Keski-Suomen työllisyyden tilannekuva

Keski-Suomen työllisyyden tilannekuva 6.11.2017 1 Työvoiman kysyntä elinkeinojen kehitys ja työpaikat 2 Työvoiman tarjonta 3 Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto työmarkkinoilla 4 Yhteenveto ja kehittämisehdotuksia

Selvityksen taustaa Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.8., että Keski-Suomen liitto yhdessä ELY-keskuksen ja TEtoimiston kanssa tekee syksyn aikana analyysin maakunnan työttömyyden kehityksestä, rakenteesta ja taustoista. Selvityksen tekemiseen osallistui: Veli-Pekka Päivänen ja Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto Lea Goyal, Juha Romula ja Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Minna Heino, Jaakko Routavaara ja Mirva Pietilä, Keski-Suomen TEtoimisto

Työttömyys vähenee ja työllisyys kasvaa pitkän taantuman jälkeen talouden käänne on ollut nopea Työttömyysaste, % Työllisyysaste (15-64 v.), % 18 16 Keski-Suomi Koko maa 72 70 Keski-Suomi Koko maa 14 68 12 66 10 64 8 62 6 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 (1-9) 60 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 (ka Q1,Q2) Syyskuun 2017 työttömyysaste Keski-Suomessa oli 12,0 % edellisen kerran yhtä alhaiseen osuuteen päästiin kuusi vuotta sitten Vuoden 2017 toisen neljänneksen työllisyysaste Keski-Suomessa 68,1 % oli korkein 25 vuoteen Lähde: TEM, työnvälistystilasto; Tilastokeskus, työvoimatutkimus

1 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ Elinkeinojen kehitys ja työpaikat

2010=100 160 150 140 130 120 Keski-Suomen Aikajana: toimialat 4/2017 Liikevaihto 160 150 140 130 120 Trendi 2010-30.6.2017 Vuoden 2017 kasvu 30.6. saakka Keski-Suomi KIBS alat + 14,5 % rakentaminen + 14,1 % matkailu + 7,8 % palvelut + 7,7 % teollisuus + 3,0 % kauppa + 2,1 % 110 100 90 80 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 2017 2017 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) KIBS-alat (yksityinen sektori) Matkailuala (yksityinen sektori) 110 100 Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 90 80 Jyväskylän seutu + 7,7 % koko maa + 6,8 % Saarijärven- Viitasaaren seutu + 6,1 % Keski-Suomi + 5,2 % Keuruun seutu + 4,1 % Äänekosken seutu + 3,2 % Jämsän seutu + 1,8 %

2010=100 140 135 130 125 120 Keski-Suomen Aikajana: toimialat 4/2017 Henkilöstömäärä 140 135 130 125 120 Trendi 2010-30.6.2017 Vuoden 2017 kasvu 30.6. saakka Keski-Suomi KIBS alat + 9,4 % rakentaminen + 6,7 % palvelut + 3,6 % teollisuus + 3,0 % kauppa + 1,2 % matkailu + 0,8 % 115 115 110 105 100 95 90 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 2017 2017 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) KIBS-alat (yksityinen sektori) Matkailuala (yksityinen sektori) 110 105 100 Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 95 90 Keuruun seutu + 4,6 % Jyväskylän seutu + 3,4 % Keski-Suomi + 2,7 % Koko maa + 2,5 % Äänekosken seutu + 2,1 % Jämsän seutu + 1,9 % Saarijärven- Viitasaaren seutu + 0,4 % Henkilöstömäärät ovat kasvaneet jokaisella toimialalla ja jokaisella seudulla.

Työttömien määrä kääntyi laskuun Keski-Suomessa tammikuussa 2016, koko maassa tammikuussa 2017 Työttömien määrä laskenut vuodessa elokuu 2016- elokuu 2017 Keski-Suomi - 21,7 % koko maa - 15,7 % Tämän vuoden lopussa työttömiä lienee n 17 000, mikä on 6 000 vähemmän kuin vuonna 2015.

Yritystukien heijastus työttömyyden laskuun elinvoimapolitiikassa isoja eroja Myönnetyt yritystuet 2014-23.10.2017 määrä kpl /% 1 Jyväskylä 7 575 839 122 29,6 % 2 Viitasaari 4 610 831 20 18,0 % 3 Äänekoski 4 039 171 20 15,8 % 4 Saarijärvi 1 233 806 19 4,8 % 5 Pihtipudas 1 042 344 19 4,1 % 6 Jämsä 1 039 770 21 4,1 % 7 Karstula 1 027 034 20 4,0 % 8 Muurame 974 315 21 3,8 % 9 Konnevesi 763 597 6 3,0 % 10 Petäjävesi 760 000 1 3,0 % 11 Keuruu 631 946 15 2,5 % 12 Joutsa 458 700 3 1,8 % 13 Laukaa 423 284 10 1,7 % 14 Uurainen 391 592 9 1,5 % 15 Kivijärvi 187 006 10 0,7 % 16 Multia 166 000 2 0,6 % 17 Kannonkoski 153 799 5 0,6 % 18 Hankasalmi 58 129 4 0,2 % 19 Kuhmoinen 48 596 5 0,2 % 20 Kyyjärvi 16 357 3 0,1 % 21 Kinnula 10 000 1 0,0 % 22 Luhanka 0 0 0,0 % 23 Toivakka 0 0 0,0 % Työttömyyden lasku % 2015/8-2017/8 1 Kivijärvi -51,20 % 2 Toivakka -44,40 % 3 Viitasaari -41,20 % 4 Petäjävesi -40,10 % 5 Uurainen -34,10 % 6 Kuhmoinen -34,00 % 7 Karstula -32,70 % 8 Hankasalmi -30,10 % 9 Kannonkoski -30,10 % 10 Laukaa -29,80 % 11 Konnevesi -29,50 % 12 Äänekoski -27,50 % 13 Pihtipudas -27,00 % 14 Multia -26,60 % 15 Muurame -24,30 % 16 Saarijärvi -24,20 % 17 Jämsä -23,70 % 18 Keuruu -23,00 % 19 Jyväskylä -23,00 % 20 Joutsa -22,50 % 21 Kyyjärvi -18,30 % 22 Luhanka -17,90 % 23 Kinnula -15,30 % Lähde: EAKR ja maaseuturahaston yritystuet, Keski-Suomen Ely-keskus

Yritykset palkkaavat lisää tekijöitä 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 Työntekijämäärän lisäys yrityksissä 2016-2017/2Q Äänekosken seutu Saarijärven-Viitasaaren Keuruun seutu Jämsän seutu Jyväskylän seutu Joutsan seutu Työntekijämäärän lisäys% yrityksissä 2016-2017/2Q -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Vuosi 2016 Vuosi 2017/2Q Vuosi 2017/2Q Vuosi 2016 Keski-Suomen työpaikoista lähes 70 % on yksityisellä sektorilla. Mikroyritysten osuus työllistäjinä on 31 % (koko maassa 25 %). Pienet (10-49 henkilöä) yritykset työllistävät 23 %, keskisuuret (50-249) 20 % ja suuret (yli 249) 25 %. Viime vuosina suhteellisesti eniten kasvua on ollut keskisuurissa yrityksissä.

Yritysten liikevaihtojen kasvu lisää työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä Työttömien määrän lasku 2016/8-2017/8 Yritysten työntekijämäärän lisäys 2016-2017/6 Saarijärven-Viitasaaren Äänekosken seutu Jämsän seutu Keuruun seutu Joutsan seutu Jyväskylän seutu -3 500-3 000-2 500-2 000-1 500-1 000-500 0 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Lähde: TEM, työnvälitystilasto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä on kasvanut vuodessa n. 3000 henkilöllä ja työttömyys on laskenut samassa ajassa 4 800 henkilöllä. Työttömyys laskee samassa suhteessa mitä yritykset työllistävät lisää kaikilla seuduilla.

Maakunnan sisällä erilaisia työmarkkinoita Multia Jyväskylä Kyyjärvi Äänekoski Karstula Jämsä Viitasaari Pihtipudas Keuruu Kuhmoinen Joutsa Saarijärvi Kannonkoski Kinnula Konnevesi Hankasalmi Laukaa Kivijärvi Luhanka Muurame Toivakka Uurainen Petäjävesi Työpaikkaomavaraisuus 2015 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde 110 % 108 % 105 % 104 % 103 % 102 % 99 % 98 % 96 % 93 % 91 % 91 % 90 % 88 % 81 % 78 % 73 % 72 % 67 % 65 % 62 % 60 % 58 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Huom. Monitoimipaikkaisten yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta. Esim. kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan. Maakunnan työpaikoista 70 % sijaitsee Jyväskylän seudulla

Työtä ei läheskään aina löydy kotikunnasta pendelöinti yleistyy 160 150 140 130 120 110 100 indeksi v. 2000=100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työlliset Jyväskylään pendelöivät (Keski-Suomesta) Pendelöivät Jyväskylästä pendelöivät (Keski-Suomeen) Lähde: Tilastokeskus Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2000 pendelöi 19 % ja v. 2015 jo neljännes (n. 26 500 henkilöä). Kehityksen taustalla vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden laajeneminen, työpaikkojen keskittyminen ja talouskasvu. Myös etätyö sisältyy pendelöintiin. Pendelöinti yleistyy edelleen ja saavutettavuudella on iso merkitys. Miten sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan?

Pendelöintivirrat kunnittain Muilla alueilla työssäkäyvien osuus kunnassa asuvista työllisistä Muurame Uurainen Petäjävesi Toivakka Laukaa Luhanka Kivijärvi Konnevesi Hankasalmi Multia Kannonkoski Joutsa Saarijärvi Kuhmoinen Kyyjärvi Kinnula Keuruu Äänekoski Karstula Pihtipudas Viitasaari Jämsä Jyväskylä Alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osuus Jyväskylän kehyskunnissa pendelöintivirrat sekä sisään- että ulospäin ovat suurimpia. Työpaikkaomavaraisimmissa kunnissa Multialla, Jyväskylässä ja Kyyjärvellä alueelle pendelöivien osuus ylittää selvästi alueelta ulos suuntautuvan pendelöinnin. Jyväskylän ulkopuolelta 56 % maakunnan pendelöinnistä suuntautuu keskuskaupunkiin ja 28 % maakunnan ulkopuolelle. Vastaavasti Jyväskylän pendelöinnistä 56 % suuntautuu Keski-Suomen muihin kuntiin. Lähde: Tilastokeskus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

2 TYÖVOIMAN TARJONTA

Väestö keskittyy Jyväskylän seudulle lähelle palveluja 30 min saavutettavuus (JKL); K-S:n väestöä 52% (v. 2000) K-S:n väestöä 59% (v. 2015) VÄESTÖMUUTOS 2000 2017/8 (ennakko) Kyyjärvi -446 Karstula -946 Kinnula -455 Kivijärvi -466 Kannonkoski -344 Pihtipudas -1 092 Viitasaari -1 448 Kasvanut +1,2-24,0 % Vähentynyt -7,4-17,0 % Vähentynyt -18,3-28,9 % Keski-Suomi +3,8 % (+10 014) Koko maa +6,3 % Saarijärvi -1 978 Äänekoski -1 527 Konnevesi -450 Keuruu -1 917 Multia -509 Uurainen +603 Petäjävesi +178 Laukaa +2 477 Jyväskylä +22 741 Muurame +1 945 Toivakka +28 Hankasalmi -683 Jyväskylään suuntautuvasta tulomuutosta noin 30 % tulee muualta Keski-Suomesta. Lähde: Tilastokeskus Jämsä -3 968 Kuhmoinen -709 Luhanka -202 Joutsa -818

Maahanmuutto pitää yllä maakunnan väestönkasvua (Väestömäärän muutos 31.12.2014-30.6.2017, henkilömäärä) Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto KESKI-SUOMI -595-655 1260 Joutsan sk -180 10 13 Jyväskylän sk 1277 950 874 Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk -546-315 -511 79-149 -291 108-697 117 Väestömäärä kasvoi luonnollisen väestönlisäyksen myötä 2000-luvulla parhaimmillaan 400-600 henkilöllä vuosittain. Viime vuosina luonnollinen väestönkasvu on hiipunut. Taustalla on koko maassa vaikuttava ilmiö: syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen. Maahanmuuttajien määrä on selvästi ylittänyt maastamuuttajien määrän. Pidemmällä aikavälillä turvapaikkaperusteinen maahanmuutto nostaa kuitenkin ensisijaisesti vain keskusalueiden väestömäärää. Äänekosken sk -545-253 69 Jyväskylän seutu kasvaa sekä syntyvyyden, muuttoliikkeen että maahanmuuton ansiosta. -1500-1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Lähde: Tilastokeskus

Hiipuuko maakuntien yliopistokaupunkien kasvu? - ovatko työttömät osaajat muuttaneet työn perässä? Väkiluvun kasvu 1Q- 3Q 2015 2016 2017 Helsinki 1,13 % 1,15 % 1,38 % Seinäjoki 0,94 % 0,84 % 1,06 % Tampere 1,08 % 1,29 % 1,29 % Turku 1,08 % 0,90 % 0,87 % Jyväskylä 1,22 % 1,02 % 0,58 % Oulu 1,21 % 0,95 % 0,58 % Kuopio 0,66 % 0,66 % 0,23 % Vaasa 0,99 % 0,09 % -1,08 %

Väestön ikärakenne 0-14 vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2016 15-64 vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2016 65- osuus kunnan väestöstä 2016 Lähde: Tilastokeskus

Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee (Ikäryhmien muutos 31.12.2014-30.6.2017, %) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari 0-14 15-64 65- Viime vuosina työikäisten määrä on kasvanut (< 2 %) vain kolmessa Keski-Suomen kunnassa: Uuraisilla, Muuramessa ja Jyväskylässä. Tällä hetkellä ikääntyvän väestön määrän suhteellinen kasvuvauhti on suurinta ikärakenteeltaan nuorimmissa kunnissa. Äänekoski Lähde: Tilastokeskus -14 % -12 % -10 % -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 %

Väestöennuste vuoteen 2030 jos mikään ei muutu JOUTSAN SK 0-14 15-64 65+ Huoltosuhde JYVÄSKYLÄN SK 0-14 15-64 65+ Huoltosuhde 140 80 120 70 100 60 % 80 60 40 20 % 50 40 30 20 10 0 0 Väestöennusteen mukaan työikäisten osuus kaikilla seuduilla pienenee ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee seuraavat 10 vuotta. % 120 100 80 60 JÄMSÄN SK 0-14 15-64 65+ Huoltosuhde 40 20 0 Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne ja Väestöennuste

KEURUUN SK 0-14 15-64 65+ Huoltosuhde SAARIJÄRVI-VIITASAARI SK 0-14 15-64 65+ Huoltosuhde 120 120 100 100 80 80 % 60 % 60 40 40 20 20 0 0 100 90 80 70 60 ÄÄNEKOSKEN SK 0-14 15-64 65+ Huoltosuhde % 50 40 30 20 10 0 Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne ja Väestöennuste

Väestöennusteen mukainen työikäisen väestön osuuden pieneneminen haastaa työmarkkinoita Työikäisen väestön osuus v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste

Työikäisen väestön (18-64 v.) osallistuminen työmarkkinoille vaihtelee (tuoreimmat tiedot vuodelta 2015) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat 62 % 63 % 63 % 64 % 59 % 60 % 62 % 57 % 57 % 66 % 62 % 63 % 69 % 65 % 62 % 73 % 66 % 63 % 60 % 69 % 68 % 60 % 61 % 13 % 14 % 14 % 15 % 17 % 18 % 13 % 17 % 14 % 5 % 13 % 15 % 14 % 5 % 13 % 4 % 13 % 12 % 7 % 5 % 11 % 4 % 15 % 4 % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % 13 % 13 % 17 % 18 % 13 % 15 % 14 % 13 % 5 % 9 % 11 % 13 % 4 % 3 % 15 % 14 % 11 % 5 % 7 % 14 % 6 % 10 % 14 % 18 % 5 % 6 % 14 % 12 % 14 % 13 % 4 % 5 % 10 % 9 % 17 % 16 % 6 % 5 % 14 % 12 % 7 % 6 % 4 % 4 % 5 % 4 % 6 % 5 % 5 % 4 % 5 % 5 % 4 % 5 % 7 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 5 % 3 % 6 % Lähde: Tilastokeskus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Työllisten koulutusaste

3 KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAANTO TYÖMARKKINOILLA

Työttömyysasteen kehitys kohti valoa Elokuu 2015 Elokuu 2016 Elokuu 2017 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto

Työttömien määrä vähentynyt jopa 5 500:lla viimeisten kahden vuoden aikana (8/2015-8/2017) Työttömien määrän suhteellinen muutos 8/2015-8/2017, suluissa henkilömäärät Päättyneiden työttömyysjaksojen syyt 1.1.-30.6.2017 Muu syy tai ei tietoa; 16 % Välitetty työhön yl. työmarkk.; 4 % Työllistetty; 5 % Lomautus/lyh.työvko päättynyt; 7 % Siirt. työvoiman ulkopuolelle; 8 % Aloitt. omaehtoisen opiskelun; 2 % Aloitt. kuntoutt. työtoiminnan; 4 % Saanut itse työtä; 26 % Aloitt. valmennuksen / kokeilun; 20 % Aloittanut muun koulutuksen; 1 % Aloitt. työvoimakoulutuksen; 6 % Lähde: TEM, Työnvälitystilasto

Käänne myös pitkäaikaistyöttömyydessä Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista 8/2017 (suluissa lkm)

Työttömyys on laskenut kaikissa ikäryhmissä Nuorten (alle 25 v.) osuus työttömistä työnhakijoista 8/2017 (suluissa lkm) Suhteellisesti eniten työttömyys aleni yli 64 (-64 %) ja 60-64 -vuotiaissa (-32 %) yhteensä noin 1 000 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden haastattelujen kautta oletettavasti osa iäkkäämmistä on ohjautunut esim. eläkkeelle tai muihin palveluihin. Myös pitkäaikaissairaiden ja ulkomaalaisten työttömien joukko on vähentynyt noin 600 henkilöllä.

Avoimet työpaikat kasvussa lähes kaikissa kunnissa Avoimiksi ilmoitetut työpaikat 1.1-31.8.2017 Keski-Suomen TE-toimistossa. Suluissa muutos 1.1-31.8.2015 vastaaviin lukuihin.

Keski-Suomen työmarkkinoiden kysyntä POHJOINEN KESKI-SUOMI Metallialan moniosaajat Kokoonpano, leikkaus, hitsaus, asennus, pintakäsittely. Metalli lvi osaajayhdistelmä. Metallialan erityisosaat CNC-koneistajat, puu-ja metalliala Hitsaajat, luokkahitsaustaitoiset Ajoneuvoasentajat, raskaankalustonasentajat Kaupan ala Myyjät, kokeneet myymäläkassatyöntekijät Myyntiedustajat, puhelinmyyjät Ravitsemusala Keittiötyöntekijät/kokit; Terveydenhuoltoala Sairaanhoitajat, lähihoitajat, lääkärit Rakennusala Moniosaajat Saneerauskohteiden erityisosaajat JYVÄSSEUTU ICT-ala (myynti-/markkinointitaidot) Sovellusohjelmoijat, koodarit Ohjelmisto- ja sovellussuunnittelijat Sovellusarkkitehdit Kaupan ala Myyntineuvottelija, puhelinmyyjä Rakennusala Rakennusinsinöörit, työnjohtajat Rakennusalan perustyöntekijät sekä uudis- että saneerausrakentamiseen Metalliala (piirustustenlukutaito) Hitsaajat Hitsaustaitoiset asentajat Terveydenhuoltoala Puheterapeutit Lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit Ravitsemusala Keittiömestarit, kokit Tarjoilijat ETELÄINEN-LOUNAINEN KESKI-SUOMI Sosiaali- ja terveydenhuoltoala Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sairaanhoitajat, lähihoitajat Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, kokit Kiinteistönhuoltoala, laitossiivoojat Metallialan erityisosaajat; Hitsaajat, ohutlevysepät CNC-koneistajat + CAD osaaminen Logistiikka-alan ammattilaiset; Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajat Maansiirtokoneiden kuljettajat Lähteet: Työnvälitystilasto 2017, Ammattibarometri 09/2017, Keski- Suomen TE-toimiston yrityskäynnit 31 15.9.2017 Minna Heino, palvelujohtaja, Työnvälitys- ja yrityspalvelut

Työvoiman kysyntään liittyviä ilmiöitä ja trendejä 1(3) Kysynnän lisääntyminen näkyy selkeästi uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. Syyskuussa kasvua Keski- Suomessa 33 % Huutava pula rakennusalan vastaavista rakennusmestareista ja työnjohtajista. Metallipuolen moniosaajien tarve lisääntymässä, jopa eri alojen yhdistäminen (metallialan osaaminen lvi-alan osaaminen) Lähde: Keski-Suomen TE-toimisto

Työvoiman kysyntään liittyviä ilmiöitä ja trendejä 2(3) Perusammatit vähenemässä? Osaamisen kysyntä laaja-alaistuu myös suorittavan tason ammateissa, esim. autonasentajalla hitsausosaamista, rakennusmiehellä vähintään C-ajokortin vaativia logistiikkataitoja, koodarille kansainvälistä myyntiosaamista Erityisesti rakennus- ja metallialalle syntynyt ilmiö alihankintaurakointiketjuista. Kaupan alan myyjien ja ravintola-/keittiöalan ammattilaisten kysyntä pitkälti osa-aikatyöhön ja keikkatyöhön perustuvaa > vaihtuvuus työntekijöissä suurta erityisesti nuorten vastavalmistuneiden osalta Lähde: Keski-Suomen TE-toimisto

Työvoiman kysyntään liittyviä ilmiöitä ja trendejä 3(3) Yhä useammalta ammattilaiselta edellytetään matkustusvalmiutta. Toimipisteet ja työkohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea Tuotantoteollisuuden kasvaminen näkyy selkeästi myös taloushallinnon osaajien ja palvelualan ammattilaisten kysynnän lisääntymisenä (mm. pohjoisessa Keski- Suomessa tarve tilinpäätöstaitoisille kirjanpitäjille ja ravintola/kahvilatyöntekijöille lisääntynyt) Rekrytointikoulutuksen kysyntä kasvanut monialaisempana ja maantieteellisesti kattavampana Rekrytointiin syntynyt uusi ilmiö -> Suuret rekrytoinnit, jotka kattavat useamman eri maakunnan tai koko Suomen Lähde: Keski-Suomen TE-toimisto

Työllisyyden paraneminen vahvistaa kuntatalouden kantokykyä Muurame KOKO MAA Jyväskylä Laukaa KESKI-SUOMI Toivakka Uurainen Petäjävesi Konnevesi Jämsä Äänekoski Hankasalmi Pihtipudas Keuruu Saarijärvi Kyyjärvi Viitasaari Joutsa Karstula Multia Luhanka Kannonkoski Kuhmoinen Kinnula Kivijärvi Taloudellinen huoltosuhde 2015 Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä sataa työllistä kohden 135 144 146 160 164 169 174 175 181 182 191 198 198 200 204 204 207 208 215 216 227 227 232 236 240 0 50 100 150 200 250 Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä pelkästään väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta edelleen tulevina vuosina. Lähde: Tilastokeskus

Kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrä laskee viiveellä, 30 000 000 Jyväskylä Muut K-S kunnat 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 Muut Keski-Suomen kunnat: 6,8 M (-3,0 % edellivuoden vastaavasta) Jyväskylä: 14,1 M (+3,3 % edellisvuoden vastaavasta) Yritysten menestys ja työllisyyden paraneminen vahvistavat kuntien taloutta, mm. verotulojen kasvun ja ns. sakkomaksujen alenemisen myötä vaikutukset viiveellä. 5 000 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017,1-9 Vuodesta 2015 alkaen: 300-999 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien vastuu 50 % 1000- päivää työmarkkina-tukea saaneiden osalta kuntien vastuu 70 % Aiemmin rajana 500 päivää, jonka jälkeen kuntien vastuu 50 % Lähde: Kela Huom. 300-päiväisten ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrää ei voi verrata sillä 300 pv:n työttömyysajan työmarkkinatukipäivien kertymä on voinut kertyä useassa eri osassa. Kertymä nollautuu vain silloin, kun henkilö täyttää työssäoloehdon eli on vähintään puoli vuotta ansiotyössä. Esim. työvoimahallinnon tarjoama aktivointitoimenpide katkaisee työttömyysjakson (pitkäaikaistyöttömyyden), mutta ei nollaa työmarkkinatuen työttömyyspäivien kertymää. Tästä syystä 300-päiväiset ovat paljon laajempi joukko kuin työvoimahallinnon tilastoimat pitkäaikaistyöttömät.

4 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

1 Keski-Suomen sisällä on hyvin erilaisia työmarkkinoita Keskuskaupunki Jyväskylä Kasvavat kehyskunnat Teollisuuskaupungit Äänekoski ja Jämsä Seutukeskukset Keuruu, Saarijärvi ja Viitasaari Reuna-alueet, esim. yksi iso työllistäjä Työvoiman kysyntä kasvaa kaikilla seuduilla ja kaikilla toimialoilla yritysten liikevaihtojen kasvun myötä, työttömyys laskee enemmän kuin työpaikkoja syntyy. 2 Työvoiman riittävyys Työvoiman tarjonnassa on isoja alueellisia eroja väestön ikärakenteesta ja osallistumisasteesta johtuen. Työvoimapulaa on myös pienillä paikkakunnilla. Huoltosuhteet kehittyvät huolestuttavasti ja työikäinen väestö vähenee. Työvoiman saatavuus on keskeinen yritysten sijoittumistekijä - miten estetään pullonkaulat ja negatiivinen kierre, ja mahdollistetaan suotuisan kehityksen jatkuvuus? Muuttoliike on valikoivaa ja se kohdistuu työikäiseen väestöön. Kuntien välinen muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu ovat negatiivisia muulla kuin Jyväskylän seudulla, ja kaikilla seuduilla nettomaahanmuutto on plussalla. Pitäisikö työperäistä maahanmuuttoa edistää aktiivisesti, vrt. case Närpiö?

Pendelöinti on vilkasta ja työpaikkojen keskittyessä edelleen kasvussa. Saavutettavuudella on iso merkitys. Eläkeiän noston vaikutus työvoiman saatavuuteen? Mitä muutokset merkitsevät soten palvelujen ja tuottamisen kannalta, löytyykö työntekijöitä kaikkiin sote-keskuksiin? 3 Osaamisen kohtaanto työmarkkinoilla Työvoiman kysynnän ja tarjonnan sekä osaamisen kohtaantoon tulee löytää uusia malleja esim. ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä. Tarvitaan yrittäjien, kuntien ja kouluttajatahojen yhteinen tahtotila. Voisiko Saarijärvi-Viitasaaren ESR rahoilla käynnistää uudenlaista työpaikoilla tapahtuvaa ammatillista koulutusta? Koulutuksen työssäoppimisen ja rekrytointikoulutuksen väylät tulee hyödyntää täysimääräisesti osaajien löytämisessä. 4 Elinvoiman vahvistaminen kuntien tehtävänä korostuu Sote- ja maakuntauudistus vie kunnilta ison osan tehtäviä ja elinvoiman kehittäminen nousee sivistystoimen ohella kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi, eli tarvitaan kuntakohtainen elinvoimastrategia. Elinvoimaa luodaan myös yhteistyöllä. Ajattelutavan ja toimenpiteiden muutos työssäkäyntialueista toiminnallisiin alueisiin. Kuntatalous vahvistuu kannattavista ja kasvavista yrityksistä sekä työllistyvistä asukkaista.