Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 269/2007 vp Turun taideakatemian sirkusalan koulutus Eduskunnan puhemiehelle Turun ammattikorkeakoulun (AMK) johto on vaatinut keväästä 2006 lähtien Turun taideakatemiaa toteuttamaan talouden tasapainottamistoimenpiteitä ja rakenteellista uudistamista suuntautumisrakenteessaan. Taideakatemian opetushenkilöstö on yhdessä koulutuspäällikköjen kanssa tehnyt useita tarkkoja selvityksiä koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen toiminnasta, opetussuunnitelmista ja niiden vaatimista resursseista. Nämä selvitykset on lähetetty Turun AMK:n hallitukselle, joka puolestaan on sitten yhteydessä koulutuksen ylläpitäjiin eli Turun kaupunkiin ja Turun kaupunginhallitukseen. Taideakatemian johdon ja opetushenkilöstön neuvottelut Turun AMK:n hallituksen ja myös Turun kaupunginhallituksen kanssa ovat olleet erittäin hankalia ja vaikeita. AMK:n johto ei ole osoittanut olevansa kiinnostunut taideakatemian opetussuunnitelmista, vaan ainoastaan taloudellisten säästöjen tekemisestä. Turun AMK:n johto on asettanut Taideakatemialle tavoitteeksi budjetissa pysymisen ja opetussuunnitelmien mukaisen opetuksen järjestämisen. Turun AMK:n hallituksen hyväksymän toimintasäännön mukaan taideakatemian koulutusjohtaja Risto Hyppönen vastaa tulosalueelle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kesän aikana Hyppöseltä oli kuitenkin viety päätösvalta allekirjoittaa esim. työmääräyksiä. Tilanne Taideakatemiassa on opetushenkilöstölle ja koulutuspäälliköille todella kestämätön tällä hetkellä. Taideakatemian opetuksen piti alkaa jo maanantaina 27.8., mutta opetushenkilöstöllä ei vielä silloin ollut tietoa, minkälaisella opetushenkilöstömäärällä ja budjetilla syksyn opetussuunnitelman mukaisia opintoja toteutetaan. Turun taideakatemian keväällä Turun kaupungilta saama lisäraha ( euroa) ei tule riittämään edes musiikin koulutusohjelman virkamiesten palkkojen maksamiseen syksyllä Turun kaupunki myönsi edellä mainitun lisärahan Turun AMK:n hallituksen tekemän selvityksen pohjalta. Lisäraha ei vastaa Taideakatemian opetushenkilöstön ja koulutuspäällikköjen tekemiä selvityksiä. Sirkus kuuluu osaksi esittävän taiteen koulutusohjelmaa, ja suuntautumisessa syksyn 2007 opetussuunnitelman mukaisen opetussuunnitelman järjestäminen pelkästään päätoimisten opettajien varassa on mahdoton tehtävä. Koko Taideakatemian opetushenkilökunnan on mahdotonta suunnitella lukujärjestyksiä tai omaa opetustaan, koska syksyn tilanne on edelleen avoin. Lisäksi vuoden 2008 budjetista olen saanut Turun AMK:n johdolta tietoa, että Taideakatemian taloudellinen tilanne tiukentuu vielä entisestään. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että esim. esittävän taiteen koulutusohjelmassa budjetti ei riittäisi enää edes kuuden päätoimisen opettajan palkkaan, jolloin jotkut suuntautumisvaihtoehdot jäisivät täysin ilman omaa koulutusvastaavaa. Taideakatemian taloudenhoidossa ongelmana ovat kalliit tilavuokrat, joihin kuluja menee OPM:n antamasta rahoituksesta n. 30 %. Lisäksi Versio 2.0

2 AMK:n hallintoon ja kehittämiseen käytettävät menot ovat kaiken aikaa nousseet, ja niihin menee OPM:n rahasta n %. Itse opetussuunnitelmien toteuttamiseen eli opetukseen eli suuntautumisvaihtoehtojen käytettäväksi jää vain n % OPM:n myöntämästä rahoituksesta. Jos suuntautumisvaihtoehtojen käytettäväksi jäisi 60 % OPM:n rahoituksesta, olisi mm. sirkuskoulutusta mahdollista järjestää tasokkaasti päätoimisten ja vierailevien sivutoimisten opettajien kautta. Raskaan ja epäselvästi toimivan hallintokoneiston takia Taideakatemiassa maksettiin vielä heinäkuussa sivutoimisten jo maalis huhtikuussa tekemien töiden palkkoja. Sivutoimisten tuntilaskulomakkeet kierrätettiin keväällä rehtorin kautta, ja tämä viivästytti palkkojen maksua kohtuuttomasti. Turun AMK:n ylläpitäjänä kaupunki ei tunnu huolehtivan omista velvoitteistaan. Kärsijöinä ovat ennen kaikkea henkilökunta sekä tilanteeseen aivan syyttömät opiskelijat. Näkyvissä onkin niin työntekijöihin kuin opiskelijoihinkin kohdistuvia suoranaisia laittomuuksia. Opiskelijaryhmät valmistelevat parhaillaan ryhmäkanteen nostamista oppilaitosta vastaan, koska opetussuunnitelmassa määriteltyä opetusta ei ole saatavilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa sirkuskoulutuksen jatkumisen Turussa ja miten hallitus aikoo vastaavissa tilanteissa valvoa ja mahdollisesti rangaista koulutuksen ylläpitäjää, joka laiminlyö koulutukselle asetettuja perusedellytyksiä? Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2007 Minna Sirnö /vas 2

3 Ministerin vastaus KK 269/2007 vp Minna Sirnö /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Minna Sirnön /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 269/2007 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa sirkuskoulutuksen jatkumisen Turussa ja miten hallitus aikoo vastaavassa tilanteessa valvoa ja mahdollisesti rangaista koulutuksen ylläpitäjää, joka laiminlyö koulutukselle asetettuja perusedellytyksiä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriön ammattikorkeakouluille myöntämä valtionosuus osoitetaan ammattikorkeakoulujen ylläpitäjälle. Ylläpitäjän tehtävänä on päättää ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta. Ylläpitäjä voi siis päättää, kuinka paljon rahoitusta se osoittaa ammattikorkeakoulun käyttöön. Ammattikorkeakoululla on puolestaan, ylläpitäjän päättämän talousarvion puitteissa, autonomia päättää määrärahojen jakamisen perusteista. Ammattikorkeakoulun, opetusministeriön, ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun välisssä tavoitesopimuksissa edellytetään, että ylläpitäjä, saadakseen hankerahoitusta, antaa yksikköhinnan, sen investointiosuutta lukuunottamatta, ammattikorkeakoulun käyttöön. Kevään 2007 tavoitesopimusneuvotteluissa opetusministeriö pyysi Turun kaupungilta selvitystä siitä, onko ylläpitäjä laatinut Turun ammattikorkeakoulun talousarvion siten kuin sopimus edellyttää. Saadun selvityksen perusteella ylläpitäjä ei ole rikkonut tavoitesopimusta. Opetushallituksen keräämien kustannustietojen perusteella hallintokulut ovat Turun ammattikorkeakoulussa viime vuosina jossain määrin kasvaneet, mutta kasvu ei poikkea muissa ammattikorkeakouluissa tapahtuneesta kulujen kasvusta. Kulttuurialla, johon sirkusalan koulutus kuuluu, hallintokulut Turun ammattikorkeakoulussa eivät poikkea muiden koulutusalojen hallintokuluista. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä sirkusalan koulutuksen, kuten muunkin koulutuksen ja toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoululain (351/2003) 24 :n mukaan opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman ja sen opetussuunnitelmien sekä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen (352/2003) 13 :ssä todetaan opintojen ja opetusjärjestelyiden perusteista, että ammattikorkeakoulun on järjestettävä ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Mikäli ilmenee, että jossakin ammattikorkeakoulussa on rikottu näitä säännöksiä, voi opetusministeriö puuttua asiaan. Ammattikorkeakoululain mukaan valtioneuvosto voi viime kädessä ammattikorkeakoulun toimiluvan saajaa kuultuaan peruuttaa toimiluvan kokonaan tai osittain, jos ammattikorkeakoulu ei täytä ammattikorkeakouluille asetettavia laatuja muita vaatimuksia. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 4

5 Ministerns svar KK 269/2007 vp Minna Sirnö /vas Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 269/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Minna Sirnö /vänst: Hur tänker regeringen säkerställa fortsatt cirkusutbildning i Åbo och hur vill regeringen i liknande fall övervaka och eventuellt bestraffa huvudmän som försummar att uppfylla grundläggande krav på utbildningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Undervisningsministeriets statsandel till yrkeshögskolorna går till huvudmännen. Det ingår i huvudmannens uppgifter att besluta om verksamhets- och ekonomiplanen samt budgeten för yrkeshögskolan. Huvudmannen kan alltså själv avgöra hur stora anslag det avsätts för yrkeshögskolan. Inom ramen för huvudmannens budget kan yrkeshögskolan sedan fritt bestämma kriterierna för hur anslagen fördelas. I målavtal mellan yrkeshögskorna, undervisningsministeriet, huvudmännen för yrkeshögskolorna och yrkeshögskolorna förutsätts att huvudmannen för att få projektmedel ställer priset per enhet, med undantag för investeringsandelen, till yrkeshögskolans förfogande. I förhandlingarna om målavtalen i våras anmodade undervisningsministeriet Åbo stad att utreda om huvudmannen har upprättat budgeten för Åbo yrkeshögskola i överensstämmelse med avtalet. Enligt uppgifterna har huvudmannen inte brutit mot målavtalet. Information om kostnaderna som utbildningsstyrelsen har sammanställt visar att de administrativa utgifterna vid Åbo yrkeshögskola har stigit en aning de senaste åren, men ökningen ligger i linje med kostnadsökningen vid de övriga yrkeshögskolorna. Inom kulturområdet, dit cirkusutbildningen räknas, skiljer sig de administrativa utgifterna vid Åbo yrkeshögskola inte från de administrativa utgifterna för andra utbildningsområden. Yrkeshögskolan skall se till att den cirkusutbildning som den ordnar, liksom all annan utbildning och verksamhet, uppfyller kvalitetskraven och utvecklas kontinuerligt. I 24 i yrkeshögskolelagen (351/2003) sägs att en studerande har rätt att genomföra de studier som leder till yrkeshögskoleexamen enligt utbildningsprogrammet och undervisningsplanerna samt enligt de grunder som anges i yrkeshögskolans examensstadga. I statsrådets förordning om yrkeshögskolor (352/2003) föreskriver 13 att yrkeshögskolan skall ordna de studier som leder till yrkeshögskoleexamen så att en heltidsstuderande kan slutföra studierna på en tid som motsvarar deras omfattning. Undervisningsministeriet kan ingripa om det kommer fram att någon yrkeshögskola har överträtt bestämmelserna. Enligt yrkeshögskolelagen kan statsrådet i sista hand efter att ha hört tillståndshavaren återkalla tillståndet helt eller delvis, om väsentliga förändringar i utbildningsbehovet eller andra orsaker som har samband med upprätthållandet av yrkeshögskolan kräver detta eller om yrkeshögskolans verksamhet inte uppfyller de krav och förpliktelser som ställs på en yrkeshögskola. 5

6 Ministerns svar Helsingfors den 21 september 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 6