KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2009 vp Työvoimahallinnon määrärahat Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapalvelutyö toteutetaan työ- ja elinkeinokeskuksissa ja -toimistoissa siten, että ministeriö ohjaa ja tukee TE-keskuksia ja -toimistoja. Henkilöasiakaspalvelut liittyvät työnvälitykseen, ammatinvalintaan, koulutukseen ja työllistymistä edistäviin tukipalveluihin, ja vastaavasti työnantajapalvelut liittyvät rekrytointipalveluihin ja koulutukseen. TE-keskusten tehtävänä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta sekä alueidensa kehittämistä. Resursoinnista vastaa tietenkin valtioneuvosto. Tein kesäkuun 20. päivänä 2007 kirjallisen kysymyksen työministerille tiedustellakseni, millaisiin toimiin hallitus aikoi loppuvuonna ryhtyä porilaisten työllistämismäärärahojen loputtua 4.6.2007 ja kuinka hallitus aikoi turvata Satakunnan työllistämistoimien riittävyyden, kun jo tuolloin oli päätetty alentaa määrärahoja kuluvalla hallituskaudella entisestään. Ministeri Tarja Cronberg vastasi tuolloin, että rahojen loppuminen on seurausta määrärahojen korkeasta sitomisasteesta, kun työvoimatoimistot ovat pyrkineet varmistamaan määrärahojen täysimääräisen käytön. Nykyinen rahoitusjärjestelmä onkin ristiriitainen, kun yhtäältä rahoja kannattaa sitoa käyttöön jo alkuvuonna, mutta samaan aikaan on varmistettava, että näin ei tehdä. Epäselvää onkin, mitä tänä vuonna tapahtuu loppuvuodesta, kun hallitus sopi maaliskuun kehysriihessä, että työllisyysmäärärahoja voidaan käsillä olevan finanssikapitalismin taantumavaiheen vuoksi käyttää etupainotteisesti, ja TE-keskukset olivat alkukuusta sovitun mukaisesti sitoneet jo yli 86,6 prosenttia palkkatuen ja työvoimakoulutuksen määrärahoista. Viime vuonna vastaavana aikana sitomisaste koko maassa oli 79 prosenttia. Ministeriön mukaan TE-keskusten lisämäärärahan tarve on loppuvuodelle 60 miljoonaa euroa, sillä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, työnantajien palkkatuen ja aloittavien yrittäjien starttirahan kysyntä ylitti arviot. Viime vuoden maaliskuussa tein jälleen kirjallisen kysymyksen tiedustellakseni, aikooko hallitus turvata työvoimapalvelujen riittävyyden Satakunnassa ja Kokemäellä. Satakunnan TE-keskus lakkautti Kokemäen yksikön resurssipulaan vedoten, vaikka alueella oli työttömiä 10,5 prosenttia. Kaakkois-Satakunnan työvoimatoimiston palkkaukseen sekä toimitilojen vuokriin osoitetut määrärahat olivat liian niukkoja, ja lisäksi hallitus oli sopinut valtion tuottavuusohjelmassa leikkauksista. Ministeri Mauri Pekkarinen huomautti vastauksessaan, että Kaakkois-Satakunnan työvoimatoimiston alueen työvoimatoimistotiheys oli "poikkeuksellisen tiheä" eikä lakkautetun toimiston etäisyys lähimpään toiseen toimistoon ollut kuin noin 15 kilometriä. Selvittämättä jäi esimerkiksi se, kuinka nyt Kokemäelle omin voimin matkustavat saattoivat jatkaa vielä seuraavat 15 km työnhaun kärsimättä. Lisäksi ministeri tyytyi toteamaan, että pienten työvoimatoimistojen palvelumahdollisuudet ovat henkilöresurssien vuoksi rajalliset ja palvelu haavoittuvaa. Niin ollen työvoimapalveluita aiottiin edelleen keskittää. Eräänä apuna ministeri mainitsi myös verkkopalvelut, joskin selvittämättä jäi niin ikään nii- Versio 2.0
den toimivuus ja saatavuus esimerkiksi henkilöille, joilla ei ole osaamista tai laitteistoa verkkopalvelun käyttämiseen. Käsillä oleva finanssitalouden taantumavaihe on tuntunut Suomessa erityisesti työllisyyden rajuna kasvuna. Huhtikuun lopussa Suomessa oli 252 000 työtöntä työnhakijaa eli 59 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli huhtikuussa 8,8 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Jälleen Satakunnan TE-keskuksen määrärahantarve ylittää käytettävissä olevat varat. Tilanne on siis sama kuin viime vuonna. Yllättävää onkin, että viime vuonna työllisyysmäärärahamomentin toteuma, 490,6 miljoonaa euroa, jäi työministeriön mukaan yli 60 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin momentille oli budjetoitu. Silti kuluneen vuoden aikana moni TE-keskus jäi ilman riittäviä työllisyyden hoidon resursseja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi työvoimahallinnon määrärahoja on jäänyt viime vuodelta yli, vaikka tarve niiden käyttämiseen oli koko ajan olemassa? Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2009 Krista Kiuru /sd 2
Ministerin vastaus KK 576/2009 vp Krista Kiuru /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Krista Kiurun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 576/2009 vp: Miksi työvoimahallinnon määrärahoja on jäänyt viime vuodelta yli, vaikka tarve niiden käyttämiseen oli koko ajan olemassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Momentin 32.80.51 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) määräraha on kiinteä määräraha, eikä sitä voida siirtää seuraaville vuosille. Työllisyyden kehitys oli vielä vuonna 2008 hyvää, ja työttömyyden aleneminen jatkui kaikkien TEkeskusten alueella. Työttömien aktivointiaste oli 28,6 %. Lomautusten ja työttömyyden kasvu kuitenkin alkoi vuoden 2008 loppupuolella, ja kasvu kiihtyi voimakkaasti vuodenvaihteessa. Momentilla 32.80.51 oli vuonna 2008 käytettävissä 571 317 000 euroa. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin varattua vuoden 2008 määrärahaa jäi käyttämättä 65 680 673 euroa. Tästä oli varattu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn 15 000 000 euroa, joka ei ollut TEM:n käytössä. Muutosturvaan varattua määrärahaa jäi käyttämättä noin 12 840 000 euroa. Muutosturvaan varattua määrärahaa ei voi käyttää muihin tarkoituksiin. Muutosturvamäärärahaa oli jakamattomana ministeriössä 10 342 000 euroa, ja TE-keskuksille jaetusta määrärahasta jäi käyttämättä noin 2 500 000 euroa. TE-keskukset ja työvoimatoimistot olivat suunnitelleet määrärahojen käytön lähestulkoon täysimääräisesti, koska määrärahojen sitomisaste oli lähes 100 prosenttia. Määrärahaa jää korkeasta sitomisasteesta huolimatta vuosittain käyttämättä mm. siksi, että osa tehdyistä työllistämispäätöksistä peruuntuu tai keskeytyy kesken tukijakson. Jos peruuntumiset ja keskeytymiset tapahtuvat vuoden loppupuolella, uusien käyttömahdollisuuksien löytäminen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sama koskee työvoimakoulutushankintojen määrärahan käyttöä. Lisäksi kun työvoimakoulutushankinnoissa pyritään mahdollisimman taloudellisiin ja joustaviin kapasiteettihankintoihin, voi määrärahoja palautua loppuvuodesta. Myös yritysten kanssa tehtäviin yhteishankintoihin on tarpeen varata määrärahoja, jotka saattavat osin jäädä käyttämättä. Myös Satakunnan TE-keskukselta jäi ko. määrärahoja viime vuonna käyttämättä lähes 2 miljoonaa euroa. Toukokuussa 2009 työttömiä työnhakijoita oli 33 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mikä merkitsee työttömyyden kasvua 61 000:lla. Nuoria työttömiä oli toukokuussa 62 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuluvalle vuodelle määrärahaa on budjetoitu varsinaisessa talousarviossa 477 440 000 euroa ja ensimmäisessä lisätalousarviossa 22 000 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö teki TE-keskuksille kesän alussa kyselyn määrärahatarpeesta. Vastausten mukaan TE-keskusten tarve koko loppuvuodelle on noin 60 miljoonaa euroa. Lisätarpeen muodostavat lähinnä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta, palkkatuki työnantajalle ja aloittavan yrittäjän starttiraha, joiden kysynnän kasvu ei ole ollut riittävän hyvin ennakoitavissa. Loppuvuodelle tarvittava rahoitus on turvattu ESR-ohjelmarahoituksella. Hankkeiden 3
Ministerin vastaus hallinnointiin TE-keskuksiin palkataan 50 uutta työntekijää. Työllisyysmäärärahatilannetta tarkastellaan seuraavan kerran elokuussa, kun hallitus laatii vuoden toisen lisätalousarvion. Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 4
Ministerns svar KK 576/2009 vp Krista Kiuru /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 576/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Krista Kiuru /sd: Varför blev det medel över av arbetskraftsförvaltningens anslag för det föregående året, fast det hela tiden fanns ett behov att använda anslagen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Anslaget under moment 32.80.51 (Sysselsättnings-, utbildnings- och specialåtgärder) är ett fast anslag som inte kan överföras till följande år. Ännu under 2008 var sysselsättningsutvecklingen bra och arbetslösheten fortsatte att minska inom samtliga TE-centralers områden. Aktiveringsgraden bland arbetslösa var 28,6 %. Mot slutet av 2008 började emellertid permitteringarna och arbetslösheten att öka, och ökningen accelererade kraftigt vid årsskiftet. År 2008 fanns det 571 317 000 euro disponibelt anslag under moment 32.80.51. Av anslaget för sysselsättnings-, utbildnings- och specialåtgärder för 2008 lämnades 65 680 673 euro oanvända. Av medlen var 15 000 000 euro reserverade för förhindrande av utslagning bland unga, och arbets- och näringsministeriet disponerade inte över dessa medel. Av anslaget för omställningsskydd lämnades 12 840 000 euro oanvända. Det anslag som reserverats för omställningsskydd kan inte användas för andra ändamål. Av anslaget för omställningsskydd var 10 342 000 euro outdelade vid ministeriet och av den andel som utdelats till TE-centralerna lämnades cirka 2 500 000 euro oanvända. TE-centralerna och arbetskraftsbyråerna hade planerat att använda anslagen nästan till fullt belopp, eftersom graden av anslagsbindning var närmare 100 procent. Trots den höga bindningsgraden förblir årligen en del medel oanvända, bland annat därför att en del sysselsättningsbeslut återkallas eller avbryts mitt under stödperioden. Om besluten återkallas eller avbryts mot slutet av året, är det ofta svårt eller rentav omöjligt att finna nya användningsmöjligheter. Detsamma gäller användningen av anslaget för anskaffning av arbetskraftsutbildning. Dessutom kan medel returneras mot slutet av året, eftersom man strävar efter så ekonomisk och flexibel kapacitetsupphandling som möjligt vid anskaffning av arbetskraftsutbildning. Det behöver också reserveras anslag för gemensamma anskaffningar med företag, och dessa medel kan delvis förbli oanvända. Även vid Satakunta TE-central lämnades nästan 2 miljoner euro av de aktuella anslagen oanvända i fjol. I maj 2009 fanns det 33 procent fler arbetslösa arbetssökande än ett år tidigare, vilket innebär att arbetslösheten hade ökat med 61 000. I maj fanns 62 procent fler unga arbetslösa än ett år tidigare. För det pågående året har det budgeterats 477 440 000 euro i anslag i den ordinarie budgeten och 22 000 000 euro i den första tilläggsbudgeten. Arbets- och näringsministeriet gjorde i början av sommaren en förfrågan om behovet av anslag hos TE-centralerna. Utgående från svaren är TEcentralernas behov för resten av året cirka 60 miljoner euro. Tilläggsbehovet består främst av anskaffning av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, lönesubvention till arbetsgivare och startpeng till företagare som inleder sin verksamhet. 5
Ministerns svar Den ökade efterfrågan på dessa anslag kunde inte förutses tillräckligt väl. Den finansiering som behövs för resten av året har tryggats med finansiering via ESF-program. För administrering av projekten anställs 50 nya arbetstagare till TE-centralerna. Situationen i fråga om sysselsättningsanslag granskas nästa gång i augusti, när regeringen upprättar den andra tilläggsbudgeten för året. Helsingfors den 9 juli 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6