KAUNIAISTEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta SOTE 10.2.2015 MENETTELYTAPAOHJE TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYYN 1.3.

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta SOTE 10.2.2015 MENETTELYTAPAOHJE TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYYN 1.3.2015 ALKAEN

2 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta SOTE 10.2.2015 MENETTELYTAPAOHJE TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYYN 1.3.2015 ALKAEN 1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ OHJAAVAT SÄÄNNÖKSET Laki toimeentulotuesta 1997/1412 Asetus toimeentulotuesta 1998/66 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Sosiaalihuoltoasetus 1983/607 Hallintolaki 2003/434 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189 Lakien ja asetusten tulkintaohjeena käytetään ensisijaisesti STM:n julkaisemaa opasta toimeentulotuen soveltajille. Tämän ohjeen tarkoituksena on tarkentaa tarvittavilta osin STM:n opasta ja ohjata toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä siten, että asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentulotukeen ja huolenpitoon. (19 1 mom.) Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. (L toimeentulotuesta 2 2 mom.) Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa luin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (L toimeentulotuesta 2 2 mom.) Toimeentulotuen hakijalta edellytetään aina ensisijaisten etuuksien hakemista. Toimeentulotukijärjestelmä turvaa toimeentulon niille, jotka jäävät muiden sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolelle tai eivät saa muista järjestelmistä riittävää toimeentuloa. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja sitä voidaan myöntää vain silloin kun henkilö ei voi muutoin saada elatustaan. Toimeentulotukea hakeva 17-64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän 1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä 2) opiskele päätoimisesti

3 3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 :n 1 momentissa tai 4 d :n 1-5 kohdassa tarkoitettu henkilö (työkyvytön, eläkkeellä, äitiys- tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla, kuntoutusrahalla tms.) 4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman taudin vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai 5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan hänen osaltaan alentaa. Tällöin on aina tehtävä asiakkaalle palvelusuunnitelma. 3. PALVELUSUUNNITELMA Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta (sosiaalihuollon asiakaslaki 7 1 mom.). Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä ja työvoimaviranomaisten tai muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (L toimeentulotuesta 10 4. kohta). Palvelusuunnitelma kirjataan Efficatietojärjestelmään. Toimeentulotuen asiakastyössä tulee aina kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan aktivoitumisen ja kuntoutumisen edistämiseen. Palvelusuunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä, jotka edesauttavat asiakkaan työllistymistä ja mahdollisuuksia. 4. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA Toimeentulotukea myöntää hakemuksesta se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee (L toimeentulotuesta 14 1 mom.). Säännöksessä ei edellytetä, että kyseinen kunta olisi henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Tilapäinen oleskelu ei oikeuta toimeentulotuen saamiseen muutoin kuin kiireellisessä tapauksessa. Tällöin toimeentulotukea voidaan myöntää lyhyelle ajalle esim. yhdeksi päiväksi ja matkakustannukset kotikuntaan. Asunnottomat (siirretty tähän sivulta 13) Poste restante -osoitteessa olevalta tulee aina selvittää osoite, missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Helsingin, Espoon ja Vantaan aikuissosiaalityön johto ovat käyneet neuvotteluja asunnottomien asiakkaiden ohjauksesta kuntien välillä ja sopineet seuraavat periaatteet: se kunta, josta asiakas on jäänyt asunnottomaksi, vastaa asiakkaan toimeentulotuen myöntämisestä ja tilapäismajoituksen järjestämisestä ja kustannuksista siihen saakka, kunnes asiakas on löytänyt pysyväisluonteisen asumisratkaisun. Tämä koskee myös PL - osoitteen mukaan kunnassa oleskelevia. Pysyväisluonteinen ratkaisu tarkoittaa, että asiakkaalla on vähintään yli 3 kuukauden määräaikainen vuokrasopimus. Forenomin asumispalveluihin myönnetty maksusitoumus ei ole pysyväisluonteinen asumisratkaisu. Mikäli asumiseen liittyy tuki- tai palvelusopimus vuokranantajan kanssa, asumisratkaisu ei ole pysyvä. PL -osoitteeseen muuttaminen toisen kunnan alueelle ei ole pysyvä asumisratkaisu.

4 Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tai ulkomailta tulleiden asunnottomien osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: 1) Jos asiakkaan asiakkuus on keskeytynyt ja jos asiakas palaa asiakkuuteen alle 3 kuukauden sisällä, asiakkaan edellisen asioinnin mukainen kunta vastaa toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön palveluista, esimerkiksi tilapäisen asumisratkaisun järjestämisestä. 2) Jos asiakkuus on keskeytynyt ja asiakas palaa asiakkuuteen yli 3 kuukauden jälkeen, asiakas saa toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön palvelut siitä kunnasta, jossa asiakas ilmoittaa oleskelevansa. Oleskelusta tulee antaa selvitys, esimerkiksi asunnon haltijan/päävuokralaisen todistus, että henkilö oleskelee ko. asunnossa. 4.1 Kunnasta muuttaminen Asiakkaan uusi vakituinen oleskelukunta (=tulokunta) vastaa toimeentulotuen myöntämisestä muuton jälkeen. Tulokunta vastaa asumiskustannuksista muuttoajankohdasta lukien. Jos asiakas joutuu maksamaan vuokravakuuden ennen muuttopäivää, vuokravakuuden myöntää lähtökunta. Jos vuokrasopimuksen mukaan vuokralainen joutuu maksamaan vuokravakuuden muuttopäivän jälkeen, vuokravakuutta haetaan tulokunnasta. Pääkaupunkiseudun kuntien kesken (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on kuitenkin sovittu, että lähtökunta avustaa muuttokustannuksissa, mahdollisessa vuokravakuudessa, ensimmäisessä vuokrassa sekä ensimmäisen kuukauden toimeentulotuessa. 5. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELYSSÄ 5.1 Toimeentulotuen viivytyksetön käsittely Toimeentulotukiasian viivytyksetöntä käsittelyä koskeva lainmuutos (TOTUL 14 a ) tuli voimaan 1.1.2008. Toimeentulotukiasian käsittelyn vaiheet: Toimeentulotukiasian vireille pano Hakemuksen vastaanotto Asian selvittely Mahdollisen lisäselvityksen hankkiminen joko asiakkaalta tai viranomaisaloitteisesti Päätöksen teko Kaikissa käsittelyvaiheissa edellytetään viivytyksetöntä käsittelyä. Toimeentulotukiasian vireillepano Sosiaalihuollon asiakas voi panna vireille toimeentulotukea koskevan hakemuksen kirjallisesti ja viranomaisen suostumuksella myös suullisesti. (Hallintolaki 19 ). Jos suulliseen hakemukseen suostutaan, viranomaisen on kirjattava kaikki asiakkaan vaatimukset häntä koskeviin asiakirjoihin. Kauniaisissa noudatetaan pääsääntöisesti kirjallista hakemusmenettelyä. Poikkeustapauksissa hakemus voidaan ottaa vastaan suullisesti ja tällöin siis kaikki hakijan vaatimukset kirjataan Effican vireillepano-kohtaan. Hakemuksen vastaanotto Kun hakemus saapuu, hakemuksen vastaanottava viranhaltija merkitsee kirjalliseen hakemukseen saapumispäivän ja vie hakemuksen vireille Effica-järjestelmään. Kun hakemus on viety Efficaan merkitään hakemukseen vireillä ja päivämäärä sekä vireillepanon tehneen työntekijän nimikirjaimet. Jos hakemus jätetään suullisesti työntekijän vastaanotolla, työntekijä vie asian vireille Effica- järjestelmään (huomattava, että asiakkaan

päiväkirjanäyttö avautuu vasta kun selvitys on aloitettu ja tallennettu). Määräajan laskeminen aloitetaan saapumispäivää seuraavasta arkipäivästä. Tärkeätä on, että jälkikäteen pystytään yksiselitteisesti selvittämään hakemuksen saapumispäivä. Huomioitavaa on, että jos hakemus koskee seuraavaa kuukautta, merkitään rasti Efficaan koskee seuraavaa kuukautta (jotta käsittelyajan laskuri toimii oikein). Asian selvittely ja lisäselvitysten hankkiminen Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseen määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä kun täydennetty hakemus on saapunut. Hakemuksen täydentämiskehotus annetaan hakijalle aina kirjallisena, jotta ei synny epäselvyyttä siitä mitä asiakirjoja asiakkaan on toimitettava. Asiakkaalta vaadittavan selvityksen tulee olla asian ratkaisemisen kannalta välttämätön. On myös harkittava onko selvityksen hankkiminen asiakkaalle kohtuuton tehtävä. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemusta eikä esittänyt hyväksyttävää syytä viivästykselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella voidaan päätös tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennen määräajan päättymistä. Hakemus siis voidaan hylätä, jos asiakas ei ole toimittanut tarpeellisia tietoja. Päätös on aina tehtävä, jotta asiakkaalle syntyy muutoksenhakuoikeus. Lisäselvityksiä hankitaan ensisijaisesti hakijalta. Hakijalle pitää ilmoittaa, että viranomaisella on mahdollisuus hankkia tietoja suoraan muilta viranomaisilta. Jos tietoja on hankittu muilta viranomaisilta, tulee tästä merkitä tieto asiakirjoihin. Kun hakija kuolee hakemuksen jättämisen jälkeen Laskelmassa otetaan huomioon menoksi ennen kuolinpäivää erääntyneet laskut sekä hakijan perusosa kuolinpäivään saakka, koska hänelle ei kuolemanjälkeen synny perusosaan oikeuttavia menoja. Myös laskut, jotka erääntyvät kuolinpäivän jälkeen ovat kuolinpesään kirjattavia menoja. Kansaneläkelain 74 :n mukaan eläkettä maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana etuudensaaja on kuollut, joten kuukauden eläkettä maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja on kuollut. Kuukauden eläke voidaan siis ottaa huomioida tulona. Myönteinen toimeentulotukipäätös tehdään takaisinperinnällä omaisuudesta Laki toimeentulotuesta 20 :n mukaan. Perintäkirje lähetetään päätöksen mukana pesänhoitajalle. Hakijan kuoltua hänen asioidensa hoito siirtyy kuolinpesälle aina siihen saakka kunnes pesä on jaettu kaikille perillisille. Hakemuksen voi hylätä vain, mikäli tarvittavia ja vaadittuja lisäselvityksiä ei ole toimitettu määräaikaan mennessä hallintolain 22 :n ja 33 :n mukaisesti, ei sillä perusteella, että hakija on kuollut. Hallintolaki ei tunne pykälää, jossa asia raukeaisi hakijan kuoltua. Asian tiedoksiannossa tulee huomata hallintolain 57 :n mukaisesti, että tiedoksianto kuolinpesälle toimitetaan sille pesän osakkaalle, jonka hallussa pesä on, tai pesän hoitajalle. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä. Osakkaan on ilmoitettava tiedoksisaannista muille pesän osakkaille. 5

Päätöksenteko 6 Kiireellinen hakemus Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perustella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotukiasioita käsittelevä viranhaltija harkitsee tapauskohtaisesti kiireellisyyden. Kiireellisyyden arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja. Päätös voidaan tehdä osittaisena, esim. antaa kiireellistä ruoka-apua, majoitusta, matkalippu tms. ja käsitellä ei-kiireellinen osa myöhemmin. Muu kuin kiireellinen hakemus Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön. Jos hakemus on tullut esim. maanantaina, päätös asiassa olisi tehtävä viimeistään seuraavan viikon keskiviikkona, jollei väliin satu arkipyhiä tai niihin verrattavia pyhiä (määräaikalaki (150/1930). Seuraavaa kuukautta koskeva hakemus Sen estämättä mitä edellä sanotaan, päätös hakemusajankohtaa seuraavalle kuukaudelle on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on tuolloin kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Seuraavaa kuukautta myöhäisempää ajankohtaa koskeva hakemus Jos hakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta, on päätös tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä päivänä. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustalla henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. 5.2 Tietojen anto- ja ilmoitusvelvollisuus Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa on annettava kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot (L toimeentulotuesta 17 1 mom.). Toimeentulotuen asiakkaan on välittömästi ilmoitettava em. tiedoissa tapahtuneista muutoksista (L toimeentulotuesta 17 2 mom.). Asiakkaalla on oikeus saada tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat asiapaperit. Asiakasta tulee pyytää mielellään kirjallisesti täydentämään hakemustaan määräajassa. Mikäli asiakas ei anna määräajassa toimeentulotuen päätöksen tekemistä varten tarvittavia tietoja, tehdään päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella. Puutteellinen hakemus voidaan hylätä. Tietoja on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä hankkia myös muita viranomaisilta. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta (AsiakasL 20 ). Rahalaitoksilta voi tietoja pyytää sosiaali- ja terveyslautakunnan määräämä sosiaalihuollon viranhaltija (Kauniaisissa sosiaalipalvelupäällikkö).

Asiakkaalle on annettava tieto siitä mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin samoin kuin tilaisuus antaa asiassa tarpeellista selvitystä ( AsiakasL 12 2 mom.). 7 6. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Perustoimeentulotuki (valtionosuus 50 %) PERUSOSA (toimeentulotukilaki 7 a ) TT (5700 052141) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: -ravintomenot (49 % perusosasta) -vaatemenot -vähäiset terveydenhuoltomenot, esim. käsikauppalääkkeet -henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot -paikallisliikenteen maksut -sanomalehdet -televisiolupa -puhelimen käytöstä aiheutuvat menot -harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot -muut vastaavat perheen jokapäiväisestä elämästä aiheutuvat menot -vapaaehtoiset vakuutusmaksut -internetkustannukset - lehtitilausmaksut MUUT PERUSMENOT TT (5700 052141) (toimeentulotukilaki 7 b ) Perusosan lisäksi perusmenoina huomioidaan tarpeellisen suuruisina: 1 Asumismenot, joita ovat, vuokra, vastike, erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut, kiinteistön hoitomenot, asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen korot (koroista tarkemmin asumistukilain 6. (Vuokrarästit eivät sisälly perustoimeentulotukeen paitsi siinä tapauksessa, että toimeentulotukea myönnetään taannehtivasti siitä syystä, että henkilö ei ole aikaisemmin hakenut toimeentulotukea) 2 taloussähköstä aiheutuvat menot (kohtuulliset) 3 kotivakuutusmaksun irtaimisto-osuus (kohtuulliset) 4 vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot (kotihoidon maksu huomioidaan perustoimeentulotuessa, jos palvelu sisältää kotisairaanhoitoa; muu kotipalvelu sisältyy täydentävään toimeentulotukeen) TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (jonka kunta rahoittaa kokonaan itse) HT (5710 052141) (toimeentulotukilaki 7 c ) Täydentävänä toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:

8 1 lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta aiheutuvat menot (päivähoitomaksun tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun alentaminen tai poistaminen on ensisijainen toimeentulotukeen nähden) 2 muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot 3 henkilön ja perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot (henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita) Esimerkkejä täydentävästä toimeentulotuesta Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan harkintaa ts. menoja voidaan huomioida ainoastaan, jos on erityinen syy. Erityinen syy on mainittava päätöksessä. (Pääsääntöisesti esim. vaatteet ja harrastusmenot sisältyvät perusosaan). - huonekalut - kodinkoneet - muut kodin perustamiskustannukset - lastenvaunut - lastenvarusteet - harrastusmenot - vaatteet - muuttokustannukset - perussiivouskustannukset - puhelin - henkilöllisyystodistus, passit, oleskelulupa - edunvalvojan palkkio - hautauskulut - silmälasit - vuokravakuus Huomioitavaa; retkien ja muun koulun ulkopuolisen toiminnan järjestäminen perusopetuksessa: perusopetuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, mikä nykytulkinnan mukaan kattaa myös koulun ulkopuolella tapahtuvan opetuksen. Mitään menolajia ei voida sulkea täydentävän toimeentulotuen ulkopuolelle, jos meno harkitaan asiakkaalle tarpeelliseksi. Velkojen maksamista ei pääsääntöisesti huomioida toimeentulotuessa menona muutoin kuin silloin kun ulosmittaus tapahtuu suoraan asiakkaalle maksettavasta etuudesta. Lisäveroja ei huomioida menona, vaan asiakkaan tulee hakea muutosta tai vapautusta verotukseen (kunnallisveroon haetaan muutosta tai vapautusta kaupungilta ja valtion verotukseen verotoimistolta.) EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ET (5740 052141) (Toimeentulotukilaki 13 ) Lain mukaan kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä periaatteiden mukaisesti. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan Kauniaisissa myöntää pääsääntöisesti kertaluonteisesti ja harkinnassa painotetaan asiakkaan mahdollisuuksia selvitä tuen myöntämisen jälkeen omatoimisesti. 7. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN 7.1 Toimeentulotuen suuruus

Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. 7.2 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään tavallisesti kuukaudeksi. Tarvittaessa voidaan tuki myöntää ja maksaa kuukautta pidemmältä tai lyhyemmältä ajalta. Toimeentulotuki voidaan myöntää kuukautta pidemmälle ajalle ainoastaan sellaisille asiakkaille, joiden tilanteen oletetaan pysyvän muuttumattomana kuten eläkeläiset, äitiyslomalla olevat yksinhuoltajat tms. Tällöinkin hakijan tilanne tarkistetaan aina ennen tuen maksatusta. Tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajalta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tästä pääsäännöstä poiketaan esim. tilanteissa, joissa henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen. Tällöin lasketaan kuinka pitkälle kertasuoritus riittää asiakkaan säännölliset menot huomioiden. Yrittäjien arviointikautena voi olla koko tilikausi. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (L toimeentulotuesta 15 ). 7.3 Huomioon otettavat tulot ja asiakkaan tulojen selvittämiseksi vaadittavat asiakirjat Tuloina voidaan ottaa huomioon vain henkilön tai perheen tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot ja varat sinä aikana, jota toimeentulotukipäätös koskee. Tulot huomioidaan aina nettomääräisinä. Uusille asiakkaille tehdään aina kahden kuukauden takautuva laskelma. Tulojen selvittämisessä huomioitavaa: Palkansaajat Viimeisin palkkatosite (uusilla asiakkailla kolmen kuukauden palkkatositteet) tulee esittää. Jos palkasta on tehty ulosotto, huomioidaan nettotulo ulosoton jälkeen. Asiakkaan tulee esittää tiliotteet kaikista tileistään, myös lasten tileistä ensimmäisen hakemuksen yhteydessä ja muutoin tarvittaessa. Epäsäännölliset tulot tutkitaan usealta kuukaudelta. Loma-ajan palkka ja lomaraha huomioidaan tulona. Tuloylijäämä siirretään seuraaville kuukausille. Loppupalkka ym. kertakaikkiset korvaukset huomioidaan tulona ja tuloylijäämä siirretään seuraaville kuukausille. Huomioitavaan palkkaan lisätään palkasta pidätetty lainan lyhennys, huoltokonttorivähennykset, palkkaennakot, luontaisedut kuten asunto- ja ateriakulut sekä ostot. 9 Autoetu Jos asiakas tarvitsee autoa välttämättä työnsä hoidossa, autoetua ei voida lukea tuloksi enempää kuin paikallisliikenteen maksua vastaava määrä on (paikallisliikenteen maksua

10 vastaava määrä sisältyy perusosaan muutoin). Eli jos asiakas tarvitsee autoa välttämättä työtehtäviensä hoidossa, voidaan tulona huomioida korkeintaan sisäisen lipun hinta. Mikäli auto ei ole välttämätön työtehtävän hoidossa, tulee asiakkaan luopua auton käyttöedusta ja ottaa etuus rahapalkkana. Yrittäjät ja ammatinharjoittajat Yrittäjäasiakas voidaan katsoa tulottomaksi vain kohtuullinen aika (n. 3 kk). Mikäli yrittäjä ei halua luopua yritystoiminnastaan, voidaan siirtymäajan jälkeen alentaa perusosaa 20 prosentilla. (työstä kieltäytyminen ja oman elatuksen laiminlyöminen, KHO/ 4.6.2001/1344). Yritystulo ja palkkatulo huomioidaan. Starttiraha otetaan tulona huomioon. Esitettävä kirjanpitäjän todistus palkoista, luontaiseduista, yksityisotoista yms. Yrittäjältä pyydetään seuraavat yritystä koskevat tiedot: edellisen kokonaisen tilikauden tuloslaskelma ja tase, kuluvan tilikauden kirjanpito toimeentulotukihakemusta edeltävän kalenterikuukauden loppuun saakka, kirjanpitäjän todistus maksetuista etuuksista (palkat, palkkaennakot, luontaisedut, osakaslainat, summat yksityiskäyttöön), viimeisin verotuspäätös (verolippu), viimeksi tehty veroilmoitus, selvitys kuluvan vuoden ennakkoverotuksesta, tiliotteet ja yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. Myyntivoitto huomioidaan. Kannattamatonta yritystoimintaa ei tueta. Voidaan antaa enintään kolme kuukautta aikaa lopettaa kannattamaton yritystoiminta ja hakeutua Työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Jos yrittäjä saa tai hänen on mahdollista saada vähintään työttömyyspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Työttömät Työttömyyspäiväraha huomioidaan todellisten maksatusten mukaan tulona: 1) työttömyysjakson alkaessa 2) lyhyen (alle vuosi) työttömyysjakson aikana 3) työttömyyspäivärahan maksamisen vaihdellessa keskimääräistä enemmän Kerrointa 21,5 voidaan alkaa käyttää aikaisintaan siitä kuukaudesta lukien, jolloin työttömyyspäiväraha tosiasiallisesti maksetaan kaksi kertaa saman kuukauden aikana työttömyyden edelleen jatkuessa. Kun kerrointa on alettu käyttää, sitä on käytettävä jatkuvasti niin kauan kuin työttömyyskausi kestää. Asiakasta on ensimmäisen päätöksen yhteydessä informoitava tästä käytännöstä ja kertoimen 21,5 käytön perusteista niin, että hän voi siihen varautua. Työttömyysetuuden korotusosa huomioidaan tulona. Opiskelijat, kts. lisätiedot luku 10 Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), mikä on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Muuta huomioitavaa Esitettävä selvitys esim. pankin tiliotteella hakemuskuukauden aikana maksettavista sosiaalietuuksista tai muista tulosta. Pyydettäessä on esitettävä tositteet pitemmältäkin ajalta. Uusilta hakijoilta pyydetään lasten tiliotteet.

11 Sairauspäiväraha (maksetaan 15 päivältä kuukaudessa). Omaishoidon tuki huomioidaan. Kelan maksama koulutustuki huomioidaan. Äitiyspäiväraha/vanhempainraha (maksetaan 25 päivältä kuukaudessa). Pääomatulot, esim.: korko- ja osinkotulot, optiot, vuokratulot (nettotulo). Kaikki säästöt huomioidaan: perheen kaikista pankkitileistä tiliotteet, kauppojen etukorttitalletukset (esim. K- ja S-ketjut) ja mahdolliset rahastosäästöt sekä osakesijoitukset, asuntosäästöt. Kiinteä omaisuus, kuten asunnot (muut kuin se, jossa itse asuu), kesämökki, kulkuneuvot (auto, vene, asuntovaunu). Veronpalautus huomioidaan tulona ja tuloylijäämä siirretään seuraaville kuukausille. Verotuspäätös tulee esittää. Perintöihin liittyen perukirja tulee esittää. Avioerossa ositustodistus tulee esittää. Toimeentulotukea ei voi myöntää pysäköintivirhemaksujen, terveydenhuollon peruutusmaksujen tai sakkojen maksuun. Lisäveroihin ei myönnetä toimeentulotukea. Elatusapua ei oteta menona huomioon (koska elatusavun nostaja voi hakea elatustukea). Sosiaalitoimistolla on sähköinen tietoyhteys Kelaan, jonka avulla voidaan tarkistaa kaikkien Kelan kautta maksettavien etuisuuksien nettomäärät ja maksupäivät. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikaeläkkeelle tai palkattomalle lomalle ja tämä aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei oikeutta pääsääntöisesti muodostu. Tarvittaessa voidaan perusosaa alentaa. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kuukauden aikana. Panot tiliotteessa huomioidaan tulona, mikäli niitä on yli 20 euroa kuukaudessa. Lainattu raha ei poista toimeentulotuen viimesijaisuutta. Laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Harkinnan mukaan vähäisiksi katsottavat tulot ja avustukset voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Veronpalautus huomioidaan tulona. Jos puoliso on saanut lisäveroa, voidaan ottaa tulona huomioon veronpalautuksen ja lisäveron välinen erotus. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon, ei sitä huomioida tulona. Ulosmittaamisesta on toimitettava tosite. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta tai haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 15.12.1999/4117). Kulut, joista on esitetty kuitit, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Alle 18-vuotias kuuluu vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu itsenäisesti ja on toimeentulotuen tarpeessa, hakevat toimeentulotukea nuoren vanhemmat, joiden menoihin nuoren kulut huomioidaan. Mikäli vanhemmat laiminlyövät elatusvelvollisuutensa, voidaan nuorelle maksettu toimeentulotuki periä takaisin vanhemmilta.

12 Vanhempien elatusosuuden suuruutta määrättäessä voidaan käyttää apuna elatusavun määräämisestä annettua ohjetta. Tulot ja menot tarkistetaan aina ennen päätöksen tekemistä asiakkaan esittämistä tositteista tai suoraan tulon maksajalta. Asiakkaalle on ilmoitettava, että tiedot voidaan tarkistaa suoraan etuuden maksajalta. Kun tietoja on tarkistettu, laitetaan tarkistamisesta merkintä asiakirjaan. Kun on tehty päätös kuukautta pidemmälle ajalle, tarkistetaan asiakaan tilanne aina ennen maksatusta. 7.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Tuloina ei oteta huomioon toimeentulotukilain 11 :n mukaan vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja, esim. työllisyyskoulutuksen ylläpitokorvaus tuloja, siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja ansiotuloista jätetään huomioimatta 20 prosenttia nettotuloista tai korkeintaan 150 euroa/kk/talous (tällä hetkellä voimassa vuoden 2014 loppuun), käytetään asiakkaalle edullisinta vaihtoehtoa äitiysavustusta ei huomioida (ei myöskään oteta huomioon menoja, joihin avustus on tarkoitettu) äidinmaidon luovutuksesta saatavaa tuloa ei oteta huomioon kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajan hoitotukea ei huomioida (ei myöskään kustannuksia, joihin tuki on tarkoitettu). Hoitotuen määrän ylittävät kustannukset huomioidaan. vammaisetuuksista annetun lain mukaista yli 16-vuotiaan vammaistukea ei huomioida (ei myöskään kustannuksia, joihin tämä tuki on tarkoitettu). Selvitetään mihin tarkoitukseen vammaistuki on myönnetty. Vammaistuen määrän ylittävät kustannukset huomioidaan. perheeseen kuuluvan alle 18-vuotiaan tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa ja täydentävän toimeentulotuen määrän. vammaisetuuksista annetun lain mukaista alle 16-vuotiaan vammaistukea (ei huomioida menoja, joihin tämä tuki on tarkoitettu). Kts. edellä. perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei oteta tulona huomioon. korvauksia ja etuuksia, jotka on tarkoitettu korvaamaan määrättyjä menoja esim. kulukorvaus (lain 8 :n mukaan ei myöskään oteta huomioon näin korvattavia menoja) ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona (Kouvolan HO 9.3.2001nro 01/0058/2). 7.5 Tulojen vyöryttäminen Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelle. Toimeentulotuessa huomioon otettava tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin ja ottaa huomioon useampana kuukautena, jos se tulon kertaluontoisuus, saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Esimerkkejä tällaisista tuloista ovat eroraha työsuhteen päättyessä, apuraha, konsulttipalkkio tai perintö, veikkausvoitto tms. Tuloylijäämän siirtäminen (vyöryttäminen) seuraaville kuukausille: Jos asiakkaan tuloylijäämä ensimmäisessä laskelmassa on alle 100, ei sitä siirretä tuloksi seuraavan

7.6 Varallisuus 13 kuukauden laskelmaan. Jos tuloylijäämä on yli 100, siirretään siitä seuraavan kuukauden laskelmaan vain 100 :n ylittävä osuus. Jos toisen kuukauden tuloylijäämä on alle 200, ei tuloylijäämää siirretä tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Jos se on yli 200, siirretään seuraavan kuukauden laskelmaan vain 200 :n ylittävä osuus. Jos kolmannen laskelman tuloylijäämä on alle 200, ei siirretä. Jos se on yli 200, siirretään vain 200 :n ylimenevä osuus. Pääsääntöisesti tuloja vyörytetään enintään kaksi kuukautta, ellei tulo ole ollut poikkeuksellisen iso. Tulojen vyöryttämisessä huomioidaan asiakkuuden kesto. Uusi asiakas ei ole välttämättä osannut varautua tilanteeseen. Toistuvaisasiakasta ohjataan tulojen vyöryttämisessä tulevalle kuukaudelle / tuleville kuukausille. Ansiosidonnainen päiväraha voidaan rinnastaa ansiotuloon (HAO 27.6.2011). Varoina otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki periä takaisin. Asiakasta voidaan myös tukea lyhytaikaisesti ilman omaisuuden realisoinnin velvoittamista. Jos asiakkuus pitkittyy, tuetaan asiakasta siirtymäajan (3 kk), jonka jälkeen omaisuus huomioidaan käytettävissä olevana tulona) Myönnetty toimeentulotuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseksi on otettu lainaa, varallisuus tulisi ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään 6 kk. Osakkeet ja osinkotulot ovat toimeentulotuessa huomioonotettavia varoja. Toimeentulotuen hakijan on realisoitava esim. omistamansa osakkeet, muu kuin omassa käytössä oleva asunto-osake sekä vapaa-ajankäyttöön tarkoitettu vene sekä muu omaisuus, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Viimeksi vahvistettu verotuspäätös tulee pyytää kaikilta hakijoilta (viimeistään syksyllä). Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot. Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. 7.7 Toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavat menot 7.7.1 Asumismenot Asumismenojen huomioiminen toimeentulotuessa edellyttää, että hakija esittää tositteet asumismenoistaan. Esim. vuokran huomioon ottaminen edellyttää, että hakija on kirjoilla asunnossa ja että hänellä on asianmukainen vuokrasopimus (sopimuksesta tulee ilmetä vuokranantajan yhteystiedot). Väestörekisteritiedoissa tulee olla sama osoite.

14 Vuokra maksetaan vuokranantajan tilille asiakkaan suostumuksella. Suostumus pyydetään heti asiakkuuden alkaessa. Jos asiakas haluaa itse maksaa vuokran vuokranantajalle, suosituksena on, ettei mahdollisesti syntyvää vuokravelkaa myönnetä toimeentulotukena. Hakijan tulee aina hakea asumistukea tai opiskelijan asumislisää. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla tosite siitä, että asumistuen hakeminen on vireillä. Asumistuesta tehdään aina perintäpäätös. 7.7.2 Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi Asumismenoina huomioidaan perheen kokoon nähden kohtuulliset asumiskustannukset. Asumisen kustannusten kohtuullisuutta harkittaessa perusteena käytetään asumistuen ohjeistoa asunnon koon suhteen. Taulukossa on esitetty ruokakunnan kokoon nähden kohtuullinen asunnon koko ja kohtuulliset asumiskustannukset Kauniaisissa. Kohtuullisen vuokran ohjeelliset määrät henkilöluvun mukaan Henkilöluku Pinta-ala/m2 /kk Neliövuokra 1 45 675 15,00 2 57 800 14,03 3 77 925 12,01 4 90 1053 11,70 5 105 1235 11,76 6 115 1341 11,66 7 125 1485 11,88 8 135 1595 11,81 kukin lisähenkilö 110 /kk Kaupungin vuokra-asuntojen ja Villa Apollon asuntojen vuokra hyväksytään kokonaisuudessaan menoksi, mikäli asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen. Sosiaalityöntekijä/ohjaaja voi tarvittaessa poiketa edellä mainituista ohjevuokrista esim. asuntotilanteen, lasten tapaamisten tai muiden erityisten syiden vuoksi myöntämällä toimeentulotukea kohtuuvuokran ylittävälle osuudelle. Kohtuullisiin asumiskustannuksiin sisältyvät vuokra/yhtiövastike (huoma! rahoitusvastiketta ei huomioida), vesimaksut (18 euroa/hlö/kk), jätehuolto, asuntolainan korot (huom! lainanlyhennyksiä ei huomioida), lämmityskustannukset, jäte- ja nuohousmaksut, tontin vuokra ja kiinteistövero. Lisäksi toimeentulotukea myönnetään saunamaksuun, kohtuulliseksi arvioituun taloussähköön ja kotivakuutusmaksuun (irtaimiston osuus). Mikäli näyttää siltä, ettei vuokra mene asiakkaan omista rahoista, pyydetään asiakkaalta selvitys. Mikäli hyväksyttävää selvitystä ei ole ja vuokran maksaa joku muu, jätetään vuokra huomioimatta laskelmassa. Kohtuullisina kustannuksina huomioidaan: Taloussähkö Hlömäärä Euroa/v Euroa/kk 1 320,09 27

2 380,36 32 3 450,92 38 4 511,92 43 5 575,86 48 6 633,19 53 7 690,53 58 8 747,85 62 9 805,19 67 10 862,52 72 15 Lämmityssähkö 55 euroa/henkilö/kk, lisähenkilö 25 euroa/kk Koko sähkölaskusta vähennetään taloussähkön osuus / henkilö Vesimaksu Kohtuullisena vedenkulutuksena huomioidaan 150 litraa/henkilö/vrk. Kustannuksena hyväksytään / 18 euroa /henkilö/kk. Kotivakuutus Usean vakuutusyhtiön käytäntönä on, että koti-irtaimistoa vakuuttaessa täytyy ottaa myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Vastuuvakuutuksen keskimääräinen hinta on n. 11 euroa/vuosi ja oikeusturvavakuutus n. 25 euroa/vuosi. Vastuu- ja oikeusturvavakuutus voidaan huomioida menona toimeentulotuessa. Alla olevat vakuutusmaksuhinnat ovat ns. laajan turvatason mukaan. Kerros- ja rivitalon omavastuuosuus on 150 euroa ja omakotitalon 250 euroa. Irtaimiston lisäksi asuntoosakeyhtiön huoneistossa asujalle tulee vakuutettavaksi myös huoneiston kiinteä sisustus, joka kattaa asukkaan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta. Omakotitaloihin hyväksytään menona myös palo- ja myrskyturvavakuutus. Vakuutushinnoissa irtaimisto on vakuutettu täydestä hinnasta sisältäen huoneiston kiinteän sisustuksen sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Omakotitalon vakuutuksen hintoihin sisältyy näiden lisäksi palo- ja myrskyturvavakuutus. Kerros- ja rivitalot (tai vuokralla omakotitalossa) Henkilömäärä Euroa/vuosi Euroa/kk 1 henkilö 144 12 2 henkilöä 168 14 3 henkilöä 192 16 4 henkilöä 216 18 5 henkilöä tai enemmän 240 20 Omakotitalot (omistusasunto) Asuinpinta-ala Euroa/vuosi Euroa/kk Korkeintaan 70 m2 204 17 Korkeintaan 100 m2 276 23 Korkeintaan 120 m2 300 25 Korkeintaan 160 m2 372 31 Lisäneliöt 20 = 20 euroa/vuosi Määrät ovat ohjeellisia. Huomioidaan pääsääntöisesti vain kolmen kuukauden vakuutusmaksu. Hakija voi pyytää vakuutusmaksun laskutusvälit haluamallaan tavalla.

Saunamaksu 16 Yksi (1) saunakerta viikossa hyväksytään toimeentulotuen menoksi. Pesutupamaksu Kohtuulliset pesutupamaksut huomioidaan. Avustusta asuntolainan korkoihin myönnetään vain, jos asunnon rahoitussuunnitelma kokonaisuutena on realistinen. Mikäli perheen tilanne on äkillisesti muuttunut, voidaan korot tai perheen kokoon nähden liian suuren asunnon vuokra/vastike ottaa huomioon pääsääntöisesti kolmen kuukauden aikana, vaikka asumismenoista selviytyminen pitemmällä tähtäimellä ei olisikaan realistista. Tällä menettelyllä annetaan perheelle aikaa selvittää asioitaan ja rahoitusjärjestelyitään. Ennen asumiskustannusten kohtuullistamista tulee varmistua siitä, että henkilöllä tai perheellä on tosiasiassa mahdollisuus löytää edullisempi asunto. Jos perheen koko muuttuu esimerkiksi jonkun perheenjäsenen muuton vuoksi, tulee muutoksen ilmetä väestörekisteritiedoista. 7.7.3 Alivuokralainen Alivuokralaisasunnon vuokrana hyväksytään kohtuullinen vuokra, enintään kuitenkin yhden henkilön asunnosta 350 euroa/kk (Kelan hyväksymä enimmäismäärä). Myös silloin kun alivuokra-asunnossa asuu useampia henkilöitä, noudatetaan Kelan osaasuntoon hyväksymiä enimmäisrajoja. Vuokrasuhteesta on esitettävä vuokrasopimus, jossa osa-asunnon hallinnasta on sovittu yksilöidysti ja että osa-asunnon vuokralainen on vastuussa vain vuokraamastaan osuudesta. Alivuokralaisella tulee olla käytössään vähintään yksi huone. Asumistuki tulee hakea. Väestörekisterissä tulee olla sama osoite. 7.7.4 Vailla vakinaista asuntoa olevat Kauniaisissa pitkään kirjoilla olleille asunnottomille voidaan myöntää maksusitoumus matkustajakotiin. tms. yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan enintään kolmen kuukauden ajan. Jos asiakkaan tulee maksaa itse osa tilapäisasumisen kustannuksista, tulee hänen esittää kuitti oman osuuden maksamisesta. Ellei kuittia esitetä, maksusitoumusta ei jatketa. Majoitusta voi kysyä esim. seuraavista paikoista: Euro-Hostel ja Stadion Hostel. 7.7.5 Vanhempiensa luona asuvat Vanhempiensa luona asuvilta yli 18-vuotiailta henkilöiltä selvitetään kattaako heidän maksamansa vuokra myös ruokamenot. Selvitetään onko henkilö maksanut vuokraa ennen toimeentulotuen hakemista. Hänen tulee aina esittää kuitti maksamistaan vuokrista. Pääsääntöisesti aikuisen lapsen osuus vuokrasta saadaan jakamalla koko vuokra täysiikäisten asukkaiden määrällä. 7.7.6 Täysi-ikäisen lapsensa luona asuva vanhempi Molempien perusosa lasketaan 100 %:n mukaan. Vähennyksiä ei tehdä. Solu-/ryhmäasunnossa tai kaverin kanssa vuokralla asuva täysi-ikäinen henkilö

17 Asuttaessa ns. solu- tai kimppakämpässä (myös muut kuin opiskelijat) huomioidaan perusnormina muu 18 vuotta täyttänyt. Samassa asunnossa asuminen ei välttämättä tarvitse merkitä asukkaiden yhteistaloutta. Henkilö katsotaan yhteistaloudessa asuvaksi lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten tv, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. 7.7.7 Vuokravakuus Toimeentulotuen asiakkaan muuttoa tuetaan ja vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti seuraavissa tilanteissa: asunnottomuus tai uhka asunnottomuudesta terveydelliset syyt työpaikka asunnon koko ja sijainti perhekoon muuttuminen edullisempi vuokra muu perusteltu syy Kun asiakas muuttaa pääkaupunkiseudulla myönnetään 1-2 kuukauden vuokran suuruinen vuokravakuus, joka annetaan kirjallisena sitoumuksena vuokranantajalle (HOAS perii vuokravakuuden rahasuorituksena). Kun asiakas muuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, vuokravakuus myönnetään ainoastaan yhdeksi vuodeksi. Vuokravakuutta ei myönnetä, mikäli vuokrasuhteen kesto on alle 6 kuukautta, asiakkaalle aiemmin myönnetty vuokravakuus on realisoitu tai mikäli kyseessä on alivuokralaisasunto. Jos asiakkaalle on aikaisemmin myönnetty vuokravakuus, joka on jouduttu maksamaan maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen vuoksi, ei uutta vuokravakuutta myönnetä kuin erityisen painavin perustein. 7.7.8 Vuokravelka Veloista aiheutuvia kustannuksia ei myönnetä toimeentulotukena. Tästä seuraa, ettei myöskään vuokravelkaa pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Lapsiperheelle vuokravelka, häätö, asunnottomuuden uhka tai asunnottomuus voi olla lastensuojelullinen tilanne. Toimeentulotukea vuokravelkaan voidaan harkinnan perusteella myöntää ehkäisevänä toimeentulotukena asumisen turvaamiseksi, kun muita keinoja ei ole käytettävissä ja asumisen jatkumisen turvaaminen nykyisessä asunnossa on perusteltua. Pyrittävä varmistamaan, että uutta vuokravelkaa ei synny. Jos takautuva laskelma osoittaa, että asiakas on ollut oikeutettu toimeentulotukeen vuokravelan syntymisen aikana, myönnetään toimeentulotuki perustoimeentulotukena ja maksetaan pääsääntöisesti vuokranantajan tilille. 7.7.9 Muuttokustannukset Kun asiakas muuttaa pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kunnasta toiseen, lähtökunta myöntää muuttokustannukset vuokravakuuden ensimmäisen vuokran

perusosan 1 kk 18 Mikäli toimeentulotukea muuttoon haetaan sen jälkeen kun asiakas on jo kirjoilla uudessa kunnassa/ kun asiakas on jo hoitanut muuton, toimeentulotukiasiaa ei siirretä lähtökuntaan. Kun asiakas muuttaa muualle kuin pääkaupunkiseudun kuntiin lähtökunta pääsääntöisesti myöntää muuttokustannukset ja vuokravakuuden. Tulokunta myöntää toimeentulotuen muilta osin. Pääsääntöisesti asiakas järjestää muuton omatoimisesti edullisinta vaihtoehtoa käyttäen. Asiakkaan tulee varmistaa muutossa tukeminen ennen muuttoa. Toissijaisesti asiakkaan muuttoa voidaan tukea sosiaaliviraston tilaamalla muutolla. Kierrätyskeskus lainaa pääkaupunkiseudulla asuville henkilöille kuomullista peräkärryä veloituksetta 50 :n panttia vastaan. Kun muutto tapahtuu esim. tuttavan autolla tai peräkärryllä, hyväksytään kustannuksina. Kierrätyskeskus lainaa panttia vastaan peräkärryjä. Asiakas toimittaa selvityksen muuttomatkan pituudesta. Muuttolaatikoiden vuokraa ei kustanneta toimeentulotuella. Jos muutto tapahtuu asiakkaan vuokraamalla edullisella pakettiautolla tai peräkärryllä, toimittaa asiakas kaksi vuokratarjousta sosiaalitoimeen. Toimeentulotukena maksetaan edullisempi auton vuokra sekä matkakorvauksena 0,24 euroa/kilometri. Jos muutto tapahtuu muuttoliikkeen autolla, muutto ei saa tapahtua viikonloppuna tai illalla, jos siitä aiheutuu lisäkustannuksia. Asiakas toimittaa kolme tarjousta sosiaalitoimeen ja työntekijä valitsee edullisimman tai työntekijä pyytää muutamia tarjouksia ja valitsee edullisimman muuttoliikkeen. Asiakas ja perheenjäsenet pakkaavat itse ja osallistuvat tavaroiden kantamiseen voimavarojensa mukaan. Maksusitoumukseen tulee aina merkitä tarjouksen mukainen hinta ja/ tai enimmäistuntimäärä. Kantajien lukumäärän tulee näkyä maksusitoumuksessa. Jos asiakas jää asunnottomaksi, tavaroiden muutto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan tuttavien luokse tai toissijaisesti varastoon. Asiakas toimittaa kaksi tarjousta varastovuokrista sosiaalitoimeen tai työntekijä valitsee edullisen muuttoliikkeen, joka tarjoaa myös varastointipalvelut. Varaston vuokrasopimus tehdään asiakkaan ja varastovuokraajan välille. Varastokustannukset voidaan huomioida maksimissaan kolmen kuukauden ajan. Pakettiauton tai peräkärryn voi edullisesti vuokrata esim. lähialueen huoltoasemilta. 7.7.10 Alkuavustus Alkuavustus on tarkoitettu sellaiselle henkilölle, joka ei omista mitään irtainta omaisuutta, esim. asunnoton, tuloton henkilö. Alkuavustus myönnetään lähtökunnasta, paitsi silloin, jos sitä haetaan vasta yli kuukauden jälkeen muutosta. Alkuavustus myönnetään täydentävänä toimeentulotukena. Kts. lisätiedot kohta 9.2. 7.7.11 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot myönnetään toimeentulotuen muina perusmenoina. Tavanomaisia vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja ovat mm. terveyskeskuksen asiakasmaksut, lääkekustannukset, välttämättömät lääkärinlausunnot (esim. etuuden hakemista varten), hammashoito, matkat hoitoon paikallisliikenteen maksun ylittävältä osalta tai siltä osin kuin Kela ei niitä korvaa, poliklinikka- ja sairaalamaksut, silmälasit, psykoterapia. Terveyden-

19 huoltomenoja otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla. Toimeentulotukea saavien edellytetään pääsääntöisesti käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluita. Hoitotakuu koskee kaikkia terveydenhuollon palveluja mukaan lukien psykoterapiapalvelut. Asiakasmaksukattoon huomioitavia maksuja ei pääsääntöisesti makseta suoraan sosiaalitoimistosta, vaan asiakas maksaa ne itse (tällöin ne kerryttävät maksukattoa). Asiakkaan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Mikäli on tiedossa, että asiakas jättää terveydenhuollon maksut maksamatta, voidaan maksut maksaa suoraan laskuttajalle. Silmälasit ja piilolinssit Silmälasit voidaan myöntää pitkäaikaisesti toimeentulotukiasiakkaina olleille henkilöille. Silmälasien hankinnassa huomioidaan vallitsevan hintatason mukaan kohtuullinen hinta. Kohtuullisena hintana ilman erityisperusteluja voidaan pitää yksiteholaseissa enintään 130 euroa ja moniteholaseissa 200 euroa. Erikoishiontoja, heijastuksen estoa, tummennusta ym. ei huomioida ilman lääkärin määräystä, vaikka ne mahtuisivat em. enimmäishintaan. Lasien uusimiseen voidaan pääsääntöisesti myöntää tukea enintään kolmen vuoden välein Piilolinssien hankintakustannukset voidaan perustellusta syystä korvata vaihtoehtona tavallisille laseille. Hammashoitokustannukset Asiakas ohjataan hammashoitoon terveyskeskukseen, joka toimittaa sosiaaliohjaajalle / sosiaalityöntekijälle kustannusarvion hoidosta. Yksityisestä hammashoidosta aiheutuneet kulut voidaan huomioida pääsääntöisesti ainoastaan silloin kun terveyskeskuksessa ei voida hoitoa antaa, mutta hoito on terveyskeskuksen antaman tiedon mukaan asiakkaalle välttämätön. Tästä asiakkaan on esitettävä terveyskeskuksen selvitys. Pitkäaikaisen hoidon ja suurten kustannusten ollessa kyseessä kehotetaan asiakasta neuvottelemaan maksuajasta, jolloin hammashoitokulut jaetaan useammalle kuukaudelle. Proteesit korvataan kohtuullisten kustannusten mukaan (tarvittaessa konsultoidaan terveyskeskuksen hammashoitolaa). Lääkärinpalkkiot, hoidot ja terapiat Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhoitopalveluita. Yksityislääkärin hoidosta aiheutuvat kustannukset voidaan poikkeuksellisesti huomioida kun erikoishoidon tarve, kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä edellyttää. Gynekologin ja silmälääkärin tutkimuksista aiheutuvat yksityislääkäripalkkioiden omavastuuosuus voidaan huomioida menona. Yksityislääkärin hoidosta tulee asiakkaan etukäteen sopia sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa. Terveyskeskus määrittelee asiakkaan fysikaalisen hoidon tarpeen ja antaa tarvittavat palvelut. Yksityisen hoitolaitoksen kustannuksia ei pääsääntöisesti korvata, koska hoitotakuun perusteella asiakkaan tulee saada tarpeelliset palvelut julkisen terveydenhuollon kautta. Ns. vaihtoehtoishoitojen kustannuksia ei hyväksytä menoina (kts. alla kohta lääkkeet)

20 Lääkekustannukset Perusosa kattaa vähäiset terveyden- ja sairaanhoidon menot eli lähinnä normaalit käsikauppalääkkeet. Muiden kuin vähäisenä pidettävät lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuus huomioidaan laskelmassa menona. Pääsääntöisesti asiakas ostaa lääkkeet itse ja korvaus maksetaan esitetyn kuitin ja reseptin perusteella. (Huom! ostot vaikuttavat lääkekattoon vain silloin kun asiakas maksaa ne itse) Vain henkilölle, jolla on säännöllinen tai erityisen kallis lääkitys, voidaan apteekkiin antaa maksusitoumus lääkärin määräämistä sairauden hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä (tällöinkin pyrittävä ensisijaisesti siihen, että asiakas maksaa lääkkeensä itse, jolloin ostot huomioidaan maksukatossa) Huom! kaikki lääkekustannukset hyväksytään halvimman vaihtokelpoisen lääkkeen hinnan mukaisina, ellei lääkäri ole kieltänyt lääkevaihtoa. Huomioidaan toimeentulotuessa vain julkisen terveydenhuollon (terveysaseman lääkärin) tai työssäkäyvää asiakasta hoitavan työterveyslääkärin kirjoittamat reseptivalmisteet. Vaihtoehtoisten hoitomuotojen kustannuksia (lymfaterapia, akupunktio, homeopaattiset lääkkeet, amalgaamisaneeraus) ei oteta huomioon. Asiakkaille, joilla maksukatto on ylittynyt, ei myönnetä lääkkeitä toimeentulotukena vaan heidät ohjataan hakemaan Kelan valtakirjalla lääkkeet suoraan apteekista. Lääkekatto on 610 euroa (v. 2014). Lääkekattoon sisältyvät korvattavat lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja voiteet. Toimeentulotuen myöntämiselle ei ole merkitystä sillä, ovatko lääkkeet sairausvakuutuskorvattavia, koska sairausvakuutuksen korvauskriteerit ovat erilaiset. Pääsääntöisesti korvattavia menoja ovat ainoastaan sairauden hoitoon kirjoitetut lääkkeet. Potenssilääkkeet (esim. Viagra) korvataan ainoastaan, jos henkilöllä on jokin perussairaus ja lääkkeen tarpeellisuudesta on lääkärintodistus. Pelkkä puhelinmääräyksessä oleva lausuma siitä, että lääke on sairauden hoitoon, ei riitä. Sama koskee esim. kaljuuntumisen ehkäisemiseen tarvittavia lääkkeitä. Tarvittaessa konsultoidaan johtavaa lääkäriä. Terveydenhuollon kustannuksina voidaan korvata myös sellaisia menoja, jotka eivät johdu sairauden hoidosta. Tällaisia kustannuksia voivat esimerkiksi olla esimerkiksi hedelmöityshoidon ja ehkäisypillerien kustannukset. Sairaalamaksut sairaala- ja poliklinikkamaksut otetaan huomioon toimeentulotuessa jos sairaalahoito on kestänyt alle kaksi viikkoa, lasketaan menoiksi sekä perusavustus että sairaalalasku jos sairaalahoito on kestänyt yli 14 vrk, ylimenevältä ajalta perusosasta otetaan huomioon 51 % ja käyttövarat (99 euroa/kk alkaen 1.1.2013) ko. ajalle. 8. TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN ALENTAMINEN Toimeentulotukea hakeva 17 64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä, opiskele tai ole sairauden tai muun näihin verrattavan syyn perusteella esteellinen ottamaan vastaan työtä. Mikäli asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä ilmoittautumasta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon tai kieltäytyy vastaanottamasta hänelle yksilöidysti tarjottua työtä tai osallistumasta työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu hänelle