KIRJALLINEN KYSYMYS 913/2010 vp Jonopeltojen ottaminen LFA- ja ympäristötuen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen lisäbudjettiriihessä tekemän päätöksen mukaan vuonna 2011 otetaan 18 300 hehtaaria ns. jonopeltolistalla olevia peltoja EU:n osarahoittaman ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen sekä sen kansallisen lisäosan piiriin. Alkuperäisistä kaavailuista poiketen LFA- ja ympäristötukea ei kuitenkaan riitä kaikille vuonna 2004 jonossa olleille peltolohkoille. Uutta pintaalaa tuen piiriin pääsee siis kaikkiaan 18 300 hehtaaria, kun jonossa on noin 30 000 hehtaaria. Ongelmallisinta tässä tilanteessa on se, että kun tukioikeutta ei olla antamassa kaikille tukijonossa oleville peltohehtaareille, niin nyt ei ole mitään tietoa siitä, kuka tukioikeuden saa ja kuka ei tai millä perusteella nämä tuensaajat tullaan määrittelemään. Esimerkiksi MTK:ssa on oltu huolissaan siitä, että tämä tulee aiheuttamaan suurta sekaannusta. Nyt hallituksen tulisikin pikaisesti lisätä kaikki ns. jonopellot tuen piiriin pääsevien joukkoon, koska jo perustuslakikin takaa yhdenvertaisen kohtelun lain edessä eikä nykyisellään ole tiedossa mitään perusteltavissa olevaa järjestelmää, jolla vain tietty osa peltohehtaareista voitaisiin lukea tukien piiriin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kaikkien ns. jonopeltolistalla olevien peltojen ottamiseksi LFA- ja ympäristötukien piiriin, jotta niiden omistajien tasavertainen kohtelu lain edessä voidaan taata? Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2010 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 913/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kaikkien ns. jonopeltolistalla olevien peltojen ottamiseksi LFA- ja ympäristötukien piiriin, jotta niiden omistajien tasavertainen kohtelu lain edessä voidaan taata? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Syksyllä 2004 annettiin valtioneuvoston asetus 913/2004, jonka perusteella luotiin ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ns. tukikelpoisuusjonojärjestelmä. Tukikelpoiseksi haettava lohko oli ilmoitettava lomakkeella 175 kunnan maatalousviranomaiselle viimeistään 30.11.2004. Ilmoitusta ei tarvinnut tehdä niistä ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ns. kasvusääntöjen takia tukikelvottomiksi jääneistä lohkoista, jotka oli ilmoitettu tukihakemuksessa jo keväällä 2004. Näistä kahdesta ryhmästä muodostettiin ns. jonolohkot. Ohjeiden mukaan kaikki nämä lohkot oli ilmoitettava 2005 tukihaun yhteydessä, jotta lohkot pysyisivät jonossa. Vain lomakkeella 175 ilmoitetuista lohkoista on tietojärjestelmään tallennettu lohkohistoriatieto. Tukikelpoisuusjonoon pääsi ehdot täyttäviä lohkoja noin 65 000 ha. Jonoon ei ole otettu uusia lohkoja tämän jälkeen. Jonon ulkopuolella ovat mm. 31.10.2004 jälkeen raivatut pellot. Tukikelpoisuusjonoa on pystytty osittain purkamaan vuosina 2007, 2009 ja 2010 runsaalla 20 000 ha:lla. Tämä on lisännyt vuosittaista tukimenekkiä luonnonhaittakorvauksessa noin 4 milj. euroa, luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa 1,1 milj. euroa ja ympäristötuessa 2,4 milj. euroa. Tukikelvottomiksi jääneiden lohkojen pääsy tukikelpoiseksi ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa on riippunut ohjelmakauden määrärahakehyksistä. Viljelijöiden sitoutuminen ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen on ollut niin laajaa, ettei kaikkien jonopeltojen saaminen tukikelpoiseksi ole ollut mahdollista aiempina vuosina. Valtioneuvosto esittää vuoden 2011 tulo- ja menoarvion yhteydessä, että vuonna 2011 tukikelpoisuusjonoa puretaan 18 300 ha. Loput tukikelpoisuusjonosta on tarkoitus purkaa vuosina 2012 ja 2013. Koko jonon purku lisää vuosittaista tukimenekkiä luonnonhaittakorvauksessa noin 7,2 milj. euroa, luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa n. 2 milj. euroa ja ympäristötuessa 4,4 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että jonopeltojen riittävällä purkamisella varmistetaan Manner-Suomen maaseutuohjelman toteutuminen ja Suomelle kuuluvat EU-tulot. Jonon purkaminen ei edellytä lisämäärärahaa ja menot mahtuvat maaseutuohjelman kehyksiin. Toimeenpanon kannalta olisi yksinkertaisinta, että jono voitaisiin purkaa selkeästi jonoryhmittäin, jolloin ensimmäisessä vaiheessa tukikelpoisuuden saisivat kasvusääntölohkot, ennen vuoden 2004 loppua raivatut pellot ja vielä toistaiseksi ulkopuolella olevat LUEL- yms. pellot. Näistä kertyisi noin 28 000 ha. Loput jonopellot, 8 600 ha, voitaisiin hyväksyä tukikelpoiseksi seuraavana vuonna. Jos jonoa ei purettaisi ryhmittäin, jouduttaisiin valinnat tekemään aluekohtaisesti tai tilakohtaisesti siten, että jonopeltojen haltijat saisivat tukikelpoiseksi vain osan jo- 2
Ministerin vastaus KK 913/2010 vp Raimo Vistbacka /ps nolohkoistaan tai tietyn prosenttiosuuden jokaisesta jonolohkostaan. Viime mainittu johtaisi jonopeltojen peruslohkojakoihin ja uusiin digitointeihin, josta syntyisi huomattavasti taakkaa viljelijälle sekä ylimääräistä hallinnollista työtä ja kustannuksia. Maa- ja metsätalousministeriön esittämän 28 000 hehtaarin toteutuminen olisikin erittäin tärkeää, koska käytännössä edellä kuvatuista ongelmista johtuen on hallinnollisesti lähes mahdotonta valita tilakohtaisesti purettavat peltolohkot. Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 913/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att alla de åkrar som står i kön för miljöstöd och kompensationsbidrag ska inkluderas i dessa system och att åkerägare garanteras en jämlik ställning inför lagen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hösten 2004 utfärdades statsrådets förordning 913/2004 som låg till grund för att utforma ett s.k. kösystem för stödberättigande arealer inom systemen med miljöstöd och kompensationsbidrag. Ett skifte som man sökte stödberättigande för, angavs på blankett 175 som lämnades in till kommunens lantbruksmyndighet senast den 30 november 2004. Man behövde inte uppge de skiften som på grund av miljöstödets och kompensationsbidragets s.k. arealökningsregler inte berättigade till stöd och som man redan hade uppgett i ansökan om stöd våren 2004. Dessa två grupper bildade s.k. köande skiften. Enligt anvisningarna borde alla dessa skiften ha uppgetts i samband med 2005 års stödansökan för att hålla kvar dem på kölistan. Endast de skiftesuppgifter som angetts på blankett 175 har registrerats i datasystemet. Arealen för de skiften som uppfyllde villkoren för att bli antagna på kölistan uppgick till ca 65 000 hektar. Efter det här har nya skiften inte tagits upp på listan. Utanför systemet finns bl.a. de åkrar som är röjda efter 31.10.2004. Åren 2007, 2009 och 2010 har man till en del kunnat korta kön för stödberättigande arealer (drygt 20 000 hektar). Detta har lett till att den årliga stödsumman har stigit till ca 4 miljoner euro i fråga om kompensationsbidraget, till 1,1 miljoner euro när det gäller kompensationsbidragets nationella tilläggsdel och till 2,4 miljoner euro i fråga om miljöstödet. Om de skiften som blivit utan rätt till stöd ska bli stödberättigande eller inte i fråga om miljöstöd och kompensationsbidrag har berott på programperiodens anslag. Jordbrukarna har anslutit sig till miljöstödet och kompensationsbidraget så aktivt att det inte har varit möjligt att under tidigare år få rätt till stöd för alla nya områden. Statsrådet föreslår i samband med statsbudgeten 2011 att kön för stödberättigande arealer kommer att kortas med 18 300 ha. Avsikten är att resten av kön avklaras år 2012 och 2013. Om man löser upp hela kön uppgår den årliga stödsumman till ca 7,2 miljoner euro när det gäller kompensationsbidraget, till ca två miljoner euro när det gäller kompensationsbidragets tilläggsdel och till 4,4 miljoner euro när det gäller miljöstödet. Enligt jord- och skogsbruksministeriet är det viktigt att man genom att avveckla kön för stödberättigande arealer i en tillräckligt stor omfattning bidrar till att genomföra programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland och säkra de EU-inkomster som tillhör Finland. Arbetet kräver inte tilläggsanslag och utgifterna kan täckas inom ramen för landsbygdsprogrammet. Det skulle vara enklast om kön kunde avvecklas gruppvis, dvs. de skiften som berörs av arealökningsreglerna, före 2004 års slut röjda åkrar och de tills vidare utanför liggande AVTRPL-åkrarna m.m. är de första som får rätt till stöd. Area- 4
Ministerns svar KK 913/2010 vp Raimo Vistbacka /ps lerna för dessa är ca 28 000 ha. Resten eller 8 600 ha kunde godkännas följande år. Om kön inte avvecklas gruppvis, är man tvungen att göra valet region- eller gårdsspecifikt så att innehavare av de köande skiftena får stödberättigande endast för en del av skiftena eller för en viss procentandel av varje köande skifte. Det sist nämnda skulle leda till basskiftesindelningar av köande skiften och nya digiteringar, vilket igen medför en stor belastning för jordbrukaren samt extra administrativt arbete och kostnader. Det oerhört viktigt att jord- och skogsbruksministeriets förslag om 28 000 hektar kan genomföras eftersom på grund av ovan beskrivna problem är det administrativt sett nästan omöjligt att gårdsspecifikt välja de åkerskiften som ska omfattas av stödsystemen. Helsingfors den 23 november 2010 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5