KIRJALLINEN KYSYMYS 139/2011 vp Raivattujen peltojen saaminen tukioikeuksien piiriin Eduskunnan puhemiehelle Suomen peltopinta-ala on noin 2,4 miljoonaa hehtaaria. Maailman väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti, ja ruokakriisit myllertävät monessa osassa maailmaa, joten ruuantuotantoon tarvittava puhdas pinta-ala tulee lähitulevaisuudessa olemaan erittäin kysyttyä maailmalla. Alhaisten tuottajahintojen vuoksi maataloustuet ovat olennainen ja välttämätön osa viljelijän tulonmuodostusta. Karjatilojen kasvu, rehun tarve, tiukentuneet ympäristömääräykset ja sitä kautta lannanlevitysalan tarpeen kasvu ovat nostaneet tarvetta raivata peltoa useilla karjatiloilla. Hehtaariarviot jonossa olevien peltojen koko määrästä vaihtelevat välillä 36 000 37 000 hehtaaria. Kaikkiaan LFA:n ja ympäristötuen ulkopuolella peltoa on jo 70 000 80 000 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi viime vaalikaudella tukioikeuksien piiriin esitettäväksi pinta-alaksi 28 000:ta hehtaaria. Tukijonopeltojen eli raivioiden osalta on määrätty päätöksiä tietyin kriteerein, sillä valtiovarainministeriö salli vain 18 300 hehtaarin pääsyn LFA- ja ympäristötukien piiriin vuonna 2011. Raivattujen peltojen vain osittainen pääseminen LFA- ja ympäristötukien piiriin on aiheuttanut eriarvoistumista viljelijöiden välille. Useat kannattavuuden kanssa kamppailevat tilanomistajat tarvitsisivat välttämättä tukioikeuden pystyäkseen turvaamaan puhtaan kotimaisen ruuan tuotannon myös jatkossa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kaikkien jonossa olevien raivattujen peltojen saamiseksi LFA- ja ympäristötuen piiriin kannattavan kotimaisen ruuan tuotannon turvaamiseksi? Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2011 Mikko Savola /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Savolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 139/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kaikkien jonossa olevien raivattujen peltojen saamiseksi LFA- ja ympäristötuen piiriin kannattavan kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tukikelvottoman alan saaminen luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen piiriin on riippunut aina vuosittaisesta määrärahatilanteesta. Lisäksi tukikelpoisen peltoalan lisäämisen on tullut tapahtua kyseisten tukien pinta-alan kasvamissääntöjen mukaan. Määrärahatilanteen tiukkuuden vuoksi syksyllä 2004 annettiin valtioneuvoston asetus 913/2004, jonka perusteella luotiin ns. tukikelpoisuus-jonojärjestelmä. Tukikelpoisuusjonoon otettiin mukaan vuoden 2004 tukihakemuksissa ilmoitetut, mutta ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kasvusääntöjen takia tukikelpoisuuden ulkopuolelle jääneet lohkot sekä viljelijän viimeistään 30.11.2004 hallinnolle ilmoittamat raivatut pellot, jotka täyttivät viljely-kuntokriteerit keväällä 2005 ja jotka ilmoitettiin 2005 tukihaussa. Tukikelpoisuusjonoon pääsi ehdot täyttäviä lohkoja noin 65 000 ha. Jonoon ei ole otettu uusia lohkoja tämän jälkeen. Jonon ulkopuolella ovat muun muassa 31.10.2004 jälkeen raivatut pellot. Tukikelpoisuusjonoa on purettu vuosien kuluessa useaan otteeseen. Vuoden 2011 valtion talousarvion perusteella tukikelpoisuus voitiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa antaa enintään 18 300 hehtaarille tukikelvotonta peltoa. Koska tukikelvottomia peltoja on yhteensä noin kaksi kertaa tämä määrä, pellot asetettiin etusijajärjestykseen valtioneuvoston asetuksella 246/2011. Viljelijät hakivat tukikelpoisuutta vuoden 2011 tukihaun yhteydessä. Haetuista lohkoista ja niiden määristä tehtiin yhteenveto, jonka perusteella päätettiin, mille ryhmille tukikelpoisuus voitaisiin antaa. Etusijajärjestys ja kuhunkin ryhmään ilmoitettujen peltojen määrä (hehtaaria) oli seuraava: Vuonna 2003 ja 2004 tukihaussa ns. kasvusääntöjen johdosta tukikelvottomiksi jääneet alat 8 076 ha Vuonna 2003 tai aiemmin raivatut alat 3 148 ha Vuonna 2004 ilmoitetut viljelemättömyyssitoumusalat 330 hehtaaria Alle 40-vuotiaan ilmoittamat, vuonna 2004 raivatut alat 5 445 hehtaaria Alle 40-vuotiaan viljelijän ilmoittamat, vuonna 2004 ilmoitetut muut alat 1 340 hehtaaria Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavan viljelijän ilmoittamat, vuonna 2004 raivatut alat 720 hehtaaria Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavan viljelijän ilmoittamat, vuonna 2004 ilmoitetut muut alat 230 hehtaaria Kotieläintuotantoa harjoittavan viljelijän ilmoittamat, vuonna 2004 raivatut alat 3 088 hehtaaria Kotieläintuotantoa harjoittavan viljelijän ilmoittamat, vuonna 2004 ilmoitetut muut alat 882 hehtaaria Muun viljelijän ilmoittamat vuonna 2004 raivatut alat 1 734 hehtaaria 2
Ministerin vastaus KK 139/2011 vp Mikko Savola /kesk Muun viljelijän ilmoittamat, vuonna 2004 ilmoitetut muut alat 1 381 hehtaaria Koska näitä ryhmiä ei enää voitu jakaa osiin, tukikelpoisuus päätettiin antaa neljälle ensimmäiselle ryhmälle, jottei eduskunnan määräämä 18 300 hehtaarin raja ylittyisi. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on jatkaa tukikelpoisuuden antamista tukikelvottomille peltolohkoille ensi vuonna. Hallituksen 5.10.2011 eduskunnalle antaman, vuotta 2012 koskevan talousarvioesityksen mukaan ns. jonopeltoja purettaisiin myös vuonna 2012 yhteensä 18 300 hehtaarilla. Eduskunta päättää budjetin hyväksymisestä vuoden loppuun mennessä. Talousarvion hyväksymisen jälkeen jonopeltojen hakumenettely toteutetaan vuoden 2012 tukihaun yhteydessä. Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2011 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 139/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Savola /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att alla de röjda åkrar som står i kö ska inkluderas i systemet för LFA- och miljöstöd i syfte att trygga en lönsam inhemsk produktion av livsmedel? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Frågan huruvida en areal som blivit utan rätt till stöd kan bli stödberättigande eller inte, har i fråga om kompensationsbidrag och miljöstöd alltid berott på de årliga anslagen. Godkännandet av stödberättigande åkerareal ska dessutom ske i enlighet med arealökningsreglerna för stöden i fråga. På grund av de minskade anslagen angavs hösten 2004 statsrådets förordning 913/2004 genom vilken det s.k. kösystemet för stödberättigande åkerarealer inrättades. Till kön för stödberättigande godkändes de skiften som år 2004 hade anmälts i ansökningarna om stöd, men som på grund av ökningsreglerna för miljöstödet och kompensationsbidraget blivit utan rätt till stöd, samt de röjda åkrar som en jordbrukare före den 30 november 2004 anmält till förvaltningen samt vilka uppfyllt villkoren för kulturtillstånd våren 2005 och anmälts i samband med stödansökan år 2005. Arealen för de skiften som uppfyllde villkoren för att bli antagna till kön för stödberättigande åkerarealer uppgick till ca 65 000 ha. Nya skiften har inte antagits till kön efter detta. Bl.a. åkrar som har röjts efter den 31 oktober 2004 står utanför kön. Under de gångna åren har kön för stödberättigande åkerarealer betats av flera gånger. Med grund i statsbudgeten för år 2011 kunde stödberättigande inom gränserna för tillgängliga anslag beviljas för högst 18 300 ha åker som inte hade berättigats till stöd. Eftersom omfattningen av de åkrar som inte är stödberättigande sammanlagt är ca två gånger större än denna areal, bestämdes det genom statsrådets förordning 246/2011 att åkrarna ska ställas i prioriteringsordning. Jordbrukarna ansökte om rätt till stöd i samband med stödansökan år 2011. Av sökta skiften och deras omfattning gjordes ett sammandrag och på basis av det beslutades vilka grupper som kunde ges rätt till stöd. Prioriteringsordning och anmäld åkerareal () i varje grupp var följande: de arealer som på grund av de s.k. ökningsreglerna blivit utan rätt till stöd vid stödansökan år 2003 och 2004 och som uppgår till 8 076 de arealer som röjts år 2003 eller tidigare och som uppgår till 3 148 de arealer som anmälts 2004 och för vilka gällt förbindelsen att inte odla samt som uppgår till 330 de arealer som anmälts av en under 40- årig och vilka röjts år 2004 samt uppgår till 5 445 de arealer som anmälts av en under 40- årig och övriga arealer vilka anmälts år 2004 samt uppgår till 1 340 de arealer som anmälts av en jordbrukare som bedriver ekologisk produktion, vilka röjts år 2004 och uppgår till 720 övriga arealer som anmälts av en jordbrukare som bedriver ekologisk produktion och uppgår till 230 4
Ministerns svar KK 139/2011 vp Mikko Savola /kesk de arealer som anmälts av en jordbrukare som bedriver husdjursproduktion, vilka röjts år 2004 och uppgår till 3 088 övriga arealer som anmälts av jordbrukare som bedriver husdjursproduktion och uppgår till 882 de arealer som anmälts av annan jordbrukare och vilka röjts år 2004 samt uppgår till 1 734 övriga arealer som anmälts av annan jordbrukare samt uppgår till 1 381 På grund av att dessa grupper inte längre kunde delas bestämdes det att de fyra första grupperna ska ges rätt till stöd, för att inte överskrida den gräns på 18 300 som riksdagen fastställt. Nästa år har jord- och skogsbruksministeriet för avsikt att fortsätta ge rätt till stöd till de åkerskiften som inte varit berättigade till stöd. Enligt den budgetproposition för 2012 som regeringen lämnade till riksdagen den 5 oktober 2011 ska kön med de s.k. köåkrarna betas av även år 2012 med sammanlagt 18 300. Riksdagen beslutar före utgången av detta år om godkännandet av budgeten. Ansökningsförfarandet för de åkrar som står i kö inleds i samband med stödansökan år 2012 efter det att budgeten godkänts. Helsingfors den 1 november 2011 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 5