Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011 Kuntanäkökulma 1
Käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Suomeen muuttamisen syitä ovat mm. avioliitto, opiskelu, työ, paluumuutto ja pakolaisuus. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa kansallisessa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa (Suomessa 2000-luvulla 750 henkilöä / vuosi). Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta sen vuoksi, että hän on joutunut vainotuksi kotimaassaan jonkin seuraavan syyn perusteella: rotu, uskonto, kansallisuus, poliittinen mielipide tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen. Turvapaikan sijasta Suomessa oleskeleva ulkomaalainen voi saada oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella, jos häntä uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai hän aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi ei voi palata sinne. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimia. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Kielitaidon karttuminen edistää mahdollisuuksia työllistyä tai jatkaa opintoja. 2
Toimeenpanon vastuunjako Valtioneuvosto: hallitusohjelma Sisäasiainministeriö ja TEM: maahanmuuton valtakunnallinen ohjaus, mm. työvoiman maahanmuutto, kotouttaminen ja pakolaisasiat Maahanmuuttovirasto (Migri): oleskeluluvat ELYt: alueellinen koordinointi ja strategia, kuntayhteistyö, työllisyys- ja kotouttamisasiat TE-toimistot: Kotoutumista ja työllistymistä edistävät toimet Kunnat: maahanmuuttajat kuntalaisina ja kotouttaminen, palvelut tarpeen mukaan esim. kuntien välisenä yhteistyönä 3
Kunnalla merkittävä lakisääteinen vastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa Uusi kotoutumislaki voimaan 1. syyskuuta 2011 Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Kunnan kotouttamispalvelut suunnattiin aiemmin lähinnä humanitaarisin syin Suomeen muuttaneille ulkomaalaisille, mutta uudessa laissa huomioidaan kaikki eri perustein maahan tulleet henkilöt, esimerkiksi työn tai avioliiton takia Suomeen muuttaneet. Maahantuloperusteesta riippumatta maassa asuvien ulkomaalaisten työelämään ja yhteiskunnan toimintaan osallistumista eli kotoutumista tulee edistää Kunnan on huolehdittava siitä, että sen palvelut soveltuvat myös ulkomaalaisille 4
Uutena kunnan velvoitteena on alkukartoitusten tekeminen maahanmuuttajien osaamistason ja - tarpeiden selvittämiseksi Maahanmuuttajille tehtävästä alkukartoituksesta säädetyt lain 9 ja 10 pykälät ovat uusia Kunnan vastuulla on huolehtia alkukartoituksen tekemisestä ainakin niille ulkomaalaisille, jotka saavat toimeentulotukea kunnalta (ei vain pakolaiset ja turvapaikanhakijat) Alkukartoituksessa selvitetään maahanmuuttajien aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat Valtio korvaa kunnalle alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia 700 euroa jokaisesta alkukartoitukseen osallistuneesta 5
Kunnan kotouttamisohjelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja se on edellytys valtion korvausten maksamiselle Lain 32 ja 33 pykälissä säädetään kunnan kotouttamisohjelmasta ja sen sisällöstä Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotouttamisohjelma, jolla kehitetään kunnan kotouttamispalveluja ja vahvistetaan monialaista yhteistyötä paikallistasolla. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja se otetaan huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa Valtio maksaa kunnalle korvauksia humanitaaristen syiden takia (pakolaiset ja turvapaikanhakijat) kuntaan muuttaneiden vastaanoton järjestämisestä. Korvausten maksamisen ehtona on, että kunta on laatinut kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen kanssa 6
Asukaslukuja: Pietarsaaren seutu Pietarsaari 19 671 Pedersöre 10 757 Uusikaarlepyy 7 459 Kruunupyy 6 732 Luoto 4 833 Yht. 49 452 asukasta
Kv-velvoitteet ja valtion korvaukset kunnille Suomi on sitoutunut Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (pakolaissopimuksen) ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämin tavoin antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Lisäksi Suomi on sitoutunut antamaan tukensa YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR) pakolaissopimuksen toimeenpanon valvonnassa. 1.) Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin: yli 7-vuotiaan henkilön osalta 2 300 euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta 6 845 euroa vuodessa. Korvausta maksetaan 1.9.2011 alkaen neljän vuoden ajan. Alkukartoituksen järjestämisestä (alkukartoitukset kaikille ulkomaalaisille, jotka saavat toimeent.tukea, ei vain pakolaisille) valtio maksaa kunnalle 700 euroa jokaisesta alkukartoitukseen osallistuneesta (VN asetus 26.5.2011,1 2 mom.). 2.) Laskennallisten korvausten lisäksi valtio korvaa täysimääräisesti kunnalle aiheutuneita erityiskustannuksia pääsääntöisesti enintään kymmenen vuoden ajan. Esim. ennen Suomeen tuloa aiheutuneet vamman tai sairauden edellyttämät pitkäaikaiset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, lyhytaikaisen, mutta kalliin sairaalahoidon ja lastensuojelun kustannukset sekä kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset (tulkkipalvelujen kustannusten korvaamiselle ei ole määräaikaa). Valtion maksamien korvausten lisäksi kunnalle maksetaan 3.) valtionosuuksia ja 4.) valtionavustusta. Esim. korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä (6-15 v.) ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opetuksen tuki erillisillä valtionavustuksilla. 5.) Hankkeet (EU ja kansalliset) 8
Mitä tarkoittaa kuntapaikan myöntäminen? Kyse ei ole turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta, vaan pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan mahdollisuudesta muuttaa kuntaan, saada kunta kotikunnakseen ja asua kuntalaisena kunnassa (kuin kuka tahansa suomalainen kuntalainen) Kiintiöpakolainen: Kunnan järjestämä asunto on valmiina ennen kuin pakolainen saapuu Suomeen ja siirtyy maahan saavuttuaan suoraan kuntaan. Kunta tarjoaa tarvittavaa tukea pakolaiselle. Valtiolta korvaukset ja valtionosuudet. SPR ja eri hankkeet tukena. Turvapaikanhakija: Kunnan järjestämä asunto on valmiina ennen kuin myönteisen oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija siirtyy vastaanottokeskuksesta kuntaan. Kunta tarjoaa tarvittavaa tukea turvapaikanhakijalle. Valtiolta korvaukset ja valtionosuudet. SPR ja eri hankkeet tukena. 9
Kuntapaikat Itä-Suomessa v. 2010 ELY-keskus Kunta kiintiöpakol. oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija perh.yhdistäm. Kaikki yhteensä Etelä-Savo Mikkeli 36 1 37 Savonlinna 21 2 23 Etelä-Savo yhteensä 57 2 1 60 Pohjois-Savo Kuopio 38 1 1 40 Pohjois-Savo yhteensä 38 1 1 40 Pohjois-Karjala Joensuu 19 11 30 Kitee 8 8 Kontiolahti 5 14 19 Lieksa 91 91 Nurmes 1 1 Pohjois-Karjala yhteensä 124 25 149 v. 2011 myös Hirvensalmi (25 hlöä) ja Mäntyharju (30 hlöä) vastaanottavat pakolaisia Etelä-Savossa Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi 10
Lyhyesti: Kunnan rooli ja tehtävät lain mukaan Uuden kotoutumislain (1386/2010) mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että sen palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. (30 ) (vrt. Pohjanmaan viiden pienen kunnan malli: Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre) Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa (32 ). Kunnan kotouttamisohjelman sisältö 33. Lisäksi kunnan tulee huolehtia yhteistyössä alueen TE-toimiston kanssa uuden kotoutumislain mukaisista toimenpiteistä, joita ovat ohjaus ja neuvonta (8 ), alkukartoitus (9 ), kotoutumissuunnitelma (11 ) ja kotoutumiskoulutus (20 ). Valtion korvaukset maksetaan niille kunnille, joissa on laadittu kunnan kotouttamisohjelma ja joilla on sopimus alueen ELY-keskuksen kanssa kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (41-44 ). 11
Maahanmuuttostrategiatilanne Itä-Suomessa ja muilla alueilla Itä-Suomessa ainoastaan Etelä-Savossa on tehty aikaisemmin neljä seututasoista maahanmuuttostrategiaa vuonna 2004 ja niiden päivitys vuonna 2008: Mikkelin seutu, Juva, Pieksämäki ja Savonlinna Maahanmuuttoasioita käsitellään usein kansainvälistymisteemaan linkitettynä esim. maakunnan tai kunnan kv-ohjelmissa ja -strategioissa sekä maakuntaohjelmissa (Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma, Joensuun kansainvälistymisstrategia ja Kuopion kansainvälistymisohjelma) Erillisiä maahanmuuttostrategioita on tehty tai valmisteilla useissa Suomen maakunnissa: esim. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Kaakkois- Suomessa. Lisäksi joissakin kunnissa on omat maahanmuutto-ohjelmansa esim. Kotkan maahanmuutto-ohjelma ja Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma. 12
Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 1/2 Selvitystyön laatiminen strategian tueksi on käynnistynyt: taustaselvitys, kunnille kohdistettu kysely, kolme työpajaa (1 per maakunta), loppuraportti ja loppuseminaari Selvitystyön toteuttaa Sosiaalikehitys Oy, 9.6.2011 29.2.2012. Työtä ohjaa Pohjois-Savon ELY-keskus. Taustaselvityksen ja kunnille kohdistetun kyselyn avulla on tarkoitus selvittää kaikissa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa mm. osaavan ulkomaisen työvoiman tarvetta ja käyttöä, kuntien maahanmuuttajaväestön työllistymistä, kuntien kotouttamisohjelmien tilaa, maahanmuuttajien huomioimista kuntien elinkeinopolitiikassa sekä kartoittaa kuntien halukkuutta ottaa vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita Maakunnissa järjestettävissä työpajoissa kaikilla alueen maahanmuuttotoimijoilla on mahdollisuus osallistua strategian laadintaan. Työpajat järjestetään syys-lokakuussa 2011, klo 11.30 16: Mikkelissä 27.9 (AVI), Joensuussa 28.9 (I-S yliopisto) ja Kuopiossa 7.10 (Kuopion TE-toimisto) Ilmoittautuminen: http://digiumenterprise.com/answer/?inv=33439367&chk=wdm7agnh Konsultin tekemän selvitystyön loppuraportti julkaistaan loppuseminaarissa 13 helmikuussa 2012
Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2/2 Varsinainen strategia tehdään virkatyönä maalis-huhtikuussa 2012 hyödyntäen mm. konsultin tekemän selvitystyön loppuraporttia ja syksyn 2011 työpajojen antia Uuden kotoutumislain mukainen Alueellinen pakolaisten kuntiin osoittamisen strategia (37 ) on tarkoitus sisällyttää osaksi Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaa Tavoitteena on saada strategia lausuntokierrokselle huhtikuun lopussa 2012 ja valmiiksi ennen juhannusta 2012 Strategian johtoryhmä, jonka muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten ja maakunnan liittojen edustajat, ohjaa strategian laadintaa koko työskentelyprosessin Strategian laadinnan käytännön työtä vetää Pohjois-Savon ELY-keskus maahanmuuttopäällikön johdolla 14
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 Muutos Itä-Suomen alueen väkiluvussa v. 1990-2040 620000 610000 600000 590000 580000 570000 560000 550000 540000 530000 520000 Lähde: Tilastokeskus. Taulukkoon on koottu yhteen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien tiedot. Tilastoon on yhdistetty vuonna 2009 laaditun väestöennusteen tiedot vuodesta 2011 lähtien sekä väestötilaston tiedot vuosien 1990-2010 osalta. 15
Työmarkkinoille tulevat ja työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat Itä-Suomessa 50000 40000 30000 20000 10000 0-6516 -10000-14220 -14813-20000 2010 2020 2030 Työmarkkinoille tulevat 20-24-vuotiaat Työmarkkinoilta poistuvat 60-64-vuotiaat Erotus Lähde: Tilastokeskus. Tilasto perustuu vuoden 2009 lopussa laadittuun ennusteeseen väestökehityksestä. Taulukkoon on koottu yhteen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien tiedot. Ikäluokkiin on laskettu mukaan kaikki Itä-Suomen alueella ennusteen mukaan asuvat 20-24- ja 60-64-vuotiaat. 16
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2000 Ulkomailta Itä-Suomeen muuttaneet suhteessa alueella syntyneisiin ja kuolleisiin 1500 1000 500 0-500 Ulkomailta muuttaneet Syntyneet ja kuolleet eli luonnollinen väestönlisäys -1000-1500 -2000 Lähde: Tilastokeskus. Tilanne vuoden 2010 lopussa. Taulukkoon on koottu yhteen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien tiedot vuosilta 1990-2010. Ulkomailta muuttaneiden määrällä tarkoitetaan maahanmuuttoa. 17
Lähde: Sisäasiainministeriö Lähde: Sisäasiainministeriö 2010. Tilasto 2010. Tilasto koskee koko maata ja se kattaa ja se yhteensä kattaa 18 yhteensä 106 henkilöä. 18 106 henkilöä. Ulkomaalaisille myönnetyt oleskeluluvat 2010 Opiskelija 25 % Suomalainen syntyperä 3 % Turvapaikanhakija 10 % Työntekijä ja elinkeinonharjoitta ja 17 % Perheside 31 % Muu peruste 14 % Lähde: Sisäasiainministeriö 2010. Tilasto koskee koko maata ja se kattaa yhteensä 18 106 henkilöä. 18
Ulkomaalaisväestön jakautuminen maakunnittain Itä-Suomessa v. 2010 Pohjois-Karjala; 2987 35 % Etelä-Savo; 2352 28 % Pohjois-Savo; 3099 37 % Lähde: Tilastokeskus. Tilanne vuoden 2010 lopussa. Tilasto kuvaa ulkomaan kansalaisten määrää ja prosentuaalisia osuuksia koko Itä-Suomen ulkomaan kansalaisten määrästä. 19
Vieraat kielet ja ulkomaan kansalaisuudet Itä-Suomessa vuoden 2010 lopussa, kpl Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Ulkomaan kansalaisuudet 104 91 106 Vieraat kielet 76 70 67 Lähde: Tilastokeskus. 20
20 suurinta kansalaisuusryhmää Itä-Suomessa v. 2010 lopussa Lähde: Tilastokeskus. Taulukkoon on koottu yhteen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien tiedot. Venäjä 3127 Viro 882 Thaimaa 326 Myanmar 326 Somalia 309 Ruotsi 284 Saksa 267 Turkki 249 Irak 241 Kiina 196 Sudan 157 Britannia 147 Puola 104 Bosnia ja 102 Yhdysvallat (USA) 88 Afganistan 73 Alankomaat 69 Nigeria 63 Vietnam 50 Marokko 49 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 Kansalaisten määrä 21
Ulkomaalaisten ikärakenne Itä-Suomessa 79 % 80 70 64 % 60 50 40 30 20 10 15 % 15 % 6 % 21 % 0 0-14 15-64 65- Ikäryhmän osuus ulkomaan kansalaisista, % Ikäryhmän osuus koko väestöstä, % Lähde: Tilastokeskus. Tilanne vuoden 2010 lopussa. Taulukkoon on koottu yhteen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien tiedot. 22
Ulkomaalaisväestö ikäryhmittäin Itä-Suomessa v. 2009 lopussa 3500 3000 2500 2000 206 141 175 120 1500 1000 500 0 1734 93 80 823 33 566 355 345 192 50 113 Etelä-Savo Mikkelin sk Pieksämäen sk Savonlinnan sk 2340 404 Pohjois-Savo 139 5 Koillis-Savon sk 69 1345 266 Kuopion sk 24 32 120 11 365 371 17 43 65 Sisä-Savon sk Varkauden sk Ylä-Savon sk 2218 1628 425 320 Pohjois-Karjala Joensuun sk 32 363 23 227 72 33 Keski-Karjalan sk Pielisen Karjalan sk yli 65-15-64 0-14 23
Lisätietoja Lisbeth Mattsson, maahanmuuttopäällikkö Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue lisbeth.mattsson(at)ely-keskus.fi 040 718 1414 Viestikatu 1, 70600 Kuopio www.ely-keskus.fi/pohjois-savo 24