Katsaus thain kielen syntaksin ominaispiirteistä (Chingduang Yurayong, Helsingin yliopisto) Johdanto Thai on isoloiva kieli, mikä tarkoittaa sitä, ettei siinä esiinny ollenkaan sanan taivutuksia, sijamuotoja tai kongruenssia, eikä ole varsinaista morfologiaa - ainakaan morfosyntaksin tasolla. Sanan muodostuksen kannalta taas esiintyy kyllä morfologia: affiksien käyttö, reduplikaatio, jne. Yleisesti ottaen kielessä vallitsee vain sellainen rakenne, joka muodostuu sanojen jonoista, koska alun perin tai-kadain kantakielessä jokainen sana oli alati yksitavuinen, ja kaikkia kieliopillisia ominaisuuksia ei voi kuin ilmaista syntaktisesti muilla pääsanaa seuraavilla määritteillä. Huomautukset transkriptiosta tässä thain kielen tarkastelussa Thain kielissä kuten muissa tai-kadain kielissä olennaisimpia ominaispiirteitä on toonien käyttö. Toonien määrä vaihtelee kielestä riippuen. Standardithaissa esiintyy yhteensä 5 vokaalia. Havaijin yliopiston tutkimusryhmän mukaan (Li: 1977) niitä kuvaillaan seuraavasti: tooni 1 neutraali tooni: 33 tooni 2 matala tooni: 22 tooni 3 laskeva tooni: 41 (sävelkorkeus: 1 = matala ~ 3 = keskinen ~5 = korkea) tooni 4 korkea tooni: 55 tooni 5 nouseva tooni: 24 Transkriptiossa tulen käyttämään numeroa kuvatakseni sanan/tavun toonia seuraavien mallien mukaan (Diller, A.; Edmondson, J. & Luo, Yong-Xian: 2005), esimerkiksi: บ าน baan³ koti laskeva tooni ท งนา thung³naa¹ pelto laskeva ja keskitooni Thain vokaalit: a, e, ε (puoliväljä, lavea etuvokaali), ə (švaa), i, ï (suppea, lavea keskivokaali), o, ɔ (puoliväljä, pyöreä takavokaali) ja u Pitkiä vokaaleita merkitään kahdella vokaalimerkillä: aa, ii, ïï, ee, jne. Aspiroituneita klusiileita merkitään niin, että niiden perään tulee -h-: th-, ph- ja kh- Sanan/tavun lopussa voivat esiintyä ainoastaan vokaalit ja konsonantit -k, -p ja -t
NP:n sanajärjestys typologialtaan (rigth-branch-kieli) thaissa pääsana esiintyy lausekkeen ensimmäisenä jäsenenä ja edeltää aina määritteitään [tyypillinen sanajärjestys VO-kielessä (W. Lehmann & T. Vennemann)] 1) ผ า ขาว บาง phaa³ khaau⁵ baaŋ¹ kangas valkoinen ohut ohut, valkoinen kangas fokusointi ei vaikuta sanajärjestykseen: lausekkeen jäsenten väliin voi tulla lisää korostavia määritteitä esim. ominaisuutta kuvaileva sana (2), pronomini (3), klassifikaattori [CLS] eli kappale-sana erilaisille tarkoitteille (2 ja 4), prepositio (4), jne. 2) ผ า ส ขาว ผ น บาง phaa³ sii⁵ khaau⁵ phïïn⁵ baaŋ¹ kangas väri valkoinen CLS ohut se ohut, valkoinen kangas ~ kirjaim. se kangas, joka on muodoltaan ohut ja jonka väri on valkoinen 3) พ น ม น เลอะ phïïn⁴ man¹ lə⁴ lattia PRON likainen Onpa lattia likainen 4) บ าน หล ง ใหญ ของ ฉ น baan³ laŋ⁵ jai² khɔɔŋ⁵ čhan⁵ talo CLS iso PREP 1SG minun iso taloni ~ kirjaim. talo, joka on muodoltaan iso ja kuuluu minulle sanantaivutuksen puutteen vuoksi monikkoa ilmaistaan quantifier หลาย laai⁵ avulla, jolloin saadaan seuraavanlainen rakenne: nomini + หลาย laai⁵ + CLS; kvanttorilausekin toimii samalla periaatteella: nomini + NUM + CLS 5) นก หลาย ต ว: นก ส ต ว nok⁴ laai⁵ tua¹: nok⁴ sii² tua¹ lintu Q CLS: lintu 4 CLS monta lintua: neljä lintua
VP:n sanajärjestys on mahdollista käyttää verbien ketjua, johon voi sisältyä useampia verbejä peräkkäin vrt. kiinat 6) แมว ว ง ไป กล บ ข าม ทาง รถ-ไฟ mεεu¹ wiŋ³ pai¹ klap² kaam³ thaaŋ¹ rot⁴-fai¹ kissa juosta mennä palata ylittää tie/polku auto=tuli Kissa juoksentelee junaradan yli. kuten nomini - verbi edeltää aina määritteitään siis adverbeja (head-initial) 7) เขา พ ด เร ว มาก khau⁵ phuut³ reu¹ maak³ 3SG puhua nopea(sti) paljon Hän puhuu tosi nopeasti adverbi yleensä sijoittuu lauseen loppuun, jos verbin jäljessä on vielä objekti tai muu sana 8) เขา พ ด ภาษา-ไทย เก ง มาก khau⁵ phuut³ phaa¹saa⁵-thai¹ keŋ² maak³ 3SG puhua kieli=thai taitava(sti) paljon Hän puhuu tosi hyvin thaita. Perussanajärjestys kiinteä ja muuttumaton SVO: sanajärjestyksellä erittäin suuri merkitys sanan taivutuksen ja sijamuotojen puutteen vuoksi 9) เธอ ก น ข าว thəə¹ kin¹ khaau³ 2SG syödä riisi/ruoka sinä syöt ruokaa subjekti edeltää alati verbiä (SV), myös fokusoinnin tapauksessa (ks. esim. 11) 10) แม ร ก ล ก: ล ก ร ก แม mεε³ rak⁴ luuk³: luuk³ rak⁴ mεε³ äiti rakastaa lapsi: lapsi rakastaa äiti Äiti rakastaa lasta(an).: Lapsi rakastaa äitiä(än).
äärimmäisissä tapauksissa fokusointi voi siirtää objektin lauseen alkuun: subjekti edeltää kuitenkin verbiä (OSV) - vrt. englanti 11) การ-บ าน เขา ได ทา แล ว kaan¹-baan³ khau⁵ dai³ tham¹ lεεu⁴ PREF=koti 3SG saada tehdä PERF (aspekti) Eng. The homework, he has done. kysymyslauseissa sanajärjestys pysyy samanlaisena kuin väitelauseissa eli kysymyssana in situ 12.1) ค ณ ไป เท ยว ท -ไหน มา khun¹ pai¹ thiau³ thii³-nai⁵ maa¹ 2SG mennä matkusella PREP=INTRG PERF (aspekti) Missä Te kävitte matkustelemassa? 12.2) ผม ไป เท ยว ท ฟ นแลนด มา phom⁵ pai¹ thiau³ thii³ fin¹lεεn¹ maa¹ 1SG.MASC mennä matkustella PREP Suomi PERF (aspekti) Minä kävin matkustelemassa Suomessa. täydellisissä lauseissa, joilla on kaikki mahdolliset argumentit sekä määritteet, sanajärjestys noudattaa seuraavaa mallia: [Adv]-[Subj-Adj]-[( )V]-[Dobj-Adj]-[IObj-Adj]-[Adv] 13) พร งน พ อ ของ พวก-เรา จะ ไป ซ อ หน งส อ เร ยน ให น อง คน เล ก ท ห อง-สม ด phruŋ³nii⁴ phɔ³ khɔng⁵ phuak³-rau¹ ča² pai¹ sïï⁴ naŋ⁵sïï⁵ rian¹ hai³ noŋ⁴ khon¹ lek⁴ thii³ hoŋ³-sa²mut² huomenna isä PREP joukko=1sg FUT mennä ostaa kirja oppia PREP sisarus CLS pieni PREP huone=vihko ADV-NP--VP >>>>>NP-NP >>>>>VP Adv-Subj-Adj-V-DObj-Adj-IObj-Adj-Adv Huomenna meidän isämme käy ostamassa oppikirjan kirjastosta pikkusiskolle/-veljelle.
Nominilause ja kopula nominilauseessa, jonka predikatiivi on nomini, kopulana toimii olla-verbi (เป น pen¹ tai ค อ khïï¹) 14) เขา เป น/ค อ หมอ khau⁵ pen¹/khïï¹ mɔɔ⁵ 3SG olla lääkäri Hän on lääkäri. kopulalauseessa, jonka predikatiivi on adjektiivi, predikaattina toimii joko rakenne klassifikaattori CLS + pronomini tai sitten vain nomini 15) รถ ค น น ใหญ : ไข ราคา แพง rot⁴ khan¹ nii⁴ yai²: khai² raa¹ khaa¹ phεεŋ¹ auto CLS PRON iso: (kanan)muna hinta kallis (Tämä) auto on iso: Kananmuna on kallis. Tempus kielessä esiintyy semanttisesti 3 tempusta (preteriti, preesens ja futuuri), joita ilmaistaan apuverbin avulla: ei ole siis mitään verbin taivutuksia eikä tietenkään kongruenssia subjektin kanssa 16) เด ก เคย ล าง ม อ : เด ก (กาล ง) ล าง ม อ : เด ก จะ (ไป) ล าง ม อ dek² khəəi¹ laaŋ⁴ mïï¹: dek² (kam¹lang¹) laaŋ⁴ mïï¹: dek² ča² (pai¹) laaŋ⁴ mïï¹ lapsi PRET pestä käsi: lapsi (on tekeillä) pestä käsi: lapsi FUT mennä pestä käsi Lapsi pesi kätensä: Lapsi pesee käsiään: Lapsi on menossa pesemään käsiään HUOM! apuverbin ja partikkelin paikka lauseessa vaihtelee aikamuodosta riippuen: preteritissä esiintyy apuverbi เคย khəəi¹, jonka paikka on pääverbin edessä. preesensissä tempuksen partikkelia voi jättää ilmaisematta, koska merkitsemätön verbirakenne kantaa neutraalin tempuksen eli preesensin: muuten partikkelin käytettäessä sen paikka on ennen pääverbiä: merkityksen kannalta partikkeli กาล ง kam¹lang¹ ilmaisee toiminnan progressiivisuutta eli jatkuvuutta. futuurissa esiintyy apuverbi จะ ča², jonka perään puhuja voi halutessaan lisätä myös mennä-verbi (ไป pai¹) ennen lauseen pääverbiä.
Modus morfosyntaktisesti thaista löytyy 2 modusta (indikatiivi ja potentiaali): indikatiivi siis on neutraali modus, jota ei merkitä, kun taas potentiaali merkitään apuverbin คง khoŋ¹ tai อาจ aat² avulla, joka tulee ennen pääverbiä (HUOM! on mahdollista käyttää molempia apuverbejä yhdessä lauseessa, jolloin คง khoŋ¹ tulee ensin) 17) เขา คง/อาจ หลง ทาง ใน ป า khau⁵ khoŋ¹/aat² loŋ⁵ thaŋ¹ nai¹ paa² 3SG POT eksyä tie/polku PREP metsä Hän lienee eksynyt metsässä. Aspekti thaissa aspektia ilmaistaan partikkelin avulla, joka käyttäytyy kuin adverbi eli sijoittuu siis lauseen loppuun: perfektiivi แล ว lεεu⁴ imperfektiivi อย juu² (HUOM! samannäköinen kuin verbi asua ) 18) คร อ าน หน งส อ แล ว/อย khruu¹ aan² naŋ⁵sïï⁵ lεεu⁴/ juu² opettaja lukea kirja PERF/IPF Opettaja on lukenut kirjan/ lukemassa kirjaa. toisaalta habitiivia ilmaistaan apuverbin ชอบ čhɔɔp³ avulla (tarkoittaa myös tykätä tehdä jtk ) tai sitten yhdistelmällä ม ก mak⁴ (+ futuurin tunnus จะ ča²): molemmat siis tulevat pääverbin eteen 19) ว ยร น ชอบ/ม ก(จะ) พ ด คา-หยาบ(คาย) wai¹run³ čhɔɔp³/ mak⁴(ča²) phuut³ kham¹-jaap²(khaai¹) teini(t) HABIT puhua sana(t)=törkeä Teineillä on tapana sanoa kirosanoja.
Kielto kieltoa ilmaistaan kieltopartikkelin ไม mai³ ( ei ) avulla, joka tulee aina verbin eteen (20) - verbiketjun yhteydessä ennen ensimmäistä verbiä -, tai kopulalauseen yhteydessä predikatiivin eteen (21) 20) เด ก ไม ไป โรง-เร ยน dek² mai³ pai¹ roong¹-rian¹ lapsi NEG mennä talo=oppia lapsi ei mene kouluun 21) ผ -หญ ง คน น น ไม สวย phuu³-yiŋ⁵ khon¹ nan⁴ mai³ suai⁵ henkilö=nainen CLS PRON NEG kaunis tuo nainen ei ole kaunis Passivointi passiivi tehdään lisäämällä apuverbi joko ถ ก thuuk² tai โดน doon¹ pääverbin eteen: jos halutaan ilmaista myös passiivilauseen agentti, se sijoittuu siis apuverbin ja pääverbin väliin 22) เขา ถ ก/โดน (พ อ) ต khau⁵ thuuk²/doon¹ (phɔɔ³) tii¹ 3SG PASS (isä) lyödä (Isän toimesta) minua lyötiin. Alisteiset rakenteet narratiivisen sivulauseen yhteydessä tarvitaan aina konjunktio ว า waa³ että, jonka paikka on sivulauseen alussa 23) พ อ บอก ว า พร งน ฝน จะ ตก phɔɔ³ bɔɔk² waa³ phruŋ³nii⁴ fon⁵ ča² tok² isä kertoa CONJ huomenna sade FUT tippua Isä kertoo, että huomenna sataa vettä.
relatiivilauseen yhteydessä käytetään relatiivipronominia, joka muodostuu yhdistelmästä CLS + pronomini ท thii³ (HUOM! samannäköinen kuin paikkaa ilmaiseva prepositio ท thii³ jossakin, jonnekin ) 24) ตะกร า ใบ ท อย บน โต ะ เป น ของ ฉ น ta²kraa³ bai¹ thii³ yuu² bon¹ to⁴ pen¹ khoŋ⁵ čhan⁵ kori CLS PRON asua PREP pöydä olla PREP 1SG Kori, joka on pöydälä, on minun. 25) บ าน หล ง ท เขา อย ม สระ-ว าย-น า baan³ laŋ⁵ thii³ khau⁵ yuu² mii¹ sa²-waai³-nam⁴ koti CLS PRON 3SG asua olla olemassa allas=uida=vesi Talossa, jossa hän asuu, on uima-allas. kielessä esiintyy myös resultatiivi/kausatiivi panna jtk tekemään, jolla ilmaistaan, mihin tarkoitukseen on ko. toiminta: se muodostuu siis verbistä ให hai³ antaa avulla, jolloin on seuraavanlainen lausevastikerakenne: (VERB) + ให hai³+ (OBJ) + VERB 26) แม (ส ง) ให (ฉ น) ช วย ถ อ กระเป า mεε³ (saŋ²) hai³ (čhan⁵) čhuai³ thïï⁵ kra²pau⁵ äiti (käskeä) CAUS (1SG) auttaa kantaa laukku Äiti käskee minua kantamaan laukkunsa. epäsuorassa kysymyslauseessa käytetään narratiivista konjunktiota ว า waa³ että, jonka jälkeen tulee joko rakenne: väitelause + INTRG (27), tai kysymyssana in situ- tyyppinen lause (28) 27) เพ อน ถาม ว า ฉ น จะ กล บ บ าน แล ว ใช ไหม phïan³ thaam⁵ waa³ čhan⁵ ča² klap² baan³ lεεw⁴ čhai³mai⁵ kaveri kysyä CONJ 1SG FUT tulla takaisin koti PERF INTRG (niinkö) Kaveri kysyy, olenko jo menossa kotiin. 28) เพ อน ถาม ว า ฉ น จะ ไป ไหน phïan³ thaam⁵ waa³ čhan⁵ ča² pai¹ nai⁵ kaveri kysyä CONJ 1SG FUT. mennä INTRG Kaveri kysyy, mihin olen menossa. missä/mihin
Komparaatio komparaatio tehdään seuraavasti: ADJ + partikkeli กว า kwaa² enemmin + vertailukohde 29) เพชร แพง กว า ทอง: ด นสอ ถ ก กว า ปาก-กา phet⁴ phεεŋ¹ kwaa² thoŋ¹: din¹sɔɔ⁵ thuuk² kwaa² paak²-kaa¹ timantti kallis PTC kulta: lyijykynä halpa PTC suu=korppi Timantti (on) kalliimpi kuin kulta: Lyijykynä (on) halvempi kuin mustekynä. HUOM! partikkeli กว า kwaa² enemmin käy kaiken adjektiivin kanssa poikkeuksetta: toisin sanoen ei ole olemassa vastaavanlaista partikkelia, joka tarkoittaa vähemmin. Sen sijaan jos halutaan sanoa vähemmän, sanotaan siinä yhteydessä siis: น อย กว า nooi⁴ kwaa² enemmin vähän. superlatiivia ilmaistaan partikkelin ท ส ด thii³sut² ääressä, loppupäässä avulla, joka seuraa adjektiivia 30) เขา ต ว ส ง ท ส ด ใน บ าน khau⁵ tuaa¹ suuŋ⁵ thii³sut² nai¹ baan³ 3SG keho pitkä PTC PREP koti Hän on kaikista perheen jäsenistä pisin henkilö. HUOM! samoin kuin komparatiivin tapauksessa partikkeli ท ส ด thii³sut² ääressä, loppupäässä käy kaiken adjektiivin kanssa poikkeuksetta. Toisin sanoen ei ole olemassa vastaavanlaista partikkelia, joka tarkoittaa vähiten. Jos halutaan sanoa siis vähiten, sanotaan siinä yhteydessä: น อย ท ส ด nooi⁴ thii³sut² eniten vähän. Appositiot typologialtaan (rigth-branch-kieli) thaissa esiintyvät ainoastaan prepositiot (head-initial) 31) บน โต ะ : ใน กล อง: ก อน นอน: หล ง ก น ข าว: ระหว าง ว น bon¹ to⁴: nai¹ klɔɔŋ²: kɔɔn² nɔɔn¹: laŋ⁵ kin¹ khaaw³: ra⁴waaŋ² wan¹ PREP pöydä: PREP laatikko: PREP nukkua: PREP syödä ruoka/riisi: PREP päivä päällä: sisällä: ennen: jälkeen: välissä Pöydällä: Laatikossa: Ennen nukkumaanmenoa: Ruuan jälkeen: Päivän aikana
Rinnastus lauseiden rinnastus voi tapahtua sekä parataktisesti ilman konjunktiota tai mitään muuta ainesta että konjunktion และ lε⁴ ja avulla 32) ฉ น ไป เด น-เล น ก น ข าว ด หน ง (และ) ซ อ ของ ท ห าง-สรรพ-ส นค า čhan⁵ pai¹ dən¹-len³ kin¹ khaaw³ duu¹ naŋ⁵ (lε⁴) sïï⁴ khoŋ⁵ thii³ haŋ³-sap²pha⁴-sin⁵khaa⁴ 1SG mennä kävellä=leikki(ä) syödä ruoka katsoa elokuva (CONJ) ostaa tavara PREP kauppa=kaikenlainen=tuote Käyn kauppakeskuksessa kävelyllä, syömässä, katsomassa elokuvaa ja tekemässä ostoksia. nominilausekkeiden rinnastukseen taas kelpaa myös toinen konjunktio ก บ kap² (jonkun) kanssa, taikka sitten ilman mitään ainesta 33) แม (ก บ) ล ก ทะเลาะ ก น mεε³ (kap²) luuk³ tha⁴lɔ⁴ kan¹ äiti (CONJ) lapsi riidellä REFL Äiti ja lapsi riitelevät keskenään. Omistusrakenne ja eksistentiaalilause omistus- (34) ja eksistentiaalilauseessa (35) käytetään transitiiviverbiä ม mii¹ omistaa, olla olemassa [vrt. serbokroatian ja bulgarian има(ти) ]: omistaja + omistaa-verbi + omistettava 34) ตา ก บ ยาย ม ล ก สาม คน taa¹ kap² jaai¹ mii¹ luuk³ saam⁵ khon¹ äidin isä kanssa äidin äiti omistaa lapsi 3 CLS Isovanhemmilla on kolme lasta. vrt. Serb.-Croat. Баба и деда имају три деце. Bulg. Баби и дядо имат три деца. 35) (ใน ลาน) ม รถ หก ค น จอด อย ใน ลาน (nai¹ laan¹) mii¹ rot⁴ hok² khan¹ čɔɔt² yuu² nai¹ laan¹ (PREP aukio) olla olemassa auto 6 CLS pysähtyä IPF PREP aukio Aukiolla on kuusi autoa (pysähtymässä). vrt. Serb.-Croat. Има шест кола на тргу. Bulg. Има шест коли на площада.
Kirjallisuus Diller, A.; Edmondson, J. & Luo, Yong-Xian (2005): The Tai Kadai languages: London: Routledge. Smyth, D. (2002): Thai, An Essential Grammar: London: Routledge. Iwasaki, S. & Ingkaphirom, P. (2005): A Reference Grammar of Thai: Cambridge: Cambridge University Press. Li, Fang-Kuei (1977): A Handbook of Comparative Tai: The University Press of Hawaii. Морев, Л.Н. (1964): Основы синтаксиса тайского языка: Москва: Издательство <<Наука>>.