Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä itsemääräämisoikeuslaiksi HE 108/2014

Transkriptio

1 Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä itsemääräämisoikeuslaiksi HE 108/2014 Helsinki Outi Raunetvuo Mitä on itsemääräämisoikeus? Lakimääritelmät YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien julistus

2 Mitä itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan? Laissa itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään sekä päättää hoidostaan ja palveluistaan. Itsemääräämiskyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä tehdä sosiaali- ja terveydenhuoltoaan koskevia ratkaisuja sekä asiakkaan kykyä ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia. Perusoikeudet Tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yksilölle kuuluvia oikeuksia Perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain erityisin edellytyksin Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen

3 Perustuslaki Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 1 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. 7 Liikkumisvapaus 9 Yksityiselämän suoja 10 Omaisuuden suoja 15 Oikeus sosiaaliturvaan 19 Oikeus oikeusturvaan Yleisenä periaatteena: Henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden (mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa) ja riippumattomuuden kunnioittaminen.

4 Itsemääräämisoikeuteen liittyviä artikloita 12 artikla. Yhdenvertaisuus lain edessä. 14 artikla. Henkilön vapaus ja turvallisuus. Vammaisuus ei missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon 17 artikla. Henkilön koskemattomuuden suojelu. 19 artikla. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä. 22 artikla. Yksityisyyden kunnioittaminen Lakiesityksen valmistelun aikataulu Työryhmä Työryhmän mietintö ministerille 4 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle 8/ 2014

5 Itsemääräämisoikeuslakityöryhmä Työryhmä aloitti ja sen toimikausi loppui Tehtävänä oli laatia laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta Tavoitteena vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta, sekä säännellä soveltamisalallaan nykyistä tarkemmin rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä. 9 Lainvalmistelun aikataulu Työryhmä luovutti mietintönsä ministerille Hallituksen esitys annettiin elokuussa eduskunnalle jossa se on käsittelyssä Lain oli tarkoitus tulla voimaan siirtyy uudelle eduskunnalle lain voimaan saattaminen Lakiesityksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä ja tulee toukokuussa 2015(?) uudelle lausuntokierrokselle uusi eduskunta päättää voimaan tulosta (tämän vuoden aikana?) 10

6 Hallituksen esitys (HE 108/2014) itsemääräämisoikeuslaiksi Lain tarkoitus Lain soveltaminen Lain vaikutukset työskentelyyn Lakiesityksen esittely Mikä on itsemääräämistä koskevan lain tarkoitus? vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ehkäistä ennalta rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa turvata välttämätön hoito ja huolenpito varmistaa, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta tai muita perusoikeuksia rajoitetaan vain silloin, kun se on välttämätöntä edistää turvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoa annettaessa.

7 Mikä muuttuu lain myötä käytännössä? Lakiin tulee yleinen velvollisuus edistää asiakkaiden itsemääräämistä, mikä edellyttää entistä tarkempaa suunnittelua ja ennakointia. Rajoitustoimien käyttö tiukkenee. Ketä laki koskee ja missä sitä sovelletaan? Lakia sovelletaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät päihdehuoltolain ja mielenterveyslain mukainen tahdosta riippumaton hoito sekä tartuntatautien vastustamistyö Laissa säädettyjen rajoitustoimenpiteiden käyttö ei ole sallittua asiakkaan kotona.

8 Miten potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa? Yleiset toimenpiteet Jokaiselle toimintayksikölle yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma (5 ) Henkilöstön koulutus (6 ) Tilaratkaisut (6 ) Itsemääräämisoikeutta koskeva tiedonantovelvollisuus (7 ) Tilastointi ja valvonta (44 ja 45 ) Yksilökohtaiset toimenpiteet Itsemääräämiskyvyn arviointi (9-12 ) Yksilöllinen itsemääräämisoikeussuunnitelma (13 ) Mitä yleinen toimintayksikön itsemääräämisoikeussuunnitelma sisältää? (5 ) Palvelujen tuottaja vastaa siitä, että toimintayksikölle laaditaan yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma. Tämä voi olla osa omavalvonta- tai laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa Suunnitelma sisältää tiedot: Toimenpiteistä asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi sekä itsemääräämiskyvyn tukemiseksi ja ylläpitämiseksi Menettelytavoista, joiden avulla palveluja toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä Palveluista tai hoidosta vastaavasta henkilöstä sekä heidän sijaisistaan ja toimivaltasuhteistaan. Siitä, miten rajoitustoimenpiteiden käytön yhteydessä huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta Siitä, miten palvelujen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden ja muiden toimintayksikössä työskentelevien turvallisuudesta huolehditaan rajoitustoimenpiteiden käytön yhteydessä ja muissa tilanteissa, joissa heihin saattaa kohdistua väkivallan uhkaa

9 Mitä tarkoittaa alentunut itsemääräämiskyky? (9 ) Se tarkoittaa tilaa, jossa asiakas tai potilas esimerkiksi sairauden tai vammasta johtuen ei tuettunakaan kykene tekemään hoitoaan tai palveluitaan koskevia päätöksiä, eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia. Lisäksi edellytetään, että hän tämän vuoksi vaarantaa todennäköisesti oman tai toisen terveyttä tai turvallisuutta, tai vahingoittaa merkittävästi omaisuutta. Itsemääräämiskyvyn arvioinnin toteuttaminen (10 ) Arvioidaan ottaen huomioon 5 :ssä yleinen itsemääräämisoiksussuunnitelma sekä käyttäen luotettavia, yleisesti hyväksyttäviä ja tilanteeseen sopivia sosiaali-ja terveydenhuollon arviointivälineitä ja menetelmiä Huomioitava henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeen taikka toiminta- ja itsemääräämiskyvyn arviointia varten aiemmin tehdyt selvitykset Itsemääräämiskykyä on arvioitava henkilön asuin- tai toimintaympäristössään niin, että hänen yksilöllinen elämäntilanteensa otetaan huomioon Arvioinnista vastaa palveluista tai hoidosta vastaava henkilö taikka hänen määräämänsä henkilö, jolla on riittävä perehtyneisyys asiakkaan tai potilaan tilanteeseen ja itsemääräämiskyvyn arviointiin Itsemääräämiskyky on arvioitava moniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen

10 Itsemääräämiskyvyn arvioinnin toteuttaminen (11 ) Itsemääräämiskyky on arvioitava yhteistyössä asiakkaan tai potilaan ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa taikka lähiomaisen tai muun läheisen kanssa, jollei siihen ole ilmeistä estettä On selvitettävä asiakkaan tai potilaan oma käsitys itsemääräämiskyvystään Asiakkaan tai potilaan osallistumista itsemääräämiskykynsä arviointiin on tuettava Itsemääräämiskyvyn alenemista koskeva päätös (12 ) Päätöksen tekee terveydenhuoltolain 57 :ssä tarkoitettu vastaava lääkäri tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan toimielimen määräämä johtava sosiaalihuollon viranhaltija Päätöstä tehdessä on otettava huomioon sairauden tai vamman tai muun vastaavan syyn vaikutus asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskykyyn Päätös on annettava tiedoksi asiakkaalle tai potilaalle viipymättä hänen ymmärtämässään muodossa ottaen huomioon hänen käyttämänsä kommunikaatiomenetelmät Jos asiakkaalla tai potilaalla on edustaja, tieto on annettava myös hänelle Päätös on annettava tiedoksi myös palvelujen tuottajalle

11 Erotetaanko laissa pitempiaikaiset hoiva- ja hoitotilanteet sekä akuutti- ja päivystystilanteet? Asiakkaan itsemääräämiskyky on arvioitava, jos on syytä epäillä, että se on alentunut pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti. Jos itsemääräämiskyvyn alenemisesta on tehty päätös, kyseiselle henkilölle on laadittava yksilöllinen itsemääräämisoikeussuunnitelma. Akuutti- ja päivystystilanteissa saatetaan joutua turvautumaan tilannekohtaisina ratkaisuina rajoitustoimenpiteisiin siten, että itsemääräämiskyky on arvioitava välittömästi, eikä suunnitelman laatimiseen ole aikaa. (15 ) Kiireellisissä tilanteissa tehdyistä ratkaisusta rajoittamistoimenpiteen käytöstä on viipymättä ilmoitettava sille henkilölle tai toimielimelle, joille ratkaisun tai päätöksen tekeminen muussa kuin kiireellisissä tilanteissa kuuluu (18 ) Mitä yksilöllinen itsemääräämistä koskeva suunnitelma sisältää? (13 ) Sisältää henkilön tiedot seuraavista asioista: 1. Toimenpiteet henkilön itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi sekä itsemääräämisoikeuskyvyn tukemiseksi ja ylläpitämiseksi 2. Tiedot henkilön käyttämistä kommunikaatiokeinoista 3. Keinot, joilla henkilön sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä 4. Tiedot siitä, miten henkilön itsemääräämisoikeuskyvyn aleneminen ilmenee 5. Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön sosiaali- ja terveydenhuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään 6. Suunnitelmassa mainittavien rajoitustoimenpiteiden sisältöä ja käyttöä koskevat yksityiskohtaiset tarkennukset 7. Henkilön oma käsitys itsemääräämiskyvystään 8. Tiedot henkilön mahdollisesta hoitotahdosta

12 Rajoitustoimenpiteiden toteuttamisen yleiset periaatteet Itsemääräämisoikeuden ensisijaisuus Laissa esitettyjä rajoitustoimenpiteitä saa käyttää säädetyin edellytyksin silloin, kun henkilön itsemääräämiskyvyn aleneminen on todettu Rajoitustoimenpiteet Yleiset edellytykset toimenpiteiden käytölle (17 ): Toimenpiteen on oltava välttämätön, hoidollisesti perusteltu, tarkoitukseen sopiva ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden Muut, lievemmät keinot eivät ole soveltuvia tai riittäviä Toimenpide on toteutettava ao. asiakkaan tai potilaan ihmisarvoa kunnioittaen, turvallisesti ja hänen perustarpeistaan huolehtien Käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä tai jos ao. asiakkaan tai potilaan turvallisuus vaarantuu Jokaiselle rajoitustoimenpiteelle säädetään lisäksi erityiset edellytykset, mm. aikarajoitukset ja päätöksentekoa koskevat vaatimukset

13 Mitä rajoitustoimia saa tehdä sosiaaliterveydenhuollon yksiköissä? ( 20-26) Kiinni pitäminen lyhytaikaisesti Rajoittavat välineet päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavat välineet kuljetusten aikana Lyhytaikainen erillään pitäminen rauhoittamiseksi (enint. 2h) Siirtäminen olinpaikastaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköön ensihoitohenkilökunnan toimesta Aineiden ja esineiden haltuunotto Henkilötarkastus ratkaisut käytöstä tekee palvelusta ja hoidosta vastaava henkilö kiireelliset tilanteet: palvelua tai hoitoa toteuttava henkilö Mitä rajoitustoimia saa tehdä sosiaaliterveydenhuollon laitoksissa sekä ympärivuorokautisesti tuetuissa asumispalveluyksiköissä? ( 27-33) Teknisten välineiden käyttö Poistumisen estäminen (enintään 14pv) Poistumisen estämisen jatkaminen (enintään 30pv arviointi vähint. 6kk välein arvioitava jatkamisen edellytykset) Lääkityksen antaminen vasten tahtoa Henk.koht. hygieniaan liittyvät rajoitukset Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vasten tahtoa Ravitsemuksen rajoitustoimenpiteet

14 Mitä rajoitustoimia saa tehdä vain julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa ja vaativia erityispalveluja antavassa sosiaalihuollon laitoksessa? ( 34-37) Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö (enintään 8h) Erillään pitäminen ulkoapäin lukittavassa tilassa (enintään 8h) Omaisuuden tai lähetysten tarkastaminen (asiakkaan ja kahden hlön läsnäollessa) Yhteydenpidon rajoittaminen (enintään 30pv) Oikeus päästä henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan (38-39 ) Ensihoitohenkilökuinnalla oikeus päästä hlön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan hlön terveydentilan selvittämiseksi Sosiaalityöntekijällä oikeus sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi päästä hlön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan virka-avun saantioikeus poliisilta tai muulta viranomaiselta

15 Rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittely, kirjaaminen, tilastointi ja valvonta Rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittely (42 ) Rajoitustoimenpiteen käytön jälkeen on sitä arvioitava viipymättä hlön kanssa arvioitava käytön perusteet, asiakkaan / potilaan kokemukset käytöstä sekä keinot, joilla jatkossa vältettäisiin rajoitustoimenpiteeseen turvautuminen Jos asiakkaalla / potilaalla on edustaja on hänelle ilmoitettava sellaisen rajoitustoimenpiteen käytöstä joka ei ole sisältynyt yksilöllisen suunnitelmaan

16 Rajoitustoimenpiteen kirjaaminen (43 ) Potilasasiakirjoihin tai sosiaalihuollon asiakaskirjoithin on tehtävä merkinnät rajoitustoimenpiteestä ja sen perusteista, rajoitustoimenpiteen alkamis- ja päättymisajankohdat sekä rajoitustoimenpidettä koskevat päätöksen tehneestä ja sen suorittaneesta henkilöstä Aineiden ja esineiden haltuunoton yhteydessä on kirjattava mitä aineita tai esineitä asiakkaalta / potilaalta on otettu yksikön haltuun ja milloin palautettu, hävitetty tai luovutettu poliisille tai muulle viranomaisille siten kuin siitä on säädetty muissa laeissa Miten lakia valvottaisiin? Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille on säädetty velvollisuus laatia omavalvonta- tai laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmia. Lain voimaantulon jälkeen suunnitelmiin on kirjattava, miten asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeutta tuetaan ja vahvistetaan. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköjä. Lisäksi aluehallintovirastot ja THL keräävät tilastotietoja rajoitustoimien käytöstä.

17 Seuranta ja valvonta (44-45 ) Toimintayksiköt toimittavat aluehallintovirastoille vuosittain tiedot käytetyistä rajoitustoimenpiteistä ja aluehallintovirastot toimittavat tiedot THL:lle valtakunnallista tilastointia varten Aluehallintovirastot valvovat rajoitustoimenpiteiden käyttöä Lisääkö tällainen laki pakkokeinojen käyttöä? Tällä hetkellä rajoitustoimia (myös edellä lakiesityksessä mainittuja) käytetään Suomessa päivittäin ilman lainsäädännön tukea. Itsemääräämisoikeuslaki tekee käytön näkyväksi ja antaa mahdollisuuden valvoa rajoitustoimien käyttöä toimintayksiköissä. Rajoitustoimien vähentäminen edellyttää henkilöstön laajamittaista koulutusta ja asennemuutosta

18 Mitä jää tämän lain ulkopuolelle? Itsemääräämisoikeushankkeen tehtävänanto sulki lastensuojelun ja tartuntatautien vastustamistyön uudistuksen ulkopuolelle. Mielenterveyslain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa ja tutkimusta koskevat säännökset jäävät tässä vaiheessa mielenterveyslakiin. Raskaana olevien päihteiden käyttäjien tahdosta riippumatonta hoitoa koskevien säännösten tarve arvioidaan tarvittaessa myöhemmin Voidaanko rajoitustoimia käyttää kotihoidossa? Itsemääräämisoikeuslain mukaisiin rajoitustoimenpiteisiin ei saa ryhtyä asiakkaan kotona. Ensihoitohenkilöstö voi siirtää henkilön kotoaan tutkittavaksi tai hoidettavaksi sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön, jos se on välttämätöntä hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi. Lisäksi ensihoitohenkilöstöllä on oikeus päästä kotiin, jos henkilön epäillään olevan välittömässä henkeä tai terveyttä uhkaavassa vakavassa vaarassa.

19 Kuka päättää rajoitustoimien käytöstä? Asiakkaan tai potilaan perusoikeuksiin vähäisesti puuttuvia rajoitustoimenpiteitä, esimerkiksi kiinnipitämistä, koskevan ratkaisun voi tehdä palvelujen tai hoidon toteuttamiseen osallistuva henkilö. Ainoastaan palveluista tai hoidoista vastaava henkilö voi tehdä päätöksen rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä taikka yhteydenpidon rajoittamisesta. Kun rajoitustoimenpide puuttuu tuntuvasti asiakkaan tai potilaan perusoikeuksiin, ratkaisu tai päätöksenteko kuuluu palveluista tai hoidoista vastaavalle henkilölle. Muutoksenhaku (46 ) Kun rajoitustoimenpiteen käytöstä on tehty varsinainen hallintopäätös, päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Osa rajoitustoimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, että ne on pantava viivytyksettä täytäntöön. Niiden käyttöä koskevaan ratkaisuun ei voi hakea muutosta valittamalla, mutta niistä voi tehdä muistutuksen tai hallintokantelun.

20 Mitä muissa maissa on säädelty potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeudesta? Lähes kaikissa maissa on kattavaa lainsäädäntöä psykiatristen potilaiden tahdonvastaisesta hoidosta ja heihin kohdistuvista rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Joissakin maissa on lisäksi säädetty rajoitustoimenpiteiden käytöstä kehitysvammaisten henkilöiden tai laajemmin sosiaalihuollon asiakkaiden vapaaehtoisessa hoidossa. Mitä muissa maissa on säädelty potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeudesta? Norjassa vuonna 2004 sosiaalipalvelulakiin muutos, joka koski kehitysvammaisiin henkilöihin kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä. Tanskan sosiaalipalvelulakiin lisättiin 2000-luvulla säännökset itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta sosiaalihuollossa. Englannissa hyväksyttiin vuonna 2005 Mental Capacity Act. Ruotsissa ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä rajoitustoimenpiteiden käytöstä kehitysvammaisten tai muistisairaiden hoidossa.

21 Kiitos!