KIRJALLINEN KYSYMYS 376/2007 vp Ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytyminen Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen rahoitus on sidoksissa opiskelijamääriin. Mikäli opiskelijamäärät laskevat, myös ammattikorkeakoulun rahoitus vähenee. Tästä on seurannut se, että opiskelijoista pyritään pitämään tiukasti kiinni. Ammattikorkeakoulujen opettajat ovat kertoneet, että koulun rehtori valvoo tarkasti, että oppilaiden tenttejä ei hylätä, vaan kaikki päästetään läpi. Tämän seurauksena opetuksen laatu on laskenut, kun oppilailta ei voida vaatia tarpeeksi osaamista. Vastuu valmistuvan henkilön ammattitaidosta siirretään työelämään. Ratkaisu on kallis yhteiskunnalle ja erityisesti ammattiin valmistuneille ihmisille, joiden osaaminen ei riitä vakituisen työpaikan saantiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten voidaan purkaa epäterve tilanne, jossa ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä ja rahoitus ovat sidoksissa toisiinsa ja opetuksen laatu on heikentynyt? Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2007 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 376/2007 vp: Miten voidaan purkaa epäterve tilanne, jossa ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä ja rahoitus ovat sidoksissa toisiinsa ja opetuksen laatu on heikentynyt? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattikorkeakoululain (351/2003) rahoitusta koskevien pykälien mukaan ammattikorkeakouluille myönnetään perusrahoitusta, hankerahoitusta ja tuloksellisuusrahoitusta. Perusrahoitusta myönnetään ammattikorkeakoulujen käyttökustannusten rahoittamiseen. Tästä rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998, muut. 1071/2005). Ammattikorkeakoulujen käyttökustannusten rahoitus uudistettiin vuoden 2006 alusta. Käyttökustannusten rahoitus määräytyy ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän sekä opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammattikorkeakoululle määrätään vuosittain opiskelijaa kohti yksi yksikköhinta, jonka suuruuteen vaikuttavat sen eri koulutusaloilla oleva opiskelijamäärä sekä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrä. Opiskelijamäärä on laskennallinen ja perustuu opetusministeriön, ammattikorkeakoulun ylläpitäjän sekä ammattikorkeakoulun välisessä tavoitesopimuksessa sovittuihin nuorten koulutuksen aloituspaikkoihin ja aikuiskoulutuksen opiskelijamäärään. Yksikköhinnan laskennassa käytettävä tutkintojen määrä on yksikköhinnan määräämistä edeltävän kahden vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrien keskiarvo. Ammattikorkeakoululain 9 :n perusteella ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistua määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä arvioinneissa. Lisäksi neuvosto ehdottaa opetusministeriölle korkeakoulujen esitysten perusteella palkittavaksi korkealaatuisen koulutuksen yksiköitä. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät vuoteen 2010 mennessä. Auditoinneissa arvioidaan, miten korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosittain. Tavoitteena on kannustaa ammattikorkeakouluja tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan sekä laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Yleisinä palkitsemisperusteina ovat neljän muun asiakokonaisuuden ohella opetuksen ja opetusmenetelmien kehittyminen, jossa mitataan muun muassa päätoimisten opettajien koulutustasoa ja sen kehittymistä sekä seurataan opiskelijapalautteen kautta harjoittelun, opetuksen ja ohjauspalvelujen tasoa. Opetusministeriö on monin tavoin tukenut ammattikorkeakouluja opetuksen kehittämisessä mm. rahoittamalla yhteisten opetuksen kehittämisverkostojen toimintaa. Hankkeilla pyritään verkostoitumiseen ja tietämyksen jakamiseen ammattikorkeakoulujen välillä sekä osaamis- ja kehittämisresurssien yhdistämiseen. Kaikki sopimuskaudelle 2004 2006 sovitut verkostohank- 2
Ministerin vastaus KK 376/2007 vp Päivi Lipponen /sd keet onnistuivat toiminnassaan (OPM 2007:1, www.minedu.fi/julkaisut). Mikään tutkimus ei viittaa opetuksen laadun heikkenemiseen, vaan päin vastoin ministeriön käsityksen mukaan taso on nousussa. Tähän viittaa muun muassa OECD:n toimesta tehty Suomen korkeakoulupolitiikan arviointi sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälinen arviointi. Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisen edellytyksenä muun ohella on, että ammattikorkeakoulu täyttää sille asetettavat laatu- ja muut vaatimukset. Valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan, jos ammattikorkeakoulun toiminta ei täytä sille asettuja vaatimuksia ja velvoitteita. Eduskunta edellytti vastauksessaan rahoituksen muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen (EV 191/2005 vp - HE 88/2005 vp), että hallitus seuraa ja arvioi ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja uudistuksen vaikutusta. Selvitys asiassa on aloitettu. Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 376/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: Hur kan man råda bot på den osunda situation som råder i fråga om kopplingen mellan antalet studerande och finansieringen i yrkeshögskolorna samt undervisningens försämrade kvalitet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt paragraferna om finansiering i yrkeshögskolelagen (351/2003) beviljas yrkeshögskolorna basfinansiering, projektfinansiering och resultatbaserad finansiering. Basfinansiering beviljas för yrkeshögskolornas driftskostnader. Om denna finansiering föreskrivs i lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet (635/1998, ändr. 1071/2005). Finansieringen av yrkeshögskolornas driftskostnader reviderades vid ingången av 2006. Finansieringen av driftskostnaderna baserar sig på antalet studerande vid yrkeshögskolan samt det per studerande bestämda priset per enhet. För yrkeshögskolan fastställs årligen ett pris per enhet per studerande. Storleken på priset per enhet påverkas av antalet studerande inom de olika utbildningsområdena samt antalet avlagda examina vid yrkeshögskolan. Antalet studerande är kalkylmässigt och baserar sig på nybörjarplatserna i utbildningen för unga och antalet studerande i vuxenutbildningen, vilka undervisningsministeriet, yrkeshögskolans huvudman samt yrkeshögskolan gemensamt kommit överens om i målavtalet. Antalet examina som läggs till grund för beräkningen av priset per enhet är medeltalet av de examina som avlagts under de två år som föregår det år då priset per enhet bestäms. Enligt 9 i yrkeshögskolelagen hör det till en yrkeshögskolas uppgifter att ansvara för kvaliteten och den fortlöpande utvecklingen av den utbildning och övriga verksamhet som yrkeshögskolan ordnar och att regelbundet delta i extern utvärdering av kvaliteten. Rådet för utvärdering av högskolorna (RUH) har till uppgift att bistå högskolorna och undervisningsministeriet vid utvärderingarna. På basis av högskolornas framställningar föreslår rådet därtill för undervisningsministeriet vilka högskolor som skall premieras som enheter för högkvalitativ utbildning. Rådet för utvärdering av högskolorna kommer att utvärdera universitetens och yrkeshögskolornas kvalitetssäkringssystem före 2010. Vid auditeringarna bedöms hur högskolorna upprätthåller och utvecklar utbildningens och den övriga verksamhetens kvalitet. Undervisningsministeriet beviljar yrkeshögskolorna resultatbaserad finansiering varje år. Syftet är att sporra yrkeshögskolorna till en effektiv och ekonomisk verksamhet och en förbättrad kvalitet och genomslagskraft. Allmänna premieringsgrunder är förutom fyra andra ämneshelheter hur undervisningen och undervisningsmetoderna har utvecklats. Här mäter man bl.a. de heltidsanställda lärarnas utbildningsnivå och hur den utvecklats. Vidare följer man nivån på praktiken, undervisningen och handledningstjänsterna via respons från de studerande. Undervisningsministeriet har på många sätt stött yrkeshögskolorna vid utvecklingen av undervisningen, bl.a. genom att finansiera verksamheten i gemensamma nätverk för utveckling av undervisningen. Syftet med projekten är att bilda nätverk och sprida kunskap mellan yrkeshögsko- 4
Ministerns svar KK 376/2007 vp Päivi Lipponen /sd lorna samt koncentrera kompetens- och utvecklingsresurserna. Alla överenskomna nätverksprojekt för avtalsperioden 2004 2006 utföll väl (UVM 2007:1, www.minedu.fi/julkaisut). Inga undersökningar visar att kvaliteten på undervisningen skulle ha sjunkit. Enligt ministeriets uppfattning är kvaliteten tvärtom på uppåtgående. På detta tyder bl.a. en utvärdering som OECD låtit göra av högskolepolitiken i Finland samt en internationell utvärdering av de högre yrkeshögskoleexamina. Ett villkor för att tillstånd skall beviljas är bl.a. att yrkeshögskolan fyller de kvalitativa krav och andra krav som ställs på en yrkeshögskola. Statsrådet kan återkalla tillståndet om yrkeshögskolans verksamhet inte motsvarar angivna krav och förpliktelser. Riksdagen förutsatte i sitt svar på regeringens proposition med förslag till ändring av finansieringen (RSv 191/2005 rd - RP 88/2005 rd) att regeringen följer och utvärderar hur finansieringssystemet för yrkeshögskolorna fungerar och hur reformen utfaller. En utredning i frågan har inletts. Helsingfors den 2 november 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5