Suunta asiakirja 2011 ARVOPOHJA: 1. Liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia. 2. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan myös liikuntapaikkarakentamisessa. 3. Liikuntaolosuhteilla edistetään tasa arvoa. 4. Liikuntapaikat ovat laadukkaita ja turvallisia. 5. Liikunnan olosuhdetyössä tehdään hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä.
Suunta asiakirja 2011 PAINOPISTEALUEET: 1. Lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittäminen 2. Terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen 3. Liikuntapaikkojen laadun kehittäminen Toiminnallinen laatu Terveydellinen laatu Taloudellinen laatu Turvallinen laatu Ekologinen laatu Esteettinen laatu 4. Kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu
Suunta asiakirja 2011 OHJAUSKEINOT: Normiohjaus: lait ja asetukset Avustamista puoltavat kriteerit Liikuntapaikka palvelee laajoja käyttäjäryhmiä Hanke on ensisijaisesti kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa olevan tahon omistama Liikuntapaikan kysyntä on tarjontaa merkittävästi suurempi Hanke edistää yhden tai useamman liikuntalain määrittelemän arvoperustan toteutumista liikuntaharrastuksessa: tasa arvo, suvaitsevaisuus ja kulttuurien moninaisuus Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan tai hallintokunnan välillä Hanke voidaan hyväksyä yleiseksi malliksi ympäristöystävällisestä ja energiatehokkaasta liikuntapaikkarakentamisesta Peruskorjaushankkeessa hankkeen toteuttaminen lisää liikuntakapasiteettia verrattuna alkuperäiseen ja lisää liikuntapaikan energiatehokkuutta Hanke on aloittamaton ja sen rakentaminen voidaan aloittaa myöntövuonna
MITEN ONNISTUTTIIN?
Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutukset 2003 2009
Päätulokset arvioinnista 1. Tietopohjan heikkous/arvion luotettavuus Liikuntakulttuurin eri osa-alueilta puuttuu systemaattista ja luotettavaa seurantatietoa Arvioinnissa on jouduttu tukeutumaan eri tahojen itsearviointiin (Onko toimintanne monipuolistunut?) Liikunnan todellista määrää tutkitaan yhä liikaa kyselyillä, ei objektiivisesti mittaamalla (yltiöpositiiviset tulokset!) Kansalaisten mielipide uupuu barometri Kunnat eivät systemaattisesti kerää palautetta liikuntapaikkojen ja palveluiden käytöstä Liikuntatieteellinen tutkimus keskittynyt fysiologisbiologisiin ulottuvuuksiin Tieto hajallaan eri puolilla synteesi puuttuu
VLN:n arviointi (OKM 2011:3)//Tietopohjan heikkous Kestävän kehityksen (esim. energiakulutus) huomioon ottamisessa liikuntapaikkarakentamisessa ei ole kansallista tietolähdettä. Liikuntapaikkojen teknisestä, toiminnallisesta ja taloudellisesta laadusta sekä turvallisuudesta ja koetusta laadusta ei ole tietolähdettä. Arkiympäristön toimivuudesta liikunnan näkökulmasta on hyvin vähän tietopohjaa. Ei systemaattista tietoa liikuntapaikkojen kysynnän ja tarjonnan suhteesta Tietopohja tasa arvon edistämisestä hajanainen Erityisen merkittäviä puutteita ilmeni liikuntapalveluiden (ml. liikuntapaikat) loppukäyttäjänäkökulman saamisessa arvioinnin käyttöön. Suurin osa kunnista ei kerää asiakaspalautetta liikuntapaikoista. Eniten asiakaspalautetta kerätään esim. ohjatusta toiminnasta (30% vastaajista), mutta yleinen palautteen kerääminen on kuitenkin vähäistä.
Kysely rakentamisavustusta saaneille hankkeille (2009 2010)
Kysely avustusta saaneille hankkeille Valtion liikuntapaikka-avustuksen merkitys liikuntapaikkojen perustamishankkeille 16 14 12 Vastanneiden määrä 10 8 6 4 2 0 Välttäm ätön toteutumiselle Merkittävä toteutumiselle Merkittävä laajuuden kannalta Symbolisesti merkittävä Perunut avustuksen Avustuksen merkitys
Muut havainnot kyselystä Tuetut liikuntapaikat ovat liikunta ja urheilulajien suhteen pääasiassa hyvin monipuolisia. Käyttäjätasojen osalta paikat painottuvat lievästi harjoittelu ja kuntoilutasolle, mutta suurin osa paikoista soveltuu myös huippu urheilijoille. Joissakin hankkeissa esteettömyysnäkökohdat mietitty tarkoin ja niiden suunnittelussa hyödynnetty asiantuntijatahoja, mutta tässä suhteessa on kautta linjan selvästi varaa parantaa. Liikuntapaikat ovat sijaintinsa puolesta hyvin saavutettavissa olevia; kaikki vastanneet ilmoittavat niiden sijaitsevan asutuksen yhteydessä. Pääsy paikalle on myös kevyen liikenteen väylien ja bussiyhteyksien osalta enimmäkseen ongelmatonta. Kestävän kehityksen huomioon ottaminen painottuu energia ja materiaalitehokkuuteen, mutta selvästi voidaan nähdä, ettei tämä osa alue ole yleisesti kovin korkealla prioriteeteissa. Aluehallinnon ja ministeriön asiantuntija apua käytetään melko vähän. Osa vastauksissa mainituista kirjallisista suunnittelutiedon lähteistä on vanhentuneita. Tuettuja liikuntapaikkoja pidetään ulkonäöltään miellyttävinä ja ympäristöönsä pääasiassa erittäin hyvin sopivina.
Muu palaute toimikaudelta 2007 2011 Liikuntapaikkojen käyttöä ja käyttäjiä koskevan tiedon keruu kunnissa ontuu. Käyttäjiä seurataan varsin vaihtelevasti. Olisi jatkossa järkevää liittää liikuntapaikkakysely koekierroksen jälkeen kehitetyssä muodossaan osaksi avustusprosessia, jolloin vastausprosentti saataisiin sataan ja siitä tulisi toisaalta myös informaatio ohjauksellista lisäarvoa. Mikä on lähiliikuntapaikkojen onnistuneisuus, kun lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta näyttää vähentyneen. Avustushakemukset että avustettavat hankkeet ovat laadullisesti parantuneet. Tämän voi katsoa osaltaan viittaavan siihen, että liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirja on lunastanut paikkansa.
Valoa tunnelin päässä tietopohjan vahvistamiseksi Kuntien peruspalveluiden arviointia kehitetty THL:n vertaistietojärjestelmä TedBM Sektoritutkimuksia käynnistetty mm. peruskorjaustarve miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan kansalaiset liikuntapaikkoja arviomassa Rakentamisen tutkimusmäärärahan kautta käynnissä merkittäviä hankkeita: Arkkitehtuurin osasto; Omaehtoinen liikunta osana yhdyskuntasuunnittelua Uimahallibarometri ja uimahallien asiakasbarometri 2012 Ulkoliikuntapaikkojen laatu ja kustannukset Uima ja jäähallien energia portaalin kehitys ja käyttöönotto Hyvinvointi Suomen liikuntaympäristöt Länsi Euroopan ja Kanadan aikuisten liikuntapaikkojen hyvien käytäntöjen vertailuanalyysi
Nykyisen Rakentamisen Suunta asiakirjan toimivuus Plussaa: luo hyvän pohjan, peruslinjaukset avustushakemusten käsittelylle ja rakentamisen tukemiseen palvelee erittäin hyvin kuntien liikuntapaikkarakentamisen suunnittelua ja päätöksentekoa pääosiltaan toimiva ja ok Toimii tutkimusrahoituksen suuntaamisen kannalta hyvin Miinusta: Koska paikallista liikuntapaikkarakentamista ohjaa pääsääntöisesti alueellinen tarve, ei niinkään kansallisissa asiakirjoissa kirjatut tavoitteet, jää dokumentin varsinainen ohjausvaikutus ja/tai hyöty epäselväksi, vaikka asiakirjan sisällöt ovatkin kannatettavia. Esteettömyys on huomioitu suunta asiakirjassa yleisellä tasolla hyvin, mutta eivät riittävästi huomioi urheilu ja liikuntatilojen erityispiirteitä tai yleensäkään ohjeista riittävän tarkasti aistiympäristön esteettömyyteen. Määräysten vähimmäisvaatimuksia noudattamalla ei saada vielä todella toimivaa esteetöntä ympäristöä. Kriteereitä on liikaa: välttämättömät ehdot avustukseen pääsemiseksi ja harkinnanvaraiset painotukset sekoittuvat keskenään
Keskeiset asiat, jotka tulisi huomioida tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisen linjauksia laadittaessa (1/6) Keitä avustetaan liikuntapaikkarakentamisessa? Kuntien rinnalle kirimässä eri yhtiöt ja yhteisöt Oy mallien käsittely hakijoina? Kaupallisten toimijoiden huomioiminen Yhteishankkeiden (oppilaitosrakentaminen) käsittely tulevaisuudessa, miten jaetaan kustannukset? Yli kunnallisten erityisliikuntapaikkojen rahoitus ja kustannusten jako Yksityistä liikuntahanketta, jolla selvästi tuodaan ratkaisu alueelliseen, maakunnalliseen tai kuntakohtaiseen liikuntaolosuhteen puuttumiseen, pitäisi silloin harkita avustettavaksi aivan samalla tavalla, kuin se olisi kunnan hanke. Toimivatko keskitetyt linjaukset? Huomiot esim. lasten ja nuorten liikunnan merkityksestä, esteettömyydestä, kestävästä kehityksestä ja tasa arvosta kulkevat aika automaattisesti liikuntasuunnittelijan työssä. Mikäli nämä asiat tosiaan halutaan ottaa luupin alle, tulee kannustimien ja muiden toimien olla valtion taholta aikaisempaa huomattavampia. Itse näkisin alueellisten erityispiirteiden olevan keskitettyjä linjauksia merkittävämpiä. Uudet liikuntapaikkojen rakenneratkaisut esimerkiksi liikuntahallien osalta. Voivatko tämän tyyppiset tai muut uudenlaiset liikuntapaikkahankkeet, joissa hyödynnetään uudenlaisia rakenneratkaisuja ja rakennustapoja saada valtionavustusta?
Keskeiset asiat, jotka tulisi huomioida tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisen linjauksia laadittaessa (2/6) Alueellinen kattavuus. Ei niinkään kuntarajojen määräävyys. Suurin osa väestöstä liikkuu järjestäytyneen liikunnan ulkopuolella, miten tuetaan olosuhteilla omaehtoista liikuntaa? Energiatehokkuus & kestävän kehityksen periaatteet myös pitkällä aikajänteellä (10x) Esteettömyyttä koskien ilmenee edelleen paljon puutteita (10 x) Urheiluopistojen ja urheiluakatemioiden roolia tulisi korostaa, koska niiden kautta liikuntapaikkojen käyttöastetta pystytään nostamaan ja liikuntapaikkarakentamisen vaikuttavuutta lisäämään. Sukupuolten välinen tasa arvo (tällä hetkellä julkinen ulkoliikuntapaikkarakentaminen painottuu liikaa poikien ja miesten suosimiin lajeihin) Liikuntanäkökulma esille kaavoituksessa ja suunnittelussa!
Keskeiset asiat, jotka tulisi huomioida tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisen linjauksia laadittaessa (3/6) 1900 luvun jälkipuoliskon liikuntapaikat ja ympäristöt ovat hyvinvointi Suomen määrätietoisesti rakentama keskeinen yhteiskunnallinen instituutio. Vaikka liikuntaympäristöt ovat kenties tärkeimpiä kansalaisten vapaaajanympäristöjä, joihin Suomi on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä voimakkaasti panostanut, ne eivät ole sisältyneet maankäytön suunnittelun ratkaisuihin vaikuttaviin kulttuuriympäristöinventointeihin ja ohjelmiin. Tämä puute on ajankohtaista korjata ja siihen on syytä kiinnittää huomiota myös suunta asiakirjassa. Kaupunkien yhdyskuntarakenne tiivistyy. Ulkoilu ja virkistysalueille ja koulujen kentille laaditaan kaavoja täydennysrakentamista varten. Kunta ja palvelurakenne uudistuu. Liikunta ja urheilupaikoilla ei enää ole maankäytön suunnittelussa itsestään selvää asemaa ja arvostusta, niitten menettämisen vaikutuksia ei usein ole kaava aineistoissa ollenkaan tarkasteltu.
Keskeiset asiat, jotka tulisi huomioida tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisen linjauksia laadittaessa (4/6) Päätöksenteon delegointiin liittyvän kustannusarviorajan päivittäminen: raja ei vastaa enää sitä tarkoitusta, mitä varten se aikanaan määriteltiin Delegointirajan nostaminen. Kohta lähiliikuntapaikat ovat OKM:n työsarkaa. Peruskorjaamisesta huolehdittava (x 10) Missä ja miten ihmiset liikkuvat 20 vuoden päästä? (painotus siirtymässä ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen?) Informaatio ohjauksen laatu varmistettava! Kaivataan konkreettisia ohjeita ja toimintatapoja esteettömyyden huomioimiseksi paremmin rakentamisprosesseissa. Esteettömyyden toteutuminen riippuu hyvin pitkälle rakennuttajan tahdosta ja tiedoista. Nykyisillä määräyksillä ja ohjeilla on toteutettu myös varsin toimimatonta rakennettua ympäristöä, joten yleiset tavoitteet eivät riitä. Lisää resursseja suunnitteluun. Esteettömyysasiantuntija pääsuunnittelijan tueksi. Selkeät priorisoidut painopistealueet ja niiden todellinen resursointi. Vrt. lähiliikuntapaikat ja 50 % valtion avustus, joka on toteutunut promillessa hankkeista kymmenen vuoden aikana.
Keskeiset asiat, jotka tulisi huomioda tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisen linjauksia laadittaessa (5/6) lajin harrastajamäärät ja potentiaali lapset ja nuoret / luonnollinen liikkuvuus kansainväliset trendit nuorten osallistaminen lajiraja aitojen madaltaminen Harrastajamäärien muutokset tulee huomioida nykyistä paremmin Erityislajien ja kustannuksiltaan kalliiden suorituspaikkojen maksullisuutta tulee lisätä (esim. kalliit uimahallit, jne.) Suomeen tulee houkutella suurtapahtumia, mutta pienessä maassa, jossa liikuntapaikkarakentaminen on kuntien varassa, resursseja ei kannata hajauttaa. Tehdään kunnolla muutama paikka.
Keskeiset asiat, jotka tulisi huomioda tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisen linjauksia laadittaessa (6/6) Tärkeä kriteeri lp rakentamisen määrärahajaossa on kustannus/hyöty suhde, ts. kuinka suurelle urheilija ja liikkujakunnalle saadaan tietyllä rahamäärällä suorituspaikka. Kustannus/hyöty suhteeltaan huono esimerkki on esim. mäkihyppytorni. Sellainen on lajia harrastavalle kilpailijalle oltava, mutta niitä ei tarvitse olla joka paikkakunnalla. Perusteluna on nimenomaan tuo suhde ja se, että kalliilla tornilla ei edistetä esim. kunto ja koululiikuntaa lainkaan. Vastaavasti muiden kalliiden rakennusten ja muiden liikuntapaikkojen osalta pitäisi miettiä alueellista riittävyyttä. Joka kunnassa ei tarvita 8 rataista, huippupäällysteistä yleisurheilukenttää, vaan niitä tarvitaan alueellisesti sen verran, että niillä on jatkuva ilta ja viikonloppukäyttö. Huippu urheilulle kunkin lajin kannalta riittävä määrä erittäin laadukkaita urheilupaikkoja väestötiheyden jakautumisen suhteessa eri puolilla maata. Kuntoliikuntamahdollisuuksien parantaminen lähes joka paikkakunnalla. Koulukeskusten yhteyteen hyvät urheilu ja liikuntapaikat. Miten liikuntapaikka palvelee (lapset ja nuoret, terveysliikunta, huippu urheilu)
Tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisen painopistealueet (max 5 kpl) Kaikille soveltuvat ja laajasti käytettävissä olevat liikuntapaikat Yhteiset liikunta alueet eri ikäryhmille Kaikille avoimet, joustavat ja esteettömät ratkaisut tulevat edullisimmaksi Lähiliikunta helppo saavutettavuus Esteettömyys Eri lajit ja eri ikäiset yhteen Matala kynnys Liikunnan edistäminen koko elämänkulun aikana lapset ja nuoret, perheet // lähiliikuntapaikat: mm. koulujen ja päiväkotien pihat Nuorten liikkumattomuus Vapaasti käytettävissä olevat liikunta /nuorisopuistot. Työikäiset: omaehtoiseen liikkumiseen houkuttelevat ratkaisut Ikäihmiset: Vanhuksille sopivien liikuntapaikkojen kehittäminen Niiden väestöryhmien huomioiminen, jotka syrjäytyvät liikunnasta ilman julkisia palveluita.
Liikuntapaikkatyyppien esille nosto: lähiliikuntapaikat ulkoilureitit uimahallit luontoliikuntapaikat koulujen liikuntaolosuhteet erilaiset sisäliikuntapaikat, lajista riippumatta tekonurmikentät luisteluhalli/monitoimihalli Helsinkiin (Jääpallo/Yleisöluistelu ja telinevoimistelu)
Muuta Liikunta edellytysten turvaaminen myös haja asutus alueilla (esim. korotettu avustus %) Lähiliikuntapaikkojen kunnossapidon kriteerejä tiukennettava ja sidottava tulevien hankkeiden valtionavustuksiin. Nykyään liian moni liikuntapaikka (usein kunnan vastuulla oleva!) päästetään rapistumaan, jolloin käyttäjät karkotetaan Urheiluopistoverkoston liikuntapaikkoihin tulee panostaa enemmän ja niiden valtionosuudet tulee nostaa 70 80 % tasolle. Niiden hyvät puitteet ja ohjattu käyttö tukevat muidenkin liikuntapaikkojen optimaalista käyttöä. Seuratoimintaan kuulumattomien liikuntamahdollisuudet rakennetuissa liikuntapaikoissa
Muuta Tarvitaan liikuntapaikkojen käyttöön ja väestön liikuntatottumuksiin kohdistuvia tutkimuksia. Kuntien liikuntapaikkarakentamisen epäloogisuus ja näköalattomuus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Kunnan talous ei korreloi liikuntapaikkarakentamisen aktiviisuuden kanssa. Suunta asiakirjan laadinta laajana prosessina, ei vain VLN:n työstämänä, koska asiakirja koskee ja ohjaa myös muiden toimijoiden työskentelyä ja koko valtionapujärjestelmää Hienoa, että seminaari aiheesta järjestetään! Peruskorjauksissa on huomioitava, että monet liikuntapaikat ovat huomattavia Suomen itsenäisyyden ajan kansallisia monumentteja myös rakennustaiteellisesti. Kunnat tekevät investointibudjettinsa arvonlisäverottomina ja niissä usein on odotuksia valtionavustuksista. Olisi varmaan kuitenkin kaikille selkeää, että siirryttäisiin avustusharkinnassa arvonlisäverottomaan summaan. Yksityisissä hankkeissa tämä taas saattaa olla ongelmallista, mutta voisiko tätä kokonaisuutta kuitenkin harkita selkeytettäväksi.
Rakentamisjaosto 2011 2015 Puheenjohtaja: Leena Harkimo, kansanedustaja Jäsenet: Suvi Helanen, yrittäjä, fysioterapeutti Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu Teppo Lehtinen, rakennusneuvos, ympäristöministeriö Karoliina Luoto, asiantuntija, Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU ry Nina Nevala, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Janne Ollikainen, pääsihteeri, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry Jyri Pelkonen, valmennuskeskuksen johtaja, vararehtori Vuokatin urheiluopisto Arto Sinkkonen, liikuntajohtaja, Turun kaupunki Kari Uotila, kansanedustaja Asiantuntijajäsenet: Jukka Siren, toimitusjohtaja, arkkitehti Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto