Liite 2 YLIVIESKA ASEMAKAAVA ja ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavoitus osalle Lampin ja Kurulan kaavattomia alueita. Asemakaavan muutos koskien Ylivieskan kaupungin Hollihaan (5.) kaupunginosan puisto- ja katualuetta, Kaisaniemen (6.) kaupunginosan puisto-, katu- ja liikennealuetta sekä Niemenrannan (7.) kaupunginosan liikennealuetta. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MRL 63 Täydennetty 3 / 2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuu kaavaprosessissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa suunnittelutyön aikana. Asemakaavoitukseen ryhdytään kaupungin aloitteesta. Suunnittelualue ja lähtötilanne Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 47,9 hehtaaria, josta asemakaavamuutosalue on 4,95 hehtaaria. Kaavoitettava alue sijaitsee noin kahden kolmen kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Kaisaniemen (6.) kaupunginosassa Lampin ja Kurulan alueilla. Aluetta rajaa etelässä Kaisaniemen ja Hollihaan kaupunginosien asemakaavoitetut asuntoalueet, lännessä Visalantie, luoteessa Koskitanhua ja pohjoisessa asemakaavaton alue. Kuva: Hollihaka Kurula II ja Kurula III sekä Kaisaniemi Lampin alue kaavoitettavan alueen rajaus kaavoitettava alueen vaikutusalueen rajaus YL Vireille TEKLA 12.4.2016 25 YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS
Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Asemakaavan muutosalueella ei ole maankäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä (MRA 25 ). Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava ja sen uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan keskustatoimintojen aluetta (C). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntakaavan 1. vaiheen 2.12.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 23.11.2015. Seuraavien vaihekaavojen teemat ovat: 2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Kaava on tullut vireille 2013. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015. 3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2016 alussa. Kuva: Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on esitetty suunnittelualuetta koskettava merkintä: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi.
Yleiskaava Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavat: 1. Keskustan osayleiskaava 2030 on hyväksytty KV 7.6.2011 40. Keskustan osayleiskaavassa asemakaavoitettavalle alueelle (Lampin alueen osa) on osoitettu: YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISSUUNTA Laajenemissuunta on yhdyskuntarakenteen reservialuetta.muu kuin maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen tulee ratkaista asemakaavalla. Keskustan osayleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle (Kurulan alueen osa II ja III) on osoitettu: PIENTALOJEN ASUNTOALUE (Kurula alueen osa) Alue varataan pääosin asuinpientaloille, kuten erillispientaloille kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä pienkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueelle tulee suunnitella ja toteuttaa riittävästi lähivirkistysalueita virkistyspalveluineen. LÄHIVIRKISTYSALUE Alue varataan urheilukeskuksille ja erityisliikuntapaikoille. Alueella on sallittua urheilu- ja virkistystoimintoja palveleva rakentaminen. MAA- JA METSÄTAOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISEN TARVETTA Alue varataan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja ulkoiluun. Muuta kuin maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista koskee suunnittelutarveharkinta. alue on osa tai se täydentää seudun virkistys ja vapaa-ajan verkostoa, mistä johtuen metsää on käsiteltävä sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla (metsälaki 6 ). KEVYEN LIIKENTEEN REITTI YHDYSTIE/KOKOOJAKATU. Yhdystie 7770 Visalantie. PÄÄVESIJOHTO SIIRTOVIEMÄRI SÄHKÖNSIIRTOJOHTO
Niemelänkylän osayleiskaava 2025 on hyväksytty 28.2.2012 11 Niemelänkylän osayleiskaavassa asemakaavoitettavalle alueelle (Lampin alueen osa) on osoitettu: Suunnittelutarve, asemakaava Alue toteutetaan asemakaavalla. Alueen sisäpuolella ei saa rakentaa ilman asemakaavaa. Kyläkuvallisesti arvokas alue. Alueen rakentamisessa ja maiseman käsittelyssä on huomioitava alueen kyläkuva. Koskitanhut PIENTALOJEN ASUNTOALUE Alue varataan pääosin asuinpientaloille, kuten erillispientaloille kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä pienkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueelle tulee suunnitella ja toteuttaa riittävästi lähivirkistysalueita virkistyspalveluineen. LÄHIVIRKISTYSALUE Alue varataan urheilukeskuksille ja erityisliikuntapaikoille. Alueella on sallittua urheilu- ja virkistystoimintoja palveleva rakentaminen. SUOJAVIHERALUE KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Johto tai linja / z= sähkölinja ja v= vesijohdon runkolinja Ohjeellinen johto- tai linja / j = ohjeellinen siirtoviemärin varaus Asemakaava Pääosalla suunnittelualueesta ei ole voimassa asemakaavaa. Asemakaavan muutosalueen asemakaavat ovat hyväksytyt 9.4.1980, 26.9.2005, 26.9.2006 ja 3.4.2012. Muita suunnitelmia ja selvityksiä Alue on käsitelty osayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyissä selvityksissä. Alueelle on laadittu lisäksi erillinen luontoselvitys (kasvillisuus ja eläimistö). Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuvat kaupungin vesilaitoksen tasausaltaat puhdistamattomien jätevesien tilapäistä varastointia varten tasamaan häiriötilanteissa virtaamia. Tasausaltaiden tarve tarkastellaan Kalajoen keskuspuhdistamon valmistumisen myötä.
Asemakaavoituksen tavoitteet Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan laatimiseksi noin 47,9 hehtaarin suuruiselle asemakaavattomalle alueelle, joka liittyy kiinteästi Kaisaniemen kaupunginosan Pakolan alueen ja Hollihaan kaupunginosan Kurulan pientaloalueiden asemakaavoihin. Suunnittelualueesta omistaa kaupunki 37,6 hehtaaria, valtio 2,0 hehtaaria ja yksityinen maanomistus on 8,23 hehtaaria. Lampin osa-alue on osittain rakentunut pientaloalueena (9 omakotitaloa). Kaavamuutosta suunnittelualueesta on noin 4,95 ha ja alue on kokonaan kaupungin omistuksessa. Kaavoituksen tavoitteena on lisätä pientalotonttitarjontaa kaupungissa. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueita puisto- ja katualueineen, Kaupungin väkiluku on vuoden 2016 lopussa ollut noin 15 193 asukasta ja viime vuosina väestönkasvu on ollut nopeaa. Kaupungin hankittua riittävän laajat ja yhtenäiset maa-alueet, on kaavoitus tullut ajankohtaiseksi. Kaupungin omistamalle alueelle voidaan kaavoituksella osoittaa pientalo- ja rivitalorakentamiseen kahden- kolmen vuoden tarve. Sopimukset Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Valmisteluaineistosta annettuun palautteeseen perustuen tällä asemakaavalla osoitetaan pääosalle yksityisistä maanomistajista rakennusoikeutta alle 500 k-m 2, jolloin maanomistajille ei tullut sovittavaksi yhdyskuntarakentamisen kustannusosuutta. Maanomistajilta peritään taksaluonteisena maksuna kaavoitusmaksu 500 euroa/ maanomistaja. Yhden maanomistajan kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimus, kun kaavoituksella muodostuu rakennusoikeutta yli 500 k-m 2. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Vesikolmio Oy Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu Ylivieskan Vesiosuuskunta Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema Elisa Oyj / Tuotanto Sonera Carrier Networks Oy Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonnan toimipiste Sivistyslautakunta Liikuntalautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta
Vaikutusalue Asemakaavoituksen fyysiset vaikutukset kohdistuvat pääosin kaava-alueelle. myös lähiympäristö. Vaikutusalueena on Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko 10 / 2015 1-3 / 2016 4-12 / 2016 2-4 / 2017 5/ 2017 6 / 2017 Tavoitekeskustelu Lampin osa-alueen asukkaille järjestettiin 27.10.2015. Kaavatyö aloitetaan, valmisteluaineistona laaditaan alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja kaavaselostus, jossa on esitetty kaavoituksen lähtötiedot ja tavoitteet. Kaavoitus vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä. Kaavoituksen vireille tulosta kuulutetaan. Maankäyttösopimusneuvottelu/ maanomistaja, jolle merkittävää hyötyä. Valmisteluvaiheen kuuleminen eli valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 30 vrk teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä. Palautteen käsittely. Asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotus asetetaan nähtäville (30 vrk) teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Lausunnot ja muistutukset käsitellään. Maankäyttösopimus allekirjoitetaan ennen hyväksymiskäsittelyä. Asemakaava on merkittävä, joten sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Jos oleellisia muutoksia asemakaavaehdotukseen ei tule, se saatetaan valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksymispäätöksestä on 30 päivän valitusaika. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä annetaan yleistiedoksianto ja laaditaan voimaantulokuulutus. Raportointi ja arkistointi. Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Osallistuminen Kaavasuunnitelmien nähtäville asettamisesta ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan julkisilla kuulutuksilla niin kuin kunnalliset ilmoitukset Ylivieskan kaupungissa ilmoitetaan. Ilmoitus julkaistaan sanomalehdessä (Kalajokilaakso) sekä kaupungin virallisen ilmoitustaulun lisäksi internetissä kaupungin kotisivulla. Kaavoituksen käynnistäminen Kaavatyön aluksi kaupunki ilmoittaa kaavan vireilletulosta ja asettaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville ja saataville Ylivieskan kaupungin tekniseen palvelukeskukseen osoitteeseen Ratakatu 1, 1. krs sekä internet-sivuille. Tavoitteet Tavoitteet laaditaan yhdessä osallisten, kaupungin ja viranomaisten kanssa. Maanomistajat ja muut osalliset voivat ottaa esim. tavoitteisiin liittyen yhteyttä kaupungin yhteyshenkilöihin. Kaavaluonnosvaihe Luonnosvaiheessa osalliset voivat lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Kirjalliset ja suulliset huomautukset asemakaavaluonnoksesta tulee toimittaa kuntaan nähtävilläoloaikana. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavaluonnos on nähtävillä 14 tai 30 päivän ajan. Kaavaehdotusvaihe Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta laaditaan asemakaavaehdotus. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän tai 30 päivän ajaksi, minkä aikana osalliset voivat tehdä siitä kirjallisia muis-
tutuksia kunnalle. Kaikille muistutuksen tehneille lähetetään kunnan vastine esitettyyn muistutukseen kirjallisesti. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaikille muistutuksen tehneille. Tieto lähetetään myös viranomaisille. Päätöksestä voi valittaa Oulun hallintooikeuteen. Viranomaisyhteistyö Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen ja tarvittaessa muiden keskeisten viranomaisten ja kunnan kesken järjestetään kaavoituksen alkuvaiheessa viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ). Siinä käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavoituksen yleisiä tavoitteita. Muita työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Viranomaisneuvottelut järjestetään luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Vaikutusten selvittäminen ja arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi (MRL 9 ) on osa kaavaprosessia. Tarkoituksena on selvittää kaavan toteuttamisen aiheuttamia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin (sosiaaliset vaikutukset). Vaikutuksia voidaan arvioida kaavatyön edetessä yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutustenarviointimenetelmät määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu suunnittelualueelta käytössä oleviin perustietoihin, laadittuihin selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä viranomaisten lausuntoihin ja osallisten jättämiin mielipiteisiin ja muistutuksiin. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa koko kaavoitusprosessin ajan Ylivieskan kaupungille. Osallisilla on mahdollisuus esittää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Ylivieskan kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa lakimies Liisa Koski-Ahonen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Ratakatu 1, 84100 YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari p. 044 4294 232 / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/kaavoitus