Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Jenni Puustinen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta 10.3.2008 1
Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus Suojelualueiden virkistyskäyttö ja aluetaloudelliset vaikutukset (SUOVI) hanke Suojelualueet ja maaseudun elinvoimaisuus (SMEG) -hanke; osahanke 1; TUK -ohjelma 10.3.2008 2
Tutkimuksen tavoitteet Tehtävä: Kansallispuistojen käyntimäärien selittäminen Tavoite: Tunnistaa tekijät, jotka selittävät puistojen käyntimääriä Arvioida eri tekijöiden tärkeyttä käyntimäärien selittämisessä 10.3.2008 3
Teoreettista taustaa Kävijämääriin vaikuttavia tekijöitä ovat: Tarjontatekijät Luontoympäristön ominaispiirteet (esim. Deng et al. 2002) Puiston tarjoamat virkistyspalvelut (Priskin 2001, Gonnerman et al 2001) Puistoa ympäröivän seudun matkailupalvelut (Machlis & Field 2000) Kysyntätekijät Väestöpohja Potentiaalisten kävijöiden etäisyys puistosta Spatial demand (Hanink & White 1999) 10.3.2008 4
Kansallispuistot 35 kansallispuistoa Pinta-ala 8730 km2 5 vanhinta perustettu 1938 1,4 million käyntikertaa vuonna 2005 Tyypillinen kävijä on hyvinkoulutettu toimihenkilö mies (Metsähallituksen kävijätutkimukset) 10.3.2008 5
Aineisto ja menetelmät Aineisto: 35 kansallispuiston ominaisuustiedot ja käyntimäärät Luokittelumenetelmä Kolme erityyppistä ominaisuutta 4 ryhmää luonto-ominaisuuksista (ryhmittelyanalyysi) 3 ryhmää virkistyspalveluista: korkea, keskitaso ja matala 3 ryhmää matkailupalveluista: korkea, keski-taso ja matala Puistoryhmien ja käyntimäärien välistä suhdetta testattiin yksisuuntaisella varianssi-analyysilla Käyntejä selittävä malli (multiple regression analysis) Tarjonta- ja kysyntämuuttujat selittäjinä 10.3.2008 6
Luonto-ominaisuudet 1. puiston pinta-ala (km2) 2. monimuotoisuus (biotooppien lkm) 3. maisema (kansallisesti merkittävä) 4. suo (jos vallitseva maisemapiirre) 5. vesistöt (jos vallitseva maisemapiirre) 6. tunturi (jos vallitseva maisemapiirre) 10.3.2008 7
Virkistyspalvelut 1. reitit (km) 2. tulipaikat 3. rakennukset/ autiotuvat/muut suojat 4. harrastusmahdollisuudet 5. opastuspalvelut 10.3.2008 8
Matkailupalvelut 1. vuodepaikat (lkm) 2. merkityt reitit (km, puiston ulkopuolella) 3. ravitsemuspalvelut (lkm) 4. ohjelmapalvelut (lkm) 5. kulttuuritarjonta ja historialliset paikat (lkm) 10.3.2008 9
Tulos 1: luokittelu luonto-ominaisuuksien mukaan Ryhmän nimi Kansallispuistoja kpl Biotoppien lukumäärä Pinta-ala km2 Käyntimäärä 2003 Keskiarvo Suo 6 7,33 43,6 13 500 Metsä 15 11,7 53,4 21 900 Vesistö ja maisema 10 17,5 110,6 51 400 Tunturi 4 18,3 1640 120 500 F-testi p-arvo 0,002 Tukeyn testin p-arvot tunturi-vesi tunturi-metsä tunturi-suo vesi ja maisema - metsä vesi ja maisema - suo Metsä - suo 0,056 0,002 0,004 0,365 0,353 0,979 10.3.2008 10
Tulos 2: Luokittelu virkistyspalvelujen perusteella Puiston saama pistemäärä Korkea 12-15 Puistojen lukumäärä 7 Käyntimäärä 2003 113 000 Keskitaso 8-11 15 30 400 Matala 5-7 F-testin p-arvo Tukeyn testin p-arvo korkea - keskitaso korkea - matala keskitaso - matala 13 12 200 <0,001 <0,001 <0,001 0,431 10.3.2008 11
Tulos 3: Luokittelu matkailupalvelujen mukaan Puiston saama pistemäärä Puistojen lukumäärä Käyntimäärä 2003 Korkea 11-15 9 92 800 Keskitaso 8-10 15 28 400 Matala 5-7 F-testin p-arvo Tukeyn testin p-arvot korkea - keskitaso korkea - matala keskitaso - matala 11 13 000 <0,001 0,001 <0,001 0,804 10.3.2008 12
Tulos 2: Yhdistetty luokitus ja käyntimäärät Palvelut suo metsä vesi & maisema tunturi & maisema puisto muualla Puistojen lukumäärä/ käyntimäärien keskiarvo matala matala 2/13 000 5/14 300 keskitaso 2/10 000 2/ 6 800 1/7 200 korkea 1/20 000 keski matala 3/13 300 1/6 000 taso keskitaso 3/26 300 5/37 600 korkea 1/15 000 1 (100 000) 1 (28 000) korkea matala keskitaso 1/24 000 korkea 1/100 000 2/142 500 4/120 500 10.3.2008 13
Käyntimäärien multiple regression malli malli 1 malli 2 β p-arvo β p-arvo Etäisyys x etelä & länsi*) -.003.062 -.003.021 Harrastusmahdollisuudet.273.000.328.000 Biotooppien lukumäärä.037.039.037.037 Reitit (km) Puiston ikä.004.073.013.053 R^2.676.682 N 35 35 *) lähimpään kaupunkiin missä enemmän kuin 100 000 asukasta 10.3.2008 14
Tulosten tulkintaa 10 km lisäys etäisyyteen puistosta lähimpään suureen kaupunkiin Etelä- tai Länsi-Suomessa vähentää käyntimäärää 3 %:lla Spatial demand effect toimii alueilla, missä on suuria asutuskeskuksia, mutta ei harvaan asutussa Pohjois-Suomessa, missä kansallispuistoissa käynti perustuu matkailuun 10 km lisäys retkeilyreittien määrässä lisää käyntimääriä 4 %:lla Erilaiset harrastusmahdollisuudet vaikuttavat voimakkaasti käyntimääriin: virkistyspalvelujen tarjonnalla on suuri vaikutus 10.3.2008 15
Johtopäätökset Luokittelun perusteella: Erilaisten palvelujen tarjonnan korkea taso sekä puistossa että puistossa ulkopuolisella seudulla vaikuttavat positiivisesti käyntimääriin riippumatta luonto-ympäristön ominaisuuksista; poikkeuksen tekevät suoluontopuistot Mallintamisen perusteella: kaikissa puistoissa tarjontatekijät vahvoja selittäjiä Kysyntätekijät selittävät käyntimääriä puistoissa, jotka sijaitsevat asutuskeskusten lähellä user-oriented resource-basedparks (Clawson & Knetsch 1966) 10.3.2008 16
Johtopäätökset jatk. Luokittelumenetelmä tarjoaa yleiskuvan kansallispuistojen ominaisuuksien ja kävijävirtojen välisestä yhteydestä Mallintamis -lähestymistapa tarjoaa tarkemman kuvan selittävien muuttujien suhteellisesta tärkeydestä ja yhteisvaikutuksesta Keino tehdä ennusteita ja arvioida erilaisten toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia Molemmat menetelmät osoittautuivat hyödyllisiksi ja täydentävät toisiaan 10.3.2008 17
10.3.2008 18 kiitos!