TAVOITTEET TOIMENPITEET 2018 TOTEUTUMINEN

Samankaltaiset tiedostot
Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella)

Strategia 2017 LUONNOS, SOTE Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen

Strategia 2016 Soten toteuma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Strategia 2017 Strategia 2017 TILINPÄÄTÖSVAIHE Sivistystoimen toteutuma Yhdyskuntatoimen toteuma Yleishallinnon toteuma Soten toteuma

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Rovaniemen lapset ja perheet

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Palvelustrategia Helsingissä

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Kasvu, oppiminen, perheet

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Sosiaali- ja terveysryhmä

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

KUNTASTRATEGIA

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Isonkyrön strategia 2025

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Lapsiperheiden palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Kauniaisten kaupunkistrategia

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Arjen turvaa kunnissa

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

KAUPUNKISTRATEGIA

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Transkriptio:

Strategia 2018 VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET 1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja niin kooltaan kuin asumis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asunto-ohjelmaan 2012 2016 (2020). VUOSITAVOITE 1.1. Maankäytön yleissuunnitelman periaatteet asemakaavojen muuttamisen ohjaamiselle päivitetään (yhdyskuntatoimi). 1.2. Toteutetaan MAL aiesopimusta ja siihen sisältyvää sosiaalisen asuntotuotannon velvoitetta toteuttaa 20 % rakennettavista asunnoista ARA-tuotantona (yhdyskuntatoimi). 2. Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehitetään palvelurakennetta vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voivat asua kodeissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. Toteutetaan ikääntymispoliittista strategiaa 2011 2016. VUOSITAVOITE Kotona asuvien yli 75 - vuotiaiden osuus 93 % (2017: 92 %) 2.1. Tuetaan ikäihmisten omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestämällä monipuolisesti ohjattua liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa sekä kannustamalla itsehoitoon. Kulttuuria hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). 2.1. Otetaan asiakkaat kumppaneiksi palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Vakiinnutetaan käytännöt asiakkaiden palvelukokemusten arvioimiseksi. 2.1. Hyvin toteutetun palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin avulla lisätään asiakkaiden tietoa ja ymmärrystä palveluista ja palvelutarjonnasta ja rakennetaan asiakaslähtöisesti yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia. 2.1. Koulutetaan henkilökuntaa ja juurrutetaan musiikki ja hoivalaulu tukemaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan hyvinvointia ja terveyttä.

2.2. Kotiin järjestettäviä palveluita kehitetään ja niitä tukemaan luodaan uusia välimuotoisia tukimuotoja. Esteettömyyden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.2. Osallistutaan maakuntavalmisteluun ja HYKS-alueen kuntien kanssa hankkeeseen, jonka teemoina ovat kuntouttavat ja akuuttien tilanteiden toimintamallit kotihoidossa. Luodaan ja juurrutetaan rakenne oman kotikuntoutusmallin seurannalle ja jatkuvalle kehittämiselle huomioiden uusi toimintaterapeutin vakanssi. 2.3. Toteutetaan Villa Bredan alueen rakentaminen. Palvelukeskuksen laajentaminen ja sen toimintojen monipuolistaminen, tehostetun palveluasumisen, ryhmäkotien ja esteettömien vuokra-asuntojen rakentaminen täydentävät olemassa olevaa palvelutarjontaa vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpeisiin (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.4. Kehitetään sukupolvien kohtaamista koskevia malleja (sosiaalija terveystoimi, sivistystoimi). 2.3. Villa Bredaan keskitetään kaikki vanhuspalvelut alkuvuodesta 2018. Vahvistetaan sekä SOTE- että muiden toimijoiden välistä verkostoyhteistyötä ja palvelukeskuksen toiminnan koordinointia. Mm. kuvataan muistisairaan potilaan palveluketju Kauniaisissa. 2.3. Kehitetään vanhuspalvelujen yhdyspintojen rakenteet kunnan tarjoamien hyvinvointia edistävien palvelujen ja maakunnan järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi. 2.4. Toteutetaan ikääntyneiden ja nuorten yhteinen hanke. 3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen Vahvistetaan modernin huvilakaupungin identiteettiä ja kaupunkirakennetta ympäristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Tuetaan Kauniaisten pikkukaupungin luonnetta ja hyödynnetään sen mukaiset edut, kaikki on lähellä niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavutettavissa ilman henkilöautoa. Toteutetaan yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmaa 2014 2017. VUOSITAVOITE 3.1. Kaupunki edistää keskusta-alueen rakentumista (yhdyskuntatoimi). 3.2. Tehdään arvovalintoja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja mahdollistamiseksi (yhdyskuntatoimi). 3.3. Yrittäjyyden edistäminen näkyy kunnan päätöksenteossa. Kaupungin yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmaa

toteutetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa (yleishallinto). 4. Koulut ja päiväkodit ovat metropolialueen edelläkävijöitä Lapsissa ja nuorissa on Kauniaisten tulevaisuus. Kehitetään päiväkotien ja koulujen edellytyksiä parantaa lasten ja nuorten oppimista, viihtyvyyttä ja hyvinvointia. VUOSITAVOITE: 4.1. Kehitetään varhaiskasvatusta, oppimista ja oppimisympäristöjä tulevaisuuden osaamistarpeiden ja lasten ja perheiden tarpeiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Koulujen toimintakulttuuria kehitetään huippuosaamisen saavuttamiseksi (sivistystoimi). 4.2. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja kokea oppimisen iloa (sivistystoimi)..

5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen sekä nuorisotyön välillä lisätään palveluiden yhteensovittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioidaan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vuosille 2011-2016. : Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet VUOSITAVOITE: 60 (2017: 45) 5.1. Otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat lapsia, perheitä ja vanhemmuutta. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja ja kehitetään lastensuojelutyötä. Vahvistetaan poikkihallinnollista työskentelyä asiakaslähtöisesti (sote, siv). 5.1. Lapsiin ja perheisiin sitoutuvaa lastensuojelun sosiaalityötä vahvistetaan LAPEohjelmassa pilotoimalla systeemiseen ajatteluun ja terapeuttiseen työotteeseen perustuvaa mallia, jossa sosiaalityön lisäksi toimijoina perheneuvola vaativaan perhetyöhön suuntautunut terveydenhoitaja ja toimistotyö. (sote,) 5.1. Lasten ja nuorten perhekeskusmallin mukaisesti (LaNuPe) portaittaisen tuen ja kuntoutuksen mallin vahvistaminen osana LAKU- työtä ja muita lapsen lähiympäristössä toimivia tahoja. Huomioiden myös uusi toimintaterapeutin vakanssi. 5.1. Lastenneuvolatoiminnan tiimityöskentelymallin ja johtamisen kehittäminen osana HUS:n perusterveydenhuollen kehittämisyksikön Sujuvat prosessi valmennusohjelmaa. Ryhmämuotoisen neuvolatoiminnan vakiinnuttaminen moniammatillisena yhteistyönä päiväkodeissa 5.1. Päihteiden käytön seuranta ja mahdollinen mini- interventio (ml. Lapset puheeksi- menetelmän käyttö) liitetään osaksi kaikkia ennaltaehkäiseviä palveluja ja mielenterveystyötä. 5.1. Kehitetään raskaudenaikaisia ja vauvaperheiden arjen tukimalleja (raskausdiabeteksen ja masennuksen tunnistaminen ja hoito, imetysohjaus) sekä nuorten ja nuorten aikuisten seksuaaliterveyttä edistäviä palveluja (ilmainen ehkäisy, seksuaalikasvatus) yhteistyössä perheneuvolan kanssa. 5.1. Avohoidon perhetyön asema

maahanmuuttajalapsiperheiden tai muusta syystä väliaikaisesti arjen apua tarvitsevien perheiden tukena ja käytännön apuna vakiinnutetaan. 5.1. Matalan kynnyksen poikkihallinnollisessa perhetyön ryhmässä otetaan käyttöön asiakaspalautejärjestelmä ja ryhmän jäsenten asiantuntemusta käytetään myös sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja tehtäessä. 5.1. Toimintarajoitteisten asukkaiden hyvinvointia tukevat palvelut (myös palvelukeskus VB:n käyttö) kootaan yhteisesti poikkihallinnollisesti asiakkaan kanssa tehtävään asiakassuunnitelmaan. 5.2. Edistetään lasten ja nuorten aitoa ja vuorovaikutuksellista osallisuutta lisäämällä nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyötä, tukemalla nuorten omien projektien toteutumista ja kehitetään uusia suoran ja vaihtoehtoisen demokratian keinoja edustuksellisen nuorisovaltuuston rinnalle (sivistystoimi). 5.3. Tuetaan lapsille ja nuorille suunnattua monipuolista harrastustoimintaa (sivistystoimi). 5.4. Nuorisotakuuryhmä kehittää menettelytapoja, jotta nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä tehostetaan. 5.5. Tuetaan pakolaisten kotouttamista varmistamalla arjen sujuvuus 5.6. Työllistämistoimenpiteitä kehitetään huomioiden työvoimahallinnossa sekä 5.4. Nuorisotakuumalli toimeenpannaan poikkihallinnollisessa yhteistyössä? (Sote ja siv) 5.5. Yhteinen kuntamme hankkeen kautta maahanmuuttajien kotouttamispalveluita kehitetään kaikki kunnan ja järjestöjen palvelut huomioiden ja yhteistyötä tehostaen. 5.5.Maahanmuuttaja-asiakkaita työssään kohtaavan henkilöstön osaamista vahvistetaan (esim. järjestämällä Kauniaisten ja Kirkkonummen terveydenhuoltohenkilökunnalle traumakoulutusta) ja maahanmuuttajia kannustetaan omatoimisuuteen.

työvoimapalveluja koskevassa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. 6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuorten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palveluissa kuin viestinnässä. Varhaiskasvatuksen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniaisten kielikylpymallia kehitetään edelleen. VUOSITAVOITE: 6.1. Kehitetään uusia elävää kaksikielisyyttä tukevia menetelmiä ja malleja varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa ja selvitetään paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden mahdollisuutta edistää kaksikielisyyttä vapaaaikatoiminnassa (sivistystoimi). 6.2. Toteuttamalla kaksikielisyysohjelman toimenpiteitä varmistetaan vähintäänkin nykyisen kielellisen palvelutason säilyttäminen viestinnässä, kuntapalveluissa ja hallinnon rakenteiden muutostyössä (yleishallinto). 7. Talouden ja hallinnon kehittäminen Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa alhaisella veroprosentilla ja omaan tulorahoitukseen sopeutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat perusedellytyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehittää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kaupungin it -strategiaa ja henkilöstöpoliittista tasaarvosuunnitelmaa. VUOSITAVOITE:

7.1. Kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilytetään nykyisellä tasolla. Kaupungin investoinnit sopeutetaan pitkällä aikavälillä omaan tulorahoitukseen. 7.2. Soten palvelutuotannon tuottavuuden kehityksen tavoitteena on 1 %. Kustannustason muutoksia seurataan mm. osallistumalla keskisuurten kaupunkien vertailuun. 7.2. Palvelutuotannon tuottavuutta nostetaan 1,5 % / vuosi. Seurataan aktiivisesti palvelujen laatua ja kustannustasoa suoritteilla ja tunnusluvuilla. 7. 2. Palvelujen sujuvuus ja asiakaslähtöisyys varmistetaan LEANosaamisen keinoin. Koulutetaan esimiehiä ja johtoa LEANajattelumalliin ja mahdollistetaan pilotoinnit ja kokeilut toiminnan kehittämistyössä. 7.2. Pitkäaikaissairauksien hoidon laatua arvioidaan säännöllisesti (eteisvärinä, diabetes) osana terveyskeskuslaatuverkoston työskentelyä ja esille nousevat kehittämiskohteet viedään maaliin. 7.3. Sosiaali- ja terveyden huollon potilastietojärjestelmää uudistetaan ja toiminta- prosesseja kehitetään osallistumalla seudulliseen APOTTI - hankkeeseen. 7.3. Syksyllä 2018 on Apotin ensimmäinen käyttöönotto, johon osallistuvat kaikki Apotti-kunnat. Suunnittelu ja käytännön toteutus vaatii vahvempaa resursointia kaikista Apotti-kunnista. 7.4. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Käytetään palvelumuotoilua. 7.4. Villa Bredan toiminta suunnitellaan niin, että se perustuu laajaan verkostoyhteistyöhön, mm. järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa ja sen hyvään koordinointiin sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoon.. 7.4. Asiakkaiden sähköisiä asiointi- ja omahoitomahdollisuuksia lisätään harkitusti, ml. sähköinen ajanvaraus, terveystalot ja niistä viestitään kuntalaisille. Tuetaan asiakkaan omatoimisuutta. 7.4. Suun terveydenhuolto valmistelee ekantaan siirtymistä ja terveydenhuollon KanTa palveluja laajennetaan. 7.4. Työntekijöiden sähköisten työkalujen käyttöä ml.

päätöksentuki, tietopankit, oppimisympäristöt tuetaan tavoitteena hoidon laadun jatkuva parantaminen ja hyvä kouluttautumisympäristö. 7.5. Hallinnon keventämistä ja virtaviivaistamista tavoitellaan uuden kuntalain soveltamiseen valmistautumisessa (yleishallinto). 7.6. Kaupungin eri tasoilla osallistutaan metropolialuetta ja pääkaupunkiseutua koskevaan yhteistyöhön ja seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalta. 7.5. EVA-ennakkovaikutusten arviointimenetelmä otetaan käyttöön päätösten valmistelussa. (kaikki toimialat) 7.6. Sosiaali- ja terveystoimen kaikki tulosalueet osallistuvat eri valmisteluryhmissä maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun. 7.7. Kehitetään kannustavaa, arvostavaa ja suvaitsevaa työkulttuuria. Koulutuksen ja valmennuksen sekä työnohjauksen avulla lisätään työyhteisöjen kyvykkyyttä arvostavaan ja tulokselliseen työkulttuuriin. Henkilöstölle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden suunnitteluun ja arviointiin. Kehitetään tuloksellisuuden arviointia ja toimivia prosesseja hyvän johtamisen sekä tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi (yleishallinto). 7.8. Kaupunki kehittää suunnitelmallisesti valmistelun avoimuutta ja ennakoivaa viestintää avoimen hallinnon sitoumuksen pohjalta ja kuntalain velvoitteiden mukaisesti yhdistämällä sähköistä viestintää perinteisiin viestintätapoihin (yleishallinto). 7.9. Sivistystoimen organisaatiota ja sen yhteisiä toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan (sivistystoimi).

8. Kaupunkikonsernin tavoitteet Kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti sekä asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito järjestetään siten, että niiden arvo säilyy. VUOSITAVOITE 8. Uusitaan kaupungin konserniohjeet, eli omistajaohjauksen periaatteet kaupungin omistamissa kiinteistöosakeyhtiöissä ja muissa kunnan toimintaan kuuluvissa tytäryhteisöissä (konsernijohto).