Asiantuntijatiimin rooli ja tehtävät Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, ratkaisut ja päätökset AVI:n ja Valviran koulutuspäivä 6.11.2017 Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus Nykytilanne ja kehitysvammalain mahdollisuudet OTM Susanna Lehti
Asiantuntijat kehitysvammalaissa 2
Johtoryhmä ja asiantuntijatiimi Erityishuollon yksilöllistä järjestämistä varten erityishuoltopiirillä on erityishuollon johtoryhmä Jäseninä on vähintään kolme johtavaa viranhaltijaa siten, että edustettuna on lääketieteellinen, kasvatustieteellinen ja sosiaalihuollollinen asiantuntemus Kehitysvammalaki 23 Kunnan, erityishuoltopiirin tai vastaavan yksityisen sosiaalihuollon toimintayksikön tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on oltava lääketieteen psykologian ja Sosiaalityön asiantuntemus 3
Lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus Tahdosta riippumaton erityishuolto 31 Yksikössä oltava riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus Rajoitustoimenpiteen soveltamisala 42 b Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on lisäksi, että tehostetun palveluasumisen yksiköllä ja laitoksella on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. Tiettyjen rajoitustoimenpiteiden osalta on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot Asiantuntijoiden seurattava ja arvioitava rajoitustoimien toistuvaa käyttöä Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 42 j Rajoittavien välineiden tai asuteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k Rajoittavien välineiden tai asuteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 42 l Valvottu liikkuminen 42 m Poistumisen estäminen 42 n Hallituksen esityksessä mainitaan että lääketieteen, psykologin ja sosiaalityön asiantuntemusta tulisi hyödyntää myös seuraavissa tilanteissa vaikka laissa ei suoraan mainintaa: Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen 42 a Rajoitustoimenpiteen arviointi 42 e Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittely 42 o HE 96/2015 4
Asiantuntijoiden käytön tarkoitus ja tavoite Asiakkaan oikeus hyvää hoitoon ja huolenpitoon toteutuu Asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukeminen ja edistäminen toteutuu Asiakkaan ennakolliset toimet suunnitellaan ja toteutetaan Asiakkaan rajoitustoimien käyttö vähenee Työyhteisö saa monialaisen tuen Käytäntöjen päivittäminen Kunkin alan erityisosaamisen yhdistäminen 5
Asiantuntijat tahdosta riippumatonta hoitoa koskevassa tutkimuksessa Tahdosta riippumaton erityishuolto toteutetaan sosiaalihuoltolain 21 :n 4 momentissa tarkoitetun tehostetun palveluasumisen yksikössä tai 22 :ssä tarkoitetussa laitoksessa taikka vastaavassa yksityisessä sosiaalihuollon toimintayksikössä tai laitoksessa, jossa on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. Laillistetun lääkärin, laillistetun psykologin ja laillistetun sosiaalityöntekijän, jotka ovat virkasuhteessa ja perehtyneet kehitysvammahuoltoon, sekä tarvittaessa muiden sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden on suoritettava henkilöä koskeva tutkimus. Kehitysvammalaki 32 ja 33 6
Asiantuntijat tahdosta riippumattomassa hoidossa Tahdosta riippumaton erityishuolto toteutetaan sosiaalihuoltolain 21 :n 4 momentissa tarkoitetun tehostetun palveluasumisen yksikössä tai 22 :ssä tarkoitetussa laitoksessa taikka vastaavassa yksityisessä sosiaalihuollon toimintayksikössä tai laitoksessa, jossa on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. Niissä erityishuollon toimintayksiköissä, joissa annetaan tahdosta riippumatonta erityishuoltoa, työskentelee säännöksessä mainittua asiantuntemusta edustavien ammattihenkilöiden lisäksi esimerkiksi fysioterapeutteja, puheterapeutteja, seksuaaliterapeutteja, musiikkiterapeutteja ja toimintaterapeutteja. Asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen turvaamisen lisäksi moniammatillinen asiantuntemus on välttämätöntä kriisitilanteissa, joiden äkillisen sekä usein vakavan ja uhkaavan luonteen vuoksi avun on oltava välittömästi saatavilla. Koska moniammatillista asiantuntemusta koskevalla vaatimuksella on oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen ratkaiseva merkitys sääntelyn tavoitteiden toteutumisen kannalta, asiasta voidaan 42 q :n mukaisesti määrätä tarkemmin asetuksella- STM muistio 21.6.2016, Kehitysvammalaki 32 7
Asiantuntijat muussa kuin tahdosta riippumattomassa erityishuollossa? Ehdotetussa 42 b :n 2 momentissa ei edellytettäisi, että säännöksessä tarkoitetuissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa olisi jatkuvasti läsnä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemusta edustavia henkilöitä. Riittävää olisi, että mainitunlainen asiantuntemus olisi käytettävissä esimerkiksi kahden tai useamman sosiaalihuollon toimintayksikön yhteisen asiantuntijatyöryhmän palveluina. Mainittua asiantuntemusta tulisi hyödyntää erityisesti silloin, kun erityishuollossa olevan henkilön hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan 42 a :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot, rajoitustoimenpiteen käyttöä harkitaan ensimmäisen kerran ja käytettyä rajoitustoimenpidettä arvioidaan 42 e ja 42 j :n 1 momentissa säädetyllä tavalla. STM muistio 21.6.2017 8
Mitä tarkoittaa käytettävissä oleva asiantuntijatiimi? Kysymys Täyttyykö vaatimus käytettävissä olevasta asiantuntijatiimistä sillä, että yksiköllä on tarvittaessa kunnallisina palveluina käytettävissä lääkärin ja psykologin palvelut? Vastaus Ei täyty. Yksiköllä ei tarvitse olla omana työvoimana palkattuja asiantuntijoita, vaan asiantuntijat voivat olla käytettävissä esimerkiksi ostopalvelusopimuksen nojalla tai useamman yksikön yhteisenä asiantuntijatiiminä. Tärkeää kuitenkin on, että asiantuntijatiimi toimii tiiminä ja että se tosiasiassa tuntee yksikön, sen toiminnan ja asiakkaat niin, että tiimi pystyy antamaan tarvittavan asiantuntija-avun. http://stm.fi/documents/1271139/2044491/kysymyksi%c3%a4+ja+vastauksia+kehitysvammalain+10.6.2016+voimaantulleesta+muutok sesta.pdf/96d041d7-9433-451e-a61e-ceeeacb0493f 9
Asiantuntija-arviot Laissa ei tarkkoja säännöksiä miten asiantuntijaarviot tulee tehdä ja miten laajoja niiden pitää olla Laajuus riippuu tilanteesta Laajuus riippuu siitä, mihin arviota tarvitaan Asiakkaan kuuleminen Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen Kiireelliset tilanteet /rajoitustoimesta päättäminen/seuranta/ jälkiselvittely Suhteellisuusperiaate: viranomaisen toiminnan oltava suhteessa tavoiteltuun päämäärään 10
Esimerkkejä arvioinnista 1/2 Psykologi Ymmärryskyky, kognitiivinen suoritustaso Neuropsykiatriset, psykiatriset tekijät Onko palvelu toteutettu itsemääräämisoikeutta tukien Toimenpiteet itsemääräämisoikeuden tukemiseksi ja vahvistamiseksi Toimenpiteet, joilla erityishuoltoa toteutetaan ilman rajoitustoimenpiteitä Rajoitustoimenpiteiden yleisten ja erityisten edellytysten toteutumisen arviointi 11
Esimerkkejä arvioinnista 2/2 Sosiaalityöntekijä Palvelun toteutuminen itsemääräämisoikeutta tukien ja vahvistaen Kohtuullisten mukautusten arviointi Palveluiden riittävyyden arviointi Rajoitustoimenpiteiden yleisten ja erityisten edellytysten toteutuminen Lääkäri Somaattinen arviointi Psykiatrinen ja neurologinen arviointi Rajoitustoimenpiteen käytön mahdolliset terveydelliset vaikutukset Lievempien keinojen soveltuvuus 12
Arvion merkitys rajoitustoimenpidettä koskevassa päätöksenteossa Asiantuntija-arvio on pyydettävä ja otettava huomioon päätöksenteossa. Lain henkenä lienee, että arvio tulisi tehdä monialaisesti, eli yhdessä. Asiantuntijat voivat päätyä erilaisiin ja ristiriitaisiinkin arvioihin. Lopullisen päätöksen tekee laissa säädetty henkilö ja joka joutuu viime kädessä punnitsemaan arvioiden merkityksen. Päätöksentekijällä on virkavastuu riippumatta siitä, onko yksityisen vai julkisen tahon edustaja. 13
Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen 14
Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset Lailla säätäminen Rajoitusten tarkkarajaisuus ja täsmällisyys Rajoitusperusteiden hyväksyttävyys Ydinalueen koskemattomuus Suhteellisuus Oikeusturva Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen 15
Vain laissa säädetyt rajoitustoimet ovat sallittuja vain laissa säädetyin edellytyksin Rajoitustoimilla puututaan henkilön keskeisiin perustuslaissa jokaiselle turvattuihin perusoikeuksiin 1 Ihmisarvon loukkaamattomuus ja yksilönvapaus 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. 9 Liikkumisvapaus 10. Yksityiselämän suoja 15 Omaisuuden suoja Rajoitustoimien oltava viimesijaista ja välttämätöntä Tämä konkretisoituu asiantuntija-arvioihin perustuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa Rajoitustoimesta päättäminen ja niiden toteuttaminen ilman ennakoivien toimien suunnittelua ja toteuttamista ei ole lainmukaista Asiakkaan palvelusuunnitelmassa on oltava ennakolliset toimet ja tarpeen mukaiset palvelut ennen kuin sinne voidaan ottaa mainintaa mahdollista käytettävistä rajoitustoimia Rajoitustoimenpide voidaan ottaa käyttöön kun kaikki yleiset ja rajoitustoimikohtaiset erityiset edellytykset täyttyvät 16
Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset 1/2 Erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa => rajoitustoimenpide viimesijaista Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain silloin, kun erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; rajoittaminen on välttämätöntä erityishuollossa olevan henkilön tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi JA muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä. 17
Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset 2/2 Rajoitustoimenpiteen oltava henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoitukseen sopiva ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden Rajoitusten yhteisvaikutukseen kiinnitettävä huomiota Rajoitustoimenpide toteutettava ihmisarvoa kunnioittaen, mahdollisimman turvallisesti ja henkilön perustarpeista huolehtien Käyttö lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä tai jos se vaarantaa henkilön terveyden (henkinen ja fyysinen) tai turvallisuuden Otettava huomioon alaikäisen etu 18
Lain tavoitteena on rajoitustoimenpiteiden vähentäminen Ennakolliset toimet 42 ja 42 a Rajoitustoimenpiteiden soveltamisala 42 b Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset 42 d Kaikki rajoitustoimenpidekohtaiset erityiset edellytykset Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen 42 e Rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittely ja kirjaaminen 42 o Aluehallintoviraston valvonta 75 a 19
Rajoitustoimenpiteitä Kiinnipitäminen 42 f Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g Henkilötarkastus 42 h Lyhytaikainen erillään pitäminen 42 i Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 42 j Rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42k Rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 42 l Valvottu liikkuminen 42 m Poistumisen estäminen 42 n 20
Esimerkki Asumisyksikössä asui nuori kehitysvammainen henkilö. Nuori opiskeli, kulki avustajan kanssa julkisilla liikennevälineillä, hoiti asiointejaan ja tapasi ystäviä. Asumisyksikön säännöissä määriteltiin kaikille nukkumaa-aika ja vierailuajat Toisten asunnoissa käyminen oli kielletty tiettyjen aikojen ulkopuolella Kaupasta sai hankkia vai etukäteen sovittuja ostoksia Jokaisen asukkaan piti laittaa puhelin yöksi eteiseen Asumisyhteisön sääntöjä vai rajoittamista? 21
Esimerkki Vaikeavammaisella asumisyksikön asukkaalla ei ollut yhtään ystävää. Vapaaehtoistoiminnan kautta vaikeavammainen henkilö sai ystävän joka alkoi käydä häntä tapaamassa. Ystävä kiinnitti huomiota vaikeavammaisen henkilön huonoon hoivaan ja hoitoon. Ystävää kiellettiin enää käymästä tapaamassa vaikeavammaista henkilöä. Mitä kaikkia vaikeavammaisen henkilön perusoikeuksia rajoitetaan? 22
Ratkaisut ja päätökset 23
Ratkaisu vai päätös Ratkaisu Luonteeltaan tosiasiallista hallintotoimintaa Kirjattava Arvioitava asiakkaan kanssa Selvitys Päätös Kirjallinen valituskelpoinen päätös Perusteltu Kirjattava Arvioitava asiakkaan kanssa Selvitys Tiedoksianto 24
Perusoikeusmyönteinen tulkinta Julkisen vallan tehtävänä on turvata perusja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslaki 22 ) Lakia on tulkittava perustuslain suuntaisesti Jos säännös on tulkinnanvarainen, valitaan se ratkaisuvaihtoehto, joka parhaimmin turvaa asiakkaan perusoikeuksien toteutumisen
Päätöksen perusasioita Päätöksessä ilmoitetaan tyypillisesti (viranhaltijapäätös): Oikeus tehdä päätös, eli mihin toimivalta perustuu Valmistelija ja yhteistiedot Päätöksen tehnyt viranomainen Päätöspäivämäärä Asianosaiset, hakemuksen päiväys ja keskeinen sisältö Ratkaisu ja perustelut Sovellettavat lainkohdat Allekirjoitus Tiedoksianto
Hyvä kielenkäyttö Kaikissa päätösteksteissä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Lyhyitä, selkeitä lauseita, tiivistä tekstiä Kapulakieltä ja virastoslangia vältettävä Ei ammattisanastoa asiakaspäätöksiin Selkeä kielenkäyttö tukee asiakkaiden osallisuutta ja on viranomaisen velvollisuus. Myös päätöksen kohde voidaan ottaa huomioon kieliasussa.
Asianosaisen kuuleminen Milloin asianosaista on kuultava? Lain säännöksen perusteella Jos viranomainen on hankkinut selvityksiä Muusta syystä Kuulemisen tavoite on toimiva vuorovaikutus. Miten kuuleminen tapahtuu? Yleensä kirjallisesti, mutta myös suullinen on mahdollinen Asiakkaalla on oltava tarpeelliset tiedot Asetetussa kohtuullisessa määräajassa Samalla ilmoitetaan, että asia voidaan käsitellä vaikka pyydettyä selvitystä ei toimiteta Lisäaika mahdollisuus
Päätöksen perusteleminen Päätös on aina perusteltava Päätöksenteko on vallankäyttöä, jolle perusteluvelvollisuus asettaa rajoja Perustelut ovat päätöksen ratkaisuosan jälkeen sen tärkein osa Hyvät perustelut ovat Selkeitä Yksilöityjä Ymmärrettäviä Olennaisen tiivistäviä Rajoitustoimea koskevassa päätöksessä keskeistä on rajoitustoimen viimesijaisuuden ja välttämättömyyden perusteleminen Asiantuntijalausuntojen merkitys ja huomioiminen päätöksenteossa on avattava perusteluissa. Perusteluilla turvataan lainmukaisuuden toteutuminen ja asianosaisen oikeusturva.
Jälkiselvittely ja kirjaaminen Jos erityishuollossa olevaan henkilöön on kohdistettu rajoitustoimenpide, sen käyttöä on arvioitava erityishuollossa olevan henkilön kanssa viipymättä sen käytön päättymisen jälkeen. Jälkiselvittelyssä on arvioitava rajoitustoimenpiteen perusteita ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa välttää rajoitustoimenpiteiden käyttö. Asiantuntijoiden rooli Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittelyn arvioinnin tarkoituksena on välttää ja vähentää rajoitustoimenpitein käyttöä jatkossa Asiakas ja potilasasiakirjoihin on kirjattava Rajoitustoimenpiteen käyttö ja perusteet Henkilön näkemys käytöstä ja perusteista Vaikutuksen henkilöön Alkamis- ja päättymisajankohta Ratkaisun tai päätöksen tehnyt ja toimenpiteen suorittanut henkilö Kehitysvammalaki 42 o, STM muistio 21.6.2015 30
Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto Erityishuollossa olevalle henkilölle on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. Henkilön lailliselle edustajalle tai jos aikuinen asiakas ei pysty osallistumaan / ymmärrä asian merkitystä, lailliselle edustajalle taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen mainittu selvitys on annettava vähintään kuukausittain. Selvitys on annettava ymmärrettävässä muodossa ja saavutettavalla tavalla (mm. kommunikaatiomenetelmät) Selvitys on annettava lisäksi henkilön omatyöntekijälle kuukausittain. Jos henkilö on ollut rajoitustoimenpiteen aikana tilassa, jossa ei ole ymmärtänyt toimenpiteen merkitystä, hänelle on annettava selvitys heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Muutoksenhakukelpoinen päätös annetaan tiedoksi lailliselle edustajalle tai jos aikuinen asiakas ei pysty osallistumaan / ymmärrä asian merkitystä lailliselle edustajalle taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen. Kehitysvammalaki 42 p 31
Kiitos mielenkiinnosta Susanna Lehti Asiantuntija, OTM O50 5755 961 susanna.lehti@lehtijakumppanit.fi Susanna Lehti ja kumppanit on asiantuntijayhteisö, joka konsultoi ja kouluttaa mm sote-lainsäädännön, julkisten hankintojen ja sopimusoikeuden alueella.