MASALAN OSAYLEISKAAVA MASABY DELGENERALPLAN

LIITE 1 Osayleiskaavakartta 1:6000, A3 pienennös

Kirkkonummi Kyrkslätt MASALAN OSAYLEISKAAVA MASABY DELGENERALPLAN OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER A ASUNTOALUE. Alueelle saa sijoittaa kerrostaloja, rivitaloja, pientaloja ja erillispientaloja. Aluemerkintä sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluita, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. BOSTADSOMRÅDE. På området är det tillåtet att bygga flervåningshus, radhus, småhus och fristående småhus. Områdesbeteckningen omfattar även offentlig och privat sektor som är nödvändig för boende, interna trafikleder, parkeringsområden, rekreations- och parkområden för områdets invånare samt områden för samhällsteknisk försörjning. AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Aluemerkintä sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluita, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. BOSTADSOMRÅDE DOMINERAT AV FRISTÅENDE SMÅHUS. Områdesbeteckningen omfattar även offentlig och privat sektor som är nödvändig för boende, interna trafikleder, parkeringsområden, rekreations- och parkområden för områdets invånare samt områden för samhällsteknisk försörjning. AO/nro ERILLISPIENTALOJEN ASUNTOALUE. Alueelle saa sijoittaa yksiasuntoisia erillispientaloja. Merkinnän numero (/nro) ilmoittaa rakennuspaikkojen enimmäislukumäärän alueella. Rakentamisessa noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Alueiden rakennuspaikkojen lukumäärät (nro) perustuvat kunnanvaltuuston hyväksymän Kirkkonummen yleiskaavan 2020 ( 2) mukaiseen kantatilojen rakennusoikeuslaskelmaan. BOSTADSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS. På området är det tillåtet att bygga fristående småhus med en bostad. Siffrn i beteckningen (/nro) anger det största tillåtna antalet byggplatser på området.vid byggandet iakttas bestämmelserna i byggnadsordningen. Antalet byggplatser på områdena (nr) grundar sig på byggnadsrättkalkylen för stamlägenheter som avses i Kyrkslätts generalplan 2020 ( 2) som godkänts av kommunfullmäktige. AO/2 AP AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa maatilan asuin- ja talousrakennuksia sekä maatila- ja hevostaloutta palvelevia rakennuksia sekä näihin liittyviä sivuelinkeinoja palvelevia rakennuksia. OMRÅDE FÖR LANTBRUKSLÄGENHETERS DRIFTSCENTRUM. På området är det tillåtet att bygga bostads- och ekonomibyggnader på lantbrukslägenhet samt byggnader för lantbruk och hästhållning och anknytande binäringar.

AO/3 C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Merkinnällä osoitettavalla alueella pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne-, virkistysja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäis- tai päivittäistavarakaupan suuryksikköä. OMRÅDET FÖR CENTRUMFUNKTIONER. De huvudsakliga funktionerna i ett område som anvisas med beteckningen är service och förvaltning, centrumanpassat boende, centrumanpassade ickemiljöstörande arbetsplatsfunktioner och till dem anslutande områden för trafik, rekreation och samhällsteknisk försörjning. Det är inte tillåtet att placera en storenhet inom detalj- eller dagligvaruhandel på området. AO/4 P PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Merkinnällä on osoitettu julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alue. Alueelle saa sijoittaa asumista ensisijaisesti palvelun tuottajan omaan tarpeeseen tai tarkemmassa suunnittelussa tehdyn selvityksen perusteella. OMRÅDE FÖR SERVICE OCH FÖRVALTNING. Beteckningen anger områden för offentlig eller privat service och förvaltning. På området kan byggas bostäder i huvudsak för serviceproducentens eget behov eller enligt en utredning i samband med en mera detaljerad planering. AO/7 TP TYÖPAIKKA-ALUE. Alueelle saa sijoittaa työ- ja yritystiloja sekä toimisto- ja palvelutiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Lisäksi alueelle saa sijoittaa em. toimintaan liittyvät myymälä-, huolto- ja varastotilat. Alueelle saa rakentaa myymälätiloja enintään 20% toteutuneesta kokonaiskerrosalasta. ARBETSPLATSOMRÅDE. På området är det tillåtet att bygga arbets- och företagslokaler samt kontors- och servicelokaler som inte medför miljöstörningar. På området är det tillåtet att bygga även butiks-, service- och lagerlokaler som anknyter till ovannämnda verksamhet. Butikslokalerna får uppgå till högst 20% av den realiserade totala våningsytan. LR P RAUTATIELIIKENTEEN ALUE. OMRÅDE FÖR JÄRNVÄGSTRAFIK. EN ENERGIAHUOLLON ALUE. OMRÅDE FÖR ENERGIFÖRSÖRJNING. AO/7 TP EV VL SUOJAVIHERALUE. SKYDDSGRÖNOMRÅDE. VU SL SR RAKENNUSSUOJELUALUE. Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, puutarhataiteellisesti ja maisemakuvallisesti arvokas alue. BYGGNADSSKYDDSOMRÅDE. Ett kulturhistoriskt, arkitektoniskt, trädgårdsarkitektoniskt och i landsskapsavseende värdefullt område.

VU SL LUONNONSUOJELUALUE. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitettu tai suojeltu alue. NATURSKYDDSOMRÅDE. Område som skyddas eller avses bli skyddat med stöd av naturvårdslagen. /n NATURA 2000-VERKOSTOON KUULUVA ALUE. OMRÅDE SOM HÖR TILL NÄTVERKET NATURA 2000. CRP PALSTAVILJELYALUE. Merkinnällä on osoitettu harrastusluontoiseen viljelyyn varattavat palsta-alueet. OMRÅDE FÖR ODLING AV KOLONILOTTER. Med beteckningen har anvisats områden som skall reserveras för hobbybetonad odling på kolonilotter. RM AK MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN ALUE. Alueelle saa rakentaa kiinteistön hoidon tai valvonnan kannalta tarpeellisen asunnon. OMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM TJÄNAR TURISM. På området får också byggas en för fastighetsskötsel eller övervakning behövlig bostad. AO/8 VL LÄHIVIRKISTYSALUE. Merkinnällä on osoitettu alue, jonka pääkäyttötarkoitus on ulkoilu ja virkistys. Aluetta tulee hoitaa niin, että sen virkistysarvojen säilyminen turvataan. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia. Alueen puustoa on kehitettävä eri-ikäisenä metsikön sisällä, ellei luonnonarvojen säilyttäminen edellytä muunlaista käsittelyä. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. NÄRREKREATIONSOMRÅDE. Beteckningen anger område som huvudsakligen är avsett för friluftsliv och rekreation. Området skall skötas så, att dess rekreationsvärden tryggas. På området kan på basen av en mera detaljerad plan byggas mindre byggnader och konstruktioner som betjänar rekreation. Trädbestånd med träd av varierande ålder ska utvecklas i skogsdunkar, om inte bevarandet av naturvärdeen förutsätter andra skötselåtgärder. Landskapsförändrande jordbyggnadsarbete, trädfällning och andra åtgärder som kan jämföras med dessa kräver tillstånd på så sätt som stadgas i MBL 128. VU AP URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. Merkinnällä on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. OMRÅDE FÖR IDROTTS- OCH REKREATIONSANLÄGGNINGAR. Med beteckningen anvisas område där byggnader och konstruktioner som betjänar idrotts-, frilufts- och fritidsaktiviteter får placeras. MT RP MAATALOUSALUE. Merkinnällä on osoitettu maatalousalue, jolla saa harjoittaa maataloutta sekä maa- ja hevostalouteen liittyviä sivuelinkeinoja. Alue on säilytettävä rakentamattomana lukuun ottamatta maataloutta palvelevaa rakentamista. JORDBRUKSOMRÅDE.

JORDBRUKSOMRÅDE. Beteckningen anger jordbruksområde där man får bedriva jordbruk samt binäringar som anknyter till jordbruk och hästhållning. Området ska bevaras obebyggt med undantag för byggnader som tjänar jordbruket. MA LR MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Merkinnällä on osoitettu maatalousalue, jolla saa harjoittaa maataloutta sekä maa- ja hevostalouteen liittyviä sivuelinkeinoja siten, että alueen maisemakuvallisesti arvokkaat viljelyalueet ja niihin liittyvät metsäsaarekkeet säilyvät. Alue on säilytettävä rakentamattomana lukuun ottamatta maataloutta ja palstaviljelyä palvelevaa rakentamista. Maatalouteen ja palstaviljelyyn liittyvä rakentaminen on sijoitettava siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. LANDSKAPSMÄSSIGT VÄRDEFULLT ÅKEROMRÅDE. Beteckningen anger jordbruksområde där man får bedriva jordbruk samt binäringar som anknyter till jordbruk och hästhållning så att de för landskapsbilden värdefulla odlingsområdena med skogsdungar bevaras. Området ska bevaras obebyggt med undantag för byggnader som tjänar jordbruket och parcellodlingen. Byggnader som tjänar jordbruket och parcellodlingen ska placeras så att de inte stänger öppna vyer. RMM MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE. MU/eko EH MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Alueelle on sallittua rakentaa ulkoilureittejä. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE MED SÄRSKILT BEHOV AV ATT STYRA FRILUFTSLIV. Friluftsleder får anläggas i området. På området får uppföras byggnader och anläggningar för jord- och skogsbruksändamål. MU/eko MY EH MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alueelle on sallittua rakentaa ulkoilureittejä siten, että ympäristöarvoja ei vaaranneta. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Alueella on kielletty maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentaminen ja avohakkuut. JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE MED SÄRSKILDA MILJÖVÄRDEN. Friluftsleder får anläggas i området så, att miljövärden inte riskeras. Landskapsförändrande jordbyggnadsarbete, trädfällning och andra åtgärder som kan jämföras med dessa kräver tillstånd på så sätt som stadgas i MBL 128. I området är det förbjudet att uppföra byggnader för jord- och skogsbruk samt att utföra kalavverkning av skog. /eko SEUDULLISESTI MERKITTÄVÄ EKOLOGINEN VÄYLÄ. Merkinnällä on osoitettu väylä, jonka toimivuus on turvattava. Se on toteutettava tavalla, joka turvaa eläinten liikkumismahdollisuudet. Alueen puustoa on kehitettävä eri-ikäisenä metsän sisällä, ellei luontoarvojen säilyttäminen edellytä muunlaista käsittelyä. Alueella voidaan harjoittaa metsätaloutta. Ulkoilureittejä lukuun ottamatta muu rakentaminen alueella on kielletty. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava toimenpide on luvanvaraista siten, kuin MRL 128 :ssä on säädetty.

REGIONAL BETYDELSEFULL EGOLOGISK KORRIDOR. Med beteckningen anvisas en led vars funktion ska tryggas. Den ska anläggas så att den tryggar djurens möjligheter att röra sig. Trädbestånd med träd av varierande ålder ska utvecklas i skogen, om inte bevarandet av naturvärden förutsätter andra skötselåtgårder. Det är tillåtet att bedriva skogsbruk på området. På området är det förbjudet att anlägga annat än friluftsrutter. Landskapsförändrande jordbyggnadsarbete, trädfällning och andra åtgärder som kan jämföras med dessa kräver tillstånd på så sätt som stadgas i MBL 128. /s ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, rakenteet ja viherympäristö tulee säilyttää. Alueen ympäristön maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo tulee ottaa huomioon rakentamisessa. OMRÅDE DÄR MILJÖN SKALL BEVARAS. Områdets kulturhistoriskt värdefulla byggnader, konstruktionen och den gröna miljön skall bevaras. Områdets landskaplig och kulturhistorisk värde bör iaktas i byggande. EV W VESIALUE. VATTENOMRÅDE. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA DELGENERALPLANEOMRÅDETS GRÄNS KATU- TAI TIEALUE. Jalankulku- ja pyörätien sijoittaminen alueelle on sallittua. GATU ELLER VÄGOMRÅDE. Det är tillåtet att placera en gång- och cykelväg på området. sh HISTORIALLINEN TIELINJA. Merkinnällä on osoitettu Masalantien historiallinen linja. Kohdetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. HISTORISK VÄGLINJE. Med beteckningen har Masabyvägens historiska väglinje anvisats. Museimyndighets utlåtande bör begäras om markanvändningsplaner som berör objektet. TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE. BEHOV AV VÄGTRAFIKFÖRBINDELSE. KESKUSTARAITTI Merkinnällä on osoitettu korkealuokkaisesti rakennettu keskustaraitti.

GÅNG- OCH CYKELVÄG I CENTRUM Med beteckningen har anvisats en högklassigt byggd gåg- och cykelväg i centrum. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ / PÄÄULKOILUREITTI. Merkinnällä on osoitettu kevyen liikenteen reitistön pääyhteydet. Sijainti määritellään tarkemmin jatkosuunnittelussa. Merkinnällä on osoitettu myös vain muutamaa kiinteistöä palvelevat tieyhteydet. GÅNG- OCH CYKELLED / HUVUDFRILUFTSLED. Med beteckningen har anvisats huvudförbindelserna för gång- och cykeltrafik. Sträckningen bestäms noggrannare i den fortsatta planeringen. Med beteckningen har man anvisat också vägförbindelser som tjänar endast några fastigheter. OHJEELLINEN ULKOILUREITTI. Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ja uudet ulkoilureitistöt. Sijainti määritellään tarkemmin jatkosuunnittelussa. Reittiä ei saa katkaista, tai yhteyden toteuttamismahdollisuutta vaarantaa, rakentamisella tai muulla toimenpiteellä. RIKTGIVANDE FRILUFTSLED. Med beteckningen har anvisats befintliga och nya friluftslednätet. Sträckningen bestäms noggrannare i den fortsatta planeringen. Rutten, eller möjligheten att bygga förbindelsen, får inte brytas genom byggande eller annan åtgärd. YLI- /ALIKULKU UNDER- /ÖVERFART MELUNSUOJAUSTARVE Merkinnällä on osoitettu pääväylän (kantatie 50) meluntorjuntarakenteet. BEHOV AV BULLERBEKÄMPNING Med beteckningen anvisas konstruktioner för bullerbekämpning vid huvudleden (stamväg50). Z JOHTO TAI LINJA. Merkinnällä on osoitettu 110 kv:n voimajohdon sekä Estlink 1 -sähkönsiirtokaapelin likimääräinen linjaus. Alueella ei ole sallittua kasvattaa puuta tai pitää rakennuksia. Voimajohdon rakennusrajoitusalue ulottuu keskilinjasta 14 metrin päähän sen molemmin puolin. Rakennusrajoitusalueen sisäpuolelle pystytettäville rakennuksille tai kahta metriä korkeammille rakenteille tai laitteille on saatava voimajohdon omistajan lupa. Laadittaessa asemakaavaa on otettava huomioon Säteilyturvakeskuksen suoja-alueita koskevat ohjeet. LEDNING ELLER LINJE. Med beteckningen har den ungefärliga sträckningen för en 110 kv kraftledning samt Estlink 1 elöverföringskabeln anvisats. På området får man inte odla träd eller uppföra byggnader. Kraftledningens byggbegränsningsområde sträcker sig 14 meter från mittlinjen på båda sidorna. För byggnader som uppförs innanför byggbegränsningsområdet eller för över två meter höga konstruktioner behövs tillstånd av kraftledningens ägare. Vid detaljplaneringen ska man beakta Strälsäkerhetscentralens direktiv angående skyddsområden. MAAKAASUJOHTO Maankaivuutyöt lähempänä kuin 5m ja räjäytystyöt lähempänä kuin 30m maakaasuputkesta edellyttävät putken omistajan luvan. NATURGASLEDNING Schaktningsarbeten närmare än 5 meter och sprängningsarbeten närmare än 30 meter från naturgasledningen fordrar tillstånd av ägaren till ledningen.

TP TYÖPAIKKA-ALUEIDEN KOHDEMERKINTÄ Merkinnällä on osoitettu yli 2500 k-m2 suuruiset työpaikka-alueet, jotka sijaitsevat muualla kuin osayleiskaavan työpaikka-alueella (TP). OBJEKTSBETECKNING FÖR ARBETSPLATSOMRÅDE Med beteckningen har man anvisat arbetsplatsområden på över 2500 v-m2, som finns på annat ställe än delgeneralplanens arbetsplatsområde (TP). sm-xx MUINAISMUISTOKOHDE. Kohteen alueella on muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettavaksi tarkoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Numero viittaa selostuksen luetteloon. FORNMINNESOBJEKT. I området finns en fast fornlämning, som är fridlyst med stöd av lagen om fornminnen (295/1963). Utgrävningar, täckning och ändring av området eller andra ingrepp är förbjudna med stöd av lagen om fornminnen. Åkerodling, användning som betesmark ock skogsbruk tillåts. Alla övriga åtgärder och planer som gäller området skall diskuteras med museimyndighet. Siffran syftar beskrivningens objektförteckning. sr-xx SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisia ja tyylillisiä arvoja ei hävitetä. Muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numero viittaa selostuksen luetteloon. BYGGNAD ELLER BYGGNADSGRUPP SOM SKALL SKYDDAS. Byggnaden får inte rivas utan tillstånd. Reparations- och ändringsarbeten som utförs i byggnaderna skall vara av sådan art att byggnadens arkitektoniska värden och stil inte förstörs. Museimyndighets utlåtande bör begäras om ändringar. Siffran syftar beskrivningens objektförteckning. mm-xx SUOJELTAVA MUISTOMERKKI. Merkintä koskee arvokasta kohdetta, jonka vahingoittaminen ja purkaminen on kielletty. Numero viittaa selostuksen uetteloon MINNESMÄRKE SOM SKALL SKYDDAS. Beteckingen gäller ett värdefullt objekt som man inte får skada eller riva. Siffran syftar beskrivningens objektförteckning. luo-xx LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN MERKITTÄVÄ ALUE. Merkinnällä on osoitettu erityisiä luonnonarvoja sisältävät alueet. Alueella ei ole sallittua tehdä sen luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Numero viittaa selostuksen luetteloon. OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT BETYDANDE MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD. Med beteckningen har anvisats områden med särskilt naturvården. I området tillåts inga sådana åtgärder som försämrar naturvärdena. Siffran syftar beskrivningens objektförteckning.

Yleiset määräykset: / Allmänna bestämmelser: SL-, VL-, MA-, MU/eko- ja MY-alueet toimivat osana maakunnallisesti sekä paikallisesti merkittävää ekologista verkostoa. Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa tulee ekologisen verkoston yhteydet turvata. SL-, VL-, MA-, MU/eko- och MY-områdena fungerar som en del av det på landskaps- och regionalnivå betydande ekologiska nätverket. Vid planeringen av områdets markanvändning ska det ekologiska nätverkets förbindelser tryggas. Asemakaavoitettavat alueet - Keskustatoimintojen alue (C) - Asuntoalue (A) - Pientalovaltainen asuntoalue (AP) - Palvelujen ja hallinnon alue (P) - Työpaikka-alue (TP) - Lähivirkistysalue (VL) - Palstaviljelyalue (RP) - Matkailua palvelevien rakennusten alue (RM) Asemakaavoitettavaa aluetta palvelevat liikennejärjestelyt on toteutettava ennen alueen pääkäyttötarkoituksen mukaisten toimintojen käyttöönottoa. Områden som ska detaljplaneras - (C) - (A) - (AP) - (P) - (TP) - (VL) - (RP) - (RM) Trafikarrangemang som tjänar ett område som ska detaljplaneras ska genomföras innan funktionerna enligt huvdanvändningsändamålet för området tas i bruk. Nähtävänä / Framlagd MRL/MBL 62, MRA/MBF 30 Kuntatekniikan lautakunta KIRKKONUMMEN KUNTA Kaavoitus KYRKSLÄTTS KOMMUN Planläggning Masalan osayleiskaava Masaby delgeneralplan Pohjakartta täyttää JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatimisen vaatimukset. Baskartan uppfyller kraven i förordningen om JHS 185 Upprättande av baskartor för detaljplaner. xx.xx.-xx.xx.2017 26.10.2017 xx Mittakaava/Skala 1:6000 Piirtänyt/Ritad av AP Päiväys/Daterad 26.10.2017 Laatinut/Uppgjord av Annika Pousi Kaavoitusarkkitehti/Planläggningsarkitekt Hanke/Projekt Piirustus n:o/ritning nr. 26.10.2017 Mittauspäällikkö MARKKU KORHONEN 33000 3317

Kylä/By 460 MASALA TILA / LÄGENHET PINTA-ALA / AREAL RAKENNUSOIKEUS / BYGGNADSRÄTT Rn:o Nimi / Namn Rek. pvm. Koko tila OYK:n al 1956 Lohk Koko tila OYK:n al Huomautuksia Reg. datum Hela lägh Inom DGP Utbr Hela läg.h Inom DGP Anmärkningar ha ha rp rp rp rp 1:1 Nissnikuväg 4.4.1900 0,47 0 0 Hvittorpintie 1:2 Punkaharju 28.1.1987 0,26 0 0 1:6 Rikärr 27.7.1907 0,55 1 1 1:13 Brotakärr 31.10.1919 0,262 1 1 1:19 Sandåsa 13.3.1922 0,402 1 1 1:21 Hvittorp trädgård 31.10.1924 0,12 0 0 Rak.p. yhd 460-5-46 kanssa. 1:23 Hvittorp (mulltag) 31.10.1924 0,28 0 0 Mullanottopaikka. Voimalinja. 1:24 Masautgård 31.10.1924 13,455 4 4 1:25 Ljungemo 7.9.1925 0,312 1 1 1:27 Nikuåker 7.6.1926 3,01 2 2 1:33 Viitainaho 24.4.1974 0,515 1 1 1:34 Tallnäs 24.4.1974 1,055 1 1 1:65 Lillkärrsberg 2.3.1989 22,864 1 1 1:69 Ilander 22.4.1993 0,132 0 0 Lisämaa tilaan 460-5-14 1:70 Henriksberg 22.4.1993 0,362 1 1 1:71 Villa Rulla 28.6.1994 0,5044 1 1 1:73 Sepänmäki 7.11.1994 0,512 1 1 1:74 Nissniku 7.11.1994 14,3755 12 24 0 0 Kirkkonummen kunta. 1:76 Sommarviken 12.11.1997 1,3068 1 1 1:78 Aurala 2.9.2006 0,538 0 0 Ei tarkoitettu rakennuspaikaksi. 1:79 Nissvik 8.2.2008 6,1573 3 3 1:80 Nissvikäng 8.2.2008 0,2318 0 0 1:81 Nissvik II 8.2.2008 3,0767 2 2 1:82 Britas 10.12.2009 0,5015 1 1 2:2 Enhopen äng 9.9.1893 1,65 2 2 Rak.p. yhd.431-1-9 kanssa. 2:6 Karlberg 9.2.1904 0,52 1 1 2:11 Jordlappen 26.4.1918 0,096 0 0 Rak.p. yhd. 404-3-21 kanssa. 2:81 Kiintopiste 5.10.1994 2,5587 1 1 Suomen valtio. 2:82 Solbacka 5.10.1994 5,3497 2 2 2:89 Tina 28.12.1999 30,9496 16,55 11 14 0 0 Kirkkonummen kunta. 2:91 Bredablick 2.12.2000 2,8041 3 7 0 0 3:4 Sommarboväg 19.12.1907 0,3 0 0 Tiealue. 3:10 Björnudd 31.1.1912 0,1 0 0 Rak.p. yhd 460-3-13, 5-8, 5-31 & 4-48 kanssa. 3:12 Fågelsång 13.5.1916 0,9308 1 1 3:13 Björnudd 1 26.6.1917 0,012 0 0 Rak.p. yhd 460-3-10, 5-8, 5-31 & 5-48 kanssa. 3:24 Tallmo 30.12.1922 0,195 1 1 3:30 Hvittorpträdgård 31.10.1924 0,31 0 0 Rak.p. yhd. 460-6-1 & 6-3 kanssa? 3:34 Östbacka 2.12.1927 1,03 1 1 3:35 Soltorp 2.12.1927 3,8837 2 2 3:42 Tallmo 2 16.11.1933 0,3539 1 1 3:44 Dalkulla 29.3.1939 0,194 1 1 3:57 Högsäters 22.2.1964 13,83 6 3 3 3 Kirkkonummen kunta. 3:58 Sommarbo III 27.4.1966 0,195 0 0 Rak.p. yhd 460-3-113 kanssa? 3:62 Margareteberg 7.6.1967 13,25 1 1 Kirkkonummen kunta. 3:68 Tilhelä 7.10.1971 0,75 1 1 3:69 Kielomaa 7.10.1971 0,75 1 1 3:70 Tre ekar 7.10.1971 1,4965 1 1 3:73 Kuivisto 30.4.1974 0,566 1 1 3:75 Juhala 3.8.1977 0,75 1 1 3:76 Kalliola 3.8.1977 0,85 1 1 3:83 Ribacka 24.4.1981 2,56 0 0 3:86 Grönkulla 29.8.1983 18,0334 7 8 0 0 3:87 Aapasuo 27.9.1984 1,38 1 1 3:95 Fritorp 7.2.1989 0,3738 1 1 3:99 Bakskogen 5.4.1990 2,67 1 1 3:101 Viirilä 26.10.1992 0,493 1 1 3:102 Lyckebo två 10.10.1997 0,5111 1 1 3:103 Lyckebo 10.10.1997 0,5389 1 1 3:106 Stenhagen 6.5.2003 1,88 1 1 3:107 Vihreä kallio 1 28.12.2006 0,5114 0 0 3:108 Vihreä kallio 2 28.12.2006 0,5301 0 0 3:109 Blåberga 28.12.2006 0,6237 1 1 3:110 Karhukoti 4 28.12.2006 0,6426 1 1 3:111 Karhurinne 5 28.12.2006 0,5778 0 0 3:112 Karhukallio 6 28.12.2006 0,5194 0 0 3:113 Uljas 28.12.2006 0,4777 0 0 3:114 Sommarbo III 20.11.2008 0,5875 1 1 3:116 18.11.2010 5,371 1 1 4:1 Näsibacka 10.5.1900 0,26 0 0 Kapea suikale. 4:5 Torshälla 25.8.1906 1,35 1 1

4:9 Tapiola 16.4.1907 1 1 1 4:13 Päivölä 30.1.1911 3,04 2 2 4:15 Suvialho 30.1.1911 2,58 2 2 4:20 Kumpula 30.1.1911 0,66 1 1 4:21 Mäkiaho 30.1.1911 0,53 1 1 4:22 Mäntylä 30.1.1911 1,62 1 1 Kirkkonummen kunta. 4:25 Koivumäki 30.1.1911 1,84 1 1 4:34 Alhola 30.1.1911 0,73 1 1 4:36 Salmela 30.1.1911 1,23 1 1 4:37 Tapiola I 18.3.1911 0,208 1 1 Mahdolliseti lisämaa tilaan 460-4-9. 4:38 Harjula 14.5.1911 0,98 1 1 Rak.p. yhd. 460-4-136 kanssa. 4:46 Rantatörmä 9.6.1915 2,52 2 2 4:47 Ängebo 14.2.1917 1,42 1 1 4:48 Toukola 14.2.1917 1,04 1 1 4:50 Thorshällakärr 16.4.1917 0,084 0 0 4:54 Hvittorp trädgård 31.12.1924 0,98 1 1 4:55 Nissvik III 31.12.1924 3,4913 3 3 4.57 Ängsberg I 19.3.1926 0,56 1 1 Rak.p. yhd. 460-4-114 kanssa. 4:61 Ängsdal 15.12.1926 1,04 1 1 Kirkkonummen kunta. 4:62 Bergbacka 15.12.1926 0,465 1 1 4:63 Ängsbo 15.12.1926 1,845 1 1 4:68 Sointula 25.8.1931 0,586 1 1 4:69 Sointula I 25.8.1931 1,074 1 1 4:70 Stony hill 31.12.1932 1,7 1 1 4:72 Härlunda 2.6.1933 0,367 1 1 4:74 Knörringen 23.5.1933 0,379 1 1 4:76 Helgborg 16.10.1940 0,368 1 1 4:77 Liljebacka 16.10.1940 1,442 1 1 4:78 Soltorp 11.12.1941 0,35 1 1 4:79 Metsäpirtti 11.12.1941 0,445 1 1 Kirkkonummen kunta. 4:80 Granbacka 11.12.1941 0,3 1 1 4:81 Lilltorp 11.12.1941 0,32 1 1 4:82 Solsäter 11.12.1941 0,312 1 1 4:83 Stenbacka 11.12.1941 0,25 1 1 Rak.p. yhd. 460-4-107 kanssa. 4:85 Gunnbacka 11.12.1941 0,207 0 0 4:86 Lillnäs 29.9.1958 1,615 1 1 4:87 Thorshälla n:o 2 29.9.1958 3,38 3 1 2 2 4:90 Lillbackas 4.6.1959 1,505 1 1 4:91 Vårkulla 4.6.1959 1,35 1 1 4:93 Päiväke 31.7.1959 0,168 1 1 4:94 Päivärinne 31.7.1959 0,719 1 1 4:97 Rantatörmä 20.6.1962 0,3065 1 1 4:98 Näsibacka 20.6.1962 0,3142 2 5 1 1 4:101 Kalliorinne 8.6.1970 0,1775 1 1 4:102 Haaparinne 8.6.1970 0,1941 1 1 4:104 Wierelä 11.12.1973 0,1835 1 1 4:105 Åbranten 23.10.1974 0,148 1 1 4:106 Rantamäki 23.10.1974 0,1745 1 1 4:107 Kivimäki 17.12.1974 0,105 0 0 Rak.p. yhd. 460-4-83 kanssa. 4:108 Skogstorp 17.12.1974 0,72 1 1 4:111 Karlsbacka I 25.4.1978 0,544 1 1 4:113 Mäkitorppa 14.3.1984 1.1023 1 1 4:114 Ängsberg II 14.3.1984 0,1206 0 0 Rak.p. yhd. 460-4-57 kanssa. 4:125 Masa 8.12.1989 52,5925 51,8982 9 1 8 8 4:130 Kotikumpu 3.6.1993 0,7699 1 1 4:131 Gamla Sommarbo 15.7.1994 0,62 1 1 4:133 Hasselberget 24.1.1996 1,004 1 1 Rak.p. yhd. 460-4-135 kanssa. 4:135 Hvittorp 12.11.1997 0,8611 0 0 Rak.p. yhd. 460-4-133 kanssa. 4:136 Kalliosola 26.7.2001 0,12 0 0 Rak.p. yhd. 460-4-38 kanssa. 4:137 Karlsbacka I 19.10.2001 0,391 1 1 4:141 Sommarbon pähkinä 15.12.2006 0,5004 1 1 5:8 Björnudd 31.1.1912 1,22 1 1 Rak.p. yhd. 460-3-10, 3-13, 5-31 & 5-48 kanssa. 5:10 Ulriksberg 22.8.1912 11,195 4 4 5:14 Tallbo 22.8.1912 0,5 1 1 Rak.p. yhd. 460-5-108 & 5-109 kanssa. 5:15 Mulltägt 2.12.1912 0,5 0 0 Voimalinjan alla. 5:16 Mathildelund 2.12.1912 7,627 3 3 5:18 Kal.Hem 1.2.1913 0,864 1 1 5:19 Karlsbäck 1.2.1913 0,79 1 1 5:20 Charlottenberg 1.2.1913 0,57 1 1 5:24 Wilhelmsberg 1.2.1913 0,46 1 1 5:31 Björnudd 1 26.6.1917 0,2445 0 0 Rak.p. yhd. 460-5-8, 3-10, 3-13 & 5-48 kanssa 5:34 Lill Köpas 13.9.1917 0,475 1 1 5:37 Hvittorpträdgård 31.10.1924 0,22 0 0 5:39 Nissvikväg 31.10.1924 0,575 0 0 Hvittorpintie 5:41 Björkbacka 31.10.1924 12,6 4 4 5:46 Hvittorpträdgård 31.10.1924 1,78 1 1 5:48 Nissvik IV 31.1.1924 0,26 0 0 Rak.p. yhd. 460-3-10, 3-13, 5-8 & 5-31 kanssa.

5:49 Rauhala 13.9.1939 0,28 1 1 5:51 Tyynelä 15.7.1941 0,21 1 1 5:52 Stenås 15.7.1941 1,081 1 1 5:53 Lindebo 5.8.1941 0,508 1 1 5:59 Välimäki 13.5.1971 0,752 1 1 5:60 Henriksberg I 13.5.1971 0,047 0 0 5:69 Fanse 12.11.1974 0,251 0 0 Rak.p. yhd. 460-5-70 kanssa. 5:70 Heidinpelto 1.6.1979 0,547 1 1 Rak.p. yhd. 460-5-69 kanssa. 5:74 Lehtola 20.7.1981 0,765 1 1 5:75 Panderosa 20.7.1981 3 1 1 5:88 Köpas 30.11.1987 4,5485 1 1 Kirkkonummen kunta. 5:94 Sandåsa 15.12.1993 3,4647 1 1 5:96 Kustaanmäki 28.6.1995 1,0735 1 1 Rak.p. yhd. 460-5-97 kanssa. 5:97 Gustafsberg 28.6.1995 0,5795 3 4 0 0 Rak.p. yhd. 460-5-96 kanssa. 5:99 Olofsberg 17.11.1995 0,652 1 1 5:100 Hvittorp 5.1.1999 13,439 8 8 Rakennusoikeus asemakaava-alueella. 5:105 Tallbacka I 6.1.2007 12,2465 5 5 5:106 Mäntyniitty 18.9.2007 1,8473 1 1 5:107 Vitträskin metsä 8.2.2008 2,1085 1 1 5:108 Möhkylä 29.9.2011 0,25 0 0 Rak.p. yhd. 460-5-14 & 5-109 kanssa. 5:109 Tallbo I 29.9.2011 0,25 0 0 Rak.p. yhd. 460-5-14 & 5-108 kanssa. 6:1 Hvittorpin sauna 28.8.1974 0,285 0 0 Rak.p. yhd. 460-3-30 ja 6-3 kanssa. 6:2 Hvittorpsträdgård II 28.8.1974 0,77 1 1 6:3 Sommarvik 28.8.1974 1,25 1 1 Rak.p. yhd. 460-3-30 ja 6-1 kanssa. 12:0 Fridhem 26.10.1992 0,371 1 1 14:0 Sommarbo 24.1.1996 0,939 1 1

Kylä/By 431 HULLUS TILA / LÄGENHET PINTA-ALA / AREAL RAKENNUSOIKEUS / BYGGNADSRÄTT Rn:o Nimi / Namn Rek. pvm. Koko tila OYK:n al 1956 Lohk Koko tila OYK:n al Huomautuksia Reg. datum Hela lägh Inom DGP Utbr Hela läg.h Inom DGP Anmärkningar ha ha rp rp rp rp 1:6 Bergnäs 26.5.1923 0,158 1 1 1:9 Björkbacka 2.3.1925 0,6 0 0 Rak.p. yhd. 460-2-2 kanssa. 1:15 Björknäs 26.10.1927 0,7019 1 1 1:22 Linneasberg 31.12.1932 0,43 1 1 1:23 Telmala 31.12.1932 0,45 1 1 1:25 Sunnebo 14.3.1933 1,335 1 1 1:28 Bråtaäng 22.3.1939 40,5385 8 8 1:29 Tre ekar I 22.3.1939 1,008 1 1 1:33 Ekeberga 26.3.1943 0,3597 1 1 1:35 Annebo 19.5.1962 0,3581 1 1 1:37 Rånäs 19.5.1962 1,141 1 1 1:43 Aurinkopelto 9.10.1974 0,328 1 1 1:50 Björkbranten 23.2.1977 0,736 1 1 1:63 Nykulla 1.6.1978 0,0015 0 0 1:65 Ekeberga 2 14.9.1979 0,3226 0 0 Lisämaa tilaan 431-1-33. 1:69 Tarvaala 27.11.1979 0,4822 1 1 1:70 Adolfstorp 27.11.1979 0,4198 1 1 1:71 Tallbacken 27.11.1979 1,08 1 1 1:73 Minnakulla 9.6.1982 1,128 1 1 1:74 Bergkulla 9.6.1982 0,785 1 1 1:76 Framnäs 31.8.1982 29,9763 10 12 0 0 Kirkkonummen kunta. 1:77 Lampela 14.3.1985 0,7528 1 1 1:78 Tre ekar 14.3.1985 1,345 3 4 0 0 1:79 Haavisto 13.8.1985 1,5 1 1 1:81 Iltarusko 9.10.1992 1,007 1 1 1:83 Suvela 17.5.1995 0,5022 1 1 1:85 Torppa 17.10.1995 0,1793 1 1 1:86 Förnäs 17.10.1995 0,6485 1 1 1:87 Stenbacka 27.5.1998 0,511 0 0 1:89 Kumpula 27.9.2000 0,456 0 0 Rak.p. yhd. 431-1-91 kanssa. 1:90 Sammalnotko 27.9.2000 1,7186 0 0 1:91 Mössmyra 27.9.2000 0,5746 1 1 Rak.p. yhd. 431-1-89 kanssa. 1:93 Två ekar 14.5.2003 0,7917 0 0 1:94 Saraniitty 24.4.2007 1,0434 0 0 1:95 Norrskenet 28.9.2010 0,5133 1 1

Kylä/By 436 INKILÄ TILA / LÄGENHET PINTA-ALA / AREAL RAKENNUSOIKEUS / BYGGNADSRÄTT Rn:o Nimi / Namn Rek. pvm. Koko tila OYK:n al 1956 Lohk Koko tila OYK:n al Huomautuksia Reg. datum Hela lägh Inom DGP Utbr Hela läg.h Inom DGP Anmärkningar ha ha rp rp rp rp 1:7 Järnvägsområde 31.12.1901 1,3418 1 1 Rata-alue ja radanvarsipelto. 1:9 Nykulla 19.12.1914 0,4577 1 1 1:20 Nordbo 15.10.1940 11 4 4 1:32 Östergård 21.10.1943 127,3206 58,7225 19 9 1:40 Vasametsä 4.12.1962 10,04 2 2 1:67 Västelä 8.12.1980 0,7088 1 1 1:82 Vestergård 23.1.1989 74,8531 57,4452 14 8 6 5 1:86 Stenbacka 2.3.1995 0,5 1 1 1:87 Ekbacka 2.3.1995 1 1 1 1:111 Viitapuro 30.10.2003 0,3903 1 1 1:112 Alapuro 30.10.2003 0,3903 1 1 1:119 Sidfickan 30.6.2010 0,5004 1 1 2:22 Venttiiliasema 28.7.1993 0,1039 0 0 2:25 Utjord 17.12.1997 40,9767 9,2725 7 1 6 1

Kylä/By 483 SUNDSBERG TILA / LÄGENHET PINTA-ALA / AREAL RAKENNUSOIKEUS / BYGGNADSRÄTT Rn:o Nimi / Namn Rek. pvm. Koko tila OYK:n al 1956 Lohk Koko tila OYK:n al Huomautuksia Reg. datum Hela lägh Inom DGP Utbr Hela läg.h Inom DGP Anmärkningar ha ha rp rp rp rp 2:3 Voltti 11.9.1973 0,3725 1 1 2:12 Södergård 22.5.2001 221,7903 19,016 51 24 27 2 Rakennusoikeus käytetty Kartanonrannan asemakaavoiossa.

Kylä/By 404 LUOMA TILA / LÄGENHET PINTA-ALA / AREAL RAKENNUSOIKEUS / BYGGNADSRÄTT Rn:o Nimi / Namn Rek. pvm. Koko tila OYK:n al 1956 Lohk Koko tila OYK:n al Huomautuksia Reg. datum Hela lägh Inom DGP Utbr Hela läg.h Inom DGP Anmärkningar ha ha rp rp rp rp 2:7 D:G 26.7.1906 0,41 0,0631 1 0 Osa Luoman oyk:n alueella. 2:8 D:H 26.7.1906 0,88 1 1 2:9 D:I 26.7.1906 1,22 1 1 2:11 D:L 26.7.1906 0,74 1 1 2:17 D:Q 26.7.1906 0,72 1 1 2:22 Löfkulla 27.10.1908 0,33 1 1 Passiivi, ei omistajaa! 2:24 Tapiola 15.4.1911 0,348 1 1 2:25 D:MA 15.4.1911 0,176 1 1 2:26 Ljungbo 3.2.1912 0,345 1 1 2:27 D:K 3.2.1912 0,53 1 1 2:28 Hörnan 3.2.1912 0,095 1 1 Rak.p. yhd. 404-4-5, 7-17 & 7-30 kanssa. 2:30 Marjomäki I 3.2.1912 0,252 1 1 2:31 Marjomäki II 3.2.1912 0,238 1 1 2:32 Linnealund 3.2.1912 0,322 1 1 2:33 D:O 3.2.1912 0,44 1 1 Rak.p. yhd. 404-2-47 kanssa. 2:34 Vesterängsudden 20.8.1917 0,212 1 1 2:40 Marjala 17.12.1929 0,248 1 1 2:41 Ängsbacka 17.12.1929 0,387 1 1 2:45 Pirtti 1.7.1931 0,231 1 1 2:46 Maja 1.7.1931 0,232 1 1 2:47 D:M 1.7.1931 0,061 0 0 Rak.p. yhd. 404-2-33 kanssa. 2:78 Matinmäki 25.2.1974 0,15 1 1 2:79 Kukkaketo 25.2.1974 0,15 1 1 2:80 D:P 25.2.1974 0,47 1 1 2:81 Kopi 11.4.1974 0,208 1 1 2:82 Kirstilä 11.4.1974 0,254 1 1 2:101 Tyris 18.6.1999 2,9646 0,0976 1 0 Kapea suikale. 3:2 Tomtebo 26.7.1902 1 1 1 3:7 Hvilan 20.10.1905 0,57 1 1 3:13 Björkbacka 25.7.1908 0,5 1 1 3:21 Mana 8.6.1912 0,905 1 1 Rak.p. yhd. 460-2-11 kanssa. 3:59 Arneberg 18.10.1939 0,0085 0 0 Lisämaa tilaan 404-3-21. 3:60 Maria 18.10.1939 1,6115 1 1 3:154 Björkhället 3.1.1989 0,4275 1 1 3:158 Paulsro 5.2.1990 0,5922 2 2 Huom. Pinta-ala! 3:205 Pannkakan 11.3.2011 4,2544 0 0 3:213 Paulsro II 29.7.2016 1,9411 0 0 Maa- ja metsätalouskäyttöön. 4:5 Signebo I 27.4.1921 0,002 0 0 Rak.p. yhd. 404-2-28, 7-17 & 7-30 kanssa. 4:63 Halsängen 16.11.1963 2,316 1 1 4:76 Bovik 2.2.1989 7,656 2,227 3 1 Osa Luoman oyk:n alueella. 5:37 Ängsvik 11.5.1921 3,949 2 2 Kirkkonummen kunta. 5:116 Björkboda 31.5.1972 0,6399 1 1 7:8 Bergbo 29.1.1910 0,435 1 1 Rak.p. yhd. 404-7-32 kanssa. 7:9 Fridhem 29.1.1910 0,4619 1 1 7:17 Signebo 6.10.1919 0,149 0 0 Rak.p. yhd. 404-2-28, 4-5 & 7-30 kanssa. 7:30 Kalliola 28.9.1928 0,1925 0 0 Rak.p. yhd. 404-2-28, 4-5 & 7-17 kanssa. 7:31 Löfkulla 28.9.1928 0,5843 1 1 7:32 Bergbo I 3.10.1928 0,0412 0 0 Rak.p. yhd. 404-7-8 kanssa. 7:92 Villa Sjövik 19.11.1975 0,1737 1 1 7:104 Sjövik 17.1.1985 4,624 3 1 2 2 8:10 Wilhelmsro 12.9.1914 1,02 1 1 8:13 Fridhem 10.1.1917 0,624 1 1 14:1 Nybacka I 16.7.2014 1,4023 1 1 Pääosin Majvikin asemakaavassa.

MASALAN OSAYLEISKAAVA, KARTTA 1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI LIITE RAKENNETUN 5 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi; kartta ja kohdeluettelo 7.5 1:73 12:3 1:63 INVENTOINTI 2014/2015 2:20 30 9:41 9:26 10 20 876:2 1:64 1:68 1:12 2:103 1018 1:30 6 6:28 1:67 4:25 1:65 9:23 1:48 1:23 6:28 9:25 1:57 1183 1232 1184 3:10 de c 3:13 6:1 5:48 b 1185 1:79 b 1:21 c 1188 5:37 Hvittorpj a Sommarviken 1189 5:100 i a 1193 1192 1191 1187 3:28 4:46 3:94 3:99 3:96 4:11 3:102 3:56 17:0 3:95 3:97 8:79 3:98 2:80 17:0 21:0 2:80 3:202 5:8 3:93 4:136 4:38 4:87 2:64 2:64 40 4:86 1:76 4:135 2:77 2:34 3:135 3:92 2:29 2:29 8:38 8:76 2:76 2:39 2:24 8:14 2:84 2:30 3:111 3:130 2:59 2:60 3:73 3:107 4:142 h 3:110 8:117 3:132 4:125 3:112 4:141 2:66 2:89 4:133 3:133 3:65 3:122 2:85 2:59 2:52 5:81 3:52 2:40 3:109 8:87 2:86 3:14 3:108 5:24 2:68 2:60 8:113 3:182 4:135 3:86 5:107 4:55 2:69 3:107 1228 2:67 1236 12:4 8:10 8:9 2:38 3:175 2:27 8:141 3:201 8:57 8:7 3:83 d f c 1195 a Masagård 3:4 1:24 8:14 8:23 1198 3:68 8:13 3:99 3:69 3:73 8:110 8:144 3:185 3:35 8:129 8:132 8:120 8:131 8:145 3:128 3:190 2:104 8:107 3:180 8:115 3:161 8:72 8:142 8:114 8:126 2:88 8:103 3:178 9901:1 MASALAN OSAYLEISKAAVA, KARTTA 2 2:92 8:143 3:202 3:106 3:16 3:179 5:16 8:29 8:113 8:88 8:97 8:124 1233 2:93 8:71 8:125 3:26 12:0 5:41 8:130 8:134 8:133 3:17 Storåkern 5:3 8:128 8:127 3:162 3:209 Tinaåkern 5:10 3:70 8:139 8:138 8:137 3:208 3:128 3:181 8:53 8:44 8:69 3:207 2:98 2:103 3:12 8:140 8:131 8:56 3:206 9:29 b RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 5:39 8:67 8:68 8:135 3:193 i 1196 h g e 5:105 8:11 8:80 3:194 2:89 3:195 8:22 8:116 8:81 3:182 3:174 2:102 9:30 8:8 12:32 20 3:163 2:31 2:30 2:35 kulttuuriympäristön aluekokonaisuus 8:37 2:22 3:62 3:113 1070 5:137 8:39 8:78 3:100 3:114 Leirikeskus 5:100 3:99 4:37 14:0 muu inventoitu kohde 22:0 9:27 878:4 2:26 10190 20:0 7:106 1194 2:99 6:28 3:99 4:9 1190 4:131 Bob 7:106 3:199 20:1 bä äck 1:41 3:78 3:169 2:90 1:27 6:24 cken 1:36 1:42 3:19 3:86 4:54 5:100 1:385 3:75 2:89 4:5 3:58 1186 1:81 12:21 2:103 3:9 1:58 1:386 1:7 3:76 3:77 3:79 2:48 5:46 1:80 3:189 3:84 878:1 3:82 3:5 3:81 f g 4:99 1:73 3:183 1229 8:136 8:136 3:11 3:11 14:0 8:108 8:108 8:123 8:123 3:111 3:111 8:122 8:122 3:200 3:200 8:83 8:22 1230 8:49 8:49 3:172 3:172 1234 Koulu Koulu 8:18 8:18 4:13 4:13 Bråtakärret 1:27 2:89 4:50 3:3 4:61 4:61 5:74 5:74 3:172 3:172 3:113 3:113 3:119 3:119 8:96 3:15 3:15 3:121 3:121 3:137 3:205 3:105 3:105 3:118 3:118 3:205 3:159 3:159 1:24 3:102 3:102 Riängen 5:75 1:1 2:71 2:71 2:95 2:95 3:165 3:165 3:166 3:166 3:165 3:165 1197 b 1:13 1:34 4:10 1:24 4:80 a 5:99 5:99 2:73 2:73 1231 2:96 2:96 4:62 4:62 4:79 4:79 2:75 2:75 5:59 5:59 3:41 3:43 3:139 Hagabacken 3:153 3:6 4:108 4:108 5:108 5:108 1:33 1:33 4:107 4:107 5:109 5:109 4:82 4:82 5:14 5:14 1:70 1:70 3:155 1162 4:78 4:78 5:60 5:60 1:79 4:20 4:20 4:83 4:83 3:140 3:176 3:176 a 3:156 9901:1 9901:1 3:147 3:147 3:87 3:87 3:167 3:167 2:46 2:46 4:80 4:80 1:71 1:71 4:21 4:21 876:3 1:74 4:68 4:68 Bråtaträsket 1:81 3:106 3:106 1:73 1:73 1237 4:22 4:22 4:25 4:25 1:23 1:23 1:83 1:83 1168 4:232 1167 11650 1:43 1:43 5:18 5:18 5:52 5:52 4:129 4:129 3:24 3:24 1170 1:95 5:19 5:19 1:91 1:91 1:37 1:37 Mösskärret 1:56 1:56 1:35 1:35 1:89 1:89 1:29 1:29 1:71 9:0 9:0 3:94 3:94 1:6 1:6 12000 4:126 4:126 5:87 5:87 11580 51.0 1159 1157 11 2 1:59 1:59 5:56 5:56 1:57 1:57 1:46 1:46 5:86 5:86 5:55 5:55 1:15 1:15 1:60 1:60 1:47 1:47 Mössmyren 4:122 4:122 1:58 1:58 7:1 7:1 1:85 1:85 1:77 1:32 2:23 71 4:120 4:120 4:123 4:123 9 12270 3:80 3:80 3:79 3:79 4:74 Koulu 5:102 5:102 4:97 4:34 4:125 1156 3:16 3:16 3:123 3:123 3:124 3:124 9901:1 9901:1 1:54 1:54 3:20 3:20 4:104 3:3 3:3 3:122 3:122 3:121 3:121 5:119 5:119 5:92 5:92 5:117 5:117 5:116 5:116 3:105 3:105 9901:1 9901:1 5:110 5:110 5:90 5:90 5:30 5:30 3:97 3:97 5:112 5:112 5:113 5:113 2:47 2:33 3:21 3:21 3:36 3:36 3:126 3:126 2:13 2:44 2:45 2:36 2:26 STADIONARK 5:90 5:115 2:26 1:34 1:35 1:82 2:28 2:108 5:80 11550 1:5 1:75 Gölet 5:80 1:32 9901:1 1:16 1:106 8:0 81 876:3 1:103 Kolabacken 1:67 1:54 1:92 1:1 1:62 1:80 1:105 Koulu 2:32 1:12 1:55 1:89 2:31 2 11 1154 1:41 1:52 2:27 2:103 1172 1171 1:17 1:32 1:53 2:104 2:106 2:26 1:2 2:12 1:75 1:76 2:12 1153 Masala 2:26 1:41 1:9 1:39 1:26 Masaby 876:3 2:2 Strandängen 1:32 2:12 1:32 1:7 1:9 1:10 50 Ängslandet 2:10 P 1:8 Su nd e t e 1131 1 1:46 5:0 1:32 2:25 1:7 Ingvalsby 1:10 1:85 1:50 1:49 1:112 Jägartorp Kuckubacka 40 2:25 1:9 1152 c ba 1150 Västergård 1:111 Hästhagen 2:3 876:1 1:105 Muuntamo Transformator 876:1 1:8 1:32 4 35 Utjord 2:22 1:25 1:32 1:45 1:88 1:114 2:105 2:12 1:31 1:123 1:113 2:12 2:107 876:3 1:67 1:51 1:59 Vilhelmsberget 1:98 5:57 Terv.as. Hälsost. 1:12 d 1:75 1:92 1:76 2:12 1:77 1:119 1:121 5:35 5:4 3:50 1:52 1:87 1:115 2:35 5:80 1:60 1:82 1:56 Kyttåkern 2:18 2:34 1:68 1:42 1:86 1:18 2:43 3:71 1:48 1151 2:42 2:25 1:45 hg f e d c 0 2Östergård b a 2:41 1:24 3:50 5:78 1226 2:40 2:26 5:114 1:36 Kärrasmossen 2:39 2:38 2:30 3:125 3:125 5:26 1:47 1:32 2:37 5:89 5:26 1:63 1:26 1:112 5:90 5:90 5:118 1:63 1:57 1:118 1:20 1:21 2:29 2:18 2:31 3:86 3:71 3:71 3:98 3:98 5:111 5:111 1:32 1:20 1:120 2:50 2:49 2:48 2:21 4:36 3:120 3:120 3:117 3:117 5:29 5:29 Urh. Sundsberg 2:52 2:51 2:46 3:118 3:118 3:46 3:46 5:101 5:101 1:62 1:62 1:76 1:76 1:10 2:97 4:72 3:115 3:115 3:119 3:119 1:18 1:12 Nybacka 2:16 2:15 2:109 2:102 5:82 5:82 1:20 1:58 2:101 2:23 2:19 2:24 3:127 3:127 3:128 3:128 1:49 1:49 1:35 4:105 11810 5:103 5:103 1:33 Storängarna P 4:106 3:91 3:91 1:93 1:59 2:98 4:98 4:93 4:102 1:23 1:109 4:101 4:121 4:121 5:92 5:92 1:53 1:53 2:100 4:94 5:76 5:76 Bultas 2:22 2:96 4:116 4:116 11:0 11:0 1:44 1:44 2:68 2:73 4:91 4:72 3:90 3:90 1:65 2:95 4:90 4:8 4:8 3:66 3:66 2:30 2:30 2:67 Suojeltu alue Skyddat område 2:20 4:137 2:9 2:9 3:105 3:105 2:79 2:66 1174 1173 MASABY 4:43 4:43 3:40 3:40 5:104 5:104 1:48 1:48 1:69 4:140 4:140 4:115 4:115 3:38 3:38 2:70 2:69 2:82 4:111 9902:1 9902:1 9901:1 9901:1 Kirkko 5:92 5:92 1:70 4:40 4:40 4:99 4:99 5:92 5:92 MASALA 4:138 4:138 4:39 4:39 4:139 4:139 7:2 7:2 4:119 4:119 2:80 2:55 2:94 1161 4:42 4:42 876:4 2:71 2:82 2:81 876:3 2:99 2:99 2:72 2:57 2:56 2:83 4:1 2:44 2:44 2:58 2:54 2:53 2:91 9901:1 9901:1 4:8 4:8 b 2:60 2:61 2:62 2:63 2:84 13:0 13:0 4:53 4:53 a 5:83 5:83 1:50 6 12 1160 2:100 2:100 2:91 2:91 2:59 2:99 2:88 2:110 4:52 4:52 4:88 4:88 4:128 4:128 3:96 3:96 5:92 5:92 4:119 4:119 1:61 1:61 1:78 4:208 e c d 5:91 5:91 1:86 1:86 4:231 1 4:124 4:124 5:34 5:34 2:8 2:8 kulttuuriympäristön aluekokonaisuus 2:90 2:89 2:85 2:86 2:87 2:74 2:65 2:12 2:97 2:97 2:93 Leirikeskus 2:75 2:111 9901:1 2:6 4:127 4:127 4:126 4:126 3:95 3:95 5:20 5:20 5:53 5:53 2:77 2:76 2:62 2:62 2:91 2:91 2:91 2:78 2:13 2:13 2:61 2:61 4:126 4:126 4:125 4:125 5:24 5:24 1164 1:73 1:73 11750 2:91 2:91 2:51 2:51 2:101 2:101 1.9 876:1 2:92 2:64 2:78 4:130 4:130 3:42 3:42 1:82 1:82 1:87 1:93 4:208 4:77 1:29 1:29 3:34 3:34 1070 Djupviken 2:11 3:13 9901:1 9901:1 2:50 2:50 1163 1223 12010 5:51 5:51 3:35 3:35 1:19 1:19 1:94 Bystolas 2:55 2:55 3:44 3:44 1166 1:78 1:78 1:22 1:22 1:90 1:90 1:25 1:25 4:77 2:81 2:91 2:91 5:49 5:49 1169 1:28 nnimäki kulla 3:157 2:90 2:90 Båthusudden 3:21 et Bråtaängen 3:124 3:124 2:57 2:57 3.4 1.3 1176 3:158 3:156 4:69 4:69 nd 5:88 5:88 1131 1 1:74 1:74 muu inventoitu kohde 2:12 Sundsbergsviken 3:2 3:59 3:60 3:12 3:12 3:116 3:116 Su 1:69 1:69 b 3:7 4:81 4:81 4:79 1177 3:154 4:85 4:85 10190 1225 3:54 3:10 3:151 3:151 3:146 3:146 3:177 3:177 2:10 2:10 5.3 3:1 3:3 4:113 4:113 Pentfall 3:75 3:75 5:97 5:97 3:138 3:1 3:168 2:72 2:72 1:6 3:4 2:2 3:160 3:160 10:0 10:0 4:57 4:57 4:125 4:125 1:2 1:23 3:32 Kurssikeskus Kurscentrum 1178 3:198 3:116 3:116 3:191 3:191 3:116 3:116 4:114 4:114 3:76 3:76 5:106 5:106 5:96 5:96 5:105 1235 4:70 4:70 5:70 5:70 1:2 kulttuuriympäristön kannalta arvokas kohde 8:1 3:109 3:109 3:188 3:188 4:77 4:77 5:69 5:69 11790 Majvik 3:197 1018 2.8 Esboviken 8:94 8:3 3:114 3:114 3:62 3:62 Espoonlahti 8:10 8:5 3:48 3:48 2:89 2:89 8:13 8:41 8:95 3:120 3:120 2:70 2:70 4:63 4:63 8:92 3:196 3:184 3:184 4:76 4:76 8:126 2:1 2:1 3:39 3:39 9901:1 9901:1 INVENTOINTI 2014/2015 8:9 8:11 8:83 Skola 9901:1 9901:1 4:47 4:47 3:103 3:103 5:15 878:1 8:113 8:112 3:186 3:186 1199 4:15 4:15 5:94 5:94 1:65 2:94 2:94 3:192 3:192 3:57 3:57 4:125 878:2 Lillkärrsbergen 3:141 3:141 4:48 4:48 8:101 8:7 8:99 8:97 8:97 3:101 20 b 5:100 6:2 1:14 3:83 2:7 5:100 3:30 6:3 5:31 a 3:89 20:1 5:8 1182 1:9 9:24 Uimaranta Badstrand 1224 kulttuuriympäristön kannalta arvokas kohde 4:18 Kvarnviken 1:82 1.5 Ampumarata Skjutbana 2:11 STADIONARK

KIRKKONUMMI MASALAN ALUE JA LUOMAN ALUE Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, Stadionark, Kristina Karlsson, Kati Salonen ja Mona Schalin, 2015 KOHDELUETTELO MASALAN OSAYLEISKAAVAN ALUEELLA DOKUMENTOIDUISTA SUOJELULUOKITELLUISTA RAKENNUKSISTA NIMI SUOJELULUOKKA SUOJELUPERUSTEET 1150a 1150b 1150c 1150e Vestergård 1 Maisemassa näkyvästi sijoittuva vanha tilakeskus, jossa on ilmeeltään hyvin säilynyt 1700-luvulta peräisin oleva paritupa. Kokonaisuuteen liittyy syytinkirakennus, aitta/liiteri ja navetta 1800-luvulta, vanha maakellari sekä puutarhamainen pihapiiri. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1151 Vestergård 2 Västergårdin ja Östergårdin kulttuuriympäristöön liittyvä, ilmeeltään varsin hyvin säilynyt 1900-luvun alun taitekattoinen asuinrakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1152a 1152b 1152c 1152f Östergård 1 Maisemassa näkyvästi sijoittuva vanha tilakeskus, jossa on ilmeeltään hyvin säilynyt edustava ryhmä 1800-luvun rakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu komea päärakennus 1800- luvun puolivälistä, pienempi syytinkirakennus, kaksi pitkänurkkaista aitta- ja vajarivistöä, kuivuri ja kanala sekä puutarhamainen pihapiiri, jossa on komeita vanhoja tammia. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1153 Nykulla 2 Masalantien maisemassa näkyvästi sijoittuva hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt 1900-luvun alun satulakattoinen asuinrakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1154 Kolmio 2 Masalantien varteen maisemassa sijoittuva hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt 1930-luvun satulakattoinen asuinrakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1156 Entinen suomenkielinen kansakoulu 2 Kaupunkikuvassa näkyvästi sijoittuva, ilmeeltään hyvin säilynyt valkeaksi rapattu 1930-luvun koulurakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1157 Köpas 1 Kyläkuvassa näkyvästi sijoittuva ainoa alkuperäisellä tontilla säilynyt masalalainen maatila, jonka päärakennus on tallella. Päärakennus on 1800-luvun puolesta välistä. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1159 Solbrink 2 Masalantien lähimaisemaan, Masalan keskustaan sijoittuva 1920-luvun taitekattoinen ilmeeltään hieman muuttunut asuinrakennus. Muutokset on mahdollista myöhemmissä korjauksissa palauttaa. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1160 a b c d e Furugård 2 ( sekä 3, kohdassa b ja d) Vanhan tilakeskuksen ja myöhemmän kauppapuutarhan pihapiirissä säilynyt, 1860-luvun asuinrakennus. Kokonaisuuteen kuuluu neljä asuinrakennusta, puutarhamainen pihapiiri, pihapuusto ja kauppapuutarhan jäänteinä mm graniittikivistä muurattu kasteluallas. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1161 Linnea(ent. Osuuskauppa) 1 Masalan keskustan kaupunkikuvaan näkyvästi sijoittuva, alkuperäisen ilmeensä hyvin säilyttänyt 1930-luvun

funkisvaikutteinen valkeaksi rapattu myymälärakennus. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1162 Ljusdala 1 1911 valmistunut ilmeeltään hyvin säilynyt teatterina nykyään toimiva entinen nuorisoseurantalo. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1163 Tallmo 2 Myöhemmissä korjauksissa muuttunut 1900-luvun alun pieni taitekattoinen asuinrakennus. Muutokset on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Kulttuurihistoriallinen arvo. 1164 Lill Köpas 2 Myöhemmissä korjauksissa muuttunut 1900-luvun alun pieni taitekattoinen asuinrakennus. Muutokset on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Kulttuurihistoriallinen arvo. 1166 Soltorp 2 Maisemassa näkyvästi sijoittuva, alkuperäisen ilmeensä varsin hyvin säilyttänyt entisen kauppapuutarhan 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1167 Masaby lägre folkskola 1 Näkyvästi maisemassa sijoittuva 1920-luvun mallipiirustusten mukaan rakennettu entinen koulurakennus. Myöhempi laajennus on jonkin verran muuttanut rakennuksen alkuperäistä ilmettä. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1168 Telmala 2 Kolmen vierekkäisille tonteille 1920-luvulla rakennetun taitekattoisen pientalon ryhmään kuuluva, myöhemmissä korjauksissa ilmeeltään muuttunut, asuinrakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1169 Linneasberg 2 Kolmen vierekkäisille tonteille 1920-luvulla rakennetun taitekattoisen pientalon ryhmään kuuluva alkuperäiseltä ilmeeltään varsin hyvin säilynyt asuinrakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1170 Kumpula 2 Kolmen vierekkäisille tonteille 1920-luvulla rakennetun taitekattoisen pientalon ryhmään kuuluva asuinrakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1171 K2140T2 1 Näkyvästi maisemassa sijoittuva, Sundsbergin kartanon vanha 1800-luvulla rakennettu, läntinen siipirakennus. Valkeaksi rapattu rakennus on aikanaan toiminut pehtorin talona. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1172 K2139T1 1 Näkyvästi maisemassa sijoittuva, ilmeeltään varsin hyvin säilynyt Sundsbergin kartanon valkeaksi rapattu entinen tallirakennus. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1173 Härlunda 1 Espoonlahden Hagbackenin huviloiden ryhmään liittyvä, näkyvästi maisemassa sijoittuva, ilmeeltään hyvin säilynyt 1930- luvulla rakennettu taitekattoinen huvila. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1174 Karlsbacka 1 Espoonlahden Hagbackenin huviloiden ryhmään liittyvä, näkyvästi maisemassa sijoittuva arkkitehti Bertel Jungin suunnittelema jugendvaikutteinen huvila vuodelta 1809. Rakennushistoriallinen, maisemallinen ja erityinen kulttuurihistoriallinen arvo. 1176 Paulsro 1 Espoonlahden Hagbackenin huviloiden ryhmään liittyvä, 1918 rakennettu ja ilmeeltään varsin hyvin säilynyt satulakattoinen huvila. Rakennushistoriallinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1177a 1177b Hvilan 1,2 Espoonlahden Hagbackenin huviloiden ryhmään liittyvä, 1900- luvun alussa rakennettu ja ilmeeltään varsin hyvin säilynyt jugendvaikutteita omaava huvila, sekä huvilan pihapiiriin sijoittuva pienehkö 1950-luvun tyylipiirteitä omaava

asuinrakennus. Rakennushistoriallinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1178 Hellebo 1 Espoonlahden Hagbackenin huviloiden ryhmään liittyvä, 1900- luvun alussa rakennettu linnamainen jugendhuvila. Huvilaan liittyvät maisemarakenteet kuten graniittiportaat- ja kaiteet, pieni huvimaja ja tenniskenttä sekä istutukset kuuluvat olennaisena osana ympäristökokonaisuuteen. Erityinen rakennushistoriallinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1182a 1182b Nissvik 1,2 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt arkkitehti Valter Thomѐn suunnittelema huvila, sekä piharakennus ja vaja. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1183 Björnudd 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt arkkitehti Valter Thomѐn suunnittelema huvila. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1184 Hvittorpin sauna 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt Gesellius-Lindgren-Saarinenarkkitehtitoimiston suunnittelema Hvittorpin entinen sauna. Maisemallinen rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1185 Sommarvik 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, 1800-1900- luvun vaihteessa rakennettu huvila. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1186 Hvittorp trädgård 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, myöhemmin laajennettu mutta varsin hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt Gesellius-Lindgren-Saarinenarkkitehtitoimiston suunnittelema puutarhurin rakennus. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1187 Nissvik 2 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, myöhempien muutosten seurauksena omaperäisen ilmeensä säilyttänyt 1910-luvun entinen puutarhurin asunto. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1188 a b c d e f g h i puutarha 1189 Gamla Sommarbo Hvittorp 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt Gesellius-Lindgren-Saarinenarkkitehtitoimiston suunnittelema linnamainen huvila. Lisäksi tilaan kuuluva varastorakennus, talousrakennus, talli, venevajarakennus, asuinrakennus, saunarakennus, pumppuhuone, ulkokäymälä sekä puutarha. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1 Vitträskin 1900-luvun huvilayhdyskuntaan liittyvä, alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt huvila. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1190 Sommarbo 2 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, 1920- luvulla arkkitehti Ola Gripenbergin suunnitelmien mukaan rakennettu huvila, jonka alkuperäistä ilmettä ovat muuttaneet myöhemmät laajennukset. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo.

1191 Torshälla 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt huvila. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1192 Lill- Sjötorp/Tapiola 1193 Rantatörmä, myöhemmin Sjötorp 2 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, myöhempien laajennusten myötä jonkin verran muuttunut pieni huvila. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt suurikokoinen taitekattoinen hirsihuvila. Maisemallinen rakennushistoriallinen, ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1194 Harjula 1 Vitträskin 1900-luvun alun huvilayhdyskuntaan liittyvä, alkuperäiset piirteensä hyvin säilyttänyt kaksikerroksinen hirsihuvila. Maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1195 a b c d e f 1196 g h i 1197 a b Ulriksberg 2 Maisemassa kauniisti sijoittuva mallitilaksi 1910-1920- luvulla rakennetun maatilan talouskeskus, jossa on säilynyt edustava ryhmä aikakauden piirteensä säilyttäneitä maatilarakennuksia. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Masa 2 Maisemassa kauniisti sijoittuva mallitilaksi 1910-1920- luvulla rakennetun maatilan talouskeskus, jossa on säilynyt edustava ryhmä aikakauden piirteensä säilyttäneitä maatilarakennuksia. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Tallnäs 2 Hvittorpintien reunaan näkyvästi sijoittuva yhtenäisen ja ilmeeltään sympaattisen kokonaisuuden muodostava 1960- luvun lopun pientalon pihapiiri, jossa on vanhalle lohkokiviperustalle 1960-luvun lopulla pystytetty asuinrakennus, ja talustrakennus sekä 1800-1900- luvun vaihteen kivijalkoja, kaivo ja maakellari. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1198 Tilhelä 2 Alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt kaksikerroksinen Dominojärjestelmän mukaan toteutettu pientalo vuodelta 1971. Rakennushistoriallinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1199 Ängebo 2 Maisemassa näkyvästi sijoittuva, Porkkalan vuokrakauden jälkeistä jälleenrakennuskautta edustava, 1961 rakennettu tyyppitalovaikutteinen ja ilmeeltään alkuperäisenä säilynyt pientalo. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1223 Gammel-Tina 2 1900-luvun alussa museovahdin asunnoksi rakennettu pieni hirsirunkoinen tupa. Museon muut rakennukset on siirretty pois ja ympäristö on kokonaisuudessaan muuttunut. Tästä syystä rakennuksen siirtäminen paikalle jossa sen säilyminen voidaan turvata, on myös mahdollista. Kulttuurihistoriallinen arvo. 1228 Henriksborg 2 Maisemassa näkyvästi sijoittuva 1920-luvun pieni aikakaudelleen tyypillinen asuinrakennus. Pitkään tyhjillään olleen rakennuksen kunto tulee varmistaa suojelupäätöksen yhteydessä. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen. 1229 Majby 2 Maisemassa näkyvästi sijoittuva Majbyn tilan suurikokoinen lohkokivinavetta 1900-luvun alusta. Rakennus on harvoja säilyneitä agraarikauden rakennuksia ympäristössä. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo.

1230 Skanno 2 Masalantien maisemassa näkyvästi sijoittuva, arkkitehtuuriltaan tyylitelty 1970-luvun alussa rakennettu toimisto- ja varastorakennus. Maisemallinen ja rakennushistoriallinen arvo. 1231 Tomtebo 2 Taitekattoinen ilmeeltään hyvin säilynyt 1920-luvun alun aikakaudelleen tyypillinen pienehkö asuinrakennus. Maisemallinen ja rakennushistoriallinen arvo. 1233 Männistö 2 Vanhan Hommaksentien varteen sijoittuva neljän 1960-luvun arkkitehtuuria edustavan tiiliverhoillun pientalon muodostama eheä ja ilmeeltään alkuperäisenä säilynyt ryhmä. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1234 Masalan koulu 2 Heti vuokrakauden jälkeen valmistunut ilmeeltään alkuperäisenä säilynyt aikakaudelleen tyylipiirteitä omaava 1- kerroksinen koulurakennus. Asuntosiipi on myöhemmin purettu. Rakennus oli ensimmäinen vuokrakauden jälkeen toteutettu julkinen rakennushanke alueella. Pihapiiriin on 1977 rakennettu uusi koulurakennus johon liittyy 1983 vuoden laajennus. Suojelu koskee vanhinta osaa. Maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 1235 Solhyddan 2 Pientaloalueen keskelle sijoittuva 1960-luvun alussa rakennettu jälleenrakennuskauden piirteitä omaava yksilöllisesti toteutettu pientalo. 1253 Luoman vahtitupa 1 Maisemassa rautatien varressa näkyvästi sijoittuva, alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt tyyppipiirustusten mukaan rakennettu vahtitupa vuodelta 1903. Rakennushistoriallisen, kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo. 1259 Signebo 2 Luoman huvila-asutukseen liittyvä Adamsin elokuvateatterin perustajan rakennuttama ilmeeltään omaperäinen taitekattoinen 1900-luvun alun huvila. Kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo. 1260 Ängsbacka 1 Luoman Kehä III:n itäpuoliseen 1900-luvun alun huvilaasutukseen liittyvä, ilmeeltään alkuperäisenä säilynyt kauniisti maisemaan sijoittuva asuinrakennus. Kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo. 1261 Wilhelmsro 2 1900-luvun alun asuinrakennus, joka muodostaa kokonaisuuden viereisen Fridhemin huvilan kanssa. Kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo. 1262 Fridhem 2 Maisemassa näkyvästi sijoittuva, viereisen Wilhelmsron huvilan kanssa kokonaisuuden muodostava 1900-luvun alun huvila. Rakennuksen ilmettä on jonkin verran muuttanut myöhemmät laajennukset. Kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo. 1263 Luoman entinen höyrylaivalaituri 2 Vanhan höyrylaivalaiturin jäänteet. Laituri oli Helsingin ja Luoman välissä 1870-luvulta 1900-luvun alkuun liikennöineen höyrylaivan käytössä. Kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo.

KIRKKONUMMI VITTRÄSK Kaava-alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto, Satu Koivisto 2012 KOHDELUETTELO MASALAN OSAYLEISKAAVAN ALUEELLA DOKUMENTOIDUISTA KIINTEISTÄ MUINAISJÄÄNNÖKSISTÄ sm-1 Kirkkonummi Masala Kohde sijaitsee Kirkkonummen Masalassa, Masalan koulun ja Masalantien välisellä, heinää ja harvaa lehtipuustoa kasvavalla kumpareella. Vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa mäellä on ollut rakennuskeskittymä, jonka kokoluokaksi on merkitty 1. Paikka tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja mäen laelta ja reunoilta löytyi mahdollisia rakennuksen pohjia, kellarikuoppa, hajotettua kivijalkaa ja muita kaivantoja. Mäellä on selkeästi ollut myös myöhäisempää asutusta, kuitenkin ilmeisesti Porkkalan vuokra-aikaa edeltävältä ajalta, mutta osa havaituista rakenteista liittynee 1700-luvun asutuskeskittymään. Kohteen tarkempi arviointi maankäy-tön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: kiinteä muinaisjäännös MJTunnus: uusi kohde, ei vielä tunnusta Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: kylänpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1 sm-2 Kirkkonummi Masala, Masaby Kohde sijaitsee Kirkkonummen Masalan keskustassa, Masalantielta luoteeseen johtavien Tinanrinteen ja Tinantien välisessä maastossa. Paikalla on vehreitä omakotitalotontteja, joiden välissä on tyhjä, rakentamaton tonttimaa. Vuoden 1560 maakirjan mukaan paikalla on muu tonttimaa ja vuoden 1780 kartalla kylä, jonka kokoluokaksi on merkitty 3. Aluetta tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja tyhjää tonttia kairatessa saa-tiin useita havaintoja noensekaisesta hiekasta. Hyvin tiheän takiaiskasvillisuuden takia kivirakenteita ei kyetty havaitsemaan. Alue jatkuu luoteeseen Gamla-Tinan vanhalle museoalueelle, jossa on useita rakennuksenpohjia sekä museon muistokivi. Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen 1900-luvun alussa perustama tilamuseo turmeltui Porkkalan vuokra-ajalla, jonka jälkeen toiminta siirrettiin uudelle museoalueelle Lapinkylän Alisgårdeniin. Alue edustaa melko hyvin säilynyttä historiallisen ajan kylämäkeä keskeisellä paikalla kirkon läheisyydessä. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: kiinteä muinaisjäännös MJTunnus: uusi kohde, ei vielä tunnusta Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: kylänpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1 sm-3 Kirkkonummi Masala, Masaby 2 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Masalan keskustassa, Masalantien ja Aktia-urheiluhallin länsipuolella. Paikalla on osin kallioinen kumpare, jonka itäpuolella maasto laskee vanhaksi viljelyalueeksi, joka nykyään on urheilupuiston reunaa ja teollisuusaluetta. Itse kumpare jatkuu länteen ja pohjoiseen laajaksi metsäalueek-si, jossa risteilee valaistuja lenkkipolkuja. Vuoden 1560 maakirjan mukaan kylän taloluku oli kolme. Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2012 ja ulkoilualueen reunassa olevalta mäeltä löytyi useita rakennusten jäännöksiä. Kairatessa kallioisen mäen reunoilla tavattiin tiilensekaista, nokista maata. Mäellä on ollut myös

myöhäisempää, rakenteiden perusteella ilmeisesti jopa Porkkalan vuokra-ajan jälkeistä asutusta. Pitkälti rakentamattomalla mäellä, erityisesti lakialueella, saattaa kuitenkin olla säilynyt 1500-luvun asutuskerrostumia. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: kiinteä muinaisjäännös MJTunnus: uusi kohde, ei vielä tunnusta Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: kylänpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1 sm-4 Kirkkonummi Masala, Köpas/Köpeby Kohde sijaitsee Kirkkonummen Masalan keskustassa, Kauppilanpolun (ruots. Köpasstigen) ja Sepänkyläntien välisessä korttelissa. Vuoden 1560 maakirjan mukaan Köpaksen kylän taloluku oli yksi. Kohde tarkastettiin 2012 inventoinnissa. Paikalla on omakotitalotalo, joka toimii nykyään päiväkotina. Sen ympäristössä on leikkikenttää ja lisärakennuksia. Vanha tonttimaa sijaitsee topografian ja historiallisten karttojen perusteel-la juuri päärakennuksen läheisyydessä, jossa voi mahdollisesti olla vielä säilynyt vanhoja asutuskerroksia tai rakenteita. Kohteen ympäristöä tarkastellessa metsästä, Köpaksen tilan pohjoispuolelta, löytyi useita van-hoja, suuria kivijalkoja, kiviaitoja ja uuninjäännöksiä, jotka lienee hylätty Porkkalan vuokraajalla. Rakenteet liittynevät Köpaksen tilan myöhäisempiin vaiheisiin. Joukossa voi kuitenkin olla myös vanhempaa perua olevaa asutuskerrostumaa. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: kiinteä muinaisjäännös MJTunnus: uusi kohde, ei vielä tunnusta Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: kylänpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1 sm-5 Kirkkonummi Masaby, Masala, Nissniku Kohde sijaitsee Masalan keskustassa, Sepänkyläntieltä etelään risteävien Nissnikuntien ja Nissnikunraitin välisellä alueella. Paikalla on taloyhtiöiden väliin jäävä metsäinen kumpare, jolla kasvaa harvakseltaan puita ja sen itäpuolella aukeaa laaja nurmialue. Vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa mäelle on merkitty läheisen Hulluksen tilan torppa-asutusta. Paikka tarkastettiin 2012 inventoinnissa, jolloin todettiin, että Nissnikun mäki sijaitsee asutuksen välissä ja on nykyään rakentamaton. Paikalla on useita eriaikaisia rakennuksen pohjia, kellarikuoppia ja kaivantoja. Vanhimmat niistä liittyvät todennäköisesti 1700-luvun torppa-asutukseen. Kairatessa hiekkaisessa maassa oli havaittavissa tiilimurskaa ja nokea. Paikkaa käytetään nyky-ään lasten leikkeihin ja majanrakennukseen. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäi-si koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: kiinteä muinaisjäännös MJTunnus: uusi kohde, ei vielä tunnusta Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: torpat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1

sm-6 Kirkkonummi Masala, Masala Hullus/Huttlus Kohde sijaitsee Kirkkonummen Masalan eteläosassa, Masalantieltä luoteeseen risteävän Framnäsin puistotien päässä. Paikalla on puistomainen alue ja villiintynyt vanha puutarha, jossa siellä täällä kasvaa jaloja lehtipuita, mm. vanhoja puistolehmuksia ja -vaahteroita sekä omenapuita. Vuoden 1560 maakirjan mukaan Hulluksen/Huttluksen kylän taloluku oli yksi ja 1780 Kuninkaan kartastossa paikalla oli talo ja rakennuskeskittymä. Alue tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja koko mäki osoittautui mielenkiintoiseksi historialliseksi kokonaisuudeksi, jossa useita eriaikaisia asutuskerrostumia sekä puolustusvarustuksia, mm. lähes ehjä betonirakenteinen suojahuone ja tuliasema. Hullus on hyvin säilynyt monikerroksinen kokonaisuus tyhjällä tontilla, jossa on vielä vanhan villiintyneen puutarhan yksityiskohtia hahmotettavissa. Tiiliholvattu kellari mäen itäreunan järeässä graniittimuurissa ja -penkereessä on hyvin säilynyt ja sitä lienee hyödynnetty myös puolustusvarustuksiin liittyvänä varastona tai suojahuoneena. Komealla paikalla sijaitseva mielenkiintoinen kokonaisuus on ehdottomasti suojelun ja tutkimuksen arvoinen ja sitä voisi hyödyntää myös opastettuna käyntikohteena. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: kiinteä muinaisjäännös MJTunnus: uusi kohde, ei vielä tunnusta Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: kylänpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1 sm-7 Kirkkonummi Ingvalsby, Ingvalsby/Ingalsby Kohde sijaitsee Kirkkonummen Länsi-Jorvaksessa, Masalantien länsireunalla sijaitsevan Östergårdin tilan mailla. Vuoden 1560 maakirjan mukaan kylän taloluku oli neljä ja 1780 Kuninkaan kartastossa kylän kokoluokka oli yksi. Paikalla on vanha maatila, jonka puutarhamaalla ja laidoilla on useita vanhoja rakennuksen kivijalkoja, kellarikuoppia ja muita kaivantoja. Mäellä on asuttu pitkään ja siellä on saattanut säilyä jopa 1500-1700-lukujen rakenteita ja kerrostumia. Tontin länsiosassa kallion reunalla kasvaa lisäksi tummaa tulikukkaa, joka on ns. arkeofyyttikasvi ja viihtyy vanhoilla asuinpaikoilla. Kohteen tarkempi arviointi maan-käytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: kiinteä muinaisjäännös MJTunnus: uusi kohde, ei vielä tunnusta Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: kylänpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1 sm-8 Kirkkonummi Ingvalsby, Karras Kohde sijaitsee Kirkkonummen Länsi-Jorvaksessa, Masalantieltä Västergårdin tilalle johtavan tilustien varressa. Peltoalueen luoteisreunassa on vanha maatila pihapireineen ja talousrakennuksineen. Vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa paikalle on merkitty kylä, jonka kokoluokka on yksi. Paikka tarkastettiin 1012 inventoinnissa ja tontilla on vanha hirsirakenteinen talo, jonka kivijalka vaikuttaisi hyödynnetyn pitkällä aikavälil-lä. Koekairauksissa puutarha-alueen maaperä on hiekkavaa ja paikoin saatiin havaintoja nokisemmista kerroksista. Tontilla on mahdollisesti säilynyt 1700-luvun rakenteita tai asutuskerroksia nykyisen päärakennuksen ja sen pihamaan tuntumassa. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. PERUSTIEDOT Laji: MJTunnus: kiinteä muinaisjäännös uusi kohde, ei vielä tunnusta

Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: kylänpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: 2 (ehdotus) Lukumäärä: 1 mm-369 Masalan punaisten haudat

KOHDE luo-46 luo-50 luo-52 luo-53 luo-66 luo-68 luo-73 luo-77 luo-79 luo-80 luo-81 luo-90 luo-95 luo-96 luo-99 luo-100 luo-102 luo-105 luo-109 KUVAUS Ojitettu korpi, 2,07 ha oja keskellä, ojan vaikutus vähäinen, järeä kuusi puusto etenkin eteläosassa, myös lehtipuuta, saniaisia ja lehtolajjistoa. Runsas lahopuustoinen korpi, 1,28 ha reunoilla järeä kuusta, keskellä osittain umpeutunut vanha oja Tuoretta lehtoa, 0,66 ha runsaasti vaahteraa etenkin puron läheisyydessä Luonnontilaisen kaltainen puro, 0,32 ha kulttuurivaikutusta, silta, uoma syvässä laaksossa. rehevä kasvillisuus, purokivillä sammalia, puron partaalla saniaisia ja lehtokasveja, vaahtera Tuore kangas, 2,34 ha alarinteessä myös lehtomaista kangasta, varttunut kuusipuusto, myös mäntyä ja koivua, kerroksellisuutta, siirtolohkareita, lahopuuta. Tuore kangas, 1,94 ha vanhempi kerroksellinen ja monilajinen puusto Kangasmetsä, 3,83 ha MT, OMT, kuusi-sekapuusto, lahopuuta Runsaslahopuustoinen kangasmetsä, 7,71 ha MT ja OMT, valtapuuna kuusi, joukossa mänty, koivu, haapa Ruohokorpi, 0,42 ha puusto mättäillä: kuusta, leppiä ja koivuja, terttualpi runsas, kurjenjalka, saroja niukasti Kangasmetsä, 6,36 ha MT, varttunut puusto, kallioisuutta, sekapuusto, mutta kuusi valtalaji Rehevä lehtomainen kangas, 1,84 ha jolla lehtolaikkuja, järeä kuusipuusto, mutta myös runsaasti haapoja. Liito-oravalle soveltuvaa, pohjoisosassa kaivantoja. Kangasmetsä, 4,92 ha varttunut, mäntyvaltainen, MT. jonkin verran lahopuuta, virkistyskäyttö, polku kulkee läpi. Lehtomainen kasvillisuus, 1,1 ha muutostilassa, runsaasti pienikokoista vaahteraa, mutta myös isompia. Vanha asuinpaikka ja pihapiiri, kivijalka, kaivantoja joissa nyt ketun tai mäyrän luolasto, yhdessä keloontuneessa männyssä todennäköisesti paperimuurahainen Kangasmetsä, 4,37 ha lähinnä MT, kuusivaltaista, paikoin myös mäntyä, puusto keski-ikäistä, paikoin runsaasti lahopuuta Suo, 1,77 ha kangaskorpi tai soistunut kangas, välipinnoilla korpirahkasammal peittävä, allikoita, kuusi, tervaleppä, koivu, mättäillä varpuja. ruohoja niukasti, metsäalvejuuri, mariankämmekkä, petolinnun pesäpuu, runsaasti lahopuuta, rantakäärme, soveltuu liito-oravalle Varttunut kuusivaltainen kangasmetsä, 1,99 ha rinne, runsaasti lahopuuta, soveltuu liito-oravalle Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat 0,67 ha Kuvion puustona on pääosin vaahteraa, haapaa ja koivua, kuusia on muutamia. Tuomi ja taikinamarja ovat paikoin runsaita. Kasvilajistoon kuuluvat lisäksi kielo, ahomansikka, vadelma, nokkonen ja vuohenputki. Kuvion länsiosassa on vanhoja pelto-ojia ja alueella on paljon lahopuuta. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. Puro, 0,43 ha luonnontilaisenkaltainen uoma, osittain kuivunut syksyllä elokuussa 2012. purossa kaloja, sammakko, lapasammal, mhs 514 Vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat 0,37 ha

luo-111 luo-112 luo-115 luo-116 luo-117 luo-120 luo-123 luo-124 luo-126 luo-134 luo-136 Kuvion puusto on kuusta, mäntyä ja haapaa, lisäksi on nuorta vaahteraa. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat kielo, sinivuokko, käenkaali, kivikkoalvejuuri ja taikinamarja. Kuviolla olevaa kalliota on joskus louhittu. Keski-ikäiset sekapuustoiset lehtomaiset kankaat 1,28 ha Kuvion puustossa on haapaa, kuusta, vaahteraa sekä harmaa- ja tervaleppää, lisäksi on myös muutamia nuoria lehmuksia. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat kielo, kivikkoalvejuuri, jänönsalaatti, lillukka, käenkaali, sananjalka, sinivuokko ja sudenmarja. Kuviolla esiintyy myös liito-orava, havainto on 2000-luvun alusta. Ruohoinen sarakorpi, 0,25 ha tervaleppävaltainen, runsaasti lahopuuta. laskuoja osittain tukittu kivellä, laskee itään kohti peltoa. Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat 0,36 ha Kuvio on varttunutta haapavaltaista sekametsää, jota on osittain harvennettu. Puustossa on lisäksi varttunutta vaahteraa, koivua ja kuusta. Kenttäkerroksessa runsaimpia lajeja ovat sinivuokko, käenkaali, vuohenputki, hiirenporras ja kivikkoalvejuuri. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. Tuoreet keskiravinteiset lehdot 0,26 ha Kuviolla on varttunutta sekametsää, jonka puusto on kuusta, koivua, haapaa ja vaahteraa. Muuhun kasvilajistoon kuuluvat mm. kielo, käenkaali, kevätlinnun-herne ja sinivuokko. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. Keski-ikäiset lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat 0,74 ha Kuvio on varttuvaa haapaa, kuusta ja koivua kasvavaa sekametsää, jossa on myös jonkin verran varttunutta mäntyä. Kenttäkerroksessa vallitsevat käenkaali, metsäkastikka, kielo ja mustikka. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. 120 Tuoreet keskiravinteiset lehdot 0,77 ha Kuvion puusto on pääosin nuorta harmaaleppää, raitaa, koivua, kuusta, haapaa ja vaahteraa. Kuviolla on myös joitain vanhoja haapoja, myös lahopuuta on paljon sekä pystyssä, että maapuuna. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat nokkonen, vuohenputki ja hiirenporras. Kuvio lienee entistä peltoa, joka on metsittynyt. Tuoreet keskiravinteiset lehdot 2,28 ha Kuvion puusto on varttunutta kuusta, koivua ja mäntyä, keskiosassa on myös muutamia isoja haapoja. Puustoa on paikoin harvennettu. Kenttäkerroksessa runsaita ovat sinivuokko, käenkaali, vuohenputki ja kivikkoalvejuuri. Terttuselja ja vadelma ovat yleisiä. Kuviolla on vanhoja autiotaloja pihapiireineen. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. Keski-ikäiset lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat 3,67 ha Kuvion puusto on harvennettua koivua ja haapaa, rinteen yläosassa kasvaa myös vaahteraa, mäntyä ja raitaa. Puuston alla on tiheä vadelma- ja nokkoskasvusto, lisäksi on vuohenputkea ja nokkosta. Kuviolla on muutamia vanhojen rakennusten raunioita. Tuoreet keskiravinteiset lehdot 0,42 ha Kuvion puusto on varttuvaa varttunutta haapaa, kuusta, koivua ja mäntyä, sekä nuorta vaahteraa ja harmaaleppää. Puustoa on osittain harvennettu. Muuhun lajistoon kuuluvat mm. kuusama, vuohenputki, sinivuokko ja käenkaali. Kuviolla on pieni kalliojyrkänne. Kosteat keskiravinteiset lehdot 0,38 ha Sundetin kanavaan rajoittuvalla kuviolla on suurruoholehtoa, jonka puusto on varttuvaa varttunutta lehtipuustoa: terva- ja harmaaleppää, koivua, vaahteraa ja raitaa. Rannan tuntumassa on kiiltopajua. Mesiangervo, ranta-alpi, nokkonen ja metsäkorte ovat kenttäkerroksen valtalajeja. Keski-ikäiset sekapuustoiset tuoreet kankaat 1,97 ha Kuvion puusto on pääosin varttuvaa kuusta, koivua ja haapaa, lisäksi on varttunutta mäntyä ja kuusta jonkin verran. Kuvion länsiosan rinteellä on varttunutta haapaa ja koivua. Rannan tuntumassa on tervaleppää ja vaahteraa. Kenttä-kerroksessa runsaimpia ovat mustikka, sinivuokko, käenkaali, oravanmarja ja lillukka.

Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. luo-137 Kosteat keskiravinteiset lehdot 0,68 ha Kuviolla on kosteapohjainen notkelma, jonka puusto on varttuvaa koivua ja tervaleppää; vähemmän on harmaaleppää, vaahteraa, kuusta ja pihlajaa. Tuomitiheikköjä on paikoin. Kenttäkerroksessa kuivemmilla paikoilla vallitsevana on käenkaali sekä sini- ja valkovuokko, kosteammilla osilla on hiirenporrasta, nokkosta, rentukkaa, mesiangervoa ja kurjenmiekkaa. Kuviolla esiintyy myös liito-orava, havaintoja on 2000-luvun alusta. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. luo-138 Vanhat mäntyvaltaiset tuoreet kankaat 1,90 ha Kallioisella kuviolla on vanhaa männikköä ja koivikkoa, varttuvaa haapaa ja katajikkoa. Kalliolla kasvaa kalliokieloa ja kallioimarretta. Muualla kenttäkerros on heinävaltaista; metsälauhaa ja metsäkastikkaa sekä mustikkaa ja kieloa. Kuvion reunoilla on lillukkaa ja sinivuokkoa. Kuvion keskiosassa on Sipulin leirikeskuksen rakennuksia ja rannassa uimaranta ja laituri. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. luo-139 Kosteat keskiravinteiset lehdot 1,22 ha Kuvion kuivemmilla rinteillä on varttunutta haapaa, mäntyä, koivua ja vaahteraa ja kosteammassa notkelmassa tervaleppää ja harmaaleppää. Kenttäkerroksessa kuivemmissa osissa kasvaa käenkaalia, valko- ja sinivuokkoa, sudenmarjaa, kosteammilla paikoilla jätti- ja rikkapalsamia, nokkosta, vuohenputkea, kurjenmiekkaa ja metsäkortetta. Kuviolla esiintyy myös liito-orava, havaintoja on 2000-luvun alusta. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. luo-141 Keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat 3,60 ha Kuvion jyrkähköllä rinteellä ja sen yläosassa on varttunutta mäntyä ja kuusta, rannassa myös tervaleppää. Lisäksi on koivua ja haapaa ja katajaa sekä alikasvoksena pihlajaa. Myös pähkinäpensasta on jonkin verran. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka ja metsäkastikka, kanervaa ja puolukkaa on niukemmin. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. luo-143 Tuoreet keskiravinteiset lehdot 0,84 ha Kuvion puusto on pääosin varttunutta koivua, lisäksi on varttuvaa haapaa ja kuusta sekä tervaleppää. Pensaskerroksessa on mm. koiranheittä. Kenttäkerroksessa yleisiä ovat mm. kielo, valkovuokko, käenkaali, vadelma, rönsyleinikki ja jänönsalaatti. Peruste: Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kuvio rajoittuu välittömästi Natura 2000 - alueeseen. luo-146 Vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat 2,15 ha Kuvion puusto on pääosin kuusta ja koivua, lisäksi on haapaa ja varttuvaa harmaaleppää. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, käenkaali, metsäalvejuuri ja kielo. luo-147 Keski-ikäiset sekapuustoiset lehtomaiset kankaat 0,76 Selvitysalueen rajalla sijaitsevan kuvion puusto on haapaa ja kuusta. Kenttäkerroksessa tavataan mm. mustikkaa, kieloa, käenkaalia, jänönsalaattia ja metsäalvejuurta. Paikoitellen tiheän kuusikon alla kasvaa vain sammalia. Kuviolla esiintyy myös liito-orava, havaintoja on 2000-luvun alusta. luo-211 Keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat 2,46 ha Kuvio on pääosin puutonta kalliota, mutta paikoin on harvaa männikköä. Kenttäkerroksessa on kanervaa, metsälauhaa, puolukkaa ja mustikkaa. Jäkälä- ja sammalpeitteistä kalliota on melko paljon. Kuviolla on metsälain 10 :n mukaisiin elinympäristöihin kuuluva kallioalue. Kuviolla on osia, jotka täyttävät myös Metso-ohjelman I- ja II- luokan kriteerit (Särkkä 2008). luo-218 Keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat 0,38 ha Kuviolla on harvaa männikköä sekä jäkälä- ja sammalpeitteistä kalliota. Kenttäkerroksessa kasvaa metsälauhaa ja puolukkaa. luo-224 Keski-ikäiset kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat 0,80 ha

luo-233 luo-235 luo-237 luo-239 luo-260 luo-268 luo-270 luo-278 luo-356 luo-360 luo-364 Kuvion puustossa on kuusen lisäksi paikoin haapaa ja tervaleppää, etenkin kuvion halki virtaavan noron varrella. Lisäksi on pihlajaa ja paatsamaa. Puustoa on paikoin harvennettu, myös noron reunoilta. Kenttäkerroksessa on mm. käenkaalia, jänönsalaattia, sananjalkaa ja metsäalvejuurta. Noron ympärillä on paikoin vähän saniaislehtoa, jossa valtalajina ovat hiirenporras, mesiangervo ja korpikaisla. Kuviolla on vesilain 2 luvun 11 :n mukainen noro. Vesilain 2 luvun 11 : Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat 0,92 ha Kuviolla on harvaa männikköä ja jäkälä- ja sammalpeitteistä kalliota. Kenttä-kerroksessa on niukasti metsälauhaa ja puolukkaa. Pähkinälehdot 0,95 ha Sommarbontien länsipuolella olevan kuvion länsiosan puusto on varttunutta kuusivaltaista sekametsää, kenttäkerroksessa valkovuokko, sanajalka, mustikka ja käenkaali ovat runsaimpia. Näsiää ja kivikkoalvejuurta on siellä täällä. Kuvion itäosan puusto on harvaa koivikkoa. Pähkinäpensas on runsas koko kuvion alueella, itäosassa se muodostaa lähes yhtenäisen pensaskerroksen. Metsä-autotie kulkee alueen halki. Kuvio täyttää luonnonsuojeluasetuksen 10 :n mukaisen suojellun luontotyypin (pähkinäpensaslehto) kriteerit. Keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat 1,37 ha Harvaa männikköä kasvavalla kuviolla on myös jäkälä- ja sammalpeitteistä kalliota. Kuviolla on metsälain 10 :n mukainen monimuotoisuuden kannalta tärkeä kallioalue. Kuviolla on osia, jotka täyttävät myös Metso-ohjelman I- ja II- luokan kriteerit (Särkkä 2008). Keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat 1,08 ha Kuvion harvassa puustossa on männyn lisäksi vähän nuorta koivikkoa. Puustoisilla paikoilla kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa, puolukkaa ja mustikkaa. Jäkälä- ja sammalpeitteisillä kallioilla on metsälauhaa. Kuvio on metsälain 10 :n mukainen monimuotoisuuden kannalta tärkeä kallioalue. Keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivat kankaat 0,59 ha Kuvion niukka puusto on männikköä. Puustoisilla paikoilla kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa, puolukkaa ja mustikkaa. Jäkälä- ja sammalpeitteisillä kallioilla on metsälauhaa ja ahosuolaheinää. Kuvio on metsälain 10 :n mukainen monimuotoisuuden kannalta tärkeä kallioalue. Pähkinälehdot 0,59 ha Kuvion puusto on varttunutta kuusta ja varttuvaa koivua, lisäksi on pihlajaa. Joitain kuusia on kaadettu. Kuviolla on yli 20 vähintään kahden metrin korkuista pähkinäpensasta. Kenttäkerroksessa on jänönsalaattia, valkovuokkoa, mustikkaa, sananjalkaa, metsäalvejuurta ja metsäkastikkaa. Kuviolla on vanhoja metsäojia. Kuvio täyttää luonnonsuojeluasetuksen 10 :n mukaisen luontotyypin (pähkinäpensaslehto) kriteerit. Vaahteralehdot 1,90 ha Kuvion puusto on varttuvaa varttunutta ja lehtipuuvaltaista: vaahtera, haapa, koivu, raita, mänty ja tammi. Halkaisijaltaan yli 20 cm:n kokoisia vaahteroita on yli 20, suurimmat ovat yli 40 cm. Kuviolla on myös yli 30 cm halkaisijaltaan olevia tammia ja iso metsälehmus (halkaisija noin 50 cm). Tuomea, kuu-samaa ja taikinamarjaa on etenkin kuvion pohjoisosassa. Kenttäkerroksessa runsaimpia ovat vuohenputki, valkovuokko, käenkaali ja kivikkoalvejuuri. Kuvion eteläosassa on omena- ja luumupuita sekä muuta puutarhakasvillisuutta. Kuvio täyttää vaahteran esiintymisen osalta luonnonsuojeluasetuksen 10 :n mukaisen suojellun luontotyypin (jalopuumetsikkö) kriteerit. Kuviolla on osia, jotka täyttävät myös Metso-ohjelman I- ja II- luokan kriteerit (Särkkä 2008). Tuoreet keskiravinteiset lehdot 0,92 ha

luo-365 Kuvion puusto on haapaa, kuusta, koivua ja tuomea. Kenttäkerroksessa kasvaa käenkaalia, jänönsalaattia, kieloa, vuohenputkea ja nokkosta. Kuvion halki kulkee voimajohto. Kuvion kasvillisuus on voimakkaasti kulttuurivaikutteista. Vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat 0,33 ha Kuviolla on varttunutta mäntyä ja koivua sekä varttuvaa haapaa. Lisäksi on pihlajaa ja raitaa. Kenttäkerroksessa on mustikkaa, lillukkaa, metsälauhaa, kieloa, koiranheinää ja vadelmaa.

LIITE 10 Analyysikartta: Saavutettavuus