KIRJALLINEN KYSYMYS 743/2004 vp Peruskoululaisten työharjoittelupaikkojen työnantajan rikostaustan selvittäminen Eduskunnan puhemiehelle Uusi laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tutkituttaa yritysten työntekijöiksi pyrkivät, mutta ei omistajia. Laissa on jäänyt huomioimatta, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu työnantaja voi yhä ottaa 13 15-vuotiaita koululaisia suorittamaan TET-jaksoa, peruskoulun pakollista työharjoittelua. Kouluilla tai huoltajilla ei ole oikeutta saada tietoonsa työnantajan mahdollista rikostaustaa. Tämä lainsäädännössä oleva paha aukko mahdollistaa sen, että tuomittu työnantaja voi jatkaa hyväksikäyttöä ja monet koululaiset, useimmiten tytöt, ovat vaarassa joutua työharjoittelupaikassaan jatkuvan ja järjestelmällisen seksuaalisen ahdistelun kohteiksi. Mikäli kouluilla olisi oikeus selvittää työnantajien rikostausta, ennen kuin koululaisia aletaan tarjota yrityksiin työharjoitteluun, niin voitaisiin paremmin turvata peruskoululaisten koskemattomuus, pakollisen TET-harjoittelujakson aikana. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, että kouluilla tai rikostaustaa peruskoululaisten työharjoittelupaikoissa ja mitä hallitus aikoo tehdä epäkohdan korjaamiseksi? Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2004 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 743/2004 vp: Onko hallitus tietoinen, että kouluilla tai rikostaustaa peruskoululaisten työharjoittelupaikoissa ja mitä hallitus aikoo tehdä epäkohdan korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rikostaustan selvittämismenettely otettiin käyttöön vuoden 2003 alussa. Menettely velvoittaa työnantajan tietyin edellytyksin selvittämään työn- tai viranhakijan rikostaustan tilanteissa, joissa työskennellään läheisessä vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa. Työnhakijan rikostaustaa selvitetään väkivalta-, huumausaine- ja seksuaalirikosten osalta. Menettely on osa työntekijän soveltuvuusharkintaa. Lakia säädettäessä oli lähtökohtana menettely, joka mahdollistaa lasten kanssa työskentelevien osalta rikostaustan selvittämisen. Työn- tai viranhakijoiden osalta rikostaustan selvittämisvelvollinen on henkilön palkkaava työnantaja. Tietyissä tilanteissa tulee myös työnantajan rikostausta selvitettäväksi jo nykyisten säännösten perusteella. Lain mukaan lääninhallitus on velvollinen pyytämään nähtäväksi rikosrekisterilaissa tarkoitetun rikosrekisteriotteen toimiluvan hakijalta ennen toimiluvan myöntämistä yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettujen palvelujen antamiseen, jos palvelun tuottajan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle. Lupaviranomainen selvittää aina muun kuin työsuhteessa olevaan henkilöstön rikostaustan. Käytännössä lupaviranomainen tarkistaa yrittäjäasemassa olevien henkilöiden rikostaustaa, kun he hakevat toimilupaa. Rikosrekisteriotteessa oleva merkintä ei merkitse automaattisesti toimiluvan epäämistä tai muuta toiminnan estettä. Toiminnan asianmukaisuus jää aina lupaviranomaisen harkintaan. Vastaavasti kuin lääninhallituksen on myös kunnan pyydettävä nähtäväksi edellä mainittu rikosrekisteriote vastaanotettuaan ilmoituksen yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajalta toiminnan aloittamisesta tai muuttamisesta. Palvelun tuottaja on velvollinen ilmoittamaan lääninhallitukselle tai kunnalle palvelun tuottajan toiminnassa tapahtuvista sellaisista henkilömuutoksista, joissa uusi henkilö ryhtyy yrittäjäasemassa (ilman työsuhdetta) rikostaustan selvittämislaissa tarkoitettuihin tehtäviin. Myös näissä tilanteissa lääninhallituksen tai kunnan on pyydettävä nähtäväksi henkilöltä edellä mainittu rikosrekisteriote. Huhtikuun alusta 2004 rikostaustan selvittämismenettelyn soveltamisalaa laajennettiin koskemaan perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen hankkimista. Jos kunta ostaa aamu- tai iltapäivätoiminnan palvelut yhdistykseltä, on kunnan tai kuntayhtymän ennen sopimuksen tekemistä pyydettävä toimintaan osallistuvilta henkilöiltä nähtäväksi rikosrekisterilain mukainen ote rikosrekisteristä, jos henkilö ei ole virka- tai työsuhteessa palvelujen tuottajaan. Kunta tai kuntayhtymä selvittää siten 2
Ministerin vastaus KK 743/2004 vp Raimo Vistbacka /ps sekä ammatinharjoittajan eli palvelun tuottajan että muun kuin työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön rikostaustan. Hallitus on tietoinen siitä, että kouluilla tai rikostaustaa peruskoululaisten työharjoittelua varten. Tämän suuntaisia vaatimuksia rikostaustan selvittämismenettelyn laajentamisesta näihin tilanteisiin ei ole aikaisemmin esitetty. Asia ei ole myöskään käytännössä tullut esille ongelmana koulujen opinto-ohjaajille niiden hoitaessa käytännön järjestelyjä liittyen harjoittelujaksoihin. Menettelyn ulottaminen kaikkiin työnantajiin alasta riippumatta ja rikostaustan selvittämisvelvollisuuden laajentaminen siten, että kouluilla ja jopa huoltajilla olisi tällaiseen menettelyyn mahdollisuus, muuttaisi nykyistä rikostaustan selvittämismenettelyä hyvin radikaalisti. Tällainen muutos lainsäädäntöön vaatisi erillistä selvitystä myös perusoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta. Työministeriö ei pidä tässä vaiheessa tarpeellisena laajentaa menettelyä. Työministeriö seuraa tilannetta ja tarvittaessa ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2004 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 743/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Är regeringen medveten om att varken skolor eller vårdnadshavare har rätt att kontrollera brottslig bakgrund hos arbetsgivare som ordnar arbets-praktikplatser för grundskolelever och vad ämnar regeringen göra för att avhjälpa detta missförförhållande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förfarandet för kontroll av brottslig bakgrund infördes i början av 2003. Förfarandet förpliktar arbetsgivaren att under vissa förutsättningar kontrollera brottslig bakgrund hos en arbets- eller tjänstsökande i situationer där man arbetar i en nära växelverkan med minderåriga. Kontrollen av brottslig bakgrund hos arbetssökande görs med tanke på eventuella vålds-, narkotika- och sexualbrott. Förfarandet är en del av prövningen av arbetstagarens lämplighet. När lagen stiftades hade man som utgångspunkt ett förfarande som möjliggör kontroll av brottslig bakgrund hos personer som arbetar med barn. När det gäller arbets- och tjänstsökande är det arbetsgivaren som anställer personen i fråga som är skyldig att göra kontrollen. I vissa situationer blir också arbetsgivarens bakgrund kontrollerad redan enligt de nuvarande bestämmelserna. Enligt lagen skall länsstyrelsen, innan ett tillstånd till producering av tjänster som avses i lagen om tillsyn över privat socialservice eller lagen om privat hälso- och sjukvård beviljas, kräva att den som ansöker om tillstånd visar upp ett straffregisterutdrag enligt straffregisterlagen, om serviceproducentens verksamhetsområde omfattar tjänster som ges minderåriga. Tillståndsmyndigheten kontrollerar alltid brottslig bakgrund hos andra personer än de som är anställda i anställningsförhållande. I praktiken kontrollerar tillståndsmyndigheten brottslig bakgrund hos personer med företagarstatus när de ansöker om tillstånd till verksamhet. Eventuell anteckning i straffregistret betyder inte automatiskt vägran av tillstånd eller något annat hinder för verksamhet. Verksamhetens behörighet blir alltid beroende av tillstånds-myndighetens prövning. På samma sätt som länsstyrelsen skall också kommunen, när den har tagit emot en privat serviceproducents anmälan om inledande av eller ändring i verksamheten kräva att ett straffregisterutdrag visas upp. Serviceproducenten är skyldig att underrätta länsstyrelsen eller kommunen om sådana personalförändringar i sin verksamhet där en ny person som företagare (utan anställningsförhållande) tar sig an uppgifter som avses i lagen om kontroll av brottslig bakgrund. Också i dessa situationer skall länsstyrelsen eller kommunen be personen i fråga visa upp ett straffregisterutdrag. I början av april 2004 utvidgades tillämpningsområdet för förfarandet för kontroll av brottslig bakgrund till att även gälla skaffande av tjänster för morgon- och eftermiddagsverksamhet enligt lagen om grundläggande utbildning. Om en kommun köper tjänster för morgon- eller eftermiddagsverksamhet från en förening, måste kommunen eller samkommunen innan ett avtal 4
Ministerns svar KK 743/2004 vp Raimo Vistbacka /ps ingås be de personer som deltar i verksamheten visa upp sitt straffregisterutdrag enligt straffregisterlagen, om personen inte står i anställningsförhållande till serviceproducenten. Kommunen eller samkommunen kontrollerar således brottslig bakgrund hos såväl yrkesutövaren, dvs. serviceproducenten som andra personer än de som är anställda i ett anställnings- eller tjänsteförhållande. Regeringen är medveten om att varken skolor eller vårdnadshavare har rätt att kontrollera brottslig bakgrund hos arbetsgivare när det gäller grundskolelevernas arbetspraktik. Dylika krav om att förfarandet bör utvidgas till att gälla dessa situationer har inte framförts tidigare. Inte heller i praktiken har saken kommit fram som ett problem för skolornas studiehandledare som sköter praktiska arrangemang i anslutning till praktikperioder. Om förfarandet utsträcktes till att gälla alla arbetsgivare oavsett bransch samtidigt som skyldigheten utvidgades så att skolorna och till och med vårdnadshavarna skulle ha möjlighet till detta, skulle det nuvarande förfarandet för kontroll av brottslig bakgrund förändras mycket radikalt. En sådan ändring i lagstiftningen skulle kräva en separat utredning med avseende på utövandet av de grundläggande fri- och rättigheterna. Arbetsministeriet anser att det i detta skede inte finns behov av att utvidga förfarandet. Arbetsministeriet följer med situationen och vidtar vid behov behöriga åtgärder. Helsingfors den 22 oktober 2004 Arbetsminister Tarja Filatov 5