Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteistä
|
|
- Aarno Juusonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteistä Sari Vuorilampi, Jaana Jokiniitty, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Etelä- Suomen aluehallintovirasto Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinehtoihin.
2 Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ja rajoitustoimenpiteiden käyttö Valvira on selvittänyt kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä vuosina Vuonna 2016 aineistossa 455 yksikköä ja vuonna 2017 yksikköjä 469 Tiedot yksityisiltä palveluntuottajilta on kerätty osana toimintakertomuksia sekä julkisilta otantana Vuonna 2016 selvityksen mukaan rajoitustoimenpiteitä käytettiin 59% yksiköistä ja vuonna 2017 vastaava luku oli 79% Selvityksen mukaan mitä isompi yksikkö, sitä enemmän käytetään rajoitustoimenpiteitä 2
3 Rajoitustoimenpiteiden viimesijaisuus Kehitysvammalain uudistuksen tavoitteena oli erityshuollossa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja edistäminen sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähentäminen (42 ja 42 e ). Lain mukaan erityishuoltoa annettaessa on huolehdittava, että toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista (42 a :n 5 momentin 3 kohta). Erityishuollon toimintayksikön henkilökunnan on perehdyttävä työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista (42 a :n 5 momentin 1 kohta). Henkilökunnan kouluttaminen rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen on työnantajan velvollisuus. Haastavassa tilanteessa on aina ensimmäisenä ja ensisijaisesti pohdittava, miten tilanne saadaan ratkeamaan ilman rajoitustoimenpiteen käyttöä. On myös jatkossa mietittävä, miten jatkossa voidaan välttää haastavien tilanteiden syntyminen. Toimintayksikön johdon ja henkilökunnan on aina pyrittävä käyttämään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisia toimintatapoja ja toimimaan siten, että asiakkaiden elämä olisi niin normaalia kuin mahdollista. Rajoitustoimenpiteitä käytettäessä tulee yleiset ja erityiset edellytykset täyttyä 3
4 Rajoitustoimenpiteiden yleiset edellytykset 42 d Erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa. 1) erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; 2) rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; ja 3) muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä. Rajoitustoimenpiteen on oltava henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoitukseen sopiva ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. 4
5 Perehdytys, ohjeistus ja koulutus (42 a ) Valviran selvityksen mukaan yksiköissä annetaan henkilökunnalle perehdytystä ja ohjeistetaan työmenetelmistä kehitysvammaisten itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi. Annettujen vastausten perusteella henkilökunnalla vaikuttaisi olevan hyvin tietoa saatavilla Ohjeistusten suhteen tilanne on parantunut edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2016 vastaajista 17 %kertoi, että yksikössä on ohjeistus. Vuonna 2017 vastaava luku oli 35%. Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaisuus ovat osa omavalvontaa ja omavalvontasuunnitelmaa 5
6 Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g 42 g : Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi ottaa erityishuollossa olevalta henkilöltä haltuun aineet ja esineet, jotka ominaisuuksien puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti terveyttä, turvallisuutta tai merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta. Ratkaisun haltuunotosta tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos haltuunotto kestää yli vuorokauden, tulee toimintayksikön vastaavan johtajan tehdä asiasta päätös Valvontaviranomaisille on tullut useita kysymyksiä koskien aineiden ja esineiden haltuunottoa. Kysymykset koskettavat yleensä sitä, mitä tavaroita voidaan ottaa haltuun ja tehdäänkö niistä päätös Pesuaineet Alkoholi ja tupakka Lääkedosetit Tietokone, tabletti, puhelin Vaatekaappien lukitus Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
7 Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g Voiko asiakkaalta ottaa haltuun pesuaineet? Voiko vaatekaapit lukita, kun asiakas käy vaihtamassa vaatteita useita kertoja päivässä. Vaatteiden vaihtaminen useita kertoja päivässä ei ole tarkoituksenmukaista lain mukaan henkilöltä voidaan ottaa haltuun aineet ja esineet, jotka ominaisuuksien puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta. Vaatteet eivät sinänsä ominaisuuksien puolesta sovellu vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta Hankala käyttäytyminen ei ole peruste haltuunotolle Pesuaineissa voi olla sellaisia ainesosia, jotka syötynä / juotuna ovat vaarallisia terveydelle. Pesuaineen reilu käyttö sen sijaan ei vaaranna vakavasti terveyttä Asiakkaan lääkedosetit on otettu toimintayksikön haltuun. Tehdäänkö haltuunotosta päätös? Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota ei tule sekoittaa kehitysvammalain soveltamisen piiriin Asiakkaalla on oma wc. Hän juo vettä hanasta koko ajan. Jos otamme hanan kahvan irti, pitääkö siitä tehdä haltuunotto päätös? Veden juonnin rajoitus tehdään ensisijaisesti 42 j (terveydenhuolto pykälä) perusteella, mikäli yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
8 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k Ratkaisun voi tehdä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Mikäli rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on säännönmukaista ja pitkäkestoista, päätöksen tekee toimintayksikön vastaava johtaja % 60% 61% 90% 80% 80% 50% 70% 60% 40% 30% 33% 50% 40% 20% 10% 0% 6% Ei Ei aina Kyllä 30% 20% 10% 0% 13% 2% 5% Ei Ei aina Ei vastausta Kyllä Vuonna 2016 rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä päivittäisissä toiminnoissa toteutettiin kertaa 482 eri henkilölle. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat kertaa, 2528 henkilöä Julkisissa palveluissa päätöksentekijänä mainittiin vastuuhenkilön lisäksi lähihoitaja ja lääkäri sekä toimistotyöntekijä. 8
9 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k Milloin väline tai asuste on rajoite ja milloin ei? Sängynlaidat ovat aina rajoittava toimenpide Pyörätuolin turvavyötä ja vastaavia pyörätuolin varusteita ei pidetä rajoittavina välineinä, jos niiden tarkoituksena on mahdollistaa ao. henkilön osallistuminen hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittavalla ja edistävällä tavalla yhteiseen toimintaan, ulkoiluun, retkiin ym. silloin, kun hän esimerkiksi pakkoliikkeiden vuoksi olisi vaarassa luisua pyörätuolista. Wc-tuolin turvavyö on rajoite Huom! Rajoittavien välineiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) mukaiset vaatimukset. Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
10 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k Miten sängynlaitojen käyttö tulisi kirjata? Kehitysvammalain mukaan sängynlaidat ovat rajoitustoimenpide, joka tulee kirjata lain mukaisesti. Yöaikaisessa asiakkaan asennon tai vaipan vaihdossa, jolloin sängynlaita lasketaan tilapäisesti alas ja nostetaan hoitotoimenpiteen jälkeen välittömästi ylös hoitajan/ohjaajan ollessa sängyn vieressä, voi olla kyse hoitotoimenpiteeseen liittyvästä menettelystä ja sen asianmukaisesta mahdollistamisesta. Hoitotoimenpide tulee kirjata asianmukaisesti asiakaskertomukseen. Työntekijän tulee tehdä tilanteessa arvio, että onko kyseessä tosiallisesti yksi yhtenäinen rajoitustoimenpide vai onko kyse useammasta rajoitustoimenpiteestä. On huomioitavaa, että sängynlaitojen käyttö ei voi olla automaatio vaan niiden käytön välttämättömyyttä tulee arvioida asiakas- ja tilannekohtaisesti sekä miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat asiakkaan hoidon ja huolenpidon ilman rajoittavia toimenpiteitä. 10
11 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k Sängynlaitojen käyttö lapsilla Vanhempien antama lupa sängynlaitojen käyttöön Pienten lasten kohdalla sängynlaidat voivat kuulua tavanomaiseen, ikäkauteen liittyvään tilanteeseen, jolloin ne eivät ole välttämättä rajoitustoimenpide. Esimerkiksi on aivan tavanomaista, että 1-vuotias lapsi nukkuu pinnasängyssä tai sängyssä, jossa on laidat. Lasten kohdalla tulee huomioida siis kronologinen ikä, ei siis kehitystaso arvioitaessa ikäkauteen liittyvää tavanomaista tilannetta. Ennen rajoitustoimenpiteeseen ryhtymistä on alaikäisen henkilön lisäksi kuultava hänen huoltajaansa tai edunvalvojaansa. Kuulemisesta voidaan poiketa esimerkiksi silloin, jos se aiheuttaa käsittelyn viivästymisen vuoksi huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle. Rajoitustoimenpiteet ovat julkisen vallan käyttöä ja niiden käyttö perustuu lakiin. Niistä ei voida sopia tai vanhemmat eivät voi antaa lupaa niiden käyttämiseen. Jos asiakas kykenee ymmärtämään asian merkityksen, hän voi antaa pätevän suostumuksen 42 k tarkoitetun välineen käyttöön (esim. sängynlaita). Kysymyksessä ei silloin ole rajoitustoimenpide. Jos henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia, hän ei voi oikeudellisesti pätevällä tavalla antaa suostumustaan. Silloin on tehtävä 42 k mukainen ratkaisu tai kirjallinen päätös. 11
12 Valvottu liikkuminen 42 m Valvotusta liikkumisesta tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja enintään 7 päiväksi. Pidemmästä ajasta, maksimissaan 6 kk ajalle päätöksen tekee virkasuhteinen toimintayksikön vastaava ja jos em. Ei ole virkasuhteessa, niin virkasuhteinen sosiaalityöntekijä Valvottu liikkuminen on tarkoitettu poistumisen estämistä korvaavaksi rajoitustoimenpiteeksi vapaaehtoisessa erityishuollossa (koska poistumisen estäminen ei ole sallittua vapaaehtoisessa erityishuollossa kiireellisiä tilanteita lukuun ottamatta). Jos esim. näkötai liikuntavammainen henkilö, olipa hän kehitysvammainen tai ei, tarvitsee avustajaa kodin ulkopuolella liikkuessaan, kysymys ei ole rajoitustoimenpiteestä. Valvotun liikkumisen edellytyksiä ovat henkilön itsensä terveyden ja turvallisuuden tai muiden terveyden ja/tai turvallisuuden vaarantaminen. Valvottaessa henkilön liikkumista on erityisesti huolehdittava sitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta. Valvottuun liikkumiseen liittyy siis rajoittava merkitys. Jos kyseessä on henkilön liikkumisen avustaminen ja tukeminen, johon ei liity asiakkaan omaehtoisen liikkumisen rajoittamista tai estämistä, kyse ei ole rajoitustoimenpiteestä. Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
13 Valvottu liikkuminen 42 m Asumisyksikön ympärillä on aidat. Onko kyse valvotusta liikkumisesta? Tavanomainen aita ei yksistään ole rajoittava toimenpide eikä siten valvottua liikkumista Mikäli aita on ns. tavanomaista aitaa korkeampi ja siinä on esimerkiksi este kiipeämiselle, on todennäköisesti kyse valvotusta liikkumisesta Asiakkaalla on valvotun liikkumisen päätös työmatkoille, mutta hän osaa kuitenkin käydä itsenäisen lenkin pihapiirissä. Voiko lenkkeilyä harrastaa, kun on valvotun liikkumisen päätös, vai koskeeko päätös kaikkea liikkumista? Henkilön liikkumista voidaan valvoa, jos henkilö todennäköisesti vaarantaisi oman / muiden terveyden ja turvallisuuden. Lain mukaan rajoittaminen on aina viimesijainen keino ellei muut keinot ole riittäviä. Valvotun liikkumisen päätös voidaan tehdä myös rajoitetusti, jos yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät 13
14 Päivätoiminta ja rajoitustoimenpiteet Päivätoiminnassa voi käyttää seuraavia rajoitustoimenpiteitä: Kiinnipitäminen 42 f (lyhytaikainen) Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g Henkilöntarkastus 42 h Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k HUOM. Päivätoiminnassa voidaan tehdä lain mukaan em. päätös Valvottu liikkuminen 42 m (tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa tehty päätös voidaan täytäntöönpanna) Poistumisen estäminen 42 n (3 momentti) (tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa tehty päätös voidaan täytäntöönpanna) Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
15 Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 42 j Lyhytaikaisesta rajoittamisesta tekee ratkaisun virkasuhteinen lääkäri. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisijana voi olla hoitava lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö. Toistuvasta käytöstä lääkäri tekee päätöksen enintään 30 päiväksi kerrallaan Eräs henkilö ahmii ja lääkäri on tehnyt päätöksen, että jääkaappi pidetään lukossa. Muutoin siis tämä henkilö söisi kaikkien muidenkin ruuat. Jääkaappi on yhteinen ja yleisissä tiloissa, ei asukkaan oma tai hänen omassa asunnossaan/huoneessaan. Tarvitaanko tästä nyt päätöstä vai ei? Jääkaapin voi lukita ns. terveydenhuoltopykälän perusteella, mikäli yleiset ja erityiset edellytyksen täyttyvät. Mikäli tarve on toistuvaa, virkasuhteinen lääkäri voi tehdä päätöksen toistuvasta käytöstä enintään 30 päivän ajaksi. Kirjallista päätöstä tehtäessä, on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot rajoitustoimenpiteen käytöstä. Huom! Tilanteessa tulee varmistaa, että henkilöllä on mahdollisuus saada ruokaa / juomaa ja että muita ei rajoiteta samalla Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
16 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 42 l Hygieniahaalari Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun (muun kuin sitominen) voi tehdä hoitava lääkäri tai toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö Kirjallisen päätöksen tekee toimintayksikön vastaava johtaja (7pv), tämän jälkeen tai toistuvasta käytöstä 30 päivän ajaksi tee virkasuhteinen toimintayksikön vastaava johtaja. Jos johtaja ei ole virkasuhteinen, niin päätöksen tekee virkasuhteessa oleva lääkäri tai sosiaalityöntekijä Päätöksen sitomisesta tekee virkasuhteinen lääkäri suorittamansa tutkimuksen ja psykiatrisen arvioin perusteella 50% 45% 47% 46% 80% 70% 73% 40% 60% 35% 30% 50% 25% 40% 20% 15% 30% 10% 7% 20% 14% 5% 10% 7% 7% 0% Ei Ei aina Kyllä 0% Ei Ei aina Ei vastausta Kyllä Vuonna 2016 hygieniahaalaria on käytetty kertaa 131 eri henkilölle Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat kertaa, 38 eri henkilölle Päätöksiä tekivät pääasiallisesti esimies tai lääkäri, mutta myös lähihoitajat tekivät päätöksiä. Yhdessä vastauksessa päätöksentekijänä oli kouluttamaton. Lisäksi yksi vastaaja ei ollut varma, mutta epäili, että lääkärin puoltavalla päätöksellä hoitaja tekee päätöksen 16
17 Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 42 l Kysymykset ovat liittyneet pääsääntöisesti hyväksyttäviin asusteisiin ja / tai välineisiin Asiakkaalla on käsissään hihnat, jotka ovat kiinni toisissaan toisella hihnalla. Tällä toisella hihnalla kädet sidotaan taakse. Kyseinen rajoittamisväline ei ole asianmukainen. Sen käyttö tulee lopettaa Voidaanko tämän pykälän perusteella käyttää hoitopaitaa (pakkopaitaa)? Suomessa kyseisestä rajoittamisen välineestä on luovuttu potilasturvallisuuden ja epäinhimillisyyden vuoksi Asiakas saa auki hygieniahaalarin vetoketjun. Voimmeko laittaa sen kiinni nippusiteillä? Nippusiteitä ei voi käyttää rajoittamistarkoituksessa sosiaalihuollossa. Nippusiteet eivät ole terveydenhuoltoon tarkoitettuja välineitä. Voiko ompelija tehdä asiakkaalle tavanomaista vaatetta muistuttavat hygieniahaalarin? Ts. tavanomaisista housuista ja puserosta Itsetehdyt vaatteet / välineet eivät ole hyväksyttäviä. Hygieniahaalari on muutoinkin sellainen erityisvaate, jonka käyttöä tulisi arvioida tarkoin. 17
18 Muuta: Saako asiakasta seurata ovisilmän tai ikkunan kautta? Ovisilmät ja muiden vastaavien yksityisyyden suojaa loukkaavien tarkkailuvälineiden ja -keinojen (esim. kurkistusluukku, ikkuna) käyttö asiakkaan huoneen ovessa on kielletty Perustuslaki 10 (yksityiselämän, kunnia ja kotirauha on turvattu) Yksi yksityisyyden suojan ulottuvuus on oikeus olla fyysisesti yksin kotirauhan piirissä ja erilaisen valvonnan ulottumattomissa. Esimerkiksi yksityisyyttä loukkaavasta kameravalvonnasta voi seurata rangaistus rikoslain 24 luvun 6 :n mukaisena salakatseluna. Ovisilmää ei video- ja valvontakameran tavoin katsota tekniseksi laitteeksi. Koska ovisilmän ja muun vastaavan tarkkailuvälineen käyttö kuitenkin voidaan rinnastaa video- ja valvontakameran käyttöön sen yksipuolisen ja salavihkaisen luonteen vuoksi, ovisilmän ja muiden vastaavien tarkkailuvälineiden käyttöä on pidettävä ankarana puuttumisena yksityisyyden ja kotirauhan suojaan. Ovisilmän ja muun vastaavan tarkkailuvälineen käyttö on sallittu ainoastaan turvahuoneen ovessa, kun se on välttämätöntä turvahuoneessa olevan asiakkaan tilan seuraamiseksi hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla. Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
19 Asiantuntijatiimi 42 b Valvontaviranomaisille on tullut useita kysymyksiä asiantuntijatiimin kokoonpanosta ja vastuusta rajoitustoimenpiteisiin liittyen Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on mm., että yksiköllä on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten (42 b ). Lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä Voivat olla ostopalvelua Tiimin tulee olla kuitenkin käytettävissä, ns. kertaluonteiset ostot eivät ole lain tarkoittama asiantuntijatiimi ja sen on tosiasiassa tunnettava yksikkö, sen toiminta, tavannut asukkaat henkilökohtaisesti ja perhetynyt heidän tilanteeseensa Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty
20 Rajoitustoimenpiteet - koulutusvaatimukset Mitä koulutusvaatimuksia on henkilöstölle, jotka toteuttavat rajoitustoimenpiteitä? Kehitysvammalain 3 a luvun mukaan rajoitustoimenpiteitä voi toteuttaa vain toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö Lain 1 a :n soveltamisalaan (sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitavat, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen koulutuksen suorittaneet) kuuluvat lähinnä vajaamielishoitajat Pykälässä käytetty ilmaisua soveltuva, jättää työnantajan arvioitavaksi, millainen sosiaalihuollon ammatillinen koulutus vastaa sosiaalihuollon ammattihenkilön, toisin sanoen sosiaalityöntekijän, sosionomin, geronomin, lähihoitajan, kehitysvammaistenhoitajan tai kodinhoitajan, koulutusta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevilla työntekijöillä on asianmukainen koulutus. Huomioitavaa on, että aluehallintovirastot ja Valvira valvovat ainoastaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimintaa, viranomaisvalvonta ei kohdistu kehitysvammalain 1 a :ssä tarkoitettuihin henkilöihin. Jos työnantaja ei ole huolehtinut siitä, että sen palveluksessa olevilla on asianmukainen koulutus, asia tulee arvioitavaksi organisaatiovalvonnan keinoin, toisin sanoen sosiaalihuollon toimintayksikön toimintaan kohdistuvan viranomaisvalvonnan keinoin. 20
21 Toimintayksikön vastaava johtaja Kehitysvammaisten erityishuoltolain näkökulmasta toimintayksikkö voi käsittää useampia eri toimipisteitä/asumisyksiköitä. Edellä mainitun lain näkökulmasta toimintayksikössä voidaan itse määritellä, miten vastaava johtaja määritellään: onko vastaava johtaja yhden asumisyksikön johtaja vai useamman toimipisteen vastaava johtaja. Vastuuhenkilöllä on kokonaisvastuu toimintayksikön toiminnasta ja hän osaltaan koordinoi rajoitustoimenpiteiden kokonaisuutta. Huomioitavaa on myös se, että rajoitustoimenpiteiden päätöksistä vastaavan toimintayksikön vastuuhenkilön on tunnettava asiakas ja että päätös on lainmukainen. Toimintayksikön vastaavaa johtajaa määriteltäessä on otettava huomioon myös muu lainsäädäntö. Yksityisiä toimintayksiköitä ja sen vastuuhenkilöä määriteltäessä on huomioitava laki yksityisistä sosiaalipalveluista. Toimintayksikössä on myös arvioitava, millaiset sijaisjärjestelyt vastaavalle johtajalle määritellään. Eli onko vastaavalla johtajalla aina työvuorossa sijainen vai esim. ainoastaan loma-aikoina. Lisäksi tulee harkita mahdollista vastaavan johtajan/sijaisen puhelinpäivystystä tietyissä tilanteissa tai asiakkaiden palvelutarpeen niin vaatiessa. Kehitysvammalaissa mainittu viipymättä-käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, joten voidaan katsoa, että ilmoitus voidaan tehdä esim. seuraavana päivänä tai viikonlopun jälkeen vastaavan johtajan ollessa paikalla. Toimintayksikön toimintaa järjestettäessä ja työvuorosuunnittelussa tulee huomioida tilanteet, joista tulee lain mukaan ilmoittaa välittömästi toimintayksikön vastaavalle johtajalle. 21
Kehitysvammalain toimeenpano
Kehitysvammahuollon ajankohtaista: Kehitysvammalain toimeenpano 26.3.2019 Sari Mehtälä @mehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa 26.3.2019 Sari Mehtälä @mehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotKehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho
Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Keskeiset sisällöt Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset voimaan 10.6.2016 Laki säätelee erityishuollossa olevan kehitysvammaisen
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa Sari Mehtälä ylitarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotKehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastineet ja
Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastineet 29.1.2016 ja 25.2.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija kiireellisessä tilanteessa Päätöksenteko
LisätiedotLiite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2017
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2017 Ylitarkastaja Sari Vuorilampi & ylitarkastaja Mari Saramaa Twitter: @ValviraViestii, @sarivuorilampi Valvira.fi,
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa Sari Mehtälä Ylitarkastaja @smehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa Sari Mehtälä Ylitarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotKehitysvammalain muutokset
Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 31.1.2017 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL
Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL Miksi IMO-laki? Tarkoituksena vähentää itsemääräämisoikeuden rajoittamista
LisätiedotRajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa
1 Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa Taulukossa kuvattuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyjen edellytysten
LisätiedotItsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies
Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa
LisätiedotLaki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Itsenäisen toimijuuden rakentaminen, tukeminen ja rajoittaminen erityishuollossa Ari-Matti Saari 8.11.2016 Lakimuutos Kehitysvammaisten
LisätiedotKehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma
Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja
Lisätiedot1 luku. 1 a. Perustelut
1 luku 1 a Mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sovelletaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitaviin, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma 2016
Perusturvalautakunta 15.12.2016 143, liite 1 Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma 2016 Ajattele ensin tavallisesti ja vasta sitten erityisesti 1 RUNOKULMAN
LisätiedotRiitta Burrell, STM,
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta riippumaton erityishuolto ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa - Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Riitta Burrell,
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Navikka Toimintakeskus, Kivilouhoksen päivätoiminta 2017
Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Navikka Toimintakeskus, Kivilouhoksen päivätoiminta 2017 Ajattele ensin tavallisesti ja vasta sitten erityisesti 1
LisätiedotLaki. kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 7, 40 ja 41, sellaisina kuin niistä
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen erityishuollossa Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, sosiaali- ja terveysministeriö, 24.8.2016
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumispalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumispalveluissa Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa - koulutuspäivä uudesta lainsäädännöstä Varkaus 30.8.2016 Ylitarkastaja
LisätiedotVammaissopimus, itsemäärääminen ja kehitysvammalaki
Vammaissopimus, itsemäärääminen ja kehitysvammalaki Sanna Ahola Erityisasiantuntija 9.9.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksista
LisätiedotItsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumispalveluissa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumispalveluissa Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotMitä todennäköisintä kuitenkin on, että rajoitustoimenpiteitä käyttäville henkilöille asetettuja koulutusvaatimuksia ei tulla muuttamaan.
1 Kysymyksiä ja vastauksia itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteistä ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN - LÄÄKETIETEEN, PSYKOLOGIAN JA SOSIAALITYÖN ASIANTUNTEMUS (lain 42 b :n 4 momentti) - SOVELTAMISALA
LisätiedotYKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2018 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT
YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2018 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi (yhtsön rekisteriotteen mukainen nimi) Y-tunnus Toiminimi
LisätiedotKysymys: Mitä tuettu päätöksenteko tarkoittaa ja mikä merkitys on asiakkaan omilla toiveilla?
1 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KEHITYSVAMMALAIN 10.6.2016 VOIMAANTULLEESTA MUUTOKSESTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN Kysymys: Mitä tuettu päätöksenteko tarkoittaa ja mikä merkitys on asiakkaan omilla
LisätiedotMitä todennäköisintä kuitenkin on, että rajoitustoimenpiteitä käyttäville henkilöille asetettuja koulutusvaatimuksia ei tulla muuttamaan.
1 SOSIAALI- TAI TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Kysymys: Kysymykseni koskee kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 3 a luvun mukaisia rajoittamispäätöksiä ja lähinnä sitä, että ammattihenkilölain
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa
Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden
LisätiedotKehitysvammalain muutokset
Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Yleistä muutoksista 24.05.2016 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 2 1 Lainsäädännön tilanne
LisätiedotENNALTA ILMOITTAMATON TARKASTUS: KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ, SIRKUNKUJAN ASUMISYKSIKKÖ Tarkastuspöytäkirja
13.9.2017 EOAK/1191/2017 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen ENNALTA ILMOITTAMATON TARKASTUS: KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotP1 Yksikön esimies tai vastaava viranhaltija
PERUSTURVAN YHTEISET Tutkimusluvista päättäminen Laajemmista tutkimusluvista päättää hyvinvointilautakunta. Opinnäytetyöhön liittyvistä tutkimusluvista päättää Palveluseteliyrittäjien hyväksyminen lautakunnan
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAKI Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAKI Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 6.11.2014 J. Moring 1 Mielenterveys- ja päihdeasioita koskevat lakiuudistukset osa isompaa kokonaisuutta
LisätiedotLotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos
25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia
LisätiedotAsiantuntijatiimin rooli ja tehtävät Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, ratkaisut ja päätökset
Asiantuntijatiimin rooli ja tehtävät Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, ratkaisut ja päätökset AVI:n ja Valviran koulutuspäivä 6.11.2017 Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus Nykytilanne ja kehitysvammalain
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 96/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eteva kuntayhtymä Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja
LisätiedotRajoitteiden käyttö asumispalveluissa
Rajoitteiden käyttö asumispalveluissa Perustieto Määritelmä Miksi rajoitteita käytetään Tutkimustietoa Rajoitteiden käyttö Milloin rajoitteita voidaan käyttää Rajoitus hoitopäätöksenä Arviointi Rajoite
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännössä
Ajankohtaista lainsäädännössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa 8.6.2016 Sirkka Sivula Johtava lakimies, Tukiliitto
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotItsemääräämisen tukemisen periaatteet Wiitaunionin kehitysvammapalveluissa
IMO Itsemääräämisen tukemisen periaatteet Wiitaunionin kehitysvammapalveluissa Kuka meillä määrää? Sisällys Itsemääräämisoikeus kehitysvammaisten erityishuollossa... 2 Itsemääräämisoikeus arjessa... 2
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotLainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET. OTK Kati Saastamoinen
KEHITYSVAMMALAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET OTK Kati Saastamoinen MATERIAALI KEHITYSVAMMALAIN MUKAISISTA RAJOITUSTOIMENPITEISTÄ Lakia kehitysvammaisten erityishuollosta muutettiin 10.6.2016 voimaan
LisätiedotMitä asiakas- ja potilaslaki muuttaa? Anja Noro, projektipäällikkö, THT, tutkimusprofessori
27.9.2018 Mitä asiakas- ja potilaslaki muuttaa? Anja Noro, projektipäällikkö, THT, tutkimusprofessori Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018, Lääkäriliitto, Helsinki Muistisairaiden itsemääräämisoikeus NYKYTILA
LisätiedotValvonnan ajankohtaista
Valvonnan ajankohtaista Ylitarkastaja Sari Mehtälä, Valvira Kajaani 11.4.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja
LisätiedotAsumisen palveluiden laatu ja valvonta
Asumisen palveluiden laatu ja valvonta 15.3.2018 Sari Mehtälä, ylitarkastaja sari.mehtala@valvira.fi @mehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotKehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet. Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat Niina Häkälä
Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat 18.11.2016 Niina Häkälä 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon asiakirjat Sosiaalihuollon asiakastiedot
LisätiedotNÄKÖKULMIA KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMISEEN
NÄKÖKULMIA KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMISEEN 31.10.2018 Paula Mäkiharju-Brander, ylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paula Mäkiharju-Brander 2.11.2018
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotOsaaminen valvonnan näkökulmasta
Osaaminen valvonnan näkökulmasta Lastensuojelun maakunnallinen kehittäjäverkosto THL 3.5.2018 Pekka Ojaniemi Ylitarkastaja, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotMikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy
Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava
LisätiedotUusi itsemääräämisoikeuslaki
Uusi itsemääräämisoikeuslaki Sujuvat palvelut, täysivaltainen elämä Kuopio 29.10.2014 Sirkka Sivula Itsemääräämisoikeuslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta
LisätiedotPäätös Soveltamisala Toteutus ja päätöksenteko Muutoksenhaku ja tiedoksianto
Lainkohta (LsL) Soveltamisala Toteutus ja päätöksenteko Muutoksenhaku ja tiedoksianto HUOM! Myös 12 vuotta nuoremman lapsen mielipide tulee selvittää ennen päätöstä rajoittaminen enintään 30 vrk yhtäjaksoisesti
LisätiedotAVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa
AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto
LisätiedotYKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT
YKSITYISEN PALVELUJEN TUOTTAJAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 LUVANVARAISET SOSIAALIPALVELUT 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi (yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi) Y-tunnus Toiminimi
LisätiedotSISÄLLYS. iii. 1 Johdanto 1
SISÄLLYS Esipuhe iii 1 Johdanto 1 2 Lapsen sijaishuollon aikaiset lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.1 Lapsen sijaishuoltoa koskevat lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.2 Lapsen sijaishuoltoa
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen
Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammapsykiatrian koulutuspäivä Helsinki 10.4.2014 Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Peruste: Perusoikeudet Yhdenvertaisuus
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN LAPSEN OIKEUS ULKOILUUN TUTKIMUKSEN AIKANA
29.11.2017 EOAK/4563/2016 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN OIKEUS ULKOILUUN TUTKIMUKSEN AIKANA 1 KANTELU
LisätiedotAjankohtaista aluehallintovirastosta
Ajankohtaista aluehallintovirastosta Sosiaalihuollon ylitarkastaja Marja-Leena Alanko Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat OikeusHyvään ESAVI, Marja-Leena Alanko 19.4.2017
LisätiedotP1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija. HPhallinto. päällikkö. PTJ TJ PAP HY HP P1 P2 P3 Tarkempi määrittely
RATKAISUVALLAN SIIRTÄMINEN PERUSTURVA 14.2.2018 PTJperusturva jaosto TJtoimiala johtaja PAPpalvelualue päällikkö HYhallinto ylilääkäri HPhallinto päällikkö P1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa Ajankohtaista aluehallintovirastosta
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa 8.6.2016 Ajankohtaista aluehallintovirastosta Ritva-Liisa Juntunen 10.6.2016 1 Aluehallintoviraston tehtävä sosiaalihuollossa ohjaus, valvonta ja lupahallinto
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA
SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotOma tupa, oma lupa - Itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa
Oma tupa, oma lupa - Itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa ti 20.5.2014 klo 13.00 15.15, Tourujokisali, Matarankatu 6 Jyväskylä Lakiluonnoksen esittely: Riitta Burrell, Sosiaali- ja terveysministeriö Poimintoja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT
LisätiedotKehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet
Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Asiakirjat, kirjaaminen ja itsemäärämisoikeus 18.1.2017 Niina Häkälä Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon
LisätiedotLaki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa
LisätiedotP1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija. HPhallinto. päällikkö. PTJ TJ PAP HY HP P1 P2 P3 Tarkempi määrittely
RATKAISUVALLAN SIIRTÄMINEN PERUSTURVA 1.6.2017 PTJperusturva jaosto TJtoimiala johtaja PAPpalvelualue päällikkö HYhallinto ylilääkäri HPhallinto päällikkö P1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija
LisätiedotItsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola
Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea Sanna Ahola 25.4.2017 Sanna Ahola 1 Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Oikeus päättää omista asioistaan kaikkia koskevien reunaehtojen rajoissa Missä
LisätiedotSosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Kuopio 2.3.2016 Ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, Valvira AmHa-hanke Hanke on asetettu
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotAjankohtaista aluehallintovirastosta
Ajankohtaista aluehallintovirastosta Sosiaalihuollon ylitarkastajat Marja-Leena Alanko ja Jaana Jokiniitty Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Sosiaalihuollon ylitarkastajat
LisätiedotOmavalvontasuunnitelma yksityissektorilla
Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla Yksityissektorin edunvalvonnalliset päivät 2017 Tehy Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala 15.9.2017 1 Keskustele naapurisi kanssa: Onko työpaikallasi omavalvontasuunnitelma?
LisätiedotUuden lain huomiointi Kolpeneen palvelukeskuksessa
Kehitysvammalain muutos tuli voimaan kesäkuussa 2016. Lakia kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta oli odotettu pitkään. Kuntayhtymässä oli silloin voimassa v. 2010 valmistuneet
LisätiedotOmavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä
Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin
LisätiedotAsiakkaan itsemääräämisoikeus ja kodin ja yksityiselämän suoja. Sanna Ahola Erityisasiantuntija
Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja kodin ja yksityiselämän suoja Sanna Ahola Erityisasiantuntija 8.5.2017 Sanna Ahola 1 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Itsemääräämisoikeus ei ole yksi erillinen
LisätiedotPalveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa
Palveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa VPN 5.6.2019 Lakimies Riitta Husso Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 96/2015 VP)
LAUSUNTO 1(7) 3.2.2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 96/2015 VP) Tausta Eduskunnalle
LisätiedotSosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille
Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 22.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson 1 Kysymys: Tuottaja on merkitty kunnan
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotVIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA
VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema
LisätiedotREKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1
REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen
LisätiedotP1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija. HPhallinto. päällikkö. PTJ TJ PAP HY HP P1 P2 P3 Tarkempi määrittely
RATKAISUVALLAN SIIRTÄMINEN PERUSTURVA 1.6.2018 PTJperusturva jaosto TJtoimiala johtaja PAPpalvelualue päällikkö HYhallinto ylilääkäri HPhallinto päällikkö P1 = Palveluesimies tai vastaava johtava viranhaltija
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA
SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotEsitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi
15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotOmavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa
Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Rovaniemi 10.10.2017 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos, Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: HE 96/2015 vp laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Perustuslakivaliokunnan pyytämänä kirjallisena lausuntona hallituksen esityksestä
LisätiedotKotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.
Lisätiedot