Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma 2016

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta , liite 1 Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma 2016 Ajattele ensin tavallisesti ja vasta sitten erityisesti

2 1 RUNOKULMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kaksikerroksisessa, hissillisessä tiilitalossa sijaitseva kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma valmistui syksyllä v Se korvasi pienen, kunnallisen asumisyksikkö Vanamokodin, jonka toiminta loppui samalla. Runokulman valmistuminen vahvistaa Keuruun kaupungin omavaraisuutta kehitysvammaisten asumispalveluissa merkittävästi. Vaikeasti kehitysvammaisten palveluja ostetaan kuitenkin edelleen yksityisiltä palveluntuottajilta. Asumispalveluja täydentävät myös kaupungin toimeksiantosopimuksilla toimivat perhehoitokodit, jotka tarjoavat sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia asumispalveluja kehitysvammaisille henkilöille. Runokulma sijaitsee aivan Keuruun keskustan tuntumassa, tavallisella asuinalueella. Runokulmassa asuu 15 kehitysvammaista henkilöä omissa vuokra-asunnoissaan (35 m2 ja 26 m2). Osa asukkaista on vaikeasti vammaisia, mutta monet pärjäävät päivittäisissä toiminnoissaan varsin omatoimisesti. Talossa työskentelee 11 ohjaajaa ja hoitotyöhön osallistuva asumisyksikön esimies. Henkilöstömitoitus on 0,8. Palveluihin sisältyy yövalvonta. Runokulman yleisissä tiloissa on kameravalvonta. Runokulman asukkaat osallistuvat talon ulkopuoliseen työ- tai päivätoimintaan erityishuolto-ohjelmansa mukaisesti. Asumisyksikön erinomainen sijainti aivan liikuntapaikkojen, luontopolkujen ja kevyenliikenteenväylien välittömässä läheisyydessä takaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun, lenkkeilyyn, luontoelämyksiin ja myös itsenäiseen liikkumiseen lähiympäristössä. Asukkaiden omatoimisuutta ja itseluottamuksen kehittymistä tuetaan ohjaustyössä erityisesti. Runokulman valmistuttua ja uuden henkilökunnan aloitettua työnsä, järjestettiin useana päivänä ennen kaikkea asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvää koulutusta sen varmistamiseksi että ns. talon tavoiksi muodostuvat toiminnot näyttäytyisivät heti oikeina käytäntöinä. LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTO Kehitysvammaisten asumispalveluja säätelevät lait ja ohjeet: Suomen perustuslaki 1999/731 Sosiaalihuoltolaki 2014/1301 Sosiaalihuollon asiakaslaki 2000/812 Tulkkauspalvelulaki 2010/133 Vammaispalvelulaki 1987/380 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519 Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/988 Potilaslaki 1992/785 Yk: n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Euroopan ihmisoikeussopimus Keuruun kaupungin vammaisstrategia vuoteen 2017 Keuruun kaupungin perusturvan toimialan laatu- ja turvallisuussuunnitelma Runokulman turvallisuussuunnitelma Runokulman omavalvontasuunnitelma Runokulman HaiPro - ilmoitukset (Kehitysvammaliiton koulutusmateriaali Kuopio)

3 2 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA RAJOITTAMISTOIMENPITEET Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen (42, 42a ) Kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintojaan. Itsemääräämisoikeuden vahvistamisella turvataan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksia. On huolehdittava siitä, että kehitysvammaiset henkilöt eivät altistu tarpeettomasti erilaisten rajoitustoimenpiteiden käytölle. Kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus, tarvittaessa tuettuna, itsemääräämiseen kykyjensä mukaan, kotirauhaan, yksilöllisyyteen sekä omintakeisen elämänsä elämiseen ilman, että hänen valintoihinsa puututaan tarpeettomasti. Runokulmassa asuvan henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet on huomioon. Asumisyksiköissä itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan kuvata mm. asukkaiden oikeudesta päättää: aamulla ylös nousemisen ja illalla nukkumaan menon ajankohdista puhelimen käytöstä tv: n katselusta mahdollisuudesta ottaa vastaan vieraita ennalta ilmoittamatta vierailuista ystävien luona aterioinneista ulkoilusta mahdollisuudesta harrastaa käydä asioinneilla sisustaa oma huoneensa lukita ovensa osallistua uskonnollisiin ja aatteellisiin tilaisuuksiin sähköpostin ja internetin käytöstä On huolehdittava siitä, että ns. talon tavat eivät sisällä rajoittamisen elementtejä. Mitä normaalimpaa elämää Runokulmassa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset (32 ) Rajoitustoimenpiteitä saadaan käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä. Rajoitustoimenpiteiden yleisinä edellytyksinä ovat:

4 3 Henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia. Rajoitustoimenpiteiden käyttö on välttämätöntä asukkaan itsensä tai jonkun toisen henkilön terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi. Muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä. on lopetettava heti, kun se ei ole enää välttämätöntä, tai jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden. Rajoitustoimenpiteistä voi päättää ja niitä toteuttaa lainsäädännön mukaisesti Runokulmassa työskentelevä sosiaalitai ammattihenkilö: sosionomi sairaanhoitaja lähihoitaja, kodinhoitaja geronomi vastaavana johtajana toimii asumisyksikön esimies (sijainen vastaava ohjaaja). Rajoitustoimenpiteitä käyttävään henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta ja vahingonkorvausvastuuta. Paikallisen kehitysvammaneuvolan kautta Runokulmaan saadaan tarvittavat lääkäri-, psykologi- ja sosiaalityöntekijän palvelut/asiantuntemus. Henkilön palveluja hoitosuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista mm. toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään. Rajoittamistoimenpiteet (42f -42n ) Tehostetussa palveluasumisessa ja laitospalveluissa voidaan käyttää laissa säädettyjen yleisten ja erityisten edellytysten täyttyessä seuraavia rajoitustoimenpiteitä: kiinnipitäminen (42 f ) aineiden ja esineiden haltuunotto (42 g ) henkilöntarkastus (42 h ) lyhytaikainen erillään pitäminen (42 i ) välttämättömän antaminen vastustuksesta riippumatta(42 j ) rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa (42 k ) rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa (42 l ) valvottu liikkuminen (42 m ) poistumisen estäminen (42 n )

5 4 Rajoitustoimenpiteen käyttö on aina viimesijainen keino. Ennaltaehkäisy ja yleisten toimenpiteiden suorittaminen kuten yksilökohtainen suunnittelu ja toiminnan suunnittelu ovat aina ensisijaisia keinoja. Runokulmassa laaditaan rajoitustoimenpiteistä asiakaskohtainen suunnitelma yksilöllisesti harkiten. Rajoitustoimenpiteet tulee toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja henkilön yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen. Rajoitustoimenpiteitä ei koskaan saa käyttää kurinpidollisessa tai kasvatuksellisessa tarkoituksessa. 42 f Kiinnipitäminen (lyhytaikainen) (voidaan käyttää myös työ- ja päivätoiminnassa) kuuluva sosiaali- ja Terveydenhuollon ammattilhenkilö Ei kirjallista päätöstä Ei muutoksenhakua 42 g Aineiden ja esineiden haltuunotto (voidaan käyttää myös työ- ja päivätoiminnassa) kuuluva sosiaali- ja ammattihenkilö vastaavan johtajan on tehtävä haltuunotosta kirjallinen päätös, jollei aineita tai esineitä palauteta erityishuollossa olevalle henkilölle yhden vuorokauden kuluessa haltuunotosta. Hallintooikeudelta saa hakea valittamalla muutos ta siten kuin hallintolain käyttölaissa säädetään aineiden ja esineiden haltuun ottoa koskevaan (42 g 2 mom.) kirjalliseen päätökseen

6 5 42 h Henkilöntarkastus (voidaan käyttää myös työ- ja päivätoiminnassa) vastaava johtaja kuuluva sosiaali- ja ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta vastaavalle Ei kirjallista päätöstä Ei muutoksenhakua 42 i Lyhytaikainen erilläänpitäminen (enintään kaksi tuntia) vastaava johtaja kuuluva sosiaali- ja ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta vastaavalle johtajalle. Ei kirjallista päätöstä Ei muutoksenhakua 42 j Välttämättömän antaminen vastustuksesta riippumatta Ratkaisun välttämättömän antamisesta erityishuollossa olevan henkilön vastustuksesta riippumatta ja 3 momentissa tarkoitetuista lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä tekee virkasuhteessa oleva lääkäri (+ pyydettävä ja huomioon Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun välttämättömän antamisesta vastustuksesta riippumatta ja 3 momentissa tarkoitetuista lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai kuuluva ammattihenkilö, jonka on Ei kirjallista päätöstä Ei muutoksenhakua

7 6 42 b 2 mom. arviot välittömästi ilmoitettava asiasta henkilöä hoitavalle lääkärille 42 j Välttämättömän antaminen vastustuksesta riippumatta Jos on ilmeistä, että tarve välttämättömän antamiseen vastustuksesta riippumatta on toistuvaa virkasuhteessa oleva lääkäri voi tehdä välttämättömän antamista koskevan rajoitustoimenpiteen toistuvasta käytöstä kirjallisen enintään 30 päiväksi kerrallaan (+ pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot Hallinto -oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään rajoitustoimenpiteen toistuvaa käyttöä koskevaan kirjalliseen Päätökseen (42 j 5 mom.) 42 k Rajoittavien välineiden tai asusteidenkäyttö päivittäisissä toiminnoissa (voidaan käyttää myös työ- ja päivätoiminnassa) Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä päivittäisissä toiminnoissa tekee ratkaisun kuuluva sosiaalitai ammattihenkilö vastaavan johtajan ohjeiden Ei kirjallista päätöstä Ei muutoksenhakua

8 7 mukaisesti. (+ ohjeita annettaessa pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot) Jos rajoittavan välineen tai asusteen käyttö päivittäisissä toiminnoissa on säännönmukaista ja pitkäkestoista: (Rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskeva kirjallinen päätös voidaan tehdä myös työ- ja päivätoimintayksikössä. Jos tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on tehty kirjallinen päätös rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä, työ - tai päivätoiminta-yksikössä voidaan täytäntöön panna kyseistä päätöstä rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä tekee kirjallisen enintään kuuden kuukauden ajaksi vastaava johtaja (+ pyydettävä ja huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen arviot) Hallinto -oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin Hallintolainkäyttölaissa säädetään rajoitustoimenpiteen toistuvaa käyttöä koskevaan kirjalliseen päätökseen 42 l Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Muu kuin sitomiseen käytettävä rajoittava väline tai asuste: Jos muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen Toistuvan käytön tarve on ilmeinen: (Rajoittavan Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun muun kuin sitomiseen käytettävän ajoittavan välineen tai asusteen käytöstä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti kuuluva sosiaalitai ammattihenkilö. Muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä tekee kirjallisen vastaava johtaja. (+ pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot)...voi vastaava johtaja tehdä rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä kirjallisen enintään seitsemän päivän ajaksi. Tämän jälkeen rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä tekee Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä koskevaan kirjalliseen päätökseen Hallinto- oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään rajoittavan Välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskevaan kirjalliseen päätökseen.

9 8 välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskevaan päätökseen on kirjattava, kuinka pitkän ajan rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan kerrallaan enintään käyttää) Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä kiireellisessä tilanteessa on välittömästi ilmoitettava vastaavalle johtajalle, jonka jälkeen asiasta on päätettävä vastaavan johtajan kirjallisella päätöksellä. kirjallisen enintään 30 päivän ajaksi virkasuhteessa olevat vastaava johtaja tai, jos vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva lääkäri tai virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. (+ pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot) 42 l Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Sitominen (lepositeiden käyttö): (Sidottuna voidaan pitää vain välttämättömän ajan, kuitenkin yhtäjaksoisesti tai toistuvasti yhteensä enintään kahdeksan tunnin ajan, jona aikana henkilöä hoitavan lääkärin on arvioitava sitomisen edellytykset uudelleen vähintään kahden tunninvälein.) Henkilön sitomisesta tekee kirjallisen virkasuhteessa oleva lääkäri suorittamansa tutkimuksen ja psykiatrisen arvion perusteella. (+ pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot sitomisesta) Kiireellisessä tilanteessa kirjallisen Päätöksen sitomisesta voi tehdä virkasuhteessa oleva lääkäri tai kuuluva lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. Jos henki-löä joudutaan tällöin pitämään sidottuna yli kahden tunnin ajan, tekee kirjallisen sitomisesta viimeistään kahta tuntia pidemmältä ajalta vrkasuhteessa oleva lääkäri, joka voi päättää asiasta kiireellisessä tilanteessa henkiilökuntaan kuuluvan lääkärin esityksen perusteella puhelin- tai muun etäyhteyden välityksellä. Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa Säädetään sitomista koskevaan kirjalliseen päätökseen

10 9 42 m Valvottu liikkuminen Enintään seitsemän päivän ajaksi: tätä pidemmästä, yhteensä enintään kuusi kuukautta kestävästä valvotusta liikkumisesta: (Jos tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on tehty kirjallinen päätös valvotusta liikkumisesta, työ - tai päivätoimintayksikössä voidaan täytäntöönpanna kyseistä päätöstä.) tekee vastaava johtaja. (+ pyydettävä ja huomioon 4a b 2 mom. Asiantuntijoiden arviot) tekee Virkasuhteessa oleva vastaava johtaja tai, jos vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. (+ pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään valvottua liikkumista koskevaan kirjalliseen päätökseen 42 n Poistumisen estäminen(1 ja 2 momentti) Lyhytkestoinen (enintään muutamia tunteja): Kiireellisessä tilanteessa poistumisen estämistä koskevan lyhytkestoisen ratkaisun tekee toiminta yksikön kuuluva sosiaalitai ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta vastaavalle johtajalle. Ei päätöstä (Perustelujen mukaan vastaavan johtajan on arvioitava, onko iikkumisvapautta tämän jälkeen rajoitettava esim. päättämällä valvotusta liikkumisesta) Ei muutoksenhakua

11 10 42 n Poistumisen estäminen (3 momentti): Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrätyn henkilön poistuminen voidaan estää muutoin kuin lyhytkestoisesti: Enintään seitsemän päivää kestävästä poistumisen estämisestä: Tätä pidemmästä, yhteensä enintään 30 päivää kestävästä poistumisen estämisestä: (Jos tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on tehty kirjallinen päätös Poistumisen estämisestä, työ - tai päivätoimintayksikössä voidaan täytäntöönpanna kyseistä päätöstä.) tekee vastaava johtaja. (+ pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot) tekee virkasuhteessa oleva vastaava johtaja tai, jos vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. (+ pyydettävä ja huomioon 42 b 2 mom. arviot) Hallintooikeudelta saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolain käyttölaissa säädetään 42 n :n 3 momentissa tarkoitettuun poistumisen estämistä koskevaan kirjalliseen päätökseen Toimenpiteet Runokulmalle laaditaan vuosittain suunnitelma rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämiseksi. Suunnitelma perustuu edellisen vuoden tapahtumiin. Asukkaalle selvitetään oikeudet ja velvollisuudet hänen ymmärtämällään tavalla. Henkilökunnan koulutuksella ja työnohjauksella varmistetaan oikeanlaisten työmenetelmien juurtuminen arkityöhön ja toimintakulttuuriin. Tuettua tekoa vahvistetaan asukkaiden tahdon ilmaisemista. Itsemääräämiskyvyn arvioinnissa hyödynnetään tarvittaessa monniammatillista asiantuntemusta.

12 11 Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittely ja kirjaaminen (42 o ) Rajoitustoimenpiteen käyttöä on arvioitava viipymättä erityishuollossa olevan henkilön kanssa toimenpiteen päättymisen jälkeen. Jälkiselvittelyssä on arvioitava rajoitustoimenpiteen perusteita, asianomaisen henkilön kokemusta toimenpiteestä ja keinoja, joiden avulla jatkossa voidaan välttää rajoitustoimenpiteeseen turvautuminen. Rajoitustoimenpiteet on aina kirjattava ja Runokulman toimintaa on kehitettävä toimenpiteiden vähentämiseksi. Kirjausten tavoitteena on myös henkilöstön työturvallisuuden edistäminen. Erityishuollossa olevaa henkilöä koskeviin asiakas-tai potilasasiakirjoihin on kirjattava: 1) rajoitustoimenpiteen käyttö ja sen perusteet 2) henkilön näkemys rajoitustoimenpiteen käytöstä ja sen perusteista 3) rajoitustoimenpiteen vaikutukset erityishuollossa olevaan henkilöön 4) rajoitustoimenpiteen alkamis- ja päättymisajankohta 5) rajoitustoimenpidettä koskevan ratkaisun tai tehnyt ja toimenpiteen suorittanut henkilö Rajoittamistoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto (42p ) Erityishuollossa olevalle henkilölle on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävistä olevista oikeusturvakeinoista. Henkilön lailliselle edustajalle tai palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle selvitys on annettava vähintään kuukausittain samoin omatyöntekijälle. Jos rajoittamistoimenpidettävä koskevaa päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, päätös on muutoksenhakuohjeineen annettava tiedoksi itselle, lailliselle edustajalle tai ellei laillista edustajaa ole palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle. Ohjeen tarkistaminen Tämä itsemääräämisoikeutta ja rajoittamistoimenpiteitä koskeva ohje tarkistetaan vuosittain omavalvontasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Muutoksista informoidaan perusturvalautakuntaa.