Pohjois-Karjalan rakennerahastohankkeiden vaikuttavuus Vaikuttavuustietoja vuosilta 2007-2012
MYR 15.5.2013 1 Sisällys I Rakennerahastohankkeiden vaikuttavuus Pohjois-Karjalassa 2007-2012... 2 1.1. Johdanto... 2 1.2. Vaikuttavuusseurannan välineet... 2 1.3. Foorumitoiminta ja voimaverkosto... 3 1.4. Lissabonin strategia... 3 II Seurantaindikaattorit... 5 2.1. EAKR... 5 2.2. ESR... 6 2.3. Yritysten osallistuminen rakennerahastohankkeisiin... 6 III Itä-Suomen EAKR-ohjelma vuosina 2007-2012... 10 3.1. Rahoitustilanne... 10 3.2. TOIMINTALINJA 1: Yritystoiminnan kehittäminen... 11 3.3. TOIMINTALINJAT 2 ja 3... 14 3.3.1. Kehittämishankkeiden klusteripohjainen tarkastelu... 14 3.3.2 Klusterit... 18 IV Itä-Suomen ESR-ohjelma vuosina 2007-2012... 30 4.1. Rahoitustilanne... 30 4.2. Rahoitettua toimintaa... 31 4.2.1. Toimintalinjalla 1 kehitetään yritysten osaamista ja yrittäjyyttä... 31 4.2.2. Toimintalinjan 2 hankkeissa tuetaan työllistymisvalmiuksien kehittämistä... 32 4.2.3. Toimintalinja 3 Osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen edistää työmarkkinoiden toimintaa... 33 4.2.4. Toimintalinja 4 edistää työperusteista maahanmuuttoa ja kansainvälistä yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämisessä... 34 V Hankekokonaisuudet ja suurhankkeet... 36 5.1. Hankekokonaisuudet... 36 5.2. Suurhankkeet... 37 VI Yhteenveto... 40 6.1. Seurantaindikaattorit... 40 6.2. EAKR... 40 6.3. ESR... 41 6.4. Suuret kokonaisuudet... 42 VII LIITTEET... 43
MYR 15.5.2013 2 I Rakennerahastohankkeiden vaikuttavuus Pohjois- Karjalassa 2007-2012 1.1. Johdanto EU:n rakennerahastojen tavoitteena koko Euroopan unionin alueella on vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Näitä tavoitteita toteutetaan unionin eri alueilla rakennerahastotukien ja -hankkeiden välityksellä. Vaikuttavuuden seurannalla arvioidaan, miten rakennerahasto-ohjelmien tavoitteet ovat toteutuneet. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessaan 5.5.2009 hankkeiden vaikuttavuuden seurantamenetelmän, jossa raportoidaan hankkeiden vaikuttavuudesta seurantaraporttien perusteella. Seurannan tavoitteena on vuosittain koota maakunnassa ESR- ja EAKR-varoin rahoitetut hankkeet rahoittajittain, toimijoittain ja mahdollisuuksien mukaan klustereittain sekä tuoda esille hankkeiden yhteisvaikutusta. Hankkeiden vaikuttavuudesta on aikaisemmin raportoitu maakunnan yhteistyöryhmälle 5.5.2009, 17.6.2010, 8.6.2011 ja 15.5.2012. Tähän yhteenvetoon on koottu seuranta- ja vaikuttavuustietoja tietojärjestelmistä sekä kuvauksia Pohjois- Karjalassa rahoitetuista hankkeista. Ohjelmavarojen käyttöä koskevia tietoja on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tiedot koskevat pääosin vuosia 2007-2012, mutta osittain myös alkuvuotta 2013. Yhteenveto keskittyy Pohjois-Karjalassa rahoitettuihin hankkeisiin, mutta vertailua on tehty tarvittavin osin myös Itä-Suomen tasolla. Arvioinnissa tarkastellaan rakennerahasto-ohjelmien ja hankkeiden onnistumista suhteessa Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmien tavoitteisiin sekä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2014 tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi yhteenvedon tavoitteena on antaa kuva rakennerahastohankkeiden laajuudesta ja jakautumisesta Pohjois-Karjalassa. 1.2. Vaikuttavuusseurannan välineet Vaikuttavuuden arvioinnilla pyritään kuvaamaan ohjelmien ja hankkeiden vaikutusta yhteiskunnalliseen muutokseen, parantamaan tuloksellisuutta sekä suuntaamaan tulevia toimenpiteitä. Vaikuttavuutta mitataan uusien työpaikkojen ja yritysten sekä hankkeisiin osallistuvien organisaatioiden määrällä. Laadullista vaikuttavuutta ovat esimerkiksi rakenteiden muutos, osaamisen kehittyminen, uudet toimintamallit, uusiutumiskyky, verkostoituminen, kumppanuus ja yhteistyö. Kaikki viimeksi mainitut ovat tiedostettuja asioita, mutta edelleen niiden tunnistaminen ja mittaaminen on haasteellista. Hankkeita arvioidaan valintavaiheesta lähtien EU-ohjelmien, kansallisten päätösten, maakuntaohjelman POKAT 2014 sekä maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Hankkeiden sanallinen arviointi valintaprosessissa tapahtuu sähköisesti EURA2007 tietojärjestelmässä, jonne hankkeet myös toimittavat seuranta- ja väliraportit sekä maksatushakemukset. Projektin seurantaa, raportointia ja valvontaa varten hankkeessa on kerättävä ja säilytettävä riittävät tiedot. Tuensaaja toimittaa rahoittajaviranomaiselle projektin seurantatiedot kaksi kertaa vuodessa EURA2007 tietojärjestelmän kautta. Projektin etenemistä kuvaava väliraportti toimitetaan ainakin kerran vuodessa seurantatietojen yhteydessä.
MYR 15.5.2013 3 Loppuraportti on toimitettava projektin toteutusajan päätyttyä, viimeistään projektin viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä. Loppuraportissa toteuttaja itse arvioi hankkeen toteutumista ja tuloksia sekä projektista saatuja kokemuksia. Kaikkiin hankkeisiin on asetettava ohjausryhmä, jossa on edustajat projektisuunnitelmassa esitetyistä tahoista. Myös rahoittaja nimeää edustajan ohjausryhmään asiantuntijaksi. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata, ohjata ja valvoa projektin toimintaa ja rahoituksen käyttöä. Hankkeiden toiminta-aikana järjestetään myös muun muassa foorumi- ja voimaverkostotoimintaa. 1.3. Foorumitoiminta ja voimaverkosto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on järjestänyt vuosien 2007 2012 aikana eri rahoitusvälineistä tuetuille projekteille foorumitoimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa hallinnon ajankohtaisasioiden esille tuominen ja strategiatyön edistäminen. Teemafoorumeita on järjestetty myös yhteistyössä muiden rahoittajien ja toimijoiden kanssa. Teemafoorumien aiheina ovat olleet muun muassa hankkeiden tavoitteet ja eteneminen sekä itsearviointi ja ohjausryhmän työskentely osana arviointia. Teemafoorumit edesauttavat hankkeita verkostoitumaan ja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Tarkoituksena on myös lisätä projektien maakunnallista vaikuttavuutta, levittää hyviä käytäntöjä ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Voimaverkosto on pohjoiskarjalaisten yrityskehittäjien ja muiden yritysten osaamisen kehittämisen kanssa työtä tekevien toimijoiden verkosto. Verkoston koollekutsujana toimii Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen EUrakennerahastoyksikkö. Voimaverkostoon kuuluvat Pohjois-Karjalassa toimivat eri toimijat, jotka työskentelevät yritysten osaamisen kehittämisen parissa, kuten seudulliset kehittämisyhtiöt, kauppakamari, Tiedepuisto, alueen oppilaitokset, ELY-keskus ja TE-toimistot. Voimaverkosto on aloittanut toimintansa vuonna 2011 ja toimintaan mukaan ovat tervetulleita kaikki yritysten osaamisen kehittämisen kanssa työtä tekevät. Voimaverkoston tavoitteena on kehittää yhteistyössä yhteinen palvelumalli yrityksen parhaaksi. Jotta tämä onnistuu, verkoston jäsenten on tunnettava toistensa vahvuudet ja osaaminen. Tuntemista lisää yhdessä tekeminen, esimerkiksi yhteiset yrityskäynnit. Olemassa olevat palvelut paremmin tuntemalla pystytään tehokkaammin hyödyntämään kaikki käytössä olevat resurssit maakunnan yritystoiminnan parhaaksi. Voimaverkoston kehittämistyön lähtökohta on asiakasnäkökulma. Verkoston päämäärä on, että pohjoiskarjalainen yritys saa nopeasti avun haasteisiinsa. Verkosto toimii myös tiedonvälityskanavana ja kehittämisimpulssien antajana sekä tehdyn työn seuraajana ja arvioijana. 1.4. Lissabonin strategia Euroopan unionin tarkoituksena on suunnata rakennerahastotoimia Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamiseen eli kestävän talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen ja ottaa nämä painotukset huomioon toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman selkeä painopiste on yritystoiminnan, osaamisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. Ohjelman toimenpiteistä vähintään 75% on Lissabonin strategian mukaisesti kasvua ja työllisyyttä edistäviä. Toimenpideohjelma tukee Lissabonin strategian Suomen kansallisen toimenpideohjelman suuntaviivoja erityisesti niiltä osin, että vähintään 75% toimenpideohjelman EAKR rahoituksesta tulee kohdistua yleisasetuksen 9 artiklan kohdassa 3 kuvattuihin menoluokkiin. Menoluokkien tarkastelu mahdollistaa ohjelmien sisällöllisen vertailun kaikissa jäsenmaissa. (Menoluokkataulukko EAKR liite 1).
MYR 15.5.2013 4 Tavoitteen mukaisesti myös Pohjois-Karjalassa pääosa varoista on suunnattu tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen, innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09). Näiden sisällä investoinnit yrityksiin nousee yksittäisenä menoluokkana esille (Menoluokkataulukko EAKR liite 1). Ohjelma-asiakirjan arvio menoluokkien toteutumisesta on Itä-Suomen osalta koko ohjelmakaudelle 85,7% (Taulukko 1). Vuoden 2012 lopussa sidotusta EAKR+valtio rahoituksesta 81,7 % sijoittuu Lissabonin strategiaa toteuttaviin menoluokkiin. Taulukko 1. Lissabonin strategian EAKR-toteuma 15.10.2012. EAKR-toimenpideohjelmat Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi EAKR yhteensä Ohjelma-asiakirjan tavoitetaso 80,5% 81,1% 85,7% 76,2% 81,2% Toteuma 31.12.2008 68,6% 77,3% 79,1% 68,7% 74,5% Toteuma 31.12.2009 72,5% 78,0% 79,9% 68,0% 75,0% Toteuma 31.12.2010 74,1% 81,4% 81,7% 71,6% 77,4% Toteuma 31.12.2011 76,1% 82,0% 82,1% 75,0% 78,9% Toteuma 15.10.2012 74,0% 81,2% 81,7% 73,8% 78,0% ESR-ohjelmalla tuetaan Lissabonin strategian mukaisia, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviä tavoitteita. Hankkeiden sisältöjä ja Lissabonin strategian tavoitteiden toteumista seurataan menoluokkien avulla. Manner-Suomen ESR -ohjelma-asiakirjan arvion mukaan Suomessa suurin osa rahoituksesta sijoittuisi ESR:n menoluokkiin 71, 66, 62 ja 67. Kuvassa 1 Pohjois-Karjalassa rahoitettujen ESR-hankkeiden menoluokat ovat jakautuneet teemoittain eri toimintalinjoille. Vaikka toimintalinjojen välillä on selkeitä eroja, huomattavaa on kuitenkin myös se, että kaikilla toimintalinjoilla on useamman teeman mukaisia hankkeita. Tämä tuo hyvin esille rahoitettujen hankkeiden kirjoa ja näkökulmaeroja, mitä samankin toimintalinjan sisällä hankkeissa voi olla. Kaikki ESR-menoluokat löytyvät liitteessä 2. 30 000 000 25 000 000 20 000 000 72-74 Inhimillisen pääoman kehittäminen 15 000 000 10 000 000 5 000 000 71-74 Heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantaminen 65-70 Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen 62-64 Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 0 TL 1 - Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2 - Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen TL 3 - Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4 - Työperusteinen maahanmuutto ja kansainvälinen yhteistyö Kuva 1. Sidotun ESR-rahoituksen kohdistuminen Pohjois-Karjalassa menoluokittain.
MYR 15.5.2013 5 II Seurantaindikaattorit Hankkeiden seurantaa ja raportointia varten hanketoimijoiden on kerättävä ja ilmoitettava projektiensa seurantatiedot kaksi kertaa vuodessa. Seurantatietoihin merkitään tieto hankkeeseen osallistuneista organisaatioista ja yrityksistä sekä hankkeen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. Lisäksi ESR-hankkeilla lukuisia seurantaindikaattoreita, joilla kuvataan esimerkiksi koulutus- ja työllisyyshankkeisiin osallistuneiden koulutus ja työmarkkinatilannetta. 2.1. EAKR Ohjelmakauden 2007 2013 arvioidut* määrälliset EAKR työllisyystavoitteet ja -toteuma Pohjois-Karjalassa toimintalinjoittain on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. Ohjelmakauden 2007-2013 työllisyystavoitteet Pohjois-Karjalassa. (*Arvio perustuu Pohjois- Karjalan laskennalliseen osuuteen Itä-Suomen EAKR-ohjelman määrällisistä tavoitteista). Taulukko ei sisällä Finnveran tietoja. Toimintalinja 1 Tavoite Toteuma 31.12.2012 Uudet työpaikat (htv) yhteensä 3 150 1 819 miehet 1 915 1 305 naiset 1 235 514 Uudet yritykset (kpl) yhteensä 453 79 miesyritykset 302 25 naisyritykset 151 54 Toimintalinja 2 Tavoite Toteuma 31.12.2012 Uudet työpaikat (htv) yhteensä 176 914 miehet 101 552 naiset 75 362 Uudet yritykset (kpl) yhteensä 50 116 miesyritykset 25 52 naisyritykset 25 64 Toimintalinja 3 Tavoite Toteuma 31.12.2012 Uudet työpaikat (htv) yhteensä 5 55 miehet 2,5 18 naiset 2,5 37 Uudet yritykset (kpl) yhteensä miesyritykset naisyritykset 5 15 2,5 10 2,5 5 Taulukosta nähdään, että toimintalinjalla 1 toteumaluvut ovat jäämässä jälkeen tavoitteista ottaen huomioon, että rahoituskautta on jäljellä enää vuosi 2013. Sen sijaan toimintalinjalla 2 ja 3 tavoitteet ovat ylittyneet, mikä kuitenkin indikoi ennemmin sitä, että tavoitteet on alun perin asetettu hyvin maltillisesti. Tarkasteltaessa työllisyyttä koskevia ydinindikaattoreita, tulee ottaa huomioon tiettyjä seikkoja. Erona edellisen ohjelmakauden seurantatietojen ilmoittamiseen, projektien täytyy yksilöidä uusi työpaikka tai yritys ilmoittamalla organisaation tai yrityksen y-tunnus seurantaraporttiin. Tämä ei poista edelleenkään sitä mahdollisuutta, että toteumatietoja saatetaan ilmoittaa kahteen kertaan. Esimerkiksi toimintalinjalla
MYR 15.5.2013 6 1 toteutetussa yrityshankkeessa syntynyt työpaikka saatetaan ilmoittaa myös toimintalinja 2:n kasvuohjelmahankkeessa, johon yritys on osallistunut. Luonnollisesti toteumatietojen ilmoittaminen on myös tulkintaa siitä, mikä on syntynyt projektin vaikutuksesta. Talouden taantuma on vaikuttanut työllisyystilanteeseen ja erityisesti uusien yritysten perustamiseen. Lisäksi on huomioitava, että työllisyysvaikutukset voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua hankkeen päättymisestä. Ympäristöpositiiviset hankkeet ovat toimintalinjoissa 1 ja 2 merkinneet lähinnä uusien, ympäristöystävällisempien tuotteiden tai tuotantotapojen kehittämistä ja käyttöönottamista. Ympäristöpositiiviset, yrityksille, niiden ammattitaitoisille työntekijöille sekä asiakkaille houkuttelevaa toimintaympäristöä kehittävät hankkeet ovat keskittyneet toimintalinjaan 3. Näistä rahallisesti suurin on Karjalan radan eritasoliittymien poistaminen 13,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on kehitetty luontomatkailukohteita ja palveluita, kunnostettu kulttuurinähtävyyksiä sekä parannettu yritysten vesihuoltoa. Taulukko 3. Horisontaalisten ympäristötavoitteiden toteutuminen Pohjois-Karjalassa vuosina 2007-2012. Kokonaisrahoitus Ympäristöpositiiviset/ Ympäristöpositiiviset % Ohjelman tavoite Itä-Suomen alueelle % TL1 58 097 781 17 956 619 31 % 20 TL2 44 127 544 12 654 244 29 % 15 TL3 28 584 064 21 299 440 75 % 35 Yhteensä 130 809 389 51 910 303 40 % 20 2.2. ESR Maakunnan ESR-hankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet hyvin. Vuoden 2012 loppuun mennessä Pohjois-Karjalassa ESR-hankkeiden toimenpiteissä oli ollut mukana lähes 40 000 henkilöä ja yli 4 000 yritystä. Taulukko 4. ESR-indikaattoritietoja Pohjois-Karjalassa vuosina 2007-2012 Pohjois-Karjalan ESR-hankkeiden indikaattoritietoja vuosilta 2007-2012, lähde EURA 2007 järjestelmän seurantaraportit ja hankesuunnitelmat Indikaattori Toteuma Aloittaneita henkilöitä, 21 203 joista naisia 11 036 Lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneet 18 424 Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet 59 408 Koulutus- ja henkilötyöpäivät 226 746 Mukana olevat yritykset 4 404 Mukana olevat muut organisaatiot 1 376 Uusien työpaikkojen määrä, 622 joista naisten työpaikkoja 200 Uusien yritysten määrä, 77 joista naisten yrityksiä 28 Kaikki ESR-indikaattoritiedot löytyvät liitteestä 3. 2.3. Yritysten osallistuminen rakennerahastohankkeisiin Osana hankkeiden seurantatietoja tuensaajien on ilmoitettava, mitkä organisaatiot ja yritykset ovat osallistuneet hankkeen toimenpiteisiin. Osallistuneista yrityksistä on ilmoitettava yrityksen Y-tunnus sekä yrityksen koko osallistumishetkellä.
MYR 15.5.2013 7 EAKR toimintalinjoilla 2-3 ja ESR toimintalinjoilla 1-4 osallistuneilla ja mukaan tulleilla yrityksellä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka osallistuvat konkreettisella tavalla projektin toimintaan. Yrityksen henkilöstö voi esimerkiksi osallistua projektissa järjestettävään koulutukseen, tai yritys on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun tai tuotteen kehitystyössä. Yritystä ei lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuotteita projektille, eikä ole muulla tavalla projektissa toimivana osapuolena. Yritystä ei myöskään lasketa mukaan silloin, jos se toimii pelkästään rahoittajana tai on vain osatoteuttajana hallinnoimassa projektia. EAKR toimintalinjalla 1 yritykset ovat tuensaajia. Vuosina 2007-2012 pohjoiskarjalaisten rakennerahastohankkeiden toimenpiteisiin on osallistunut 3635 yritystä, jotka ovat osallistuneet eri hankkeisiin kaikkiaan 7386 kertaa. Jokainen yritys on siis osallistunut keskimäärin kahteen eri hankkeeseen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Pohjois-Karjalassa oli 8577 yritystä. Yritysten osallistuminen toimintalinjoittain Yrityskoon mukaan ESR 2 8 % ESR 4 1 % ESR 3 10 % EAKR 1 6 % EAKR 2 29 % 2 % 4 % 4 % 10 % 4 % 49 % alle 5 henkeä työllistävä yritys 5-9 10-19 20-49 13 % 50-99 ESR 1 40 % EAKR 3 6 % 14 % 100-249 250-499 500 tai yli Kuva 2.Yritysten osallistuminen hankkeisiin toimintalinjoittain sekä Yritysten osallistuminen hankkeisiin yrityskoon mukaan. Suurin osa yritysten osallistumiskerroista on kohdistunut EAKR toimintalinja 2:n ja ESR toimintalinja 1:n hankkeisiin. Tämä johtuu toimintalinjojen luonteesta: toimintalinjat sisältävät paljon yritysten toimintaympäristöjen, osaamisen ja verkostoitumisen kehittämiseen tähtääviä hankkeita, joihin osallistuu useita yrityksiä. Esimerkiksi EAKR toimintalinjalla 1 sen sijaan kukin hanke liittyy yhden yrityksen kehittämistai investointitoimenpiteisiin. Yritysten kokoja tarkasteltaessa nähdään, että painopiste on ollut pienissä yrityksissä. Puolet hankkeisiin osallistuneista yrityksistä on ollut alle 5 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Hankkeet, joissa on ollut eniten yrityksiä osallisina, on kuvattu taulukoissa 5 ja 6. Taulukko 5. 10 EAKR-Hanketta, joissa on ollut lukumääräisesti eniten osallistuneita yrityksiä Hankkeen nimi Osallistuneet yritykset PK-yritysten kehitysklinikka 275 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma 195 Carelian Business Booster -kasvuohjelman emohanke CBB-EMO 170 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma 160 Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma 2011-2013 156 Arppen jäljillä - uutta yritystoimintaa Keski-Karjalaan 151 ProKaivos 100
MYR 15.5.2013 8 Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke 81 HYRRÄ - Pohjois-Karjalan hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma 80 Invest in Joensuu Region 74 Taulukko 6. 10 ESR-hanketta, joissa on ollut lukumääräisesti eniten osallistuneita yrityksiä Hankkeen nimi Osallistuneet yritykset Pienyritysten koulutustuki - Protek 822 Yritysten kehittämisen ja avainhenkilöiden koulutus- ja konsultointiohjelmat 442 Hallittuja yrittäjäpolvenvaihdoksia Pohjois-Karjalassa 240 Sähköisen liiketoiminnan kehittämisohjelma 229 Pienyritysten koulutustuki - Protek; työvoimapoliittisen koulutuksen hankinta hakemukseen 202 Hyvinvoinnissa maaseudun voima 189 Carelian Business Booster -kasvuohjelman koulutuspalvelut (KOUPA) 132 Akseli 128 Yrityskohtaiset asiantuntijaneuvontapalvelut 94 Itäsuomalaisten pk-yritysten markkinointiosaamisen kehittäminen 92 Aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinja 1:n hankkeet poikkeavat muista kehittämishankkeista siinä, että sen kehittämistuet osoitetaan suoraan yrityksille. Taulukossa 7 tarkastellaan ainoastaan kehittämishankkeisiin eli EAKR toimintalinjoihin 2-3 sekä ESR toimintalinjoihin 1-4 osallistuneita yrityksiä. Taulukko 7. Yritysten aktiivisuus hankkeisiin osallistumisessa (ei sisällä EAKR toimintalinja 1:n tietoja) Moneenko hankkeeseen osallistui 1 kpl 2 kpl 3 kpl 4-5 kpl 6-9 kpl 10-13 14-22 Yhteensä kpl kpl Eri yritystä 2314 581 241 223 132 49 19 3559 %-osuus kaikista 65,0 % 16,3 % 6,8 % 6,3 % 3,7 % 1,4 % 0,5 % osallistumiskerrat 2314 1162 723 985 930 660 200 6974 %-osuus kaikista 33,2 % 16,7 % 10,4 % 14,1 % 13,3 % 9,5 % 2,9 % Eri kehittämishankkeisiin (EAKR 2-3, ESR 1-4) osallistui yhteensä 3559 yritystä, joiden osallistumiskerroista muodostui yhteensä 6974 osallistumista. Taulukossa 7 on kuvattu, kuinka moneen hankkeeseen yritykset ovat osallistuneet. Ylemmällä rivillä on yksittäisten yritysten osallistumiskerrat, alemmalla yritysten yhteenlasketut kaikki osallistumiskerrat. Taulukosta nähdään, että yrityksistä 65 % on osallistunut yhteen hankkeeseen. Sen sijaan kaikista aktiivisimmat 19 yritystä ovat jokainen osallistuneet vähintään 14 eri hankkeeseen. Taulukosta nähdään, että reilut 80 % yrityksistä on osallistunut 1-2 hankkeeseen. Tämä kattaa puolet kaikista hanke-osallistumisista. Sen sijaan 200 aktiivisinta yritystä ovat osallistuneet yhteensä noin 1800 kertaa eri hankkeisiin, mikä vastaa noin neljäsosaa kaikista hankeosallistumisista. Taulukossa 8 on kuvattu kaikkiin rakennerahastohankkeisiin (myös EAKR TL 1) osallistuneista yrityksistä 20 aktiivisinta. Taulukkoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa EAKR TL 1:n ero verrattuna muihin toimintalinjoihin: EAKR TL 1 hankkeissa yritykset saavat suoraa tukea investointi- ja kehittämishankkeisiin, joihin yritykset ovat vuosina 2007-2012 osoittaneet keskimäärin 71% yksityistä rahoitusta. Sen sijaan muiden toimintalinjojen hankkeissa yritykset ovat osallisina kehittämistoimenpiteissä. Toimintalinja 2 pitää sisällään useita eri hankkeita, jotka keskittyvät yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, kuten esimerkiksi verkostoitumisen tai vientiosaamisen kehittämiseen. Toimintalinjan 3 hankkeisiin osallistuneet yritykset ovat monesti osallistuneet matkailuhankkeisiin sekä ympäristö- vesihuollon kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Näiden hankkeiden tuloksena syntyvät mahdolliset yritysten investoinnit eivät näy hankkeen yritysrahoitusosuutena. Tällaisia ovat esimerkiksi vesihuollon investoinnit, joiden yhteydessä yritykset tekevät omia investointejaan. ESR:n eri toimintalinjoilla yritykset ovat mukana erilaisissa koulutuksissa sekä esimerkiksi tarjoamalla harjoittelu- ja työpaikkoja ESR:n toimintalinjan 2 työllisyyshankkeiden osallistujille.
MYR 15.5.2013 9 Taulukko 8. 20 aktiivisinta hankkeisiin osallistunutta yritystä EAKR ESR tl 1 tl2 tl3 tl 1 tl 2 tl 3 tl4 yhteensä Arcusys Oy 5 6 9 1 1 22 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa 7 2 1 8 3 1 22 Nanocomp Oy 2 7 7 5 21 Outokummun metalli Oy 1 7 7 1 3 1 20 Joptek Composites Oy 3 7 5 1 2 1 19 Kesla Oyj 1 6 5 1 5 1 19 Kit-Sell Oy 10 4 2 1 2 19 Tulikivi Oyj 9 2 7 1 19 Abloy Oy 8 4 2 4 18 Firotec Oy 2 6 5 1 3 17 Hoitokoti Erika 1 6 6 1 3 17 Karelia Expert Oy 5 5 2 1 4 17 Linnunmaa Oy 2 4 7 1 3 17 MFG Components Oy 2 7 4 1 2 16 John Deere Oy 6 3 1 5 15 Kit Hydro Oy 1 8 1 3 2 15 Mzymes Oy 4 1 4 1 5 15 Okun koneistuspalvelu Oy 2 5 7 1 15 Tuuliharjun Hoiva Oy 4 1 7 3 15 BioKymppi Oy 6 4 1 3 14 Yhteensä 22 128 10 96 23 65 8 352 %Osuus kaikista 5,1 % 5,9 % 2,4 % 3,2 % 3,7 % 8,9 % 11,9 % 4,8 %
MYR 15.5.2013 10 III Itä-Suomen EAKR-ohjelma vuosina 2007-2012 3.1. Rahoitustilanne Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavan Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteena on alueen kilpailukykyä vahvistavien toimien tukeminen. Ohjelma keskittyy sekä yritystoiminnan että innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen, osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. Ohjelmaa koordinoi alueella Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Muita rahoittajaviranomaisia ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Finnvera Oyj sekä Liikennevirasto. Merkittävä osa EAKR- ja valtiontuesta Pohjois-Karjalassa ohjattiin ELY-keskuksen ja Finnvera Oyj:n kautta yritystoiminnan kehittämiseen (kuva 3). Lisäksi on rahoitettu muun muassa yritysten toimintaympäristöjen ja edellytysten vahvistamista, osaamiskeskittymien luomista, maakunnan markkinointia, saavutettavuutta ja palvelurakenteen kehittämistä. Merkittävimpiä hanketoteuttajia ohjelmakauden alkuvuosina ovat olleet Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, seudulliset kehittämisyhtiöt, Joensuun Tiedepuisto ja Liikennevirasto. Myös järjestöt ja yhdistykset ovat kulttuurin, liikunnan ja urheilun aloilla toteuttaneet onnistuneita hankkeita. 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 Tekes Maakuntaliitto Liikennevirasto ELY-keskus 20 000 000 10 000 000 0 TL 1 TL 2 TL 3 Kuva 3. EAKR: Varattu EU ja valtion tuki toimintalinjoittain ja viranomaisittain Pohjois-Karjalassa tilanne 3.4.2013. Ei sisällä teknistä tukea eikä Finnveran tietoja. Hankerahoituksesta päätetään EU-ohjelmien, kansallisten päätösten, seurantakomitean hyväksymien valintakriteerien, maakuntaohjelman POKAT 2014 sekä maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Hankevalinnoissa varmistetaan ohjelman edellyttämien teemojen kattavuus. EAKR-ohjelman ydinindikaattorit muodostuvat työpaikkatavoitteista ja yritystoiminnan kasvun tavoitteesta. Lisäksi seurataan Lissabonin strategian toteutumista menoluokittain toteutuneen rahoituksen mukaisesti sekä tasa-arvo- ja ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuutta kaikista hankkeista. Lissabonin strategian mukaan vähintään 75% toimenpideohjelman EAKR-rahoituksesta tulee kohdistua yleisasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa kuvattuihin menoluokkiin (Menoluokkataulukko liite 1).
MYR 15.5.2013 11 Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa vuosien 2007-2013 myöntövaltuuksien sidonta-aste oli huhtikuussa 2013 79 % ja maksatusaste puolestaan 54,5 %. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valtuutta oli sidottu 79,2% ja maksettu 59,4%. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen valtuutta oli sidottu 85,3% ja maksettu 45,1%. Ohjelmakausi 2007-2013 on loppusuoralla ja siksi varojen kiertoon ja maksatusten vauhdittamiseen on kiinnitetty huomiota koko valtakunnan tasolla. Taulukko 9. EAKR: Itä-Suomen edistymistilanne viranomaisittain 30.4.2013. Ei sisällä Finnveran tietoja. Viranomainen Valtuus EAKR+valtio 2007-2013 (milj. ) Sidottu Sidottu (%) Maksettu Maksettu (%) Sitomatta valtuudesta Etelä-Savon liitto 40,112 34,032 84,8 % 19,972 49,8 % 6,080 Kainuun liitto 24,872 20,495 82,4 % 18,035 72,5 % 4,376 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 30,499 25,841 84,7 % 20,848 68,4 % 4,658 Pohjois-Savon liitto 58,797 45,617 77,6 % 29,694 50,5 % 13,180 Etelä-Savon ELY-keskus 85,907 65,086 75,8 % 41,744 48,6 % 20,821 Kainuun ELY-keskus 45,846 36,149 78,9 % 24,035 52,4 % 9,696 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 95,669 72,882 76,2 % 46,419 48,5 % 22,788 Pohjois-Savon ELY-keskus 119,068 85,503 71,8 % 53,974 45,3 % 33,566 Yhteensä 500,770 385,604 79,0 % 254,721 54,5 % 115,165 Valtuus: Rahoittajalle osoitettu rahoituskehys (euro) Varattu: Hankkeella varattu kokonaisrahoituskehys (euro) Sidottu: Hankkeelle päätöksillä sidottu rahoitus (euro) Maksettu: Hankkeelle toteutunut maksatus (euro) 3.2. TOIMINTALINJA 1: Yritystoiminnan kehittäminen Toimintalinja 1 keskittyy yritystoiminnan kehittämiseen, johon EAKR ja valtiontukea on Pohjois-Karjalassa osoitettu noin 54,7 miljoonaan euroa ohjelmakauden aikana. Toimintalinjan tavoitteita ovat muun muassa elinkeinopohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen, innovatiivisten ja kasvukykyisten yritysten syntyminen, yritysten kilpailukyvyn lisääminen, uusien tuotteiden ja palvelujen aikaansaaminen sekä vientikaupan kehittäminen. Finnvera Oyj:llä on keskeinen rooli uusien yritysten perustamisessa ja alkavien yritysten käynnistysvaiheen tukemisessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja sen edeltäjä Pohjois-Karjalan TE-keskus ovat vuosina 2007-2012 myöntäneet Itä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinja 1:n rahoitusta 452 yrityksen kehittämishankkeeseen yhteensä noin 54,7 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen ns. vipuvaikutus on ollut merkittävä: hankkeiden kokonaisrahoituksesta noin 71 % on ollut yksityistä rahaa. Ohjelman alkuvuosina on lisäksi osoitettu Finnvera Oyj:n käyttöön noin 3,4 miljoonaa euroa käytettäväksi lainojen korkotukena. Yritysten kehittämishankkeisiin myönnetyllä rahoituksella on arvioitu vaikutetun 1819 uuden työpaikan ja 79 uuden yrityksen syntymiseen (taulukko 10). Syntyneistä työpaikoista on naistyöpaikkoja 514 ja syntyneistä uusista yrityksistä naisyrityksiä 54 kappaletta. Ohjelman viitenä ensimmäisenä vuotena tehdyistä 455 yrityksen kehittämisavustuspäätöksestä 161 on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Ympäristöpositiivisten yrityshankkeiden saama tukisumma, noin 18 miljoonaa euroa, on 31 % toimintalinja 1 hankkeiden tukemiseen tuona ajanjaksona myönnetyistä varoista. Myöntöperusteen mukaan eniten avustusta myönnettiin uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon, noin 24,9 miljoonaa euroa. Alueen yritystoiminnan monipuolistamiseen tai vahvistamiseen osoitettiin 15,8 miljoonaa euroa sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen 8,3 miljoonaa.
MYR 15.5.2013 12 Taulukko 10. Ohjelmakauden aikana yritysten kehittämishankkeisiin myönnetty rahoitus sekä syntyneet työpaikat ja uudet yritykset. 2007-2012 Hankkeen perustiedot Myöntöperuste Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen Hanke Avustus Yksityinen Hyväks. rahoitus kust. kpl euro euro euro Uudet työpaikat yhteensä Uudet Yritykset 239 24 936 679 62 292 805 87 288 715 773 14 97 15 758 280 41 353 063 57 123 945 567 8 Uuden yritystoiminnan syntyminen 63 8 279 963 20 061 280 28 353 170 331 52 Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 47 5 274 539 11 575 428 16 857 067 118 2 Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 2 201 492 337 603 539 095 16 2 Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 3 181 470 761 643 943 113 13 1 Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta 1 28 120 63 246 92 530 1 Kaikki yhteensä 452 54 660 543 136 445 068 191 197 635 1 819 79 Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi toimintalinja 1:n mukaista rahoitusta vuonna 2012 maakunnan yrityksille noin 9,1 miljoonaa euroa 57 yritysten kehittämishankkeeseen (taulukko 11). Myönnetyllä rahoituksella on myötävaikutettu 237 uuden työpaikan syntymiseen sekä 4 uuden yrityksen käynnistymiseen. Sekä kappale- että euromääräisesti enemmistö rahoitetuista hankkeista oli sellaisia, joissa pääpaino oli kehittämisessä tai kehittämisosio oli hankkeessa mukana. kpl kpl Taulukko 11. Vuoden 2012 aikana yritysten kehittämishankkeisiin myönnetty rahoitus sekä syntyneet työpaikat ja uudet yritykset. 2012 Hankkeen perustiedot Uudet työpaikat yhteensä Uudet Yritykset Projektityyppi Hanke Avustus Hyväks. kust. kpl kpl kpl euro euro Investointiprojekti 12 1 433 680 4 219 764 39 3 Sekä investointi- että kehittämisprojekti 31 6 662 967 21 004 338 154 2 Kehittämisprojekti 14 978 640 1 957 290 44 1 Kaikki yhteensä 57 9 075 287 27 181 392 237 6 Toimialoista vuoden 2012 myöntöpäätöksistä nousevat esiin metalli- ja elintarvitetuotteiden valmistus. Näiden kahden toimialan yhteenlaskettu osuus ELY-keskuksen tekemistä toimintalinja 1:n myöntöpäätöksistä oli noin 54 %. Kolmanneksi eniten avustusta myönnettiin muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen, noin 10 % kokonaispotista kohdistui tälle toimialalle. Vuonna 2012 Kaikki rahoituspäätökset kohdistuivat pk-yrityksiin, joissa mikro- ja pienyritysten saama osuus oli 75 %. Vuoden 2012 suurin yksittäinen avustuspäätös kohdistui Suomen Levyprofiilille (n. 0,8 milj. ). Yli 0,3 miljoonan euron avustuspäätöksen saivat lisäksi Joensuun CNC-machining Oy (n. 0,69 milj. ), Okun Koneistuspalvelu Oy (n. 0,46 milj. ), Karelian Lihajaloste Oy (n. 0,36 milj. ) ja Kesmac Oy (n. 0,36 milj. ) Vuosien 2007-2012 välillä 63 % myönnetystä rahoituksesta on kohdistunut teollisuusyrityksille noin 36,8 miljoonaa euroa 240:lle eri hankkeelle. Kaivostoimintaan ja louhintaan on kohdistunut noin 8 % ja rahoitusja vakuutustoimintaan on kohdistunut noin 6 % rahoituksesta. Muiden toimialojen osuus jäänyt alle 5 % myönnetystä rahoituksesta, kuten kuvasta 4 näkyy.
MYR 15.5.2013 13 Kaivostoiminta ja louhinta 8 % Teollisuus 63 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 6 % Tukku- ja vähittäiskauppa 4 % Informaatio ja viestintä 4 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 4 % Rakentaminen 4 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 % Vesi-, ja jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 % Taiteet, viihde ja virkistys Muu 1 % 2 % Kiinteistöalan toiminta 1 % Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1 % Kuljetus ja varastointi 0 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kunta/kunnan 0 omistama % kiinteistöyhtiö Muu palvelutoiminta 0 % 0 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus 0 % 0 % Kuva 4. Myönnetty rahoitus toimialoittain 2007-2012 Teollisuuden toimialoista nousee esiin metallituotteiden valmistus, johon kohdistui 30 % ja 11,1 miljoonaa euroa teollisuusyrityksiin kohdistuneesta myönnetystä rahoituksesta. Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (8,6 milj. ) ja Sahatavaran sekä puu ja korkkituotteiden valmistus (4,2 milj. ). 30 Muiden kulkuneuvojen 31 Huonekalujen valmistus valmistus 2 % 0 % 29 Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus 0 % 32 Muu valmistus 2 % 10 Elintarvikkeiden valmistus 10 % 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 0 % 11 Juomien valmistus 0 % 13 Tekstiilien valmistus 3 % 14 Vaatteiden valmistus 0 % 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 0 % 27 Sähkölaitteiden valmistus 4 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 23 % 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 12 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 1 % 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 0 % 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 5 % 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 2 % 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 30 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 4 % 24 Metallien jalostus 1 % Kuva 5. Myönnetty rahoitus teollisuustoimialoittain 2007-2012.
MYR 15.5.2013 14 3.3. TOIMINTALINJAT 2 ja 3 Euroopan aluekehitysrahaston toimintalinjat 2 ja 3 poikkeavat toimintalinjasta 1:stä siinä, että kehittäminen tapahtuu suorien tukien sijaan kehittämishankkeiden kautta. Kehittämishankkeilla ja investoinneilla edistetään Innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista sekä vahvistetaan ja kehitetään alueiden osaamisrakenteita, saavutettavuutta ja toimintaympäristöjä. Toimintalinjan 2 tavoitteita tällä ohjelmakaudella ovat muun muassa kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien luominen ja kehittäminen, liiketoimintaverkostojen vahvistaminen, tutkimus- ja oppilaitosten t&k-toiminnan lisääminen sekä yritystoiminnan toimintaedellytysten lisääminen. Toimintalinjan 3 tavoitteena on Itä-Suomen saavutettavuuden parantaminen liikenneyhteyksien ja logististen järjestelmien toimivuutta parantamalla, viestintäpalvelujen tasa-arvoinen saatavuuden edistäminen, palvelurakenteen kehittäminen harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja ikääntyvän väestön tarpeet huomioiden sekä alueen vetovoiman lisääminen huolehtimalla hyvästä ympäristöstä. 3.3.1. Kehittämishankkeiden klusteripohjainen tarkastelu Osiossa tarkastellaan Maakuntaliiton, ELY-keskuksen ja Tekesin rahoittamia toimintalinjojen 2 ja 3 kehittämishankkeita klusteripohjaisen tarkastelun kautta. Klusterijaottelu perustuu Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2014 painopistealoihin. Useat hankkeet toimivat kuitenkin käytännössä eri klustereiden rajapinnoilla, jolloin niiden rajaaminen tiettyihin klustereihin ei aina ole ongelmatonta. Klusterijako ei perustu hanketoimijoiden ilmoittamiin tietoihin, vaan se on laadittu erikseen tätä arviointia varten. Kuvioissa ja taulukoissa esiintyvät rahoitustiedot perustuvat hankkeille varattuun EU ja valtion tukeen (lähde: Eura2007) ja mukana on niin päättyneiden kuin käynnissä olevien hankkeiden tiedot. Hankkeisiin varattu kokonaisrahoitus (EU ja valtio + muu julkinen ja yksityinen rahoitus) on kuitenkin tätä suurempi. 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Kuva 6. Toimintalinjojen jakautuminen klustereittain. TL 2 TL 3
MYR 15.5.2013 15 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Kuva 7. Viranomaisjako klustereittain ELY-keskus Maakuntaliitto Tekes 35 30 25 20 15 9 21 7 19 10 5 0 9 4 14 2 3 5 6 5 4 1 1 1 1 4 6 6 10 14 12 ELY-keskus Maakuntaliitto Tekes Kuva 8. Hankemäärät viranomaisittain ja klustereittain.
MYR 15.5.2013 16 35 30 25 7 20 15 10 5 0 1 5 1 10 2 2 1 26 14 6 1 7 3 5 1 6 1 5 4 3 1 1 2 1 11 4 5 3 1 3 4 6 3 3 2 1 Elinkeinoyhtiö Koulutus- ja tutkimusorganisaatio Kunta Maakuntaliitto Muu viranom. Yhdistys/säätiö Yritys Kuva 9. Hankemäärät toimijoittain 35 30 25 20 15 21 15 29 10 5 0 18 3 1 5 6 9 8 6 12 2 1 3 2 2 3 4 2 12 OKM STM TEM Kuva 10. Hankemäärät ministeriöittäin
MYR 15.5.2013 17 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Projektiin mukaan tulleiden yritysten lukumäärä Projektiin mukaan tulleiden muiden organisaatioiden lukumäärä Kuva 11. Hankkeisiin osallistuneiden yritysten ja organisaatioiden lukumäärä Taulukko 12. Rahoituskaudella käynnissä olevat ja päättyneet hankkeet klustereittain. Klusteri Käynnissä Päättynyt Yhteensä EU ja valtion tuki yhteensä Yritysten toimintaympäristön kehittäminen 2 16 18 6 123 179 Teknologiateollisuus 1 3 4 1 956252 Materiaaliteknologia ja optiikka 10 16 26 17 213 492 Metsäbiotalous 9 12 21 6 247885 ICT ja tietoyhteiskunta 4 7 11 3 708 996 Kivi ja kaivannais 2 6 8 2 866 585 Muu koulutus ja osaaminen 3 2 5 1 228 390 Vetovoima 1 3 4 3 247 019 Kulttuuri Matkailu Hyvinvointi Ympäristöalan hankkeet Kaikki yhteensä 12 12 2 512 826 13 16 29 6 754 644 6 8 14 3 278 679 4 8 12 3 721 800 55 109 164 58 859 747
MYR 15.5.2013 18 3.3.2 Klusterit Alle on koottu 31.12.2012 mennessä päättyneiden hankkeiden tietoja klustereittain. Hankkeiden toimenpiteet ovat kohdistuneet muun muassa elinkeinojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen parantamiseen, kivi- ja kaivannaisalan kehittämiseen, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, bioenergian käyttöönoton edistämiseen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen monipuolistamiseen ja vahvistamiseen. Maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden summat perustuvat toteutuneeseen rahoitukseen ja Tekesin hankkeiden osalta myönnettyyn rahoitukseen. YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN Elinkeinojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen parantamiseen kohdistuvat hankkeet ja kasvuohjelmat. Taulukko 13. Päättyneet yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen kohdistuneet hankkeet. Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Taitotuote Maakuntaliitto 2 Taito Pohjois-Karjala ry 111 160 PK-yritysten kehitysklinikka Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun 504 000 Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma Maakuntaliitto 2 Elinkeinoyhtiöiden yhteishanke 699 610 Arppen jäljillä - uutta yritystoimintaa Keski-Karjalaan Maakuntaliitto 2 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI 250 403 Oy Yritysten tuotannollisten kehittämistoimintojen Maakuntaliitto 2 Joensuun Tiedepuisto Oy 422 425 aktivointihanke TUKEA 2007-2010 Carelian Business Booster -kasvuohjelman emohanke CBB- Maakuntaliitto 2 Elinkeinoyhtiöiden yhteishanke 1 271 723 EMO Teollisuusyritysten hautomoverkostot Maakuntaliitto 2 Elinkeinoyhtiöiden yhteishanke 885 304 HYRRÄ - Pohjois-Karjalan hyvinvointialan yrittäjyyden Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun 492 635 kasvuohjelma Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun Tiedepuiston 4. rakennusvaihe, laajennushanke ELY-keskus 2 Joensuun Tiedepuisto Oy 1 600 000 Hoivapalveluyritysten toiminnan kehittäminen ELY-keskus 2 Joensuun Tiedepuisto Oy 336 000 informaatiotekniikan avulla. Sähköisen liiketoimintaympäristön kehittäminen ELY-keskus 2 Karelia Expert Oy 143 400 Toimintasuunnitelman ja kehittämislinjausten laatiminen ELY-keskus 2 Karelia Expert Oy 28 700 Ilomantsin kunnan alueella. Teollisuushallin rakentaminen voimakkaassa kasvussa ELY-keskus 2 Lipertek Oy 384 910 olevalle mikroyritykselle Matkailutoimen strateginen kehittäminen ELY-keskus 2 Outokummun kaupunki 33 191 Yritysyhteistyön käynnistäminen ELY-keskus 2 Pielisen matkailuyrittäjät ry 46 605 Tavoitteena luoda seutukuntaan PLM-palvelukonsepti, joka tukee tuotannollisten pk-yritysten koko tuotteiden elinkaaren hallintaa. Toimintaedellytysten parantaminen ja verkostoitumisen vahvistaminen Hankkeiden vaikuttavuus: ELY-keskus 2 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu ELY-keskus 2 Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry Pääosaa elinkeinojen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa ovat näytelleet maakunnan elinkeinoyhtiöt. Monet hankkeista ovat olleet seudullisten elinkeinoyhtiöiden yhdessä toteuttamia. Hankkeilla on tuettu merkittävästi yritysten toimintaympäristöjä ja yrityksille suunnattuja palveluja sekä kehitetty yrityshautomotoimintaa. Venäjälle suuntautuvasta liiketoiminnasta kiinnostuneiden yritysten verkostoitumista edistettiin, Venäjätoimintoja koottiin yhteen ja luotiin keskusteleva foorumi toimijoille. Toiminnat on pyritty vakiinnuttamaan organisaation varsinaiseen toimintaan uusien toimintamallien myötä. 326 891 41 528
MYR 15.5.2013 19 Hyrrä-hankkeesse avattiin hoivayrittäjyyden markkinoita Pohjois-Karjalassa (mm. palveluseteli ja valtakunnalliset messut) sekä edistettiin palvelurakennemuutokseen valmistautumista kuntien ja hoivayritysten kanssa yhteistyössä. Pääosassa ELY-keskuksen rahoittamia hankkeita on kehitetty maakunnan yritysten toimintaympäristöä ja/tai rakennettu tiloja pk-yritysten käyttöön. Suurin yksittäinen tukipäätös, 1,6 miljoonaa euroa, on myönnetty Joensuun Tiedepuisto Oy:lle tiedepuiston 4. vaiheen rakentamiseen. Muita tuensaajia ovat olleet Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Lipertek Oy, Outokummun kaupunki, Pielisen Matkailuyrittäjät ry, Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu sekä Taito Pohjois-Karjala ry. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuus-klusteriin on koottu hankkeita, joiden kehittämistoimenpiteet edistävät maakunnan muovi- ja metalliteollisuuden osaamisen ja yritystoiminnan kehittämistä. Taulukko 14. Päättyneet teknologiateollisuuden hankkeet Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Tuloksia alihankintamessuilta (Alma) Maakuntaliitto 2 Joensuun Tiedepuisto Oy 134 422 Keski-Karjalan Innopaja, hitsaamon Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan investointihanke koulutuskuntayhtymä 362 330 Keski-Karjalan Innopaja, koneistamon ELY-keskus 2 Pohjois-Karjalan investointihanke koulutuskuntayhtymä 364 000 Hankkeiden vaikuttavuus: Hankkeilla vahvistettiin maakunnan metalliosaamista sekä luotiin yrityskuvaa Pohjois-Karjalasta monipuolisena, vetovoimaisena ja merkittävänä teollisena toimintaympäristönä. Keski-Karjalaan on luotu vahva kone- ja metalliosaamisen koulutusympäristö, joka toimii samalla metallialan osaamista tukevana testaus- ja kehitysyksikkönä. Innopajassa testataan ja kokeillaan uusia markkinalähtöisiä liiketoimintakonsepteja, tuotteita ja palveluja sekä kehitetään niiden tuotantomenetelmiä yhteistyössä alan yritysten, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Muovi- metallialan yritysten kehittämiseen tähtääviä hankkeita on paljon myös osana muita klustereita. Esimerkiksi yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen klusterissa on lukuisia hankkeita, joiden toimenpiteet kohdistuvat laajalti kaikkiin maakunnan teollisuusyrityksiin, joista suuri osa on muovi- ja metallialan yrityksiä. Myös metsäbiotalouteen sekä materiaaliteknologiaan ja optiikkaan on lukuisia rajapintoja. Vuonna 2012 päättyneet hankkeet: Keski-Karjalan Innopaja, hitsaamon investointihankkeessa ja Keski-Karjalan Innopaja, koneistamon investointihankkeessa kehitettiin maakunnallisen kone- ja metallialan koulutusta kokonaisuutena oppilaitosten erikoistumiseen, seutukuntakohtaiseen tarpeeseen ja työnjakoon perustuen. Nykyaikaistetut oppimisympäristöt (hitsaamo sekä koneistamo, hydrauliikka ja pneumatiikka) palvelevat jatkossa sekä seutukunnan yritysten tuotantojen kehitys- ja testausympäristönä että työntekijöiden koulutusympäristöinä. Koulutuksella varmistetaan seutukuntakohtainen työvoimatarve. MATERIAALITEKNOLOGIA JA OPTIIKKA
MYR 15.5.2013 20 Materiaaliteknologian ja optiikan korkean osaamisen ja teknologian kehittämiseen kohdistuneet hankkeet. Taulukko 15. Materiaaliteknologian ja optiikan päättyneet hankkeet. Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki InFotonics Center Joensuu - palvelutoiminnan Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto 350 000 kehittäminen UPU - Ultra Precision Unit - Nanotyöstökeskus Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan 500 000 ammattikorkeakoulu Kemian huippututkimuksen toimintaympäristön Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto 599 927 kehittämishanke 3D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Joensuun Yliopisto 1 253 000 Hiloihin perustuvat integroidut Tekes 2 Joensuun Yliopisto 377 400 polarisaatiokomponentit Biomeettiset nanopinnoitteet ja nanokomponentit Tekes 2 Joensuun Yliopisto 1 050 000 3D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Joensuun Yliopisto 680 000 Uudet hiilirakenteet kylmäkatodeina Tekes 2 Joensuun Yliopisto 410 000 Materials Innovatonbs Tekes 2 Joensuun Yliopisto 1 680 000 Haudatut elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet Tekes 2 Joensuun Yliopisto 340 000 3D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Pohjois-Karjalan 1 200 000 ammattikorkeakoulu Muovi-vuolukivikomposiitin kehittäminen Tekes 2 Pohjois-Karjalan 113 000 ammattikorkeakoulu Haudatut elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet Tekes 2 Pohjois-Karjalan 340 000 ammattikorkeakoulu Ledtrix - Ledteknologian osaamispankki Tekes 2 Pohjois-Karjalan 405 600 ammattikorkeakoulu 3D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Pohjois-Karjalan 285 000 ammattikorkeakoulu Infrapuna- ja spektrikuvaus lääketieteellisissä Tekes 2 Joensuun Yliopisto 240 000 sovelluksissa Atomikerroskasvatuslaitteiston ja höyrystimen hankinta, ALD-EVA Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto 506 135 Hankkeiden vaikuttavuus: Hankkeet ovat olleet kriittinen osatekijä pohjoiskarjalaisen huippuosaamisen luomiseksi materiaaliteknologiassa. Huippututkimuksen kontribuutio on alueen yritystoiminnalle tärkeä, ei ehkä määrällisesti mutta osaamispohjan vahvistamisen ja pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta. Investointihankkeiden mahdollistama on muodostettu Itä-Suomen Yliopistoon Sib-labs vuonna 2011, kun BioMater-keskus, Infotonics Center ja SMARC yhdistyivät. Materiaaliteknologiassa ja optiikassa on poikkeuksellisen paljon rajapintoja myös muihin klustereihin sekä yrityksiin. Hankkeiden mahdollistamia laite- ja osaamiskeskuksia voidaan yhtälailla hyödyntää metsäbiotalouden, lääketieteen ja teollisuuden puolella. Tärkeänä osana hankkeita on myös ollut huomion kiinnittäminen tutkimuksen soveltamiseksi patenteiksi, tuotanto-osaamiseksi sekä uusiksi yrityksiksi. Hankkeilla on rakennettu Joensuusta materiaaliteknologian ja -osaamisen kärkialuetta niin kansallisesti kuin jopa maailmanlaajuisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä on japanilaisen Olympoksen päätös Joensuuhun mahdollisesti sijoittuvasta tutkimuskeskuksesta. Esimerkkinä mainittakoon myös kontiolahtelaisen, yliopiston fysiikanlaitokselta lähtöisin olevan Nanocomp Oy:n kansainvälinen läpimurto, jonka mahdollistamisessa hankkeilla tehdyillä hankinnoilla on ollut suuri merkitys. Vuonna 2012 päättyneet hankkeet: Vuonna 2012 päättyi kaksi TEKES rahoittamaa hanketta: Infrapuna- ja spektrikuvaus lääketieteellisissä sovelluksissa sekä Atomikerroskasvatuslaitteiston ja höyrystimen hankinta, ALD-EVA hanke, jossa toteutettiin ALD- ja höyrystinlaitehankinnat. Jatkossa laitteet ovat osa Itä-Suomen yliopiston Fysiikan ja matematiikan laitoksen
MYR 15.5.2013 21 puhdastilalaboratorion laitekantaa ja niitä tullaan hyödyntämään laitoksen fotoniikan tutkimustoiminnassa ja tuotekehitysprojekteissa. KIVI- JA KAIVANNAISALA Kivi- ja kaivannaisalaan kehittämiseen kohdistuneet hankkeet. Taulukko 16. Kivi- ja kaivannaisteollisuuden kehittämiseen kohdistuneet päättyneet hankkeet. Projektin nimi Viranomainen T L Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Kaivannaisteollisuuden osaamispalvelut - Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan 316 804 investointihanke koulutuskuntayhtymä POHJOIS-KARJALAN KOVANKIVEN TEOLLISUUDEN Maakuntaliitto 2 Geologian tutkimuskeskus, Itä- 116 278 KEHITTÄMISHANKE, KOVAKIVI Suomen yksikkö Pohjois-Karjalan maakunnan kiviohjelma, MAKI Maakuntaliitto 2 Stone Pole Oy 104 650 ProKaivos Maakuntaliitto 2 Pielisen Karjalan 910 853 kehittämiskeskus PIKES Oy VUKE / VUOLUKIVILAJIEN OMINAISUUDET JA Tekes 2 Geologian tutkimuskeskus 345 000 LUOKITUSMENETELMÄT, VUOLU Vuolukiven materiaaliominaisuudet Tekes 2 Oulun yliopisto 359 000 Hankkeiden vaikuttavuus Kivi- ja kaivannaisteollisuuden hankkeissa on luotu laaja, myös maakunnan rajojen ulkopuolelle ulottuva alan toimijoiden verkosto, josta hyötyvät myös välilliset kohderyhmät palveluntuottajina. Hankkeiden avulla on maakunnan aluekehityksen nousevien toimialojen toimintaan saatu monia kansainvälisiä toimijoita. Hankkeissa syntyi myös ainutlaatuisia toimintamalleja (Kovakivi ja ProKaivos), joita kopioidaan muualle maahan. Nousevien toimialojen kuten kaivannaisalan ja bioenergia-alan tukeminen ollut mahdollista ohjelmatyössä, vaikka niillä ei ole valmiita kansallisia rahoitusmekanismeja. Hanke toi valoa tunnelin päähän syrjäisille alueille ja nosti niiden elinvoimaisuutta. Erilaisilla selvityksillä ja alan strategialla on luotu pohjaa uudelle yritystoiminnalle. Paikallisesti luonnonvaroihin ja niiden käyttöön sidoksissa olevat hankkeet ovat olleet erityisen tärkeitä. Vuonna 2012 päättyneet hankkeet: Vuonna 2012 päättyi kaksi TEKESin rahoittamaa hanketta: VUKE / Vuolukivilajien ominaisuudet ja luokitusmenetelmät VUOLU sekä Vuolukiven materiaaliominaisuudet. METSÄBIOTALOUS Metsäbiotaloushankkeissa edistetään metsä-, energia-, kemian-, teknologia- ja puurakennusalan osaamisen ja teollisuuden kehittymistä. Taulukko 17. Metsäbiotalouteen liittyneet päättyneet hankkeet Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan 137 492 ammattikorkeakoulu Luonnonvarojen kestävän käytön tehostaminen ja Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto 400 000 innovaatiot Mekrijärven bioenergian tutkimus- ja kehitysympäristö Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto 576 514 Wenet itäsuomalaiseksi puuenergiaverkostoksi - toiminnan laajentaminen ja vakiinnuttaminen (Wenet 2) Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 155 664
MYR 15.5.2013 22 Prosessiteollisuuden koulutuskeskus, Prosessimo Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 289 870 Ylimaakunnallisella yhteistyöllä potkua kestävien Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun 313 958 energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen - Wenet Centre Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä - painopisteenä tutkimus Tekes 2 Metsäntutkimuslaitos 482 800 ja liiketoimintamahdollisuudet Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä- painopisteenä tutkimus Tekes 2 Helsingin yliopisto 104 975 ja liiketoimintamahdollisuudet Laserkeilauksen ja ilmakuvien käyttö metsävarojen puu- ja Tekes 2 Joensuun Yliopisto 226 750 puutavaralajeittaisessa inventoinnissa Metsänhoitotöiden koneellistaminen, investointihanke Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan 419 100 koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Maakuntaliitto 2 Puhas Oy 271 000 Koivunmahlan keräysverkoston kehittämishanke Maakuntaliitto 2 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy Hankkeiden vaikuttavuus: Klusterin kehittämishankkeet ovat kohdistuneet puun hyödyntämisen koko elinkaareen puuvarojen inventoinnista, korjuusta ja kuljetuksesta lähtien päätyen lopputuotteisiin niin bioenergian, puurakentamisen kuin komposiittimateriaalien osalta. Toteutettujen hankkeiden (ml. muiden ohjelmien ja rahoittajien) tuloksena on käynnistetty pysyvä kehittämisfoorumitoiminta ammattikorkeakoulun ja yritysten kesken. Maakunnallisena synnytettyä puuenergia-alan verkostoa on levitetty Itä-Suomen muihin maakuntiin. Kansallisesti ollaan rakentamassa verkostoa bioenergiahankkeiden koordinoimiseksi sekä kuluttajien energianeuvonnan järjestämiseksi. Sektorin pitkäjänteinen kehitystyö näkyy muun muassa siinä, että Fortum päätti vuonna 2012 sijoittaa uuden pyrolyysiöljylaitoksensa maakuntaan. Vuoden 2012 päättyneet hankkeet: Prosessiteollisuuden koulutuskeskus, Prosessimo projektissa rakennettiin uudet modifioidut oppimistilat Lieksaan. Oppimisympäristö palvelee myös laajemmin alan yritysten tuotantojen kehitys- ja testausympäristönä ja työntekijöiden koulutusympäristönä. Rakennetussa oppimisympäristössä voidaan kouluttaa moniosaajia prosessiteollisuuden tarpeisiin ja siten tukea työllisyyttä ja yritysten kasvua. Metsänhoitotöiden koneellistaminen investointihankkeessa kehitettiin maakunnan metsäalan osaamista investoimalla Valtimon ammattioppilaitokseen opiskelu- ja opetusympäristö, joka mahdollistaa ammattityövoiman, suunnittelijoiden ja työnjohdon kouluttamisen, työelämän ja opetuksen yhteistoiminnan lisäämisen sekä ajankohtaisen tutkimustiedon hankinnan uusista laitteista ja menetelmistä. Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa luotiin edellytyksiä liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun aloittamiseksi Pohjois-Karjalassa laatimalla teknilliset ja taloudelliset selvitykset kolmelle tuotantopaikalle ja neljälle tankkausasemalle maakunnan alueella. Liikennebiokaasuverkoston kehitystyö jatkuu Pro Agrian erillisessä hankkeessa. Koivunmahlan keräysverkoston kehittämishankkeessa luotiin ammattimainen koivumahlan keräysverkosto sekä kehitettiin uusi ja vaihtoehtoinen tulonmuodostusmalli maaseudulle, laadittiin koivumahlalle greidaus eli laatuluokituskriteeristö ja luotiin koivumahlan keräystä tukeva laatujärjestelmä. Hankkeen aikana testattiin erilaisia jatkojalostusmenetelmiä ja mahlapohjaisia tuotteita. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön avulla luotiin hyvä yhteistyöpohja tulevien tutkimustarpeiden selvittämiseksi. 269 500