När det gäller de minderåriga som kommit hösten 2008 verkar det att i ungefär hälften av fallen är någon annan stat ansvarig för att behandla ansökan. Om det framgår att en sökande som uppträder som minderårig i Finland har i en annan medlemsstat sagt att han eller hon är myndig anses han eller hon i regel vara myndig också i Finland. Före slutet av november hade 41 avvisningsbeslut fattats med stöd av Dublinförordningen och i över hundra fall pågår processen för bestämmandet av den ansvariga staten. Det är viktigt att alla myndigheter kan fungera inom de tidsfrister som satts ut i författningar. I de flesta fallen där vi begärt en annan medlemsstat att bära ansvaret får vi sannolikt ett positivt beslut. Detta torde visa att ändrade praxis i vissa länder inom Schengenområdet har bidragit till det ökade antalet sökande i Finland. Enligt Helsingfors utlänningspolis är ensamkommande minderåriga asylsökande under 14 år en problematisk grupp när det gäller att avslöja missbruk. De registreras inte i Eurodac. Det är möjligt att flytta dessa barn från land till land inom Schengenområdet och anhängiggöra ett asylärende i flera länder samtidigt. I fingeravtrycksjämförelser mellan de nordiska länderna har enstaka fall av missbruk av denna typ avslöjats. Misstänkta fall av missbruk undersöks alltid noga. Polisen och Gränsbevakningsväsendet har registrerat brottsanmälningar och gjort förundersökningar också i år när det gäller ordnande av olaglig inresa för minderåriga asylsökande. När det gäller alla asylsökande har fallen något överskridit fjolårets antal. Helsingfors den 23 december 2008 Migrations- och Europaminister Astrid Thors 6