Riitta Burrell, STM,
|
|
- Sari Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta riippumaton erityishuolto ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa - Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Riitta Burrell, STM,
2 Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriö/ajankohtaista/artikkeli/ Kuntainfo: Mikä muuttuu kehitysvammalaissa o videoitu koulutustilaisuus & diat o kuntainfo o muistio o taulukko rajoitustoimenpiteistä Sosiaali- ja terveysministeriö/sosiaali- ja terveyspalvelut/lainsäädäntö/vammaiset/ Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammalain voimaantulleesta muutoksesta o kysymys ja vastaus -palsta 2
3 Yksilön itsemääräämisoikeus oikeus määrätä itsestään ja toimistaan kuuluu perusoikeusjärjestelmäämme huolimatta siitä, ettei sitä nimenomaisesti mainita perustuslaissa voidaan liittää erityisesti perustuslain 7 :n säännökseen elämästä, henkilökohtaisesta vapaudesta, koskemattomuudesta ja turvallisuudesta sekä perustuslain 10 :n säännökseen yksityiselämän suojasta 3
4 Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset uudet säännökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta, itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä uudet säännökset rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä menettelystä, jota noudatetaan rajoitustoimenpiteestä päätettäessä uudet säännökset rajoitustoimenpiteiden kirjaamisesta ja jälkiselvittelystä, rajoitustoimenpiteitä koskevasta selvitys- ja tiedoksiantovelvollisuudesta, virka- ja vahingonkorvausvastuusta sekä tehostetusta viranomaisvalvonnasta muutetut säännökset tahdosta riippumattomasta erityishuollosta 4
5 Kehitysvammalain ja itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevien säännösten soveltamisala Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. (1 ) Sosiaalihuollon ammattihenkilöihin rinnastetaan sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitavat, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen koulutuksen suorittaneet henkilöt. (1 a ) Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevia säännöksiä (42 ja 42 a ) sovelletaan kaikkiin kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden piirissä oleviin henkilöihin, joille on laadittu yksilöllinen erityishuolto-ohjelma. 5
6 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen (42 ) Erityishuolto on järjestettävä ja erityishuollossa olevaa henkilöä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Erityishuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon erityishuollossa olevan henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Erityishuollossa olevalle henkilölle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä. 6
7 Palvelu- ja hoitosuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen (42 a ) Palvelu- ja hoitosuunnitelma laaditaan, ellei siihen ole ilmeistä estettä yhteistyössä erityishuollossa olevan henkilön hänen laillisen edustajansa kanssa yhteistyössä henkilön ja hänen laillisen edustajansa taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä kanssa, jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan sosiaalihuoltoonsa Palvelu- ja hoitosuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. arvioitava erityisesti käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta palvelu- ja hoitosuunnitelmaan sekä erityishuolto-ohjelmaan 7
8 Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjattavat itsemääräämisoikeutta tukevat toimenpiteet (42 a ) Henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista: 1) toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi 2) kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi 3) henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät 4) keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä 5) rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään 8
9 Erityishuollon palvelujen järjestäjän ja tuottajan toimenpiteet itsemääräämisoikeuden tukemiseksi (42 a ) Erityishuollon toimintayksikössä on oltava sen toimintaan ja erityishuollossa olevien henkilöiden erityisiin tarpeisiin nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa. Henkilökunta perehdytetään ja ohjeistetaan työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt koulutetaan rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen. 9
10 Erityishuollon toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista. Erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin. 10
11 Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset, toimenpiteen toteuttaja ja virkavastuu Erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa. Erityishuollossa voidaan käyttää 42 f 42 n :ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä ainoastaan silloin, kun laissa säädetyt rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat yleiset edellytykset ja kutakin rajoitustoimenpidettä koskevat erityiset edellytykset täyttyvät. Rajoitustoimenpiteitä toteuttavat toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt (huom. 1 a ) Julkista valtaa (rajoitustoimenpiteitä) käyttävään henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 11
12 Rajoitustoimenpiteitä koskevien säännösten soveltamisala (42 b ) Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää tahdosta riippumattomassa ja vapaaehtoisessa erityishuollossa järjestettäessä tehostettua palveluasumista tai laitospalveluja julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. tehostettu palveluasuminen ja laitospalvelut on määritelty uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 ja 22 :ssä toimintayksikössä on oltava henkilökuntaa ympärivuorokautisesti toimintayksiköllä on oltava käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. Pidempikestoista poistumisen estämistä (42 n 3 momentti) voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa erityishuollossa. 12
13 Tehostetussa palveluasumisessa ja laitospalveluissa voidaan käyttää laissa säädettyjen yleisten ja erityisten edellytysten täyttyessä seuraavia rajoitustoimenpiteitä: kiinnipitäminen (42 f ) aineiden ja esineiden haltuunotto (42 g ) henkilöntarkastus (42 h ) lyhytaikainen erillään pitäminen (42 i ) välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta (42 j ) rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa (42 k ) rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa (42 l ) valvottu liikkuminen (42 m ) poistumisen estäminen (42 n ) 13
14 Osaa säädetyistä rajoitustoimenpiteistä voidaan käyttää järjestettäessä erityishuollossa päivä- tai työtoimintaa julkisessa tai yksityisessä sosiaalihuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä. voidaan käyttää kiinnipitämistä, aineiden ja esineiden haltuunottoa, henkilöntarkastusta ja päivittäisissä toiminnoissa käytettäviä rajoittavia välineitä ja asusteita voidaan toteuttaa rajoitustoimenpidepäätöstä, joka on tehty tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa olevalle henkilölle ja joka koskee rajoittavien välineiden tai asusteiden toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa, valvottua liikkumista tai pidempikestoista poistumisen estämistä tällöin toimintayksiköllä on oltava käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus. 14
15 Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset (42 d ) Erityishuollossa voidaan käyttää rajoitustoimenpiteitä ainoastaan silloin, kun: 1) erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia (ts. henkilö ei ole itsemääräämiskykyinen), 2) rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi, ja 3) muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä. 15
16 Rajoitustoimenpiteen on oltava henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoitukseen sopiva ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Jos henkilöön kohdistetaan useampia rajoitustoimenpiteitä samanaikaisesti tai peräkkäin, niiden yhteisvaikutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rajoitustoimenpide on toteutettava erityishuollossa olevan henkilön ihmisarvoa kunnioittaen, mahdollisimman turvallisesti ja hänen perustarpeistaan huolehtien. Rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä tai jos se vaarantaa erityishuollossa olevan henkilön terveyden tai turvallisuuden. Jos rajoitustoimenpide kohdistuu alaikäiseen, rajoitustoimenpidettä käytettäessä on otettava huomioon alaikäisen etu sekä hänen ikänsä ja kehitystasonsa. 16
17 Kiinnipitäminen (42 f ) Henkilöstä voidaan pitää lyhytaikaisesti kiinnirauhoittamistarkoituksessa. Kiinnipitäminen voi sisältää myös henkilön siirtämisen toimintayksikön tiloissa. Kiinnipitäminen on toteutettava hyväksyttävää hoidollista menetelmää käyttäen. Ratkaisun kiinnipitämisestä tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Ratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen. 17
18 Aineiden ja esineiden haltuunotto (42 g ) Henkilöltä voidaan ottaa toimintayksikön haltuun aineet ja esineet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta ja joita todennäköisesti käytettäisiin tähän tarkoitukseen. Ratkaisun tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen Toimintayksikön vastaava johtaja tekee haltuunotosta kirjallisen valituskelpoisen päätöksen, jollei aineita tai esineitä palauteta erityishuollossa olevalle henkilölle 1 vrk:n kuluessa haltuunotosta. Haltuun otettu omaisuus on palautettava henkilölle viimeistään toimintayksikössä annetun erityishuollon päätyttyä, jollei sen luovuttamisesta tai hävittämisestä muussa laissa toisin säädetä. 18
19 Henkilöntarkastus (42 h ) Henkilölle voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on vaatteissaan tai muutoin yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa vaarallisia aineita tai esineitä. Edellytyksenä on lisäksi, että erityishuollossa oleva tai muu henkilö todennäköisesti käyttäisi aineita tai esineitä vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta. Henkilöntarkastus on tehtävä toisen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön läsnä ollessa, jollei erityisestä syystä muuta johdu. 19
20 Tarkastuksen tekijän ja tarkastuksessa läsnä olevan henkilön on oltava pääsääntöisesti tarkastuksen kohteena olevan henkilön kanssa samaa sukupuolta. Poikkeukset: tarkastuksen tekijä ja tarkastuksessa läsnä oleva henkilö ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä toimenpiteen suorittaminen välittömästi on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevan tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden varmistamiseksi Henkilöntarkastusta koskevan ratkaisun tekee toimintayksikön vastaava johtaja. ratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle. 20
21 Lyhytaikainen erillään pitäminen (42 i ) Henkilö voidaan viedä lyhytaikaisesti, enintään kahdeksi tunniksi, erilleen muista henkilöistä rauhoittamistarkoituksessa (huoneen oven voi tarvittaessa lukita) sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön on valvottava henkilöä koko erillään pitämisen ajan samassa tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä henkilökunnalla ja erillään pidettävällä henkilöllä on oltava mahdollisuus saada yhteys toisiinsa Ratkaisun tekee toimintayksikön vastaava johtaja. ratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle. 21
22 Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta (42 j ) Erityishuollossa olevaa henkilöä on hoidettava terveydenhuoltoa annettaessa ensisijaisesti yhteisymmärryksessä hänen kanssaan potilaslain 6-9 :ssä säädetyllä tavalla. Hoidostaan päättämään kykenemättömälle henkilölle voidaan antaa lääketieteellisesti välttämättömän terveydenhuolto vastustuksesta riippumatta, jos hoitamatta jättäminen uhkaisi vaarantaa vakavasti henkilön terveyden. Hoito- ja tutkimustoimenpidettä suoritettaessa henkilöstä voidaan pitää lyhytaikaisesti kiinni tai hänen liikkumistaan voidaan rajoittaa rajoittavan välineen avulla lyhytaikaisesti, kuitenkin enintään tunnin ajan. Rajoittavien välineiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) mukaiset vaatimukset. 22
23 Henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava jatkuvasti hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Rajoitustoimenpiteen voi toteuttaa henkilöä hoitava lääkäri tai lääkärin ohjeiden mukaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö. Ratkaisun rajoitustoimenpiteestä tekee virkasuhteessa oleva lääkäri pyydettävä ja otettava huomioon toimintayksikön käyttämien asiantuntijoiden (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä) arviot rajoitustoimenpiteestä ratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun rajoitustoimenpiteestä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on välittömästi ilmoitettava asiasta henkilöä hoitavalle lääkärille. 23
24 Välttämättömän terveydenhuollon toistuva antaminen vastustuksesta riippumatta (42 j ) Jos on ilmeistä, että tarve välttämättömän terveydenhuollon antamiseen vastustuksesta riippumatta on toistuvaa, virkasuhteessa oleva lääkäri voi tehdä rajoitustoimenpiteen toistuvasta käytöstä kirjallisen valituskelpoisen päätöksen enintään 30 päiväksi kerrallaan. Rajoitustoimenpidettä voidaan kussakin tilanteessa tällöinkin käyttää vain, jos rajoitustoimenpiteen käytön edellytykset täyttyvät. Kirjallista päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot rajoitustoimenpiteestä. Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen toistuvaa käyttöä. 24
25 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa (42 k ) Jos henkilön terveys tai turvallisuus muutoin todennäköisesti vaarantuisi, henkilöllä voidaan käyttää: 1) sängystä putoamista estävää välinettä, joka ei rajoita henkilön raajojen tai kehon liikkeitä, henkilön yö- ja päiväaikaisen lepäämisen ajan ja lyhytaikaisesti muiden päivittäisten toimintojen ajan 2) tuolista putoamista estävää välinettä lyhytaikaisesti henkilön ruokailun ja muiden vastaavien päivittäisten toimintojen ajan 3) itsensä vahingoittamista estävää tai turvallisuutta lisäävää välinettä tai asustetta, joka ei rajoita henkilön raajojen tai kehon liikkeitä tai vähäistä enempää henkilön toimintaa, välttämättömän ajan. Rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset. 25
26 Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja ainoastaan tarkoituksensa mukaisella tavalla. Rajoittavaa välinettä tai asustetta käytettäessä erityishuollossa olevan henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden. Ratkaisun tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti. Vastaavan johtajan on ohjeita antaessaan pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. ratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen 26
27 Rajoittavien välineiden tai asusteiden toistuva käyttö päivittäisissä toiminnoissa (42 k ) Jos rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on säännönmukaista ja pitkäkestoista, tekee toistuvasta käytöstä kirjallisen valituskelpoisen päätöksen enintään kuuden kuukauden ajaksi toimintayksikön vastaava johtaja. Rajoitustoimenpidettä voidaan kussakin tilanteessa tällöinkin käyttää vain, jos rajoitustoimenpiteen käytön edellytykset täyttyvät. Vastaavan johtajan on päätöstä tehdessään pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä. 27
28 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa (42 l ) Henkilöllä voidaan käyttää liikkumista tai henkilön toimintaa merkittävämmin rajoittavaa välinettä tai asustetta vain, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi vakavasti oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden. Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja ainoastaan tarkoituksensa mukaisella tavalla. Rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset. Rajoitustoimenpiteen aikana henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. 28
29 Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden. Muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä tekee kirjallisen valituskelpoisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä voi tehdä henkilöä hoitava lääkäri tai toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. ilmoitettava välittömästi toimintayksikön vastaavalle johtajalle, jonka jälkeen asiasta on päätettävä kirjallisella päätöksellä 29
30 Rajoittavien välineiden tai asusteiden toistuva käyttö vakavissa vaaratilanteissa (42 l ) Jos muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen toistuvan käytön tarve on ilmeinen, voi toimintayksikön vastaava johtaja tehdä toistuvasta käytöstä kirjallisen valituskelpoisen päätöksen enintään 7 pv:n ajaksi. Tämän jälkeen toistuvasta käytöstä tekee kirjallisen valituskelpoisen päätöksen enintään 30 pv:n ajaksi virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, päätöksen tekee virkasuhteessa oleva lääkäri tai virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Rajoitustoimenpidettä voidaan tällöinkin käyttää kussakin tilanteessa vain, jos rajoitustoimenpiteen käytön edellytykset täyttyvät. 30
31 Vakavissa vaaratilanteissa käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskevaan päätökseen on kirjattava kuinka pitkän ajan rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan kerrallaan enintään käyttää mikseivät muut keinot ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä. Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä. 31
32 Sitominen lepositein (42 l ) Henkilö voidaan sitoa vain, jolleivät muut keinot ole riittäviä. Sidottuna voidaan pitää vain välttämättömän ajan, kuitenkin yhtäjaksoisesti tai toistuvasti yhteensä enintään kahdeksan tunnin ajan. Henkilöä hoitavan lääkärin on arvioitava sitomisen edellytykset uudelleen vähintään kahden tunnin välein. Sidotun henkilön tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että terveydenhuollon ammattihenkilö on näkö- ja kuuloyhteydessä henkilöön. 32
33 Henkilön sitomisesta tekee kirjallisen valituskelpoisen päätöksen virkasuhteessa oleva lääkäri suorittamansa tutkimuksen ja psykiatrisen arvion perusteella. päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot sitomisesta Kiireellisessä tilanteessa kirjallisen valituskelpoisen päätöksen sitomisesta voi tehdä virkasuhteessa oleva lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. viimeistään kahta tuntia pidemmältä ajalta kirjallisen valituskelpoisen päätöksen sitomisesta tekee tällöinkin virkasuhteessa oleva lääkäri, joka voi päättää asiasta kiireellisessä tilanteessa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan lääkärin esityksen perusteella puhelin- tai muun etäyhteyden välityksellä 33
34 Valvottu liikkuminen (42 m ) Henkilön liikkumista toimintayksikössä, poistumista toimintayksiköstä ja liikkumista toimintayksikön tai sen yhteydessä olevan piha-alueen ulkopuolella voidaan valvoa, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden. Jolleivät muut keinot ole riittäviä, henkilön liikkumista voidaan valvoa henkilön ylle kiinnitettävän teknisen valvontalaitteen avulla, suunnitellusti saattajan avulla tai muulla vastaavalla tavalla. Henkilön liikkumista koskeva suunnitelma on kirjattava henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Valvottaessa henkilön liikkumista on erityisesti huolehdittava siitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta. 34
35 Liikkumisen valvominen toimintayksikössä yöaikaan (42 m ) Jolleivät muut liikkumisen valvonnan keinot ole riittäviä henkilön liikkumisen valvomiseksi yöaikaan, henkilön oman huoneen ovi voidaan lukita yöksi korkeintaan kahdeksan tunnin ajaksi henkilöllä on oltava mahdollisuus tarvittaessa poistua huoneesta saatettuna Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön on valvottava lukitussa huoneessa olevaa henkilöä koko lukitsemisen ajan olemalla hänen välittömässä läheisyydessään henkilökunnalla ja erillään pidettävällä henkilöllä on oltava mahdollisuus saada yhteys toisiinsa 35
36 Valvotusta liikkumisesta päättäminen (42 m ) Valvotusta liikkumisesta enintään 7 pv:n ajaksi tekee kirjallisen valituskelpoisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Tätä pidemmästä, yhteensä enintään kuusi kuukautta kestävästä valvotusta liikkumisesta tekee kirjallisen valituskelpoisen päätöksen virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja Jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, päätöksen tekee virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot henkilön valvotusta liikkumisesta. Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä. 36
37 Poistumisen estäminen (42 n ) Henkilöä voidaan estää poistumasta toimintayksiköstä tai toimintayksikön yhteydessä olevalta piha-alueelta, jos henkilö saattaisi poistumisellaan itsensä tai toisen henkilön alttiiksi välittömästi uhkaavalle ja vakavalle terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvalle vaaralle. Vastaavin edellytyksin henkilö voidaan noutaa takaisin toimintayksikköön tai sen yhteydessä olevalle pihaalueelle, jos henkilö tavoitetaan sen välittömästä läheisyydestä. Poistumisen estämiseksi ja henkilön noutamiseksi saadaan käyttää voimakeinoja, jos ne ovat välttämättömiä, kun otetaan huomioon vastustuksen laatu ja voimakkuus, tilanteen uhkaavuus sekä muut olosuhteet. 37
38 Kiireellisessä tilanteessa poistumisen estämistä koskevan lyhytkestoisen ratkaisun tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka on viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle. ratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määrätyn henkilön poistuminen voidaan estää muutoin kuin lyhytkestoisesti, jollei valvottu liikkuminen ole toimenpiteenä soveltuva tai riittävä. Poistumisen estämisen aikana tapahtuvaa henkilön ulkoilua ja muuta liikkumista koskeva suunnitelma on kirjattava henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Poistumisen estämisen yhteydessä on erityisesti huolehdittava siitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta. 38
39 Pidempikestoisesta poistumisen estämisestä päättäminen tahdosta riippumattomassa erityishuollossa (42 n ) Enintään 7 pv kestävästä poistumisen estämisestä tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja. Tätä pidemmästä, yhteensä enintään 30 päivää kestävästä poistumisen estämisestä tekee kirjallisen valituskelpoisen päätöksen virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja Jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa, virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot henkilön poistumisen estämisestä. Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöä. 39
40 Rajoitustoimenpiteen kirjaaminen (42 0 ) Erityishuollossa olevaa henkilöä koskeviin asiakastai potilasasiakirjoihin on kirjattava: 1) rajoitustoimenpiteen käyttö ja sen perusteet 2) henkilön näkemys rajoitustoimenpiteen käytöstä ja sen perusteista 3) rajoitustoimenpiteen vaikutukset erityishuollossa olevaan henkilöön 4) rajoitustoimenpiteen alkamis- ja päättymisajankohta 5) rajoitustoimenpidettä koskevan ratkaisun tai päätöksen tehnyt ja toimenpiteen suorittanut henkilö 40
41 Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittely (42 o ) Jos erityishuollossa olevaan henkilöön on kohdistettu rajoitustoimenpide, rajoitustoimenpiteen käyttöä on arvioitava erityishuollossa olevan henkilön kanssa viipymättä sen käytön päättymisen jälkeen. Jälkiselvittelyssä on arvioitava rajoitustoimenpiteen perusteita ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa välttää rajoitustoimenpiteiden käyttö. 41
42 Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja rajoitustoimenpidepäätöksen tiedoksianto (42 p ) Henkilölle on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. Jos henkilöön on kohdistettu rajoitustoimenpide hänen ollessaan tilassa, jossa hän ei ole kyennyt ymmärtämään toimenpiteen merkitystä, hänelle on annettava selvitys heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Henkilön lailliselle edustajalle taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen selvitys on annettava vähintään kuukausittain. Selvitys on annettava ymmärrettävässä muodossa ja saavutettavalla tavalla ottaen huomioon vastaanottajan käyttämät kommunikaatiomenetelmät. 42
43 Selvitys käytettyjen rajoitustoimenpiteiden sisällöstä ja perusteista on annettava lisäksi sosiaalihuoltolain 42 :ssä tarkoitetulle henkilön omatyöntekijälle kuukausittain. Rajoitustoimenpidettä koskeva kirjallinen valituskelpoinen päätös on annettava hallintolain mukaisesti tiedoksi niille, joilla on oikeus hakea siihen muutosta henkilölle itselleen henkilön lailliselle edustajalle jollei täysi-ikäisellä henkilöllä ole laillista edustajaa, hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen 43
44 Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen (42 e ) Jos rajoitustoimenpidettä on käytetty, toimintayksikössä on viipymättä arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöön johtaneita syitä ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä yksikössä. Toimintayksikössä on arvioitava, täyttyvätkö vapaaehtoisessa erityishuollossa olevan henkilön kohdalla tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset ja saatettava kysymys tarvittaessa sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen arvioitavaksi, jos on käytetty toistuvasti tai pitkäaikaisesti seuraavia rajoitustoimenpiteitä: välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa valvottu liikkuminen lyhytkestoinen poistumisen estäminen 44
45 Rajoitustoimenpiteiden käytön valvonta (75 a ) Aluehallintoviraston on erityisesti valvottava rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Aluehallintovirasto voi valvontaa toteuttaessaan varata erityishuollossa olevalle henkilölle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa. Jos toimintayksikössä on käytetty sitomista, toimintayksikön on tehtävä siitä kahden viikon kuluessa ilmoitus aluehallintovirastolle. Ilmoituksessa on mainittava henkilön tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteestä päättäneen lääkärin nimi. Aluehallintoviraston tulee hävittää henkilöä koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta. 45
46 Tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset (32 ) Henkilö voidaan määrätä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta, jos: 1) hän ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia, 2) hän todennäköisesti vakavasti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta, ja 3) hänen hoitoaan ja huolenpitoaan ei voida järjestää muulla tavoin => ts. henkilö vastustaa vapaaehtoisen erityishuollon antamista 46
47 Toimintayksikkö, jossa tahdosta riippumattoman erityishuolto ja tutkimus toteutetaan (32 ) Tahdosta riippumaton erityishuolto ja sitä edeltävä tutkimus toteutetaan julkisessa tai yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa. tehostettu palveluasuminen on määritelty uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n 4 momentissa laitospalvelujen sisältö on määritelty sosiaalihuoltolain 22 :ssä toimintayksikössä on oltava henkilökuntaa ympärivuorokautisesti Toimintayksikössä on oltava riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. 47
48 Tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskeva hakemus (32 ) kirjallinen hakemus tehdään erityishuollon johtoryhmälle hakemuksen voi tehdä henkilön laillinen edustaja taikka hänen omaisensa tai muu läheisensä hakemuksen voi tehdä myös sosiaalihuollosta vastaava toimielin, jonka alueella henkilö oleskelee, taikka tehtävään määrätty viranhaltija rangaistuslaitoksessa olevan osalta hakemuksen voi tehdä laitoksen johtaja 48
49 Tahdosta riippumatonta erityishuoltoa edeltävään tutkimukseen määrääminen (33 ) Erityishuollon johtoryhmän on määrättävä henkilö toimitettavaksi tutkimukseen, jos on ilmeistä, että edellytykset tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon ovat olemassa. Tutkimukseen määräämisestä päätetään tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevan hakemuksen ja muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tutkimukseen määräämistä koskeva päätös on tehtävä kiireellisissä tilanteissa viivytyksettä ja muulloin viimeistään seitsemän päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Tutkimukseen määräämisestä on tehtävä kirjallinen päätös, josta on valitusoikeus hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:een. Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta (hallintolainkäyttölaki 31 2 momentti) 49
50 Kuuleminen ennen tutkimukseen määräämistä (33 ) Ennen tutkimukseen määräämistä on selvitettävä henkilön oma mielipide Henkilön ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kuulemisesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Jollei täysi-ikäisellä henkilöllä ole laillista edustajaa, on henkilön palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Alaikäisen henkilön vanhemmille ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tutkimukseen määräämistä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 50
51 Tutkimuksen suorittaminen ja tutkimuslausunnon antaminen (33 ) Henkilöä voidaan pitää tutkittavana enintään 14 päivää tutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen tekemisestä. tänä aikana on suoritettava tutkimus, annettava tutkimuslausunto ja päätettävä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisestä Tutkittavana pitäminen on lopetettava heti, jos tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon ei ole edellytyksiä. Tutkimuksen suorittavat laillistettu lääkäri, laillistettu psykologi ja laillistettu sosiaalityöntekijät, jotka ovat virkasuhteessa ja perehtyneet kehitysvammahuoltoon edellä mainittujen lisäksi tarvittaessa muut sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt 51
52 Tutkimusta suoritettaessa on otettava huomioon henkilön sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeen taikka toimintakyvyn arviointia varten aiemmin tehdyt selvitykset. Tutkimusta suoritettaessa on selvitettävä henkilön oma mielipide ja varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi kuten ennen tutkimukseen määräämistäkin. Tutkimuksesta on laadittava tutkimuksen suorittaneiden lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijän allekirjoittama tutkimuslausunto. Tutkimuslausunnon on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta olemassa. 52
53 Päätös tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisestä (33 ) Kun tutkimus on suoritettu, erityishuollon johtoryhmä päättää, määrätäänkö henkilö tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon. Kirjallisen päätöksen on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta olemassa. Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämistä koskevaan päätökseen on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämistä koskeva päätös on alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi välittömästi, kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluessa sen tekemisestä. Hallinto-oikeuden tulee käsitellä asia kiireellisenä. Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. 53
54 Tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkaminen ja lopettaminen (37-38 ) Tahdosta riippumaton erityishuolto on lopetettava erityishuollon johtoryhmän tai THL:n päätöksellä heti, kun siihen ei ole enää edellytyksiä Tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edellytykset on arvioita vähintään puolen vuoden välein. Henkilölle on tehtävä ilman erillistä tutkimukseen määräämistä koskevaa päätöstä uusi tutkimus ja hänestä on annettava uusi tutkimuslausunto. Erityishuollon johtoryhmä päättää tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisesta kirjallisella päätöksellä, josta on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamista koskeva päätös on alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi välittömästi, kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluessa sen tekemisestä. 54
55 Henkilön oikeus saada tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edellytykset arvioitavaksi (38 ) Erityishuollon johtoryhmän on arvioitava tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edellytykset erityishuollon kestäessä myös ennen puolen vuoden enimmäisajan täyttymistä, jos henkilö tai hänen laillinen edustajansa sitä pyytää. Jollei täysi-ikäisellä henkilöllä ole laillista edustajaa, myös hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalla omaisellaan tai muulla läheisellään on oikeus pyytää arviointia. Arviointi voidaan jättää tekemättä, jos aiemmin tehdystä arvioinnista on kulunut alle kuukausi, ja on ilmeistä, että muutosta henkilön tilassa ei ole tapahtunut. Arvion tekemättä jättämisen peruste on kirjattava asiakasasiakirjoihin. 55
Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho
Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Keskeiset sisällöt Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset voimaan 10.6.2016 Laki säätelee erityishuollossa olevan kehitysvammaisen
LisätiedotLaki. kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 7, 40 ja 41, sellaisina kuin niistä
Lisätiedot1 luku. 1 a. Perustelut
1 luku 1 a Mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sovelletaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitaviin, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, sosiaali- ja terveysministeriö, 24.8.2016
LisätiedotKehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastineet ja
Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastineet 29.1.2016 ja 25.2.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija kiireellisessä tilanteessa Päätöksenteko
LisätiedotKehitysvammalain muutokset
Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 31.1.2017 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen
LisätiedotLaki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Itsenäisen toimijuuden rakentaminen, tukeminen ja rajoittaminen erityishuollossa Ari-Matti Saari 8.11.2016 Lakimuutos Kehitysvammaisten
LisätiedotLiite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija
LisätiedotRajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa
1 Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa Taulukossa kuvattuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyjen edellytysten
LisätiedotKehitysvammalain muutokset
Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Yleistä muutoksista 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 2 1 Lainsäädännön tilanne
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
LisätiedotItsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies
Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Navikka Toimintakeskus, Kivilouhoksen päivätoiminta 2017
Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Navikka Toimintakeskus, Kivilouhoksen päivätoiminta 2017 Ajattele ensin tavallisesti ja vasta sitten erityisesti 1
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL
Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL Miksi IMO-laki? Tarkoituksena vähentää itsemääräämisoikeuden rajoittamista
LisätiedotKehitysvammalain toimeenpano
Kehitysvammahuollon ajankohtaista: Kehitysvammalain toimeenpano 26.3.2019 Sari Mehtälä @mehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin
LisätiedotNÄKÖKULMIA KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMISEEN
NÄKÖKULMIA KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMISEEN 31.10.2018 Paula Mäkiharju-Brander, ylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paula Mäkiharju-Brander 2.11.2018
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa Sari Mehtälä Ylitarkastaja @smehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta
LisätiedotVammaissopimus, itsemäärääminen ja kehitysvammalaki
Vammaissopimus, itsemäärääminen ja kehitysvammalaki Sanna Ahola Erityisasiantuntija 9.9.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksista
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa Sari Mehtälä Ylitarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa Sari Mehtälä ylitarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma 2016
Perusturvalautakunta 15.12.2016 143, liite 1 Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma 2016 Ajattele ensin tavallisesti ja vasta sitten erityisesti 1 RUNOKULMAN
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 96/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eteva kuntayhtymä Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa 26.3.2019 Sari Mehtälä @mehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotLainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
LisätiedotAsiantuntijatiimin rooli ja tehtävät Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, ratkaisut ja päätökset
Asiantuntijatiimin rooli ja tehtävät Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, ratkaisut ja päätökset AVI:n ja Valviran koulutuspäivä 6.11.2017 Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus Nykytilanne ja kehitysvammalain
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2017
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2017 Ylitarkastaja Sari Vuorilampi & ylitarkastaja Mari Saramaa Twitter: @ValviraViestii, @sarivuorilampi Valvira.fi,
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotPäätös Soveltamisala Toteutus ja päätöksenteko Muutoksenhaku ja tiedoksianto
Lainkohta (LsL) Soveltamisala Toteutus ja päätöksenteko Muutoksenhaku ja tiedoksianto HUOM! Myös 12 vuotta nuoremman lapsen mielipide tulee selvittää ennen päätöstä rajoittaminen enintään 30 vrk yhtäjaksoisesti
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännössä
Ajankohtaista lainsäädännössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa 8.6.2016 Sirkka Sivula Johtava lakimies, Tukiliitto
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotKehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma
Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja
LisätiedotITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAKI Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAKI Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 6.11.2014 J. Moring 1 Mielenterveys- ja päihdeasioita koskevat lakiuudistukset osa isompaa kokonaisuutta
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa
Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotENNALTA ILMOITTAMATON TARKASTUS: KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ, SIRKUNKUJAN ASUMISYKSIKKÖ Tarkastuspöytäkirja
13.9.2017 EOAK/1191/2017 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen ENNALTA ILMOITTAMATON TARKASTUS: KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON
LisätiedotKehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet
Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Asiakirjat, kirjaaminen ja itsemäärämisoikeus 18.1.2017 Niina Häkälä Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET. OTK Kati Saastamoinen
KEHITYSVAMMALAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET OTK Kati Saastamoinen MATERIAALI KEHITYSVAMMALAIN MUKAISISTA RAJOITUSTOIMENPITEISTÄ Lakia kehitysvammaisten erityishuollosta muutettiin 10.6.2016 voimaan
LisätiedotKehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet. Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat Niina Häkälä
Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat 18.11.2016 Niina Häkälä 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon asiakirjat Sosiaalihuollon asiakastiedot
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 96/2015 VP)
LAUSUNTO 1(7) 3.2.2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 96/2015 VP) Tausta Eduskunnalle
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen
Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammapsykiatrian koulutuspäivä Helsinki 10.4.2014 Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Peruste: Perusoikeudet Yhdenvertaisuus
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumispalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumispalveluissa Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa - koulutuspäivä uudesta lainsäädännöstä Varkaus 30.8.2016 Ylitarkastaja
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN LAPSEN OIKEUS ULKOILUUN TUTKIMUKSEN AIKANA
29.11.2017 EOAK/4563/2016 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN OIKEUS ULKOILUUN TUTKIMUKSEN AIKANA 1 KANTELU
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa Ajankohtaista aluehallintovirastosta
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa 8.6.2016 Ajankohtaista aluehallintovirastosta Ritva-Liisa Juntunen 10.6.2016 1 Aluehallintoviraston tehtävä sosiaalihuollossa ohjaus, valvonta ja lupahallinto
LisätiedotMikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy
Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava
Lisätiedot1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön
LisätiedotP1 Yksikön esimies tai vastaava viranhaltija
PERUSTURVAN YHTEISET Tutkimusluvista päättäminen Laajemmista tutkimusluvista päättää hyvinvointilautakunta. Opinnäytetyöhön liittyvistä tutkimusluvista päättää Palveluseteliyrittäjien hyväksyminen lautakunnan
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotUusi itsemääräämisoikeuslaki
Uusi itsemääräämisoikeuslaki Sujuvat palvelut, täysivaltainen elämä Kuopio 29.10.2014 Sirkka Sivula Itsemääräämisoikeuslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT
LisätiedotLotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos
25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteistä
Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteistä Sari Vuorilampi, ylitarkastaja,valvira sari.mehtala@valvira.fi @mehtalas Jaana Jokiniitty, sosiaalihuollon ylitarkastaja,
LisätiedotITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.
LisätiedotSISÄLLYS. iii. 1 Johdanto 1
SISÄLLYS Esipuhe iii 1 Johdanto 1 2 Lapsen sijaishuollon aikaiset lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.1 Lapsen sijaishuoltoa koskevat lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.2 Lapsen sijaishuoltoa
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: HE 96/2015 vp laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Perustuslakivaliokunnan pyytämänä kirjallisena lausuntona hallituksen esityksestä
LisätiedotItsemääräämisen tukemisen periaatteet Wiitaunionin kehitysvammapalveluissa
IMO Itsemääräämisen tukemisen periaatteet Wiitaunionin kehitysvammapalveluissa Kuka meillä määrää? Sisällys Itsemääräämisoikeus kehitysvammaisten erityishuollossa... 2 Itsemääräämisoikeus arjessa... 2
LisätiedotAsiakkaan asema ja oikeudet
Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan oikeuksien päivä 10.10.2017 Satakunnan sairaanhoitopiiri Keskeiset säädökset Asiakaslaki Vammais yleissopi mus Laki holhoustoi mesta Asiakkaan asema ja oikeudet 2
Lisätiedot1 luku Yleiset säännökset
1(74) Sisällysluettelo ASIAKAS- JA POTILASLAKI... 3 1 luku 3 Yleiset säännökset... 3 2 luku 4 Asiakkaan ja potilaan oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa... 4 3 luku 7 Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus...
LisätiedotKysymys: Mitä tuettu päätöksenteko tarkoittaa ja mikä merkitys on asiakkaan omilla toiveilla?
1 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KEHITYSVAMMALAIN 10.6.2016 VOIMAANTULLEESTA MUUTOKSESTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN Kysymys: Mitä tuettu päätöksenteko tarkoittaa ja mikä merkitys on asiakkaan omilla
LisätiedotMitä asiakas- ja potilaslaki muuttaa? Anja Noro, projektipäällikkö, THT, tutkimusprofessori
27.9.2018 Mitä asiakas- ja potilaslaki muuttaa? Anja Noro, projektipäällikkö, THT, tutkimusprofessori Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018, Lääkäriliitto, Helsinki Muistisairaiden itsemääräämisoikeus NYKYTILA
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post
Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja
LisätiedotUuden lain huomiointi Kolpeneen palvelukeskuksessa
Kehitysvammalain muutos tuli voimaan kesäkuussa 2016. Lakia kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta oli odotettu pitkään. Kuntayhtymässä oli silloin voimassa v. 2010 valmistuneet
LisätiedotLapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa
Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotPäihdehuoltolaki 17.1.1986/41
Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä
LisätiedotYKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2018 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT
YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2018 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi (yhtsön rekisteriotteen mukainen nimi) Y-tunnus Toiminimi
LisätiedotALUSTAVA LUONNOS ASIAKAS- JA POTILASLAKI
ALUSTAVA LUONNOS 25.4.2018 ASIAKAS- JA POTILASLAKI Sisällysluettelo ASIAKAS- JA POTILASLAKI... 1 Asiakas- ja potilaslaki... 4 1 luku Yleiset säännökset... 4 2 luku... 5 Asiakkaan ja potilaan oikeudet sosiaali-
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotLastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen
1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi
LisätiedotItsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola
Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea Sanna Ahola 25.4.2017 Sanna Ahola 1 Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Oikeus päättää omista asioistaan kaikkia koskevien reunaehtojen rajoissa Missä
LisätiedotPAKKOPAIDAN KÄYTTÖ JA ULKOILU TAHDOSTA RIIPPUMATTOMASSA HOIDOSSA
18.4.2018 EOAK/2036/2017 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen PAKKOPAIDAN KÄYTTÖ JA ULKOILU TAHDOSTA RIIPPUMATTOMASSA HOIDOSSA 1 KANTELU
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus ja Rosendahl eija.o.rosendahl@oikeus.f
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä itsemääräämisoikeuslaiksi HE 108/2014
Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä itsemääräämisoikeuslaiksi HE 108/2014 Helsinki 24.3.2015 Outi Raunetvuo Mitä on itsemääräämisoikeus? Lakimääritelmät YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 107 n viranhaltijoiden päätösvallan käyttäminen yksilöhuollon asioissa 1.7.2016 lukien HEL 2012-017473 T 00 01 00 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa 1.7.2016
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: HE 96/2015 vp laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut hallituksen esityksestä 95/2015
LisätiedotTARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotAjankohtaista aluehallintovirastosta
Ajankohtaista aluehallintovirastosta Sosiaalihuollon ylitarkastaja Marja-Leena Alanko Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat OikeusHyvään ESAVI, Marja-Leena Alanko 19.4.2017
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL
LisätiedotLausunto hallituksen esityksestä 96/2015 vp sekä sosiaali- ja terveysministeriön vastineesta
1 (6) Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Viite: Asiantuntijakutsu sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, HE 96/2015 vp Lausunto hallituksen esityksestä 96/2015 vp sekä sosiaali- ja terveysministeriön
Lisätiedot1 luku. Yleiset säännökset. Lapsen oikeus kasvuun ja kasvatukseen. Lapsen oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa
1(9) LAKIEHDOTUS Laki lastensuojelulain muuttamisesta 1 luku Yleiset säännökset 7 Lapsen oikeus kasvuun ja kasvatukseen Lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen turvaaminen sisältää lapsen ikään ja kehitystasoon
LisätiedotSuunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista
Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista Yhteinen suunnitelma varmistaa toimintatapojen laillisuuden ja yhdenmukaisuuden sekä
LisätiedotYhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet
Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotAnnettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta
1 / 7 18.3.2011 19:49 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2008» 174/2008 174/2008 Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2015 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2015 vp) Tausta Kun eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen
LisätiedotEDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA Helsinki.2015 Dnro 4834/5/15 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite: Lausuntopyyntönne 5.11.2015 hallituksen esityksestä eduskunnalla laiksi kehitysvam- maisten
Lisätiedot