Yt-lailla paremmaksi!

1 2014 Vuokralainen ja vuokranantaja sivu 12 Yt-lailla paremmaksi! Yhteistoiminta kehittämisen välineenä

Päätoimittaja/ Huvudredaktör Satu Henttonen Toimitus Anne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki Painos: 6.300 kpl Paino: SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2014 SISÄLTÖ 1/2014 Kevättä rinnassa! Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö, Kevätvirsiä viidakko kaikaa. Suli hanget ja nousi jo kukkien vyö (Kevätsointuja: Pekka Juhani Hannikainen ja Larin Kyösti) ISSN 0355-1121 Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingfors www.yhl.fi Puheenjohtaja/ ordförande Satu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen@yhl.fi Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@yhl.fi Yliopistosektori/ Yksityiset alat Neuvottelupäällikkö/ Förhandlingschef Katja Heikkilä GSM 0400-904 893 katja.heikkila@pardia.fi Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM 040-560 9253 aki.nieminen@pardia.fi Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutus Kimmo Nordström 4 Yliopistosektorin työryhmät Yliopistosektori on Katja Heikkilän vastuualueena Tietoyhteiskuntakaari kuluttajalle tärkeä Valtion keskushallinnon uudistus etenee 5 Valtori käynnistää toimintansa Tunnustuspalkinto Aalto-yliopistolle Anna palautetta Kansalaisaloite.fi-palvelusta Lapin korkeakoulu-konsernille uusi neuvottelukunta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloittaa Ideasta Ilmiöksi 6 Yritysten yhteistoimintalaki yliopistoissa 8 Yt-lailla paremmaksi! 9 Yt-esimerkki Itä-Suomesta 10 Oulun yliopiston kuulumisia 11 Suomen Akatemia muutosten edessä 12 Vuokralainen ja vuokranantaja 15 Tulevaisuuden yliopisto 16 Mikä koko on oikea? 17 Vyönkiristyksiä odotettavissa Menokarsinta ministeriöiden vastuulla Palkansaajien ansiokehitys hidastuu 18 Palkka-ale toimii jo Työssäkäyvien köyhyys lisääntynyt 19 Ay-uran muistoja peilaten 20 Oma jäsenlehti on tärkeä viestijä 21 Kolumni: Kaverina kollega Yliopistojen koulutusvastuut uudistuivat 22 Työttömyysturvan muutokset käytännössä 23 Työkyvyttömyyseläke lepäämään Joustava hoitoraha käyttöön Osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee Muutoksia palkkatuen ja työkokeilun käyttöön Työtuloille 300 euron suojaosa 24 Elämän nautintoja 25 Minerva-yhteistyö jatkuu vuonna 2014 Yhdistysten uudet toimijat Mitalisateessa kokoontuen 26 Helsingin yliopiston Vuoden Esimies 2013 on Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi 28 Apua yksityiselämän oikeusasioihin Hyvinvoinnin vuosi 2014 Uusi vuosi, uudet hostellikortit 30 Universitetssektorns arbetsgrupper Samarbete som utvecklingsinstrument En skyddsdel på 300 euro till den jämkade arbetslöshetsförmånen 31 Busy Winter Tietosuoja on eurooppalaisten perusoikeus Avoimuutta neuvotteluihin vapaakaupasta Lähetettyjen työntekijöiden työehdot

Pääkirjoitus Ledare? Toimelias talvi Vuosi on vaihtunut ja toiminta on käynnistynyt joulutauon jälkeen. Yleisesti työmarkkinoilla vallitsee työrauha, mutta yt-neuvotteluja käydään jatkuvasti. Viime vuonna niiden piirissä oli lähes 120.000 työntekijää. Prosessi on aina vaikea. Tässä lehdessä käsittelemme yhteistoimintalakeja ja yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajan välillä monesta näkökulmasta. Lait on tarkoitettu työpaikkojen kehittämisen välineiksi. Yhteistoiminta-asioissa pyritään yksimielisyyteen, mutta neuvottelua ja sopimista se ei ole siinä mielessä kuin työ- tai virkaehtosopimusneuvottelut. Tärkeitä teemoja, joita keskusjärjestö- ja pääsopijatasolla seurataan, ovat eläkeuudistus ja neuvottelujärjestelmän uudistaminen. Osapuolet ovat sopineet niukasta tiedottamisesta eläkeuudistuksesta työryhmän työn aikana. Työntekijäpuolen kannoista tärkein on STTKlaisessa kentässä, että eläkeiän nostaminen ei pidennä työuria, jollei työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämiseksi sovita keinoja, jotka vaikuttavat työntekijöiden haluun jatkaa pidempään työuralla. Moni motivoitunutkin työntekijä käyttää tilaisuutta hyväkseen lähteä eläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä tänä päivänä, koska työelämässä on paljon ristiriitoja ja pahoinvointia, joka voitaisiin poistaa paremmalla johtamisella, yhteistyöllä ja työyhteisöä kehittämällä. Työelämä ei myöskään ole otollinen osatyökykyisille. Moni osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva haluaisi jatkaa 68-vuotiaaksi, mutta kokonaislainuudistuksessa tämä tavoite on ollut vastatuulessa. Mitään ei ole vielä päätetty, neuvottelut jatkuvat until the fat lady sings kuten englanninkielinen sanonta toteaa. Neuvottelujärjestelmän uudistamisessa on pitkä asialista, joten palaamme siihen myöhemmin. Iloisia voimme olla siitä, että Pardian puheenjohtaja Niko Simola on mukana 30-hengen päätyöryhmässä mukana. Vielä kerran kiitos Kerttu Pelliselle, jonka viimeinen työpäivä asiantuntijanamme oli 31.1.2014. Mutta niin kuin usein käy asiat jäävät kesken ja Kerttu on luvannut vielä konsultoida paria asiaa, joten tapaamme hänet vielä konsulttina. Liiton ammattialatoimikuntien, tasa-arvotyöryhmän ja työsuojeluvaliokunnan työt käynnistyvät myös kevään mittaan. Toivotan hyvää ja tavoitteellista työrupeamaa niin edunvalvontatyöhön kuin jokaisen jäsenemme omaan työhön. Voimia ja jaksamista kaikille! Talven selkä taittuu pian ja kuljemme kohti kevättä. Vinteraktiviteter Ett nytt år är här, och vårt arbete åter igång efter julpausen. Allmänt taget är det lugnt på arbetsmarknaden, men samarbetsförhandlingar förs hela tiden. I fjol berördes nästan 120 000 anställda av samarbetsförhandlingar. Detta är alltid en svår process. I detta nummer av tidningen tar vi upp samarbetslagarna och samarbetet mellan arbetstagare och arbetsgivare ur många olika synvinklar. Lagarna ska vara instrument för att förbättra och utveckla arbetsplatserna. När det gäller samarbetsfrågor är målet att uppnå samförstånd, men det ingår inga sådana förhandlingar eller avtal som i tjänsteeller kollektivavtalsförhandlingarna. Till de viktiga teman man följer med på centralorganisationsnivå och bland huvudavtalsparterna hör pensionsreformen och reformen av förhandlingssystemet. Parterna är överens om att man ska informera sparsamt om pensionsreformen medan arbetsgruppens arbete pågår. När det gäller arbetstagarsidan framhåller man på STTK att en höjning av pensionsåldern inte förlänger arbetskarriären, ifall man inte kan komma överens om sådana metoder att förbättra arbetslivet och välmåendet i arbetet som kan locka arbetstagarna att stanna längre i arbetslivet. Idag tar också motiverade arbetstagare gärna tillfället i akt att gå i pension genast när den lagstadgade pensionsåldern uppnås, eftersom arbetslivet är idag så fyllt av konflikter och illabefinnande, som kunde elimineras genom bättre ledning, samarbete och förbättring av arbetsmiljön. Arbetslivet idag gynnar inte heller deltidsarbete. Många som idag deltidpensioneras på grund av nedsatt arbetsförmåga skulle vilja fortsätta arbeta till 68 års ålder, men den här målsättningen har inte haft medvind i totalreformen av lagen. Inget har ändå bestämts ännu, förhandlingarna fortsätter until the fat lady sings, som man säger på engelska. Det finns en lång lista på frågor som ska tas upp vid reformen av förhandlingssystemet, vi återkommer till dem senare. Vi kan vara glada över att Pardias ordförande Niko Simola finns med i den 30 personer starka huvudarbetsgruppen. Tack ännu en gång till Kerttu Pellinen, som tillbringade sin sista arbetsdag som vår expert den 31 januari 2014. Som det så ofta går blev en del frågor ännu på hälft, så Kerttu har lovat ställa upp som vår konsult Arbetet inom förbundets branschkommittéer, jämställdhetsutskott och arbetarskyddsutskott ska också komma igång under våren. Låt oss ha ett gott och resultatrikt arbete både inom intressebevakningen och i var ens eget arbete. Jag önskar er alla krafter och ork! Snart är vintern över och våren närmar sig. Puheenjohtaja Satu Henttonen Kuva: Nina Kellokoski Ordförande Satu Henttonen 3

Ajankohtaista Yliopistosektorin työryhmät Sivistystyönantajan pääneuvotteluryhmä on kokoontunut kerran ja paikallisen sopimisen työryhmä kolme kertaa. Palkkausjärjestelmätyöryhmän jäsenet ovat tavanneet toisensa kaksi kertaa. Ryhmässä sovittiin alatyöryhmistä palkkausjärjestelmittäin. Työryhmien työt ovat alussa, joten sisällöistä ei ole vielä raportoitavaa. Sen voi todeta, että paikallisen sopimisen laajentaminen on vaikeaa. Liittokokous päätti, että emme suhtaudu asiaan myötämielisesti. Pääsyy tähän on, että luottamus ja tasavertainen neuvottelu ei ole onnistunut tähänkään asti. Työnantajalla ei myöskään ole ollut halua sopia paikallisesti asioista, jotka olisivat meille merkityksellisiä kuten työaikapankki. Yhdessäkään yliopistossa ei ole työaikapankkia. Paikallisen sopimisen asioita käsitellään yhteisessä seminaarissa maaliskuussa. Nykyinen työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen järjestökäsittelyn jälkeen. Teksti: Satu Henttonen YHL:n puheenjohtaja Tietoyhteiskuntakaari kuluttajalle tärkeä Kuva: Pardia Sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Yksittäisten parannusten lisäksi on uusien säännösten avulla tarkoitus edistää kilpailua, mikä näkyisi parempina ja edullisempina tuotteina ja palveluina niin kuluttajille kuin yritysasiakkaille. Myös kansalaisen yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa koskevia säännöksiä päivitetään. Tietoyhteiskuntakaari ulottuu suomalaisten käyttäjien osalta koskemaan myös kansainvälisiä toimijoita ja kattaisi myös sosiaalisen median sisällä välitettyjä luottamuksellisia viestejä. YHL piti viime keväänä antamassaan lausunnossaan erityisen hyvänä sitä, että uusissa säännöksissä viestinnän välitystietoja määritellään tarkemmin. Liiton mielestä tämä muun muassa selkiinnyttää työnantajan roolia viestinnän osapuolena. AN Valtion keskushallinnon uudistus etenee Yliopistosektori on Katja Heikkilän vastuualueena Pardian edunvalvontaosastolla työskentelevien toimihenkilöiden työtehtäviin tuli muutoksia, kun Niko Simola siirtyi Pardian puheenjohtajaksi. Yliopistosektori siirtyi yksityisten alojen neuvottelupäällikkö Katja Heikkilän vastuualueeksi. Heikkilä on koulutukseltaan juristi. Parlamentaarinen komitea alkaa arvioida koko ministeriörakenteen uudistustarpeita. Komitea valmistelee elokuun loppuun mennessä osamietinnön, joka sisältää jatkovalmistelun keskeisimmät linjaukset. Komitean toimikausi on vuoden 2015 tammikuun loppuun asti. Lisäksi keskushallinnon virastorakennetta selvitetään maaliskuun alkuun mennessä. Selvitys muodostaa pohjan myöhemmälle uudistustyölle. Työ tehdään yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa. Komitean ja virastorakenteen lisäksi uudistukseen kuuluvat myös valtionhallinnon ohjausjärjestelmien kehittäminen, ylimmän johdon virkarakenteen uudistus ja valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen. Kevään 2014 aikana sovitaan, mitä palveluja resurssikokonaisuuksia kootaan yhteen valtioneuvoston hallinintoyksikköön. Tavoitteena on, että yksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2015 maaliskuun alusta alkaen. Ylimmän johdon virkarakenteen uudistus koskisi ministeriöissä osastopäälliköitä ja näitä ylempiä virkoja, kansliapäälliköitä sekä keskusvirastojen pääjohtajia, yhteensä noin 130 tehtävää. Tavoitteena on, että virat olisivat jatkossa valtioneuvoston yhteisiä. Uudistukset edellyttävät muutoksia lainsäädäntöön. Mikäli uudistukset edellyttävät perustuslain säännösten muuttamista, ne tulisivat käytännössä voimaan aikaisintaan 2020. 4

Ajankohtaista Lapin korkeakoulukonsernille uusi neuvottelukunta Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunta on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen neuvottelukunta. Toimikausi on 2014-2016. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää Lapin korkeakoulujen kehittymistä sekä korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Erityisesti neuvottelukunta tukee elinkeinoelämän, julkishallinnon ja korkeakoulujen yhteistyötä. Neuvottelukunnan kokoonpanosta tarkemmin www.ulapland.fi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloittaa Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistyvät Kansalliseksi koulutuksen arviointikeskukseksi. Arviointikeskus aloittaa toimintansa toukokuun alussa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on koulutuksen ulkopuolista arviointia tekevä virasto, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Arviointikeskus toimii Helsingissä, mutta osa keskuksen toiminnoista sijoittuu Jyväskylään. Valtori käynnistää toimintansa Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on saanut Taloustutkimuksen julkaisemassa TEP -Työelämän päättäjät tutkimuksessa parhaan yleisarvosanan koulutusalalla. Yksikön tehtävänä on edistää yrittäjyyttä, uuden yritystoiminnan käynnistämistä ja pk-yritysten kasvua ja kehitystä monipuolisella kehittämis- ja hanketoiminnalla. Oikeusministeriö avaa Kansalaisaloite.fiverkkopalvelun lähdekoodin. Lähdekoodin julkaisulla on tarkoitus edistää avoimuutta sekä ohjelmistotuotannossa että julkishallinnossa. Verkkopalveluun avataan myös kaikille avoin Valtion yhteisiä perustietotekniikkaja tietojärjestelmäpalveluja tuottava palvelukeskus (Valtori) käynnistää toimintansa. Palvelukeskuksen päätoimipaikaksi tulee Jyväskylä. Palvelukeskuksen määräaikaiseksi toimitusjohtajaksi 10.2.-30.9.2014 on nimetty FM Kari Pessi. Pessin määräaikaisuus kestää enintään siihen saakka, kunnes palvelukeskuksen hallitus on täyttänyt vakinaisen toimitusjohtajan viran. Varsinainen palvelutuotanto alkaa, kun ensimmäiset toimintosiirrot on tehty maaliskuun alusta lukien. www.vm.fi/tori Tunnustuspalkinto Aalto-yliopistolle Pienyrityskeskus on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillislaitos, joka aloitti toimintansa Mikkelistä reilut 30 vuotta sitten Helsingin kauppakorkeakoulun perustamana. Keskuksessa työskentelee 60 henkilöä ja sillä on toimipisteitä paitsi Mikkelissä ja Helsingissä myös Espoossa, Pietarissa ja Tallinnassa. Anna palautetta Kansalaisaloite.fi-palvelusta kysely, jolla kerätään palautetta Kansalaisaloite.fi-palvelusta ja kansalaisaloitteesta. Kyselyn tuloksia käytetään Kansalaisaloite.fipalvelun kehittämisessä ja kansalaisaloitekäytäntöä koskevassa tutkimuksessa. Ideasta Ilmiöksi Osaamisen yhdistämisestä tulee uusia innovaatiota. Vuodesta 2009 lähtien Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut ovat tarttuneet työhön korkeakoululähtöisen osaamisen siirtämiseksi uusiksi innovaatioksi yrityksiin tai uusiin Start-uppeihin. Ideasta Ilmiöksi kannustaa henkilökuntaa havaitsemaan oman osaamisensa ja yhdistelemään niitä yli osaamisrajojen. Toimintamallia on lisensoitu vientituotteeksi. 5

Lakiasiaa Yritysten yhteistoimintalaki yliopistoissa Yliopistot ja korkeakoulut ovat olleet muutaman vuoden yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain piirissä. Kokemusten jo kerryttyä yhteistoimintaneuvotteluista on tarpeen tarkastella lain keskeisiä piirteitä ja rajoituksia. Ehkä ne näkee paremmin, kun nimitän tässä kirjoituksessa yliopistoa yritykseksi, jollaiseksi nykyinen yhteistoimintalaki sen tulkitsee. Yritystoiminnan muutokset Neuvotteluvelvoite ei koske itse yritystoiminnan muutosta eikä rajoita työnantajan oikeutta liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Tämä on merkittävä henkilöstön osallistumista ja vaikuttamista koskeva rajoite. Neuvotteluvelvoite koskee vain yritystoiminnan muutosten olennaisia henkilöstövaikutuksia. Vanhan lain tapaan nykyinen laki edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen kuin työnantaja tekee päätöksensä muutoksesta, jolla on olennaisia henkilöstövaikutuksia. Neuvotteluissa on käsiteltävä muutoksen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja henkilöstöä koskevilta osin. Yritystoiminnan muutokset tarkoittavat muun muassa jonkin osan lopettamista taikka toiminnan laajentamista tai supistamista, palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksia, työn järjestelyjä ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Olennaisia henkilöstövaikutuksia ovat muun muassa työntekijöiden tehtävien olennaiset muutokset tai siirrot tehtävästä toiseen. Silloin kun työnantajan tarkoituksena on työvoiman vähentäminen, työnantajan on esitettävä työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma. Jos ja kun yrityksellä ei ole käytettävissä siihen rahoitusta, kyse on pitkälti työvoimapoliittisesta informaatiosta. Uudelleensijoitusmahdollisuuksien selvitysvelvollisuus seuraa työsopimuslaista. Jyrkänteellä oleminen tuntuu pelottavalta. Irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut kylvävät epävarmuutta ja syövät henkilöstön motivaatiota. YT-lain myönteiset välineet ovat kuitenkin käden ulottuvilla. Laajennuksia ja supistuksia suunnitteluvelvoitteissa Yritystoiminnalle ominaiseen tapaan yliopistojenkaan henkilöstöllä ei ole vaikutusmahdollisuuksia koko yrityksen toimin- 6

Lakiasiaa nan suunnitteluun. Siten yhteistoimintamenettelyn piiriin yliopistoissa eivät enää kuulu toiminta- ja taloussuunnitelma eikä budjetti. Muutoin yritysten yhteistoimintalaki ei muuta yliopistotyönantajan yhteistoimintavelvoitteita moninaisten suunnitelmien, ohjeiden ja käytäntöjen käsittelyssä. Niiltä osin vanha ja uusi laki ovat yhtä lailla kunnianhimoisia. Kuinka kaukana todellisuus on kaukana lainsäätäjän tavoitteista ja todellisista vaikutusmahdollisuuksista moninaisissa asioissa, on ennen muuta henkilöstöjärjestöjen arvioitava. Kuitenkin esimerkiksi hyvin suunnitellut periaatteet työhönotosta ja perehdyttämisestä sekä onnistuneet henkilöstö- ja koulutustavoitteet tulisivat kuulua paitsi yhteistoimintamenettelyyn myös olla osa toiminnan arkipäiväistä johtamista ja vuorovaikutusta työpaikalla. Samoin onnistunut sisäinen tiedotustoiminta, jonka periaatteet ja tavat on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, tukee yliopiston tavoitteellista toimintaa. Oikea-aikainen ja yliopiston olennaisia asioita koskeva tiedotus edistää työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista työnantajaan ja sen tavoitteisiin. Kehittyneeseen toimintakulttuuriin kuuluvat tehokas sähköpostin ja turvallinen tietoverkon käyttö. Niiden käytön periaatteet tulee edelleenkin käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. Työsäännöt ja paikallinen sopiminen Yritysten yhteistoimintalaki luo yliopistoissa uuden mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Yhteistoimintaneuvottelussa sovitut työsäännöt tulevat työntekijöiden työsopimuksen osaksi siltä osin kuin työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa ei ole sovittu toisin tai pakottavat lainsäännökset sitä estä. Työsäännöissä voidaan siten sopia yliopistoa ja työntekijöitä sitovasti esimerkiksi sähköpostin ja tietoverkon käytöstä taikka koulutuksesta, työaikajärjestelyistä tai muistakin työsuhteen ehdoista. Voitaisiin ehkä myös yhtenäistää eri henkilöstöryhmille syntyneitä erilaisia käytäntöjä ja ehtoja. Yritysten uusi yhteistoimintalaki on siten periaatteessa luonut kokonaan uuden kollektiivisen ja paikallisen työsuhteen ehtojen sopimisen välineen myös yliopistoille. On ollut yllättävää, että tästä merkittävästä uudistuksesta yhteistoimintalaissa on julkisessa keskustelussa vaiettu. Mikäli paikallinen sopiminen ulotettaisiin lain muutoksin koskemaan itse yliopistojen perustoimintaa ja esi- merkiksi palkka- ja työaikajärjestelyjä, yhteistoiminta saisi uutta ja vahvaa sisältöä. Yhteistoimintalain mahdollisuuksia käytettävä Yritysten yhteistoimintalain tavoite on kaunis yhtä lailla kuin vanhan lain. Yhteistoimintamenettelyjen tarkoitus on, että osapuolet yhteisymmärryksessä kehittävät yritysten toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa niissä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Niinpä lain toivotaan tukevan osaltaan sopeutumista jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin ja parantavan yritysten kilpailukykyä. Onnistunut vuorovaikutus johtaa kaikkien osapuolten oppimiseen ja päätöksiin, joita henkilöstö on valmis paremmin toteuttamaan. Kari Kannala asianajaja Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy www.juridiabutzow.com Uusi yhteistoimintalaki valtiolle Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa uudistui vuoden alusta lukien. Laki vähentää yhteistoimintaa koskevien eritasoisten sopimusten määrää ja sisältää merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset, jotka koskevat koko valtionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkeita koskevaa yhteistoimintaa. Asiasta enemmän PardiaNyt 1/2014 -lehdessä. 7

Yhteistoiminnasta Yt-lailla paremmaksi! Yhteistoiminta kehittämisen välineenä Yhteistoimintalain niin valtion kuin yritysten yhteistoimintalakien - tavoite on lisätä keskustelua työpaikan asioista. Työnantaja on velvoitettu lailla kuulemaan työntekijöitä. Ruotsalaista kulttuuria kuvataan usein keskustelevaksi. Siellä diskuteerataan asiasta kuin asiasta niin kauan, että saavutetaan yhteisymmärrys. Suomessa keskustelukulttuuri on jäykempää ja on katsottu, että lainsäädännöllä on syytä velvoittaa yhteistoimintaan eli keskusteluun. Yhteistoiminta ei ole neuvottelu samassa mielessä kuin sopimusneuvottelut, mutta yhteistoiminta muistuttaa neuvottelua. Keskustellaan asiasta, jossa eri osapuolilla saattaa olla hyvinkin vastakkaiset tavoitteet. Pitää arvioida eri vaihtoehtoja ja keskustella niistä. Viime kädessä päätösvalta on aina työnantajalla. Yhteistoimintalaki mahdollistaa myös sopimisen jostakin asiasta, kuten Kari Kannala on tämän lehden toisessa artikkelissa kuvannut. Paikallinen sopiminen on säännelty yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa, mikä vastaa Kari Kannalan kuvaamaa tilannetta toisin sopimisesta. Yhteistoiminta jätetään usein kesken. Työntekijät eivät saa tietoa, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Tämä korostuu muutostilanteissa, joilla on henkilöstövaikutuksia. Vaikka ei tulisikaan irtisanomisia tai lomautuksia, on henkilöstön saatava tietää mitä työnantaja on päättänyt. Tätä on havainnollistettu Itä- Suomen yliopiston vuodenvaihteessa päättyneen yhteistoimintamenettelyn kuvauksessa. Välillä puhutaan myös normaalista yhteistoiminnasta. Mitä se? Se on arkista keskustelua työtehtävistä. Tätäkin toimintaa työntekijöiden ja työnantajien välillä tulisi tiivistää. Vieläkin voi olla työyhteisöjä, jossa ei käsitellä yhdessä asioita. Ei ole viikko- tai kuukausipalaveria. Henkilöstön ottaminen mukaan korostuu muutostilanteissa Henkilöstön osallistuminen tulisi huomioida työorganisaation eri tasoilla. Henkilöstölle tulisi varata mahdollisuus osallistua muutosten valmisteluun. Henkilöstön on arvioitava onko Hyvän yhteistoiminnan pitäisi olla jokaisen työpaikan itsestään selvä tavoite, toteaa YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen. sen tarve osallistua eri valmisteluryhmiin ja kuka olisi paras edustaja kuhunkin ryhmään. Muutostilanteessa koko henkilöstö pitäisi saada osallistumaan, koska muutokset usein vaikuttavat kaikkien tehtäviin. Erityinen huomio henkilöstön asemaan Henkilöstön edustajien on kiinnitettävä aina erityistä huomiota henkilöstövaikutuksiin. Jos työnantaja kutsuu yhteistoimintakokoukseen, on henkilöstön edustajien esitettävät kysymyksiä. Vähennetäänkö henkilöstöä? Siirretäänkö henkilöstöä? Muuttuvatko palvelussuhteen ehdot? Muutokseen liittyvät sopimukset? Tuleeko kyseeseen liikkeenluovutussopimus tai palvelusopimus? Tehdäänkö uudet työsopimukset? Entä edunvalvontaan liittyvät sopimukset: uusi luottamusmies-sopimus, yhteistoimintasopimus, tasa-arvosuunnitelma jne. Tiedottaminen henkilöstölle Kuva: Nina Kellokoski Muutostilanteessa on erittäin tärkeää, että henkilöstöä valmennetaan muutokseen. Tämä voi tapahtua henkilöstökoulutuksen toimesta, tai voidaan valita erityinen työryhmä suunnittelemaan hallittua muutosta. Jos sellaista nyt koskaan voi olla! Muutokset tuovat aina yllätyksiä tullessaan. Puhutaan myös muutosjohtamisesta. Johtaminen, ja varsinkin henkilöstöjohtaminen, on vaativaa työtä. Muutosjohtamiseen liittyvät asiat tulisi miettiä aina muutostilanteissa erikseen. Tiedottaminen on erittäin tärkeää. Tärkeää on tiedottaa kaikissa vaiheissa ja silloinkin, kun ei pitempään aikaan ole mitään erityistä tiedotettavaa. Viesti, että asia on kesken, on yhtä tärkeä, kuin viesti asioista, jotka menevät eteenpäin. Muutokseen, jolla on henkilöstövaikutuk- 8

Yhteistoiminnasta sia, liittyy paljon selvitettäviä kysymyksiä ja yhteistoiminnassa näiden selvittäminen on hedelmällistä. Henkilöstö saa työnantajan virallisen tiedotuksen lisäksi viestejä henkilöstön edustajilta. Kysytään tukipaketeista, eläke-eduista, luontaiseduista ja monista muista asioista, joihin voidaan valmistella vastauksia yhdessä. YHL:n tavoitteet yhteistoiminnassa Liitto on aina pitänyt tärkeänä, että jäsenistömme työpaikoilla on paikalliset yhteistoimintasopimukset ja työsuojelun yhteistoimintasopimukset. Nämä on solmittu yliopistolain voimaantulon jälkeen kaikkiin yliopistoihin yhtä lukuun ottamatta. Edustukselliset yhteistoimintaelimet ovat yliopistoissa vähentyneet, mutta toimivat organisaatiot ja rakenteet ovat jälleen kunnossa. Valtion uusi yhteistoimintalaki astui voimaan 1.1.2014. Liitossa on tarkastelussa, onko virastojen yhteistoimintasopimuksissa päivittämisen tarvetta. Hyvä yhteistoiminta Hyvän yhteistoiminnan pitäisi olla jokaisen työpaikan itsestään selvä tavoite. Kysehän on arkisesta yhdessä tekemisestä. Yhteistoiminta on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Hyvä tiedonkulku työnantajan ja työntekijöiden välillä ja henkilöstön mahdollisuus osallistua omaa työtään ja sen organisointia koskevien päätösten valmisteluun ovat lainsäätäjän tarkoittamaa yhteistoimintaa. Yhteistoiminta tuo hyötyjä. Se lisää työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista työn kehittämiseen. Yhteistoiminta parantaa työhyvinvointia ja lisää työssä viihtymistä. Se lisää työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta. Muutokset menevät paremmin läpi työyhteisöissä, joissa on toimivat keskusteluyhteydet ja yhteistoiminnan menettelytavat. Idealistin näkökulma Lopuksi kerron vielä millainen idealisti olin 1980-luvun puolivälissä, kun ensimmäinen valtion yhteistoimintalaki teki tuloaan. Ajattelin, että hienoa! Vihdoinkin saadaan osallistua työn suunnitteluun siltä tasolta, missä työ tehdään. Haluan olla mukana tässä. En ole edelleenkään kyynistynyt, vaikka pettymyksiä on tullut työelämän varrella. Sanoisin loppuun runoilija Pessoaa mukaillen, että panen jatkossakin kaiken peliin, pienimpäänkin mitä teen. En liioittele mitään itsessäni, enkä sulje mitään pois. Kuu mahtuu lampeen, koska se paistaa niin korkealta. Teksti: Satu Henttonen YHL:n puheenjohtaja Yt-esimerkki Itä-Suomesta Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöyhdistyksen pääluottamusmies Juha Riepponen kertoo yhteistoimintamenettelystä, joka käytiin vuoden vaihteessa Itä-Suomen yliopistossa. Ennen joulua käynnistyi yliopistosi eräässä yksikössä yhteistoimintamenettely, joka koski koko yksikön henkilöstöä. Mihin toimiin ryhdyit saatuasi kutsun yhteistoimintamenettelyyn? Työnantaja piti yksikön henkilökunnalle tiedotustilaisuuden, johon osallistuin. Samalla tutustuin yksikön tiloihin ja toimintaan. Sain ihan käytännössä todeta, mitä yksikössä tehdään ja mitkä ovat ongelmapisteet. Erityisesti selvitin edustettavien jäsenten tehtävät. Varsinaiset neuvottelut alkoivat vasta tämän jälkeen. Prosessissa tuli eteen (jokin) ongelma, joka koski neuvotteluaikaa. Kertoisitko siitä? Kuuden viikon neuvotteluaikaan sisältyvät joulu ja vuodenvaihde. Työnantaja ei suostunut neuvotteluajan pidentämiseen, mutta kompromissina saimme ylimääräisen neuvottelun heti pyhien jälkeen. Miten henkilöstö koki yhteistoimintamenettelyn ja työpaikkoihinsa kohdistuvan uhan? Henkilöstö reaktiot olivat tässä tapauksessa maltillisia. Usein asia konkretisoituu vastaa työnantajan päätösten jälkeen. Miten neuvottelut sujuivat? Kuinka monta kertaa tapasitte? Teitkö työnantajalle ehdotuksia vaihtoehtoisista ratkaisuista? Mitä ehdotuksia työnantajalla oli asiaan? Neuvottelut sujuivat rutinoidusti. Tapasimme yhteensä neljä kertaa. Tein esityksiä vaihtoehtoisiksi ratkaisuksi, mutta työnantaja kanta pysyi lähes muuttumattomana koko neuvottelujen ajan. Miten neuvottelut päättyivät pardialaisten jäsenten osalta? Mikä oli neuvottelujen lopputulos? Pardialaiset jäsenet eivät olleet irtisanottavien joukossa, mutta heidät voidaan tarvittaessa lomauttaa tuotannollis-taloudellisin syin. Työnantaja tiedotti yhteistoimintaneuvottelujen jälkeisestä päätöksestään. Päätöksen mukaan henkilöstöä vähennetään, koska toimintoja ulkoistetaan. Henkilöstö voidaan myös lomauttaa vuoden aikana. Haluaisitko kertoa vielä jotakin muuta tästä yhteistoimintamenettelystä? Jokainen neuvottelu on omanlaisensa, mutta yleensä aina saa yksittäisiä työpaikkoja pelastettua neuvottelujen aikana. Satu Henttonen Puheenjohtaja 9

Rakenteita muutetaan Oulun yliopiston kuulumisia Vuoden vaihteessa Oulun yliopiston tiedekuntien määrä kasvoi kuudesta yhdeksään, uusina tiedekuntina aloittivat Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Arkkitehtuurin tiedekunta sekä Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta. Tämän lisäksi uusi tiedekunta Oulu Mining School aloittaa toimintansa elokuun alusta. Tukipalveluja organisoidaan uudelleen Tukipalvelujen uudelleen organisointi jatkuu Oulun yliopistossa. Vuoden vaihteessa laboratorio- ja teknisen työn sekä laitehuollon- että maastotöiden tuki käynnistyi uudelleen organisoituna Teknisen palvelukeskuksen yksikköjen alaisuudessa. Uudella järjestelyllä tavoitellaan lisää kustannustehokkuutta henkilöstön ja tilojen osalta. Lisäksi halutaan turvata toimintoja ja yhteisiä palveluja. Pyritään toimivaan kokonaisuuteen ja käyttöön perustuvaan rahoitusmalliin, joka tuo esille myös tieteenalakohtaisen rahoituksen läpinäkyvyyden. Teknillisen tiedekunnan konepajassa tehdään perinteisen tekniikan töitä, suunnittelun ja valmistuksen osalta. Laitehuollosta saa huolto- ja korjauspalveluja. Lopullinen siirtyvien henkilöiden määrä on vielä auki. Yksiköissä tulee työskentelemään hiukan alle 20 eri tek- Työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät Aalto University Executive Education Oy:n (Aalto EE), Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettava täydennyskoulutus yhdistetään 1.3.2014 alkaen. Uuden yrityskokonaisuuden nimi on Aalto University Executive Education Oy, ja sen toimitusjohtajana toimii professori Pekka Mattila. Aalto EE tarjoaa liikkeenjohdon kehittämis- niikanalan ammattilaista. Varsinaiset laboratoriotyöt, kemikaalihuolto ja laboratorioiden laitehuolto toimivat luonnontieteellisen tiedekunnan kemian laitoksen yhteydessä. Yksikössä tulee toimimaan noin 10 laboratorioalan ammattilaista. Maastotöiden tuki keskitetään yhteen paikkaan entisen eläintarhan ja kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen. Maastotöiden tuen osalta haetaan lähinnä tehokasta tilan käyttöä, sillä siirtyvien henkilöiden toimenkuvat ovat hyvin erilaisia. Vaikka palveluja on keskitetty Tekniseen palvelukeskukseen, niin laboratorioihin ja tutkimusryhmiin jää edelleen osa tukihenkilöstöstä. Järjestely koskee tietyin rajoituksin vain Linnanmaan kampusta. Yliopiston yksiköt ovat velvoitettu käyttämään keskitettyjä Teknisen palvelukeskuksenpalveluja. Tämä onkin elinehto palveluiden säilymisellä. Tukipalveluyksiköt ovat tulosvastuullisia tiedekunnan alaisia yksiköitä, jotka tekevät myös yliopiston ulkopuolisia tehtäviä rahoittaakseen toimintaansa. Teksti: Raimo Tervola pääluottamusmies palveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Yhtiö toimii globaalisti Suomen ja Singaporen lisäksi Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua kansainvälistä laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Henkilöstön asema Siirtyviä työntekijöitä Aalto PRO:sta on tällä 10

Rakenteita muutetaan hetkellä 56 henkilöä ja PYKistä neljä. Ennestään Aalto EEssä on n. 60 työtekijää. Siirtyvien työntekijöiden työnkuvat ja raportointisuhteet säilyvät ennallaan 1.3.2014 saakka. Yliopistojen työehtosopimuksen säännöksiä noudatetaan siirtyvien osalta sopimuksen päättymiseen 31.3.2014 saakka. Tämän jälkeen astuvat voimaan Aalto EE:n oman työpaikkaoppaan mukaiset työehdot. Aalto EE on siirtänyt integraatioprojektia varten työntekijän kuudeksi kuukaudeksi selvittämään henkilöstön integraatioasioita. Hän keskustelee jokaisen siirtyvän työntekijän kanssa. Integraatioasioiden lisäksi Aalto EE:n tämän hetkiset suurimmat haasteet liittyvät tietoteknisiin asioihin. Tavoitteena solmia työehtosopimus Aalto-yliopistossa toimivat henkilöstöjärjestöt edellyttivät heti yhtiöittämissuunnitelmien tultua julkisuuteen viime vuoden joulukuussa, että Aalto EE:lle neuvotellaan työehtosopimus. Aikaisemmin Aalto EE:llä ei ole työehtosopimusta ollut. Aalto EE ja sen työnantajajärjestö Palvelualojen työnantajat PALTA ry päättivät käynnistää keskustelut työehtosopimuksesta. Pääsopijajärjestöjen (Pardia, JHL ja JUKO) ja PAL- TAn edustajat tapasivat helmikuussa. Mukana oli myös Aalto EE:n edustaja. PALTA on jättänyt esityksensä työehtosopimukseksi. Tavoitteena on käynnistää nopealla aikataululla varsinaiset työehtosopimusneuvottelut, ja päästä kaikkia tyydyttävään neuvottelutulokseen. Lakia Suomen Akatemiasta ollaan uudistamassa. Lainmuutos tuli ajankohtaiseksi valtioneuvoston syyskuussa antaman periaatepäätöksen johdosta. Periaatepäätöksessä linjataan valtion tutkimuslaitosten uudistaminen ja uuden strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen Suomen Akatemian yhteyteen. Lakiluonnos sisältää strategisen tutkimuksen neuvoston ja tutkimusinfrastruktuurikomitean perustamiset sekä Suomen Akatemian hallituksen kokoonpanoon liittyvät muutokset. Kuva: Anita Westerback Henkilöstön edustajien ja ylijohtajan tapaaminen Suomen Akatemian henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Ritva Helle, luottamusmies Marjo Aaltomaa työsuojeluvaltuutettu Maija Ryhänen tapasivat YHL:n puheenjohtaja Satu Henttosen ja Pardian asiamies Aki Niemisen tammikuisessa palaverissaan. Tilaisuuteen osallistui myös Akatemian ylijohtaja Ossi Malmberg. Keskustelua käytiin ajankohtaisista asioista, muun muassa uudesta strategisen tutkimuksen neuvostosta, josta johtuen myös lakia Suomen Akatemiasta pitää uudistaa. Tuleva muutos tietysti puhututtaa ja mietityttää myös henkilöstöä, mutta ylijohtaja Malmberg vakuutti, että henkilöstölle tiedotetaan mahdollisimman paljon käynnissä olevasta muutoksesta. Luonnos lausunnolle Lakiehdotusluonnos annettiin lausunnolle 17.1.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausunnot hallituksen esityksestä Akatemialain muutoksiin muun muassa Akatemialta, ministeriöiltä, tutkimuslaitoksilta, elinkeinoelämältä ja ammattijärjestöiltä 17.2.2014 mennessä. Hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle maaliskuussa ja uusi laki astuisi voimaan 1.8.2014 alkaen. Teksti: Marjo Aaltomaa Suomen Akatemian henkilökuntayhdistys Tapaamistilaisuus Akatemian ylijohtaja Ossi Malmbergin kanssa sujui mukavissa merkeissä. Kuvassa vasemmalta lukien ovat Marjo Aaltomaa, Aki Nieminen, Ossi Malmberg ja Maija Ryhänen. Kuvasta puuttuvat Ritva Helle ja Satu Henttonen. Suomen Akatemia muutosten edessä Luonnos on luettavissa ministeriön nettisivuilla linkistä: http://www.minedu.fi/opm/tiede/vireilla_tiede/akatemia/ index.html?lang=fi Teksti: Petri Peltonen Aalto-yliopiston henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja Keskeisimpiä lain muutoksia ovat: - Nykyisen hallituksen kokoonpanon muutos (5-7 jäsentä puheenjohtajan lisäksi, tieteellisten toimikuntien puheenjohtajilla vain läsnä- ja puheoikeus). - Nykyisen hallituksen tehtävien muuttuminen, jotta vältetään päällekkäisyydet eri toimielinten toiminnassa (tieteelliset toimikunnat, strategisen tutkimuksen neuvosto ja tutkimusinfrastruktuurikomitea). - Tutkimusinfrastruktuurikomitean perustaminen. - Strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen. - Hallintoviraston tehtäviin tulevat lisänä palvelut uusille perustettaville elimille. - Akateemikon arvonimien lisääminen kahdestatoista kuuteentoista - Esteellisyyden uusi säännös: palvelussuhdejääviys poistuu eli yliopiston tai tutkimusorganisaation palveluksessa oleva henkilö ei olisi esteellinen asian käsittelyyn Akatemian hallituksessa, toimikunnassa, jaostossa tai muussa toimielimessä. 11

Puheenaihe Kuva: Shutterstock Yliopistot ovat olleet vuodesta 2010 lähtien vuokralla itse omistamissaan tiloissa. Se ei ole aivan ongelmatonta, mutta Senaatti-kiinteistöjen aikaa kukaan ei kaipaa. 12

Puheenaihe Vuokralainen ja vuokranantaja Kun vuosi 2009 vaihtui 2010:een, Suomen valtiolta hävisi yhdessä yössä kahden miljardin euron edestä omaisuutta. Uusi yliopistolaki astui tuolloin voimaan, ja yliopistot irrotettiin valtiosta. Voidakseen toimia itsenäisesti niillä oli oltava pääomaa. Niinpä valtio luovutti yliopistoille niiden omat rakennukset, joita aikaisemmin oli hallinnoinut Senaatti-kiinteistöt. Tarkemmin ilmaistuna valtio luovutti kiinteistöt kolmelle osakeyhtiölle, joista yliopistot omistivat kaksi kolmannesta ja valtio yhden kolmanneksen. Kukin yliopisto maksaa tiloistaan vuokraa omalle kiinteistöyhtiölleen. Kiinteistöpotti takaa yliopistoille vakavaraisuuden, mutta ei ole suuruudestaan huolimatta mikään lottovoitto. Yliopistojemme rakennuskanta on hyvin kirjavaa, ja omaisuuden mukana tuli myös vastuu pitää rakennuksista huolta. Neljän vuoden totuttelun jälkeen ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yliopistoissa ollaan uuteen vuokraisäntään kohtuullisen tyytyväisiä. Universitaksen tekemän haastattelukierroksen perusteella Senaatti-kiinteistöjä ei kaipaa kukaan. Omassa kiinteistöyhtiössä asiat Kun vuosi 2009 vaihtui 2010:een, Suomen valtiolta hävisi yhdessä yössä kahden miljardin euron edestä omaisuutta. HS 50 vuotta sitten perjantaina 7.2.1964 Helsingin Sanomien mukaan työt keskeytettiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan lihateknologisella laitoksella, kun osa välikatosta romahti. Henkilövahingoilta onneksi säästyttiin. etenevät nopeammin ja suoraviivaisemmin - ja ylipäänsä etenevät. Jaetut riskit Suurin kolmesta yliopistokiinteistöyhtiöstä on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy eli SYK. Se omistaa kymmenen yliopiston tiloja yli miljoonan neliömetrin edestä 377 rakennuksessa. Kaksi muuta yhtiötä ovat Aalto-yliopistokiinteistöt ja Helsingin Yliopistokiinteistöt. Kolme yhtiötä ovat taustoiltaan hyvin erilaiset: Aalto-yliopistoa valtio lupasi yliopistouudistuksen yhteydessä pääomittaa 500 miljoonalla eurolla, ja Helsingin yliopistolla oli jo valmiiksi paljon omia kiinteistöjä sekä muuta omaisuutta. - Meillä kehä kolmosen ulkopuolella sen sijaan oli hyvin vähän varallisuutta. Tuolloin pohdittiin, että kannattaa rakentaa riittävän suuri yhtiö, jossa riskit ja arvot jaettaisiin. Jos omistus olisi pilkottu pienempiin yhtiöihin, riski kasvaisi muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi, SYK:n hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Petri Lintunen kertoo. Sisäilmaongelmat yliopistojen riesana Lapin yliopistossa Rovaniemellä sisäilmariski kävi toteen pian vuokraisännän vaihdoksen jälkeen. Syksyllä 2010 valmistuivat ensimmäiset tutkimukset, jotka vahvistivat epäilyt sisäilmahaitoista. Seuraavana vuonna taiteiden tiedekunnan F-siivessä alkoi yhä jatkuva remontti, jonka edeltä työntekijät siirtyivät väistötiloihin. Kurjasta tilanteesta huolimatta Rovaniemellä ollaan vuokraisäntään tyytyväisiä, kertoo kiinteistöasioista vastaava vararehtori Jukka Mäkelä. 13

Puheenaihe Kuva: Teemu Launis/Tampereen yliopisto Kuva: Hanna Oksanen/Turun yliopisto Kuva: Arto Liiti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Petri Lintunen toteaa, että kymmenen omistajayliopiston yhteistyö ei aina ole ongelmatonta. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan omistajien näkemykset saattavat olla välillä ristiriitaisiakin. Hän on SYK:n hallituksen jäsen. Lapin yliopiston vararehtori Jukka Mäkelän mukaan Rovaniemellä ollaan vuokraisäntään tyytyväisiä. - SYK on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle. Se ottaa sisäilmaongelmat tosissaan ja pyrkii saamaan ne ratkaistua. Eniten sisäilmaongelmista on Lapin yliopiston lisäksi kärsitty Jyväskylässä, mutta pienemmässä mitassa ongelmia on melkein kaikkialla muuallakin. Sen takia SYK on Lintusen mukaan teettänyt kaikista omistamistaan rakennuksista kuntoarvion ja palkannut sisäilmatutkijan. Talouden ehdoilla 14 - Kaikki isot investoinnit rahoitetaan lainalla, ja silloin yhtiön tuloskunnolla on oleellinen merkitys lainarahan hintaan. Ongelmatonta kymmenen omistajayliopiston yhteistyö ei aina silti ole. Petri Lintunen toteaa diplomaattisesti, ettei lähde arvostelemaan omistajia. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen toteaa, että erityistapauksissa omistajien näkemykset saattavat olla ristiriitaisiakin. Hänkin istuu SYK:n hallituksessa. Tässä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä. Jokainen yliopisto haluaa luonnollisesti valvoa omia etujaan, jotka eivät aina mene yhteen. Yhdessä yliopistossa kaivataan peruskorjausta, toisessa uudisrakennusta. Yksi elää lähes yksinomaan SYK:n kiinteistöissä, toinen toimii etupäässä muualta vuokratuissa tiloissa. Kaikkia on kuitenkin kohdeltava tasavertaisesti, jo osakeyhtiölainkin takia, Lintunen huomauttaa. Yliopistoissa on purnattu esimerkiksi siitä, että SYK jakaa omistajilleen osinkoja, vaikka niistä osa menee valtio-omistajalle suoraan, osa veroina. Miksei mieluummin laskettaisi vuokria? - Se kohtelisi osakkaita eri tavalla, koska joillakin osakkailla on SYK:ltä enemmän tilaa vuokralla kuin toisilla. Lisäksi se voitaisiin tulkita peitellyksi osingonjaoksi, johon verottaja varmasti puuttuisi, Lintunen sanoo. - Ja miltä se kuulostaisi, jos lähtisimme kirkkain otsin ilmoittamaan, että haluamme kiertää veroja? Verosuunnittelua yhtiö toki tekee kuten muutkin. Verovaroilla yliopistotkin elävät ja tämänkin vuoksi näissä asioissa tulee olla erityisen tarkka. Talouden realiteetteihin vetoaa myös Väänänen. - Kaikki isot investoinnit rahoitetaan lainalla, ja silloin yhtiön tuloskunnolla on oleellinen merkitys lainarahan hintaan. Jos keskustellaan sadan miljoonan euron lainarahoituksesta, puolenkin prosenttiyksikön erolla korossa on erittäin suuri merkitys. Vuokraisännän vaihtuminen ei siis tarkoittanut yliopistoille vuokra-alea. Itse asiassa useimpien yliopistojen vuokrat eivät muuttuneet millään tavalla, sillä Senaatin kanssa tehdyt vuokrasopimukset siirtyivät Suomen Yliopistokiinteistöille sellaisinaan. Vuoden 2009 jälkeen tehtyjen vuokrasopimusten hinta-tasosta on säädetty omistajien kesken solmitulle osakassopimuksella. Vuokrat eivät ole markkinahintojen ylähaitarista,

Puheenaihe mutta vähintään keskinkertaiset kuitenkin. Ja mitä uudemmat ja hienommat tilat, sitä kalliimmat ne ovat. - Vuokrausperiaatteiden tulee olla yhtäläiset, jolloin kukin yliopisto itse päättää haluamistaan muutoksista kiinteistöissään, Lintunen selittää. Tilakustannuksista tingitään Yksikään yliopisto ei ole Lintusen mukaan joutunut irtisanomaan työntekijöitä tilakustannusten takia. Uusien, kalliiden tilojen takia on sen sijaan pitänyt luopua osasta vanhoja tiloja muun muassa Tampereen yliopistossa. - Luovuimme 14 000 neliöstä Hämeenlinnassa ja 5 000 neliöstä Tullintorin alueella, että voisimme investoida uudisrakennukseen Kauppiin. Lääketieteen rakennukset siellä ovat todella huonossa kunnossa ja elinkaarensa lopussa, Lintunen sanoo. Uudet tilat ovat aina kalliimpia, mutta Lintusen mukaan pelkkien neliövuokrien tuijottaminen ei vie eteenpäin. Yliopistojen pitäisi hänen mukaansa keskittyä kokonaiskustannuksiin, ja yrittää saada uusien ja vanhojen tilojen välinen hintaero mahdollisimman pieneksi tilankäyttöä tehostamalla. Myös Turussa on viime vuosina pyritty vähentämään tilakustannuksia. Turun yliopisto on luopunut muutamista rakennuksista pääkampuksella ja osasta tiloista Rauman kampuksella. Yliopiston perusbudjetista menee Väänäsen mukaan reilu viidennes vuokriin, mikä on rehtorin mukaan pikkaisen yläkantissa. Tilatehokkuutta halutaan saada etenkin logistiikkaa parantamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että opetustilat pitäisi saada entistä tehokkaampaan käyttöön. Yli 50 prosentin käyttöaste esimerkiksi luentosaleissa on useimmissa yliopistoissa hyvin vaikea saavuttaa. Senaattia ei kaivata Yliopistojen entinen vuokraisäntä Senaattikiinteistöt ei tunnetusti ole ollut vuokralaistensa jakamattomassa suosiossa. Suomen Kuvalehti kertoi tammikuussa, että eduskunnan tarkastusvaliokunta tekee liikelaitokseen tänä vuonna jo toisen kontrollikäynnin parin vuoden sisään. Valtiovarainministeriön ohjauksessa olevan Senaatin on katsottu vuokrankorotuksillaan aiheuttavan valtion virastoille ja muille vuokralaisilleen ylimääräisiä leikkauspaineita. Tässä puristuksessa on monia YHL:nkin jäseniä. Yksikään yliopisto ei ole Lintusen mukaan joutunut irtisanomaan työntekijöitä tilakustannusten takia. Universitaksen haastattelemista yliopistojohtajista kukaan ei ryhdy kritisoimaan valtion kiinteistöjättiä. Jukka Mäkelä Rovaniemeltä taitaa silti rivien välissä kertoa sen, millaiset suhteet aikoinaan olivat. - Me olimme aikoinaan ihan tyytyväisiä myös Senaattiin. Olimme siinä mielessä poikkeuksellinen yliopisto. Teksti: Tuomo Tamminen Tulevaisuuden yliopisto Perinteisessä yliopistorakennuksessa on suuria luentosaleja ja kapeita käytäviä, joiden varrella opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta istuvat pienissä kopeissaan. Tulevaisuuden yliopisto on todennäköisesti jotain ihan muuta. - Ei tänä päivänä voi tehdä tiloja ja kuvitella, että ne ovat 40 vuotta samassa käytössä. Jos katsotaan tiloja suunniteltaessa vain tähän päivään, niin rakennushan on vanhanaikainen ennen kuin se on edes valmis. Ei kannata tehdä ainakaan suuria koppikonttoreita, joiden muunneltavuus on heikkoa, Petri Lintunen toteaa. Muunneltavuuden puolesta ja koppitoimistoja vastaan puhuu myös raha: omat huoneet vievät enemmän tilaa kuin avo- ja monitoimitoimistot, ja se taas tarkoittaa isompia tilakustannuksia. Valtiolla esimerkiksi on tavoitteena puolittaa uudisrakennuksissa yhtä työntekijää kohden tarkoitettu tila 15 neliömetriin. Näin tarkkoja suunnitelmia yliopistoissa ei sentään ole. - Uudisrakentamisessa ja peruskorjaamisessa pyritään koko ajan löytämään tilatehokkaita ratkaisuja. Mutta yliopistoissa on niin paljon erikoistiloja, että yksioikoista neliötä per henkilö -tavoitetta on vaikea laskea, Kalervo Väänänen sanoo. Samanlaisia pohdintoja käydään myös Rovaniemellä, missä on juuri aloitettu uuden tilastrategian valmistelu. Monikäyttöisyys on sielläkin tähtäimessä, mutta ennen kaikkea opiskelijan näkökulmasta, Jukka Mäkelä kertoo. - Yliopistoilla on isoja luento- ja seminaarisaleja, mutta väitän, että pitäisi olla enemmän pienille ryhmille soveltuvia tiloja. Siitäkin on puhuttu, käyttävätkö yliopistot rahaa seiniinsä opetuksen ja tutkimuksen kustannuksella. Mäkelän mielestä yliopistot eivät voi toimia missä tahansa varastohalleissa. - Yliopistot ovat kulttuurilaitoksia. Laatukin täytyy pitää kohtuullisen korkealla tasolla. Sosiologina olen myös sitä mieltä, että sisällöillä ja rakenteilla on vahva yhteys. Jos rakenteita vedetään alaspäin, se heijastuu myös sisältöihin. Tuomo Tamminen 15

Puheenaihe Mikä koko on oikea? - Mitä oikeastaan tavoitellaan, kun julkisuudessa vaaditaan julkisen sektorin pienentämistä ja byrokraattien vähentämistä? Pardian puheenjohtaja Niko Simola kysyy. Suomen julkisessa taloudessa on kestävyysvaje. Julkisen sektorin pienentämistä ja talouden sopeuttamista vaaditaan usealla suulla. Keskusteluissa yksinkertaistetaan isoja asioita. Vähemmälle huomiolle jää se, mitä äänessä olevat oikeasti tavoittelevat. - Keskusteluissa liian isoksi paisuneesta julkisesta sektorista syyllistetään julkisen sektorin työntekijöitä, sanoo puheenjohtaja Niko Simola vakavana. Työntekijät tekevät kuitenkin sitä työtä, joka valtiolle ja kunnille on määritelty tehtäviksi. Työt perustuvat lainsäädäntöömme, joka on syntynyt harjoitetun politiikan tuloksena. Puheenjohtaja täsmentää, että kun yleisellä tasolla puhutaan julkisesta sektorista ja julkisesta taloudesta, puhutaan laajoista kokonaisuuksista. Julkinen sektori sisältää valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen toimintoja ja niiden tuottamia palveluja elinkeinoelämälle ja kansalaisille. Julkisesta taloudesta rahoitetaan esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluja, mutta myös yliopistoja. Lisäksi maksetaan perheille lapsilisiä ja kansalaisille asumistukia, työttömyysturvaa ja eläkkeitä. Myös elinkeinoelämälle ja maataloudelle maksetaan tukia. Mistä pitäisi säästää? Pardian puheenjohtajaa keskustelujen epämääräisyys kismittää. Hän provosoi asiaa tuodakseen esille, mitä hän tarkoittaa vaatimuksellaan täsmällisemmistä esiintuloista koskien julkiseen sektoriin kohdistuvista leikkausvaatimuksista. - Olisi välillä rehellisempää, jos säästöjen esittäjät kertoisivat, mistä he leikkaisivat julkista sektoria. - Olisivatko tällöin leikkausten kohteina koulut, päiväkodit, yliopisto-opetus tai ilmainen koulutus? Vai leikattaisiinko mahdollisesti erilaisilta turvallisuusviranomaisilta, poliisilta, puolustusvoimilta tai vaikkapa terveys- ja valvontaviranomaisilta? Vai olisivatko kohteena erilaiset sosiaaliturvan muodot, sairaus- ja työttömyyspäivärahat tai vaikkapa lapsilisät?, 16 Simola heittää. - On helppoa kritisoida laajaa julkista sektoria täsmentämättä, mistä konkreettisesti leikattaisiin. Simolan mielestä on aina hyvä välillä pysähtyä asian ääreen. - Suomalaista yhteiskuntaa ja sen toimintoja ja palvelurakennetta on rakennettu yhteiselle arvopohjalle, sanoo Pardian puheenjohtaja. Tämä on myös taannut vakaat ja turvalliset olosuhteet meille kaikille. - Hallinnossa, palveluprosesseissa ja ohjausjärjestelmissä löytyy toki asioita, joita voidaan tehdä paremmin, Simola sanoo. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkia olemassa olevia rakenteita ja palvelujärjestelmiä olisi syytä purkaa. Eikä ostopalvelujen lisääminen välttämättä tuo toivottuja säästöjä. - Muutokset on tehtävä hallitusti, ja jokaista toimenpidettä on myös tarkoin arvioitava vaikutusten ja seurausten osalta, Simola vaatii. Mikä on julkisen sektorin oikea koko? Suomen julkisen sektorin koosta ollaan montaa mieltä. Onko maamme julkinen sektori liian iso? Mikä on sen oikea koko? Eri intressiryhmillä on erilaiset käsitykset asiasta. Laskutavatkin eroavat toisistaan. Simolan mukaan on täysin selvä asia, että julkiseen rahoitukseen perustuvat järjestelmät tarvitsevat tuekseen verotuloja ja rahoituslähteitä. Yhteiskuntaamme on rakennettu kasvavan talouskehityksen varaan. - Nyt hidastunut talouskasvu nakertaa yhteiskuntamme rakenteita, koska kansantaloutemme kassavirta on hyytynyt, puheenjohtaja sanoo. Vienti ei vedä toivotulla tavalla, joskin orastavia merkkejä kasvun käynnistymisestä on kuulemma näkyvissä. Simola muistuttaa, että valtionhallinnossa on jo toteutettu kovia sopeutustoimia. Henkilöstöä on vähennetty kovalla kädellä. Töiden määrää ei ole kuitenkaan karsittu samassa tahdissa, koska lainsäädäntöä ja normistoa ei ole purettu. - Olemme monitahoisten asioiden äärellä, Simola sanoo. On täysin kohtuutonta syyllistää työntekijöitä talousongelmista. Uudenlaista potkua osaamiseen Pardian puheenjohtaja kehottaa julkisen sektorin kalleuden surkuttelun sijaan keskittämään tarmon uusien tuotteiden ja innovaatioiden keksimiseen. Tarvitaan tuotekehitystä ja uudenlaista osaamista pysyäksemme mukana kansainvälisillä markkinoilla. Talouskin elpyisi. Uuden keksimiseen tarvitaan myös panostuksia. Simola pitääkin välttämättömänä, että yliopistojen rahoitus turvataan, vaikka julkisessa taloudessa esiintyy ongelmia. - Yliopistoissa tehtävästä perustutkimuksesta kumpuavat jatkotutkimukset ja ideat soveltaviin tutkimuksiin, hän muistuttaa. Poliittisilla päättäjillä tulee nyt olla malttia ja kykyä nähdä pidemmälle tulevaisuuteen. Lyhytnäköiset leikkaukset rahoituksessa kostautuvat, jos nyt lupaavasti orastavia tutkimusideoita joudutaan pistämään hyllylle rahoituksen puutteen takia. - Pitää myös varmistaa, että yliopistojen henkilöstömitoitukset ovat kohdallaan, Simola sanoo. Tehokas tutkimustyö edellyttää riittävä määrä tutkimusta tukevaa henkilöstöä. Hän huomauttaa, että tuloksia syntyy, kun jokainen asiantuntija huolehtii omasta työsarkastaan. Silloin ihmiset voivat keskittyä oikeisiin asioihin. Hän tähdentää, ettei yliopistojen roolia opetuksen antajina myöskään pidä hukata. - Pieni maa ei voi hukata osaamispotentiaaliaan, sanoo Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Työelämässä tapahtuva murros edellyttää ihmisten osaamisen jatkuvaa päivittämistä. - Yliopistojen ja yliopistokeskusten valjastaminen aikuis- ja täydennyskoulutukseen on pitkälle kantava resurssi. Pienen maan on osattava hyödyntää kaikki mahdollisuudet pitää kansalaistensa osaamistasoa korkealla. Teksti: Anne Nordström

Puheenaihe Pardian puheenjohtaja Niko Simola peräänkuuluttaa analyyttisempaa keskustelua julkisesta sektorista. Kuva: Pardia Vyönkiristyksiä odotettavissa Hallitus sopeuttaa julkista taloutta kolmen miljardin euron verran. Menoleikkauksia ja veronkorotuksia on siis odotettavissa. Niin maamme finanssialan asiantuntijoilta kuin talousjärjestö OECDlta heltiää tukea sille, että valtiontaloutta on syytä tasapainottaa useammalle vuodelle. Sen sijaan hallituspuolueilla on erilaiset näkemykset kiristysten toteuttamisaikataulusta. Toimenpiteitä vaaditaan tehtäväksi vielä tämän hallituskauden aikana. Eduskuntavaaleja käydään ensi vuonna. Hallitus päättää kiristystoimista kehysriihessään maaliskuussa. Silloin on odotettavissa vastauksia siihen, miten sopeutusta toteutetaan ja mistä säästetään. Tuolloin ratkaistaneen, miten luodaan kasvua samalla kun toteutetaan säästöjä. AN Menokarsinta ministeriöiden vastuulla Ministeriöitä on patisteltu hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon. Jos ministeriöt eivät pysty esittämään konkreettisia toimia, jotka vähentävät kuntien menoja hallituksen edellyttämällä tavalla, tulee ministeriöiden esittää vaihtoehtoisia säästötoimia. Rakennepoliittisen ohjelman johtoryhmä arvioi lisätoimenpiteiden tarve. Lopulliset päätökset lisätoimista tehdään hallituksen kehysneuvotteluissa maaliskuussa. Valtiovarainministeriön viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kunnilla on 535 tehtävää ja runsaat 970 velvoitetta, joita on kirjattu lakeihin ja asetuksiin. Menokarsinta tulee olemaan haastava, sillä tehtävien siirto kunnilta valtion hoidettavaksi ei ratkaise julkisen talouden ongelmaa. AN Palkansaajien ansiokehitys hidastuu Suomen taloustilanne jatkuu heikkona ja ansioiden nousu hidastuu. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ansiot nousevat kuluvana vuonna 1,3 prosenttia, ja vuonna 2015 1,2 prosenttia, eli huomattavasti 2000-luvun keskiarvoa hitaammin. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta julkaisi raporttinsa helmikuussa. Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima supistui viime vuonna 1,1 prosenttia. Tähän vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Kuluvana vuonna työllisyys heikkenee enää hieman, mutta palkansaajien yhteenlaskettujen ostovoima odotetaan supistuvan 0,8 prosenttia ansiokehityksen hidastuessa. Ensi vuonna laskun oletetaan jäävän 0,1 prosenttiin, sillä työllisyyskehityksen arvioidaan kääntyvän parempaan suuntaan. Kuluttajahinnat kohoavat alkaneena vuonna keskimäärin puolitoista prosenttia. Välillisen verotuksen kiristymisen uskotaan vaikuttavan tänä vuonna noin puolen prosenttiyksikön verran hintojen nousuun. 17

Puheenaihe Kadonnutta kilpailukykyä etsimässä Palkka-ale toimii jo Suomen talouden ongelmista syytetään muun muassa heikentynyttä kilpailukykyä. Taloustieteen professori Matti Pohjola ei näe Suomea lähestulkoonkaan kriisimaana. Suomen päättäjät haikailevat menetetyn kilpailukyvyn perään. Kilpailukyvyn nostamiseksi työnantajat vaativat muun muassa palkkojen jäädyttämistä. Eräs kansanedustaja esitti jopa viiden prosentin palkanalennusta. Palkka-ale toimii jo nykyisessä taloustilanteessa, katsoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola. Korkeasti koulutetut, hyväpalkkaiset työntekijät työllistyvät mahdollisten irtisanomisten jälkeen uudelleen, mutta alemmalla palkkatasolla, Pohjola sanoo. Tällä tavoin palkat alenevat. Se on eräänlaista sisäistä devalvaatiota, hän täsmentää. Korkeita palkkoja ei voida Pohjolan mukaan enää maksaa, sillä Suomi on menettänyt teollisuutensa tuottavuutta. Tuotteet, joita nyt tehdään, eivät ole suuressa maailmassa yhtä arvokkaita kuin ennen. Pohjolan mukaan palkkamaltti antaa yrityksille aikaa sopeutua tilanteeseen ja löytää uusi pohja kannattavuudelle. Kannattamaton toiminta karsitaan Viime vuonna yt-neuvottelut ja laajat irtisanomiset olivat lähes viikoittaisia. Jopa hyvää tulosta tekevät yritykset vähensivät henkilökuntaansa. Eivät yritykset hyviä tuloksentekijöitä pois potki. Kysymys on kannattamattomista toiminnoista, Pohjola uskoo. Esimerkkinä hän mainitsee varaston automatisoinnin, minkä takia varastohenkilökuntaa ei tarvita yhtä paljon kuin aiemmin. Lisäksi yritysten nopein keino sopeuttaa toimintaansa vähentyneisiin tilaisuuksiin on vähentää muuttuvia kuluja eli henkilöstömenoja. Vaihtotase vielä siedettävä Viimeisten neljän vuoden aikana vaihtotase on kääntynyt Suomen kannalta negatiiviseksi, ja valtio velkaantuu jatkuvasti. 18 Pohjola ei näe tilannetta katastrofaalisena. Vaihtotaseemme vajaus on noin prosentti bruttokansantuotteeseen verrattuna, joten se ei ole keskeinen ongelma. Kriisimaiden alijäämä on kymmenen prosentin luokkaa. Suomen vaihtotaseen vaje oli 1990-luvun lamassa kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhde on pysynyt Suomelle hyvänä, koska vientiteollisuutemme tarvitsee tuontia. Kun vienti supistuu, niin tuontikin supistuu. Yksi kolmasosa Suomen viennistä on tuontia, esimerkiksi raaka-aineita jatkojalostukseen, Pohjola toteaa. Arvoa työlle, palkkaa lisää Jotta vienti vetäisi ja yritysten kannattavuus nousisi, suomalaista osaamista on Pohjolan mukaan vaalittava. Koulutusjärjestelmä tuottaa sitä osaamista, joka tällä hetkellä on tärkeää hyvinvoinnin tuottamiseksi. Koulu- ja yliopistojärjestelmä ovat tässä keskeisiä. Pohjola muistuttaa, että Nokian ansiosta meillä on paljon osaamista. Hänen mielestään uusi teollisuuden suuntaus on digitaalisuus. Innovaatioita on kehittymässä palvelujen digitalisoinnissa ja muutoinkin ICT-aloilla. Uutta luodaan sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Nyt vain pitäisi saada työn tulokset tuottamaan arvoa, Pohjola kannustaa. Professori Matti Pohjolan mukaan palkkoja oleellisempi tekijä Suomen kilpailukyvylle on osaaminen. Kun työlle saadaan korkeampaa arvoa, on varaa maksaa korkeita palkkoja. Kun työlle saadaan korkeampaa arvoa, on varaa maksaa korkeita palkkoja. Ei se sen kummempaa ole, teoriassa. Käytännössä tilanne on hankalampi. Teksti UP/Tiina Tenkanen Työssäkäyvien köyhyys lisääntynyt Kuva: Anni Hanén, Aalto-yliopisto EU:n komission julkaiseman vuotuisen selvityksen mukaan työikäisen väestön köyhyyden merkittävä lisääntyminen on yksi talouskriisin konkreettisimmista sosiaalisista seurauksista. Komission mukaan työttömyystasojen asteittainen lasku ei ehkä riitä tilanteen korjaamiseksi, jos palkkaerojen lisääntyminen jatkuu. Raportin mukaan köyhyyteen vaikuttaa muun muassa työsuhteen tyyppi, kotitalouden kokoonpano ja kumppanin työmarkkinatilanne. Raportista ilmenee, että työttömyysetuuksia saavilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet löytää töitä kuin ihmisillä, jotka eivät saa etuuksiaan. Raportista selviää myös, että naisten työtuntien kokonaismäärä on edelleen pienempi kuin miesten ja se johtaa heikompiin uramahdollisuuksiin, alempaan palkkaan ja eläkkeeseen. http://www.finunions.org/

Palkittu Ay-uran muistoja peilaten No niin, se oli sitten siinä. Työura, maltillisesti pidennetty. Kansalaisvelvollisuus on suoritettu ja eläkkeelle jäämisiän keskiarvoa on nostettu. Vajaan kahden viikon vanhuuseläkejakson perusteella on vaikea arvioida, miltä eläkkeellä olo tuntuu. Etäisyyttä työssäoloonkaan ei ole niin paljon, että varsinaista arvioita viime vuosikymmenistä kykenisi tekemään. Jotakin olen kuitenkin luvannut kirjoittaa. Tästä tulee vähän paatoksellista, mutta olkoon. Olen kohdannut mielenkiintoisia ihmisiä Työni on aina jollakin tavalla ollut kosketuksissa tutkimukseen ja opetukseen, ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin. Olen pitänyt sitä suurena lahjana. Yliopistojen eri tehtävissä työskentelevät ovat aivan oma ihmisrotunsa. Määritelmän voi laajentaa siihen joukkoon, joka huolehtii omalta osaltaan opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytyksistä yliopistojen ulkopuolella. Heillä on työssään päämäärä, ovat he sitten perustehtävää tekeviä tutkijoita ja opettajia tai toiminnan edellyttämästä infrastruktuurista vastaavissa tehtävissä kirjastoissa, kiinteistöissä, hallinnossa ja tietotekniikan parissa toimivia, unohtamatta moninaisissa tutkimuksen tukitehtävissä työtään tekeviä. Heidän työyhteisönsä ovat omanlaisiaan, aina mielenkiintoisia - ja ulkopuolisen mielestä joskus uskomattoman vaikeita ymmärtää. Henkilöstön edustajan tehtävä eri portailla on ollut loistava näköalapaikka. Siitä kiitos! Hokemat luovat vääriä mielikuvia Muutos on pysyvää yhteiskunnassa ja työelämässä, näin on aina ollut ja niin pitääkin olla. Muutos on pysyvää myös ammattijärjestöjen edunvalvonnan menetelmissä, vaikka arvostelijat syyttävätkin edunvalvontajärjestöjä paikalleen jämähtämisestä. Minun mielestäni kriitikot ovat väärässä, vaikka korjattavaa toki aina onkin. Ammattijärjestöjen arvostelijat vain yrittävät toiston voimalla saada uudet työntekijäsukupolvet uskomaan aatteen vanhanaikaisuuteen ja tulosten vähäisyyteen. Onneksi nuoret ovat fiksuja ja ajattelevat itse! Ay-liike pitää jäsentensä puolta Kehitystä tapahtuu toimintaympäristön muuttuessa ja jos onni on myötä, oikealla tavalla en- nakoiden. Eheää ei kuitenkaan kannata korjata. Ammattijärjestöjen toiminnan perustarkoitus ei tietääkseni ole muuttunut: edunvalvonnalla on tarkoitus varmistaa työntekijöiden kohtuullinen toimeentulo ja muut kohtuulliset ja yhdenvertaiset palvelussuhteen ehdot, antaa työntekijöille mahdollisuus olla tyytyväisiä sitoutua vaikuttamalla omaan työhönsä ja työyhteisönsä tavoitteisiin. Ammattijärjestöjen tehtäviin kuuluu omalta osaltaan huolehtia yhteiskunnallisesti vaikuttamalla myös niistä tulevista ja olemassa olevista jäsenistään, joilla ei ole työtä ja niistä, jotka eivät ole työkykyisiä. Ja lisäksi niistä, jotka ovat oman työnsä yhteiskunnan hyväksi tehneet ja jotka ansaitsevat arvokkaan elämän illan. Näin päästään yleisempään päämäärään: luotettavaan, oikeudenmukaiseen ja jäsenistään huolta pitävään, elinkeinoelämänkin kannalta kilpailukykyiseen vakaaseen yhteiskuntaan. Omien HYHYn järjestöaktiivin alkuaikoina sain välistä kuulla, miten entisaikaan asiat oli Presidentti Sauli Niinistö myönsi itsenäisyyspäivänä Kerttu Pelliselle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ritarimerkin. YHL luovutti kunniamerkin Kertulle hallituksen seminaarin yhteydessä 30.1.2014. Kerttu Pellinen teki pitkän työuran Helsingin yliopistossa. HY:n konsistorin ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenenä hän osallistui aktiivisesti yliopiston kehittämiseen. Ay-uransa hän aloitti työsuojeluvaltuutettuna, josta askel oli lyhyt HYHY:n päätoimiseksi pääluottamusmieheksi ja neuvottelijaksi. YHL:n puheenjohtajatehtäviä hän hoiti kymmenen vuotta. Hän oli myös Pardian varapuheenjohtajana. Yliopistojen palkkausjärjestelmän kehittäminen ja yliopistolain uudistus vaativat suuren työpanoksen. Lisäksi hän teki urauurtavaa työtä neuvottelijana yliopistojen uutta työehtosopimusta valmisteltaessa. Puheenjohtajana hän rakensi luottamukselliset ja avoimet suhteet niin jäsenyhdistyksiin ja sen toimijoihin kuin työnantajaedustajiin. Hän nauttii YHLssä suurta arvonantoa ja luottamusta. hoidettu niin paljon tehokkaammin. Voi olla niin tai sitten ei. Tällä hetkellä kuitenkin olen sitä mieltä, että YHL ja sen yhdistykset, Pardia ja sen edeltäjät toimijoineen ovat kaikkina aikoina tehneet parhaansa ja hyvän tuloksen siinä toimintaympäristössä, jossa kulloinkin on eletty. Näin uskon edelleen tapahtuvan uusien muutosten keskellä. Yhteistyössä on voimaa Ammattijärjestöt vaikuttavat joukkovoimalla ja yhteistyöllä. Keskinäinen kinastelu ei hyödytä ketään. Vahvojen ja päämäärätietoisten järjestöjen osaavalla yhteistyöllä ja yhteistyössä työnantajatahojen kanssa erilaiset näkemykset hioutuvat parhaaksi mahdolliseksi lopputulokseksi. Tuloksellista ja onnistumisen täyteistä tulevaisuutta ja hyvää ystävänpäivää jokaiselle jäsenelle ja yhteistyökumppanille toivottaen Kerttu 19

Lukijakysely Oma jäsenlehti on tärkeä viestijä Jäsenet ovat ilmaisseet mielipiteensä lehdestämme. Liiton oma lehti pidetään tärkeänä ja se luetaan melko tarkkaan. Lisää juttuja toivotaan niin yliopistoissa tapahtuvista muutoksia kuin palvelussuhteisiin liittyvistä asioista. Juttuideat on kirjattu muistiin, ja aiheisiin tartutaan. Jäsenten esittämiä muita kehittämisesityksiä otetaan jatkokäsittelyyn. Niihin palaamme siis vielä. Jäsenlehtemme lukijakysely toteutettiin joulu-tammikuussa. Tarkoituksena oli kartoittaa mielipiteitä lehdestä yleensä, mutta myös sen sisällöstä ja ulkoasusta. Kysely toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä. Liiton oman lehden julkaiseminen nähtiin eriasteisesti tärkeänä (94 %). Lehti luetaan kokonaan tai lähes kokonaan (44 %) ja mielenkiintoisimpiin artikkeleihin pysähtyy reilu kolmannes (34 %). Vastauksista on havaittavissa, että vastanneiden iällä on vaikutusta lukutarkkuuteen. Alle 40-vuotiaista kokonaan tai lähes kokonaan lehden lukee 25 % vastanneista ja yli 49-vuotiaista kokonaan tai lähes kokonaan lehden lukee 50 %. Lehden jättää lukematta 1,9 % vastaajista ja siinäkin painottuvat alle 40-vuotiaat. Nuoremmat ikäluokat painottavat verkkojulkaisua Vastaajista lähes neljännes haluaisi lehden ilmestyvän sekä painettuna että verkkojulkaisuna, neljännekselle riittäisi verkkojulkaisu ja paperiversion haluaisi hiukan yli puolet vastaajista. Alle 40-vuotiaista 39 % haluaisi lehden ilmestyvän vain verkkojulkaisuna, kun vastaava luku 60 -vuotta täyttäneillä on 17 %. Suurimmalle osalle lukijoista (90 %) sopii lehden nykyinen ilmestymistiheys. Yleisarvosanaksi vastaajat antavat Universitas-lehdelle kouluarvosanan 8, vastausten keskiarvon ollessa 8,2. Vastaajista 16 % antaa yleisarvosanaksi 7 tai alle 7. Lehteä luetaan Vastanneiden mielestä lehteä luetaan, koska se on luotettava tietolähde ja jakaa tärkeää tietoa jäsenille, lehdessä on asiantuntevia kirjoituksia ja se seuraa työelämän ajankohtaisia aiheita. Lisäksi lehteä luetaan, koska se antaa tietoa jäsenyyden kannalta tärkeistä asioista ja seuraa jäsenten asemaan ja työpaikkaan vai- UNIVERSITAS-lehden lukijakysely 2013 toteutettiin 16.12.2013-8.1.2014 Kysely lähetettiin 3911 jäsenelle, joista vastasi 807. Vastausprosentiksi muodostui 21 %. Vastaajista oli naisia 74,5 % ja miehiä 25,5 %. Tämä vastaa hyvin muun muassa jäsentutkimuksen vastaajien sukupuolijakaumaa. Vastanneiden ikäjakautumat: 50-59 -vuotiaita oli 41 % 40-49 -vuotiaita 25 % 60-65 -vuotiaita 16 % 30-39 -vuotiaita 11 % Vastaajien ammattiryhmät: hallinto- ja toimistotehtävissä työskentelevät (53 %) laboratorio- ja tekninen henkilöstö (17 %) kirjastohenkilöstö (13 %) atk-henkilöstö (10 %) tilapalvelu- ja kiinteistöhenkilöstö (7 %) Toteutamme lukijakyselyn sähköisenä ja linkki kyselyyn on lähetetty YHL:n jäsenille. Toivomme, että sinulla on aikaa vastata kyselyyn. Vastauksia saatiin kaikista jäsenyhdistyksistä, eniten kuitenkin HYHY:stä (30 %), ISYHY:stä (12 %) ja OYHY:stä (11 %). Vastaajista 80 %:lla ei ollut luottamustehtäviä, joten kysely kuvastaa hyvin jäsenten näkemyksiä Universitas-lehdestä. Lukijakyselyn vastanneiden kesken arvottiin palkintoja Arpaonni suosi seuraavia jäseniä: Matti Leppänen, Kuopio Pirkko Airola, Tampere Lahja Eurajoki, Helsinki Pia Sarpolahti, Lepsämä Reija Rantanen, Piispanristi Kiitos mielipiteestäsi! Hyvä lehden lukija. Tervetuloa mukaan kehittämään - jäsenlehteämme! Jokaisen vastaus ja mielipide auttaa tekemään parempaa jäsenlehteä. Vastanneiden kesken arvotaan palkintoja! 3 2013 4 2013 3 2013 4 2013 3 2013 4 2013 20