Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2012 30.10.2012 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja
Markkinat Liiketoimintaympäristö: Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla ja maailmantalouden kehityksestä jatkuu edelleen. Puutuoteteollisuuden markkinatilanteessa ei muutosta. Epävarmuus jatkunut useilla markkinaalueilla. Käyttöasteet kuitenkin hyviä. Investoinnit alhaisella tasolla. Useita tuotantolinja- ja tehdashankkeita vireillä. Toteutumisen edellytyksenä luottamuksen säilyminen ja vahvistuminen kysynnän kehityksestä sekä rahoituksen järjestyminen. Raute: Uusien tilausten määrä kolmannella vuosineljänneksellä 28 Me hyvällä tasolla. Uusien tilausten määrä koko alkuvuoden osalta korkea. 50 miljoonan kauppa tammikuussa vaneritehtaan koneista Chileen. 14 miljoonan kauppa heinäkuussa LVLtehtaan koneista Saksaan. Teknologiapalvelut edellisen vuoden tasolla. 2
1-9/2012 lyhyesti Me Q3 2012 Q3 2011 Liikevaihto 29,9 21,6 Liiketulos 1,8 1,0 Uudet tilaukset: projektitoimitukset teknologiapalvelut 21 7 0 7 Q3: Liikevaihto ja kannattavuus odotusten mukainen. Liikevaihto kasvoi toisesta neljänneksestä yli kolmanneksen. Liiketulos voitollinen. Me 1-9 2012 1-9 2011 Liikevaihto 67,4 59,4 Liiketulos 1,9 0,4 Uudet tilaukset: projektitoimitukset teknologiapalvelut 85 19 27 19 1-9 2012: Liikevaihto kasvoi 13 %. Liiketulos voitolliseksi. Tilauskanta vahva. Tilauskannasta yli puolet tuloutuu vuoden 2013 puolella. Tilauskanta 72 21 3
Tuloslaskelma ja tunnusluvut Me 1-9 2012 1-9 2011 2011 Liikevaihto 67,4 59,4 74,3 Liiketulos 1,9 0,4-0,7 Rahoitustuotot ja -kulut -0,1-0,3-0,4 Tulos ennen veroja 1,8 0,1-1,1 Tuloverot -0,8-0,1 0,0 Kauden tulos 1,0-0,1-1,1 Osakekohtainen tulos, euroa 0,26-0,02-0,27 Liiketoiminnan rahavirta 4,8-4,5 2,5 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 8,8 4,2-0,1 Nettovelkaantumisaste, % -54,4-16,9-47,1 Omavaraisuusaste, % 44,4 53,2 46,9 Henkilöstö (kirjoilla) 496 467 464 4
Tase Me 30.9.2012 30.9.2011 31.12.2011 Aineettomat hyödykkeet 2,5 1,2 1,4 Aineelliset hyödykkeet 8,0 8,2 8,2 Muut pitkäaikaiset varat 1,9 3,1 2,9 Vaihto-omaisuus 6,3 5,3 5,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 22,7 15,6 9,3 Rahavarat 25,6 14,9 25,7 Varat yhteensä 67,0 48,3 52,7 Oma pääoma 22,1 23,0 22,1 Pitkäaikaiset velat 8,8 7,9 11,1 Saadut ennakkomaksut 17,3 5,1 5,6 Lyhytaikaiset velat 18,8 12,3 13,9 Oma pääoma ja velat yhteensä 67,0 48,3 52,7 5
Uudet tilaukset Me Q1 Q2 Q3 Q4 120 100 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 1-9 2012 6
Uudet tilaukset 1 9 2012 Teknologiapalvelut 18 % Eurooppa 28 % Etelä- Amerikka 52% Projektitoimitukset 82 % Aasian- Tyynenmeren alue 2 % Pohjois- Amerikka 6 % Venäjä 12 % 7
Me Tilauskanta Q1 Q2 Q3 Q4 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 8
Liikevaihto Me Q1 Q2 Q3 Q4 120 100 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 1-9 2012 9
Liikevaihto 1-9 2012 Teknologiapalvelut 30 % Eurooppa 22 % Etelä- Amerikka 48 % Venäjä 17 % Projektitoimitukset 70 % Pohjois- Amerikka 9 % Aasian- Tyynenmeren alue 4 % 10
Liiketulos Me 1-3 1-6 1-9 1-12 10,0 5,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 1-9 2012-5,0-10,0-15,0 11
Osakekohtainen tulos euroa 2,00 Tulos per osake Osinko 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00-2,50 2007 2008 2009 2010 2011 1-9 2012 12
Panostukset tulevaisuuteen Me 9,0 Investoinnit Investoinnit liikevaihdosta, % T&K-investoinnit Tuotekehityskulut Tuotekehitysmenot liikevaihdosta, % 9% 8,0 8% 7,0 7% 6,0 6% 5,0 5% 4,0 4% 3,0 3% 2,0 2% 1,0 1% 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 1-9 2011 1-9 2012 0%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) Oman pääoman tuotto (ROE) 40% 1-12 ROI 1-12 ROE 1-9 ROI 1-9 ROE 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% -40% 2007 2008 2009 2010 2011 1-9 2012 15
Omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste Omavaraisuusaste Nettovelkaantumisaste (gearing) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% -40% -50% -60% -70% -80% 2007 2008 2009 2010 2011 30.9.2012 16
Henkilöstö 700 Kokonaismäärä, keskimäärin Efektiivinen, keskimäärin 600 500 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 30.9.2012 17
Osakkeenomistajat Osakkeenomistajien määrä Omistus 30.9.2012 2 000 1 800 1 600 1 400 Instituutiot 11,2 % Hallintarekisteröidyt 3,3 % Ulkomaiset 0,2 % 1 200 1 000 800 Yritykset 4,8 % Johto 7,2 % 600 400 Kotitaloudet 73,4 % 200 0 18
Näkymät vuodelle 2012 19
Kansainvälistä osaamista puutuoteteollisuudessa, maailmanlaajuisesti
Liiketoimintaympäristö Rauten kilpailijat ovat paikallisesti tai alueellisesti toimivia yhteen tai muutamaan prosessiin tai teknologiaan keskittyneitä pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Puutuotteiden kysyntää ohjaavat Yleinen elintason nousu, talouden suhdanteet Rakentamismääräykset Puun saatavuus ja hinta Puutuoteteollisuus Isoista metsäkonserneista pieniin perheomisteisiin yrityksiin Kansainvälistyminen ja integraatio eivät kovin pitkällä Uusia toimijoita alalle tuovat hakkuumittaan kasvavat istutusmetsävarat Kehittyvien markkinoiden merkitys on suuri. Puutuoteteollisuuden haasteet ja mahdollisuudet Kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät Istutuspuun käytön lisääntyminen Lopputuotteiden laatuvaatimukset ja standardointi 21
Rauten tyypillinen asiakas Viilu-, vaneri- tai LVL-tehdas: yksityisiä yhden tehtaan perheyrityksiä ja isojen metsäteollisuuskonsernien divisioonia Rauten asiakkaat Raute on maailmanlaajuinen markkinajohtaja vaneri- ja LVL-teollisuuden uuden kapasiteetin kone-toimittajana Rauten markkinaosuuden kaikista vaneriteollisuuden koneinvestoinneista arvioidaan olevan 15-20 prosenttia. Erityisen vahva markkina-asema Rautella on LVLteollisuudessa, sillä noin puolet maailman LVL:stä tuotetaan Rauten toimittamilla koneilla 22
Raute ja markkinat Raute on puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti palveleva teknologia- ja palveluyritys. Vanerinkulutus 81,0 milj. kuutiota (2010) loppukäyttökohteittain Rakentaminen 56 % Huonekalut 20 % Pakkaukset 11 % Kuljetusvälineet 9 % Muut 4 % Lähde:Indufor Puutuoteteollisuus, tuotannon arvo: 150 miljardia euroa Vaneriteollisuus, tuotannon arvo: 30 miljardia euroa Vaneriteollisuus, investoinnit: 500-550 miljoonaa euroa Vanerintuotanto 81,5 milj. kuutiota (2010) markkina-alueittain APAC 72 % NAM 14 % LAM 5 % EMEA 5 % CIS 4 % Lähde: Indufor 23
Paikallinen läsnäolo maailmalla Suomi: Nastola, Kajaani, Jyväskylä 360 henkilöä, 73,8% Pohjois-Amerikka: Vancouver, Memphis 68 henkilöä, 13,9% Venäjä: Moskova, Pietari 6 henkilöä Kiina, Shanghai 45 henkilöä, 9,2 % Singapore 5 henkilöä Raute Edustaja Santiago 4 henkilöä 24
Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005 ja 2010 (milj. m 3 ) VANERINKULUTUS LOPPUKÄYTTÖKOHTEITTAIN Kokonaiskulutus 81,0 milj. kuutiota (2010) Rakentaminen, 47 % 50 45 40 Vanerintuotanto markkina-alueittain vuosina 2000, 2005, 2009 ja 2010 Huonekalut, 20 % Lattiat, 8 % Kuljetusvälineet, 11 % Pakkaukset, 9 % Muut, 5 % 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2005 2009 2010 Pohjois-Amerikka Eurooppa ja Afrikka Venäjä Etelä-Amerikka Kiina Muut APAC maat Lähde: Indufor 25
Eurooppa Vanerintuotannon ja kulutuksen kehitys Euroopassa (milj. m 3 ) Eurooppa 7 Suomessa on perinteisesti ollut vahva vaneriteollisuus 6 5 4 Jatkossa painopiste tuotantotehokkuuden ja laadun parantamiseen tähtäävissä hankkeissa Osuus Rauten uusista tilauksista 2010-2011 3 2 1 0 2005 2009 2010 Raute ja Eurooppa Raute suurin toimija Euroopassa Tavoitteena säilyttää tunnettuus ja maine pitkäjänteisenä kumppanina 26 Source: Indufor EUROPE Plywood production, Million m3 EUROPE Plywood consumption, Million m3 Plywood production 1 000 m3 EUROPE TOTAL 2 254 2 495 % world total 3 % 3 % Finland 779 980 Italy 310 310 Spain 251 248 France 265 222 Latvia 155 213 Poland 145 145 Sweden 80 84 Romania 60 64 Bulgaria 23 31 Estonia 22 39 Other 165 160 Source: Indufor (FEIC) 2009 2010
Venäjä Venäjä Suuret raaka-ainevarat ja kehittyvä talous Vahva markkina-alue, jossa vanerintuotanto on kaksinkertaistunut viime vuosien aikana Vanerin viennin sekä kotimaan kysynnän arvioidaan kasvavan Raute ja Venäjä Raute markkinajohtaja Venäjällä Suuret metsävarat ja kehittyvä talous antavat hyvät kasvumahdollisuudet Rautella kasvumahdollisuuksia myös teknologiapalveluissa Vanerintuotannon ja - kulutuksen kehitys Venäjällä (milj. m 3 ) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Osuus Rauten uusista tilauksista 2010-2011 2000 2005 2009 2010 CIS Plywood production (Million m3) CIS Plywood consumption (Million m3) Source: Indufor 27
Venäjä Valtiollisessa suunnitelmassa tavoite nostaa vanerintuotannon määrä vuoteen 2015 mennessä noin 5 milj. kuutiometriin. Vaneriteollisuuden vuosittaiset uuslaiteinvestoinnit normaalissa markkinatilanteessa noin 45 milj. euroa; ylläpitoinvestoinnit ja palvelut tämän lisäksi. Alhaiset tuotantokustannukset, puunjalostuksen perinteet ja osaaminen. Rakentamisen kasvaa Moskovan ja Pietarin alueilla sekä muutamissa muissa suurissa keskuksissa. Raakapuun vientimaksut Laitteiden tuontitullit joko poistettu tai tullimaksuja on laskettu. Paikallishallinnot saavat rahallista tukea infrastruktuurin kehittämiseen. Paikalliset investointimahdollisuudet helpottuvat Raute on Venäjällä markkinajohtaja vaneriteollisuuden koneiden, laitteiden ja palveluiden toimittajana. Raute on ainoa toimija Venäjällä, joka pysyy toimittamaan kokonaisia tuotantolaitoksia vaneriteollisuudelle. Vanerinvalmistajat ovat aktiivisia ja kehityshaluisia: etsivät uusia innovatiivisia tuotteita ja uusia markkinoita. Raute uskoo vanerintuotannon kasvuun ja uusiin vaneritehdasinvestointeihin Venäjällä. 28
Aasian ja Tyynenmeren alue Vanerintuotannon ja kulutuksen kehitys Aasian-Tyynenmeren alueella (milj. m 3 ) 70 60 50 40 30 20 10 0 Source: Indufor 2000 2005 2009 2010 APAC Plywood production, Million m3 APAC Plywood consumption, Million m3 Kiina Maailman suurin vanerinvalmistusmaa Käsityövaltaista tuotantoa ja yksinkertaista teknologiaa, paikalliset valmistajat vahvoja Muu Aasian-Tyynenmeren alue Istutusmetsät mahdollistavat vanerintuotannon uuden kasvun Plywood production 1 000 m3 2009 2010 APAC TOTAL 51 482 58 759 % world total 70 % 72 % China 36 220 45 327 Malaysia 4 837 3 901 Indonesia 3 353 2 996 Japan 2 586 2 287 India 2 154 2 154 Republic of Korea 667 494 New Zealand 416 366 Australia 130 118 Other 1 119 1 116 Source: Indufor/Faostat Raute ja Aasian-Tyynenmeren alue Pieniläpimittaisen istutuspuuraaka-aineen käsittely on Rauten vahvuus Kiinassa lopputuotteen laatuvaatimusten nousu tarjoaa mahdollisuuksia. Tavoitteena kasvaa merkittäväksi toimijaksi Kiinassa Osuus Rauten uusista tilauksista 2010-2011 29
Noin 20 vuoden kuluttua n. 30-40% Kiinan vanerista valmistetaan teollissilla tuotantolinjoilla nykyisen käsityövaltaisen prosessin sijasta. Muutos on alkanut. Kiina Kiinasta tulee kehittymään suurin yksittäinen markkina-alue, jossa vaneria valmistetaan kehittyneellä teknologialla. Kiinassa on tällä hetkellä noin 30-50 sellaista valmistajaa, joilla kokonsa ja tuotteidensa laadun perusteella on valmiuksia investoida länsimaiseen vanerinvalmistusteknologiaan. Raute pyrkii helpottamaan näiden 30-50 yrityksen siirtymistä 50 käsityövaltaisesta, yksittäisillä koneilla tehtävästä valmistuksesta, 45 tuotantolinja-ajatteluun perustuvaan valmistusprosessiin. 40 Syyt siirtyä modernimpaan valmistusprosessiin liittyvät suurelta osin joko suoraan tai välillisesti Kiinan vientimarkkinoiden tarpeisiin (esim. huonekalut ja pakkaukset). Laadukkaamman vanerin kysynnän uskotaan kasvavan myös Kiinan kotimarkkinoilla. Rauten tavoite on olla merkittävänä toimijana toteuttamassa tätä muutosta ja saavuttaa asema muutaman suurimman teknologiatoimittajan joukossa. Raute on ensimmäinen länsimainen yhtiö kehittämässä vanerinvalmistusta Kiinassa. 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2005 2009 2010 CHINA Plywood production, Million m3 CHINA Plywood consumption, Million m3 Source: Indufor 30
Alueen muut maat Malesia ja Indonesia Raaka-ainepohjan muuttumisen takia Raute uskoo uuden kehitysvaiheen olevan alkamassa. Nykyinen konekanta tullaan uusimaan ja modernisoimaan. Alueen merkityksen vanerinvalmistuksessa uskotaan kasvavan nykyisestä ja alue tarjoaa mahdollisuuksia Rautelle ja muille lähinnä eurooppalaisille laitevalmistajille. Myös Kiinassa valmistetuille koneille tulee olemaan markkinoita. Japani Intia Eurooppalaisten konevalmistajien asema Japanin markkinoilla on pieni, mutta Raute näkee mahdollisuuksia toimittaa pienempiä korkean teknologian ratkaisuja myös Japanin markkinoille. Vaikka Intiassa on suuria eucalyptus- ja poppeli-istutuksia, niiden kasvu ei riitä vastaamaan kasvaneeseen raaka-ainetarpeeseen. Intiasta on tullutkin suurin trooppisen puun tuoja Itä- Malesiasta. Rauten Kiinan markkinoille kehitetyt tuotteet ja ratkaisut soveltuvat myös Intian vaneriteollisuudelle. 31
Etelä-Amerikka Vanerintuotannon ja kulutuksen kehitys Etelä-Amerikassa (milj. m 3 ) 6 5 4 3 2 1 Etelä-Amerikka Yksi suurimmista vanerintuotannon kasvualueista kokonaistuotannon lasku Brasilian troopisen puun vanerista Chile ja Brasilian havuvaneri kasvavat voimakkaasti 0 2000 2005 2009 2010 Kasvaa ja kehittyy voimakkaasti LAM Plywood production, Million m3 LAM Plywood consumption, Million m3 Source: Indufor Raute ja Etelä-Amerikka Mahdollisuuksia tarjoavat paikallisen metsäteollisuuden rakenne, runsaat istutuspuuvarat sekä panostukset korkean jalostusasteen tuotteisiin Rautella vahva asema Chilessa ja lupaavia toimituksia Brasiliaan Osuus Rauten uusista tilauksista 2010-2011 Kasvupotentiaalia edelleen 32
Chilessä vanerintuotannon hyvä kannattavuus luo uskoa tuotannon kasvattamiseen Chile Chilen hyvälaatuinen hiottu havuvaneri ei kilpaile suoraan esimerkiksi OSB:n kanssa, joten markkinoita uskotaan riittävän kasvavalle tuotannolle. Pohjois-Amerikan rakentamisen väheneminen ei vähentänyt chileläisen vanerin markkinoita, koska tällaiselle vanerille on paljon erilaisia käyttökohteita. Karsitulle männylle, jota Chilessä on tulossa entistä enemmän kaatoikään, ei ole olemassa järkeviä vaihtoehtoisia käyttökohteita, joten Chileen rakennetaan 10 vuoden kuluessa vielä 1-2 isoa uutta vaneritehdasta. Isoille chileläisille metsäteollisuusyrityksille vanerinvalmistus on tärkeä osa puun optimaalisen käytön hallintaa. Chilen kapasiteetin uskotaan kasvavan nykyisestä seuraavien 10 vuoden aikana. Rautella on merkittävä asema teknologiatoimittajana Chilessä. Rauten tavoitteena on ylläpitää ja edelleen vahvistaa asemaansa Chilessä 33
Brasilia Brasilia on alueen suurin vanerinvalmistaja. Pohjois-Amerikan markkinan romahdettua Eurooppa on ollut brasilialaisen vanerin tärkein vientikohde. Brasilialaiset vanerinvalmistajat ovat investoineet viime vuosien aikana voimakkaasti MDF:n tuotantoon, josta nyt on ylituotantoa. Pieniä vanerinvalmistajia on lopettanut kannattamattomina, mutta useat hyvin menestyneet vanerinvalmistajat suunnittelevat uusia investointeja vanerinvalmistukseen. Brasilian vanerinvalmistuksen uskotaan keskityyvän, mutta kokonaistuotannon uskotaan säilyvän nykytasolla. Yleisen taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen Brasiliassa lisää myös kotimaan kysyntää. Tuonnin esteet ja paikallisten konevalmistajien rahoitustuet ovat heikentäneet vaneriteollisuuden kilpailukykyä rajoittamalla investointeja teknologiseen uudistumiseen. 34
Alueen muut maat Muissa maissa on pienempiä vaneritehtaita, joille uudet istutusmetsät luovat mahdollisuuksia lisätä vanerintuotantoa. Etelä-Amerikan trooppisilla alueilla kasvatetaan samoja lehtipuulajeja kuin Kaakkois-Aasiassa ja niiden käyttö vanerin raaka-aineena on alkamassa. Rauten Aasian asiakkailleen kehittämät valmistusteknologiat soveltuvat myös monien Etelä-Amerikan asiakkaiden tarpeisiin. 35
Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikka Maailman toiseksi suurin vanerin valmistaja ja maailman suurin LVL-tuottaja Toipuminen taantumasta vie aikaa Investointeja lähinnä modernisointityyppisiin hankkeisiin Vanerintuotannon ja -kulutuksen kehitys Pohjois-Amerikassa (milj. m 3 ) 25 20 15 10 Osuus Rauten uusista tilauksista 2010-2011 Raute ja Pohjois-Amerikka Paikallisilla laitevalmistajilla vankka asema Rautella kasvumahdollisuuksia asiakasteollisuuksien kokonaisvaltaisissa strategisissa investoinneissa sekä teknologiapalveluissa Raute pyrkii vakiinnuttamaan asemaansa alueella automaatio-osaamisella 5 0 2000 2005 2009 2010 NAM Plywood production, Million m3 NAM Plywood consumption, Million m3 Source: Indufor 36
Muutokset ovat mahdollisuuksia Eurooppa Nykyisen kapasiteetin kehittäminen Afrikka Puun jalostaminen paikallisesti Venäjä Tuotantoteknologian uusiminen Metsävarojen hyödyntäminen Vientituotteet Trendejä Uusiutuvana raaka-aineena puun käyttö lisääntyy. Ympäristötietoisuus kasvaa ja ympäristönormit tiukentuvat. Energia kallistuu. Kiristyvä kilpailu vaatii kustannustehokkaampia valmistusmenetelmiä. Kehittyvien markkinoiden merkitys kasvaa. Aasian-Tyynenmeren alue Istutusmetsävarat Kiinassa kasvavat laatuvaatimukset ja teollistuminen Etelä-Amerikka Kasvavat Istutusmetsävarat Pohjois-Amerikka Korvausinvestoinnit talouden elpymisen myötä Rauten kannalta Puun lisääntyvä käyttö kasvattaa puutuoteteknologian kysyntää. Kehittyvien markkinoiden merkitys kasvaa. Tunnistettava erilaiset asiakastarpeet ja tarjottava huipputeknologian lisäksi ratkaisuja, joissa automaatiolla ei luoda ratkaisevaa kilpailuetua. Teknologiapalveluiden osuus kasvaa erityisesti perinteisillä markkinoilla. 37
Rauten tavoitteet Strategiset päätavoitteet Kannattavuuden parantaminen Parempi suhdannevaihteluihin sopeutuminen Hallittu kasvu Sopeutuminen Kasvu Kannatavuus Taloudelliset tavoitteet Kannattavuus hyvä kaikissa suhdannetilanteissa Markkinoita nopeampi kasvu Hyvä vakavaraisuus Sijoittajille kilpailukykyinen tuotto Kannattavia ratkaisuja kaikkiin asiakastarpeisiin. 38
Strategia Haluttu ratkaisutoimittaja, jolla houkuttelevat ratkaisut eri asiakastarpeisiin globaalisti Sopeutuminen Luotettu, paikallinen koko elinkaaren aikainen kumppani tuotantoprosessin optimoimisessa Kasvu Kolmen johtavan toimittajan joukossa valituilla kehittyvillä markkinoilla niille kohdennetulla tuotevalikoimalla Kannattavuus Kannattavia ratkaisuja kaikkiin asiakastarpeisiin Kustannustehokkaat ja ketterät prosessit sekä korkea laatu globaalissa verkostossa Haluttu työpaikka, jossa osaavat ihmiset saavuttavat yhdessä hyviä tuloksia 39
Rauten hallitus Erkki Pehu-Lehtonen s. 1950, diplomi-insinööri Hallituksen puheenjohtaja 2009 Hallituksen jäsen 2009 - Hallituksen työvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja Erkki Pehu-Lehtonen toimi Pöyry Oyj:n hallituksen neuvonantajana vuosina 2008 2010 ja toimitusjohtajana vuosina 1999 2008. Samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Tekla Oyj 2006 Metso Oyj 2010 Mika Mustakallio s. 1964, kauppatieteiden maisteri, CEFA Hallituksen varapuheenjohtaja 2012 Hallituksen jäsen 2004 Hallituksen työvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen Mika Mustakallio on MORS Software Oy:n toimitusjohtaja 2006 ja pankkien riskienhallinnan asiantuntija. Vuodesta 2001 alkaen hän on yrittäjänä ollut luomassa innovatiivisia reaaliaikaisia riskienhallintajärjestelmiä pankeille. Ei samanaikaisia luottamustoimia Joni Bask s. 1975, diplomiinsinööri Hallituksen jäsen 2012 Joni Bask on toiminut vuodesta 2003 alkaen Varian Medical Systems Finland Oy:ssä, jossa Team Leaderina tuotekehitysryhmässä 2011. Ei samanaikaisia luottamustoimia Risto Hautamäki s. 1945, diplomiinsinööri Hallituksen jäsen 2009 Hallituksen työvaliokunnan jäsen Risto Hautamäki toimi Metso Paperin toimitusjohtajana 2005 2007 ja Tamfelt Oyj:n toimitusjohtajana 1995 2005. Ei samanaikaisia luottamustoimia Ilpo Helander s. 1942, kauppaneuvos, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen 2008 Ilpo Helander toimi vuosina 1991 2004 Oy Electrolux Ab:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana sekä Electrolux Euroopan varatoimitusjohtajana. Samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Neo Industrial Oyj 2007 Reka Kumi Oy 2007 Teknos Oy 2007 CT-Logistics Oy 2008 Finndomo Oy 2010 Talent-Center Oy 2010 Pekka Suominen s. 1976, kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen 2010 Pekka Suominen toimii projektipäällikkönä Talentum Events Oy:ssä 2007. Ei samanaikaisia luottamustoimia Erkki Pehu-Lehtonen, Joni Bask, Risto Hautamäki, Ilpo Helander, Mika Mustakallio ja Pekka Suominen ovat riippumattomia yhtiöstä.. Erkki Pehu-Lehtonen, Ilpo Helander ja Risto Hautamäki, ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajatahoista. 40
Rauten johtoryhmä Tapani Kiiski s. 1962, TkL, DI toimitusjohtaja ja konsernijohtaja 16.3.2004 Yhtiön palveluksessa: 2002 Nimitetty johtoryhmään: 16.3.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2002 2004: teknologiajohtaja, myyntijohtaja; KCI Konecranes International Oyj 1994 2002: eri tehtäviä, mm. tietohallintojohtaja; Kone Oy, Kone Cranes 1985 1994: eri tehtäviä, mm, tuotekehityspäällikkö, tuotekehitysjohtaja Arja Hakala s. 1957, KTM, MBA talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen 8.10.2003 Yhtiön palveluksessa: 1990 Nimitetty johtoryhmään: 1.1.2001 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1990 2003: hallintojohtaja; Luhta Oy 1985 1990: laskentapäällikkö Petri Lakka s. 1965, Tkl. DI johtaja, teknologiapalvelut 1.1.2012- Yhtiön palveluksessa: 2011- Nimitetty johtoryhmään: 26.9.2011 Aikaisempi työkokemus: Raute 2011: liiketoiminnan kehitysjohtaja; Ramboll Finland Oy 2008-2011: Teollisuus ja energia toimialan toimialajohtaja; Metso Paper Oy 1996-2008: mm. Metso Paper Servicen tuotekehitysjohtaja, kunnossapito- ja asiantuntijapalveluiden johtaja sekä kartonkikoneiden huoltoliiketoiminnan johtaja Pohjois-Amerikassa. Jaakko Pöyry Oy 1994-1996: paperitehdassuunnittelun prosessi-insinööri Petri Strengell s. 1962, DI, johtaja, teknologia ja operaatiot 11.10.2004 Yhtiön palveluksessa: 1987 Nimitetty johtoryhmään: 1.6.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1987 2004: eri tehtäviä, mm. suunnittelupäällikkö, tuotantojohtaja Timo Kangas s. 1965, teknikko johtaja, EMEA 1.1.2012 Yhtiön palveluksessa: 2004 Nimitetty johtoryhmään: 1.10.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2004-2011: johtaja, teknologiapalvelut, huoltoliiketoiminnan päällikkö; YIT Oyj, 1999 2004, metsä-, paperi- ja elintarviketeollisuuden projektien kunnossapito- ja laitemyyntitehtävät 41
Rauten suurimmat omistajat SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 30.9.2012 K-sarjan A-sarjan Osakkeiden osakkeet osakkeet määrä (20 ääntä (1 ääni yhteensä osaketta osaketta kohti) kohti) 1. Sundholm Göran - 624 398 624 398 2. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö - 181 900 181 900 3. SIjoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland - 118 339 118 339 4. Mustakallio Kari Pauli 60 480 56 900 117 380 5. Suominen Pekka 48 000 62 429 110 429 6. Suominen Tiina Sini-Maria 48 000 62 316 110 316 7. Siivonen Osku Pekka 50 640 53 539 104 179 8. Kirmo Kaisa Marketta 50 280 41 826 92 106 9. Mustakallio Mika Tapani 56 180 29 670 85 850 10. Keskiaho Kaija Leena 33 600 51 116 84 716 11. Särkijärvi Anna Riitta 60 480 22 009 82 489 12. Mustakallio Ulla Sinikka 47 240 28 431 75 671 13. Laakkosen Arvopaperi Oy - 71 849 71 849 14. Relander Harald - 70 900 70 900 15. Mustakallio Marja Helena 43 240 16 047 59 287 16. Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap - 57 349 57 349 17. Särkijärvi Timo 12 000 43 256 55 256 18. Särkijärvi-Martinez Anu Riitta 12 000 43 256 55 256 19. Kirmo Lasse 30 000 24 110 54 110 20. Suominen Jukka Matias 24 960 27 964 52 924 YHTEENSÄ 577 100 1 687 604 2 264 704 Osuus osakkeiden kokonaismäärästä, % 58,2 56,0 56,6 Osuus osakkeiden kokonaisäänimäärästä, % 58,2 56,0 57,9 Hallintarekisteröidyt - 133 312 133 312 Muut osakkaat 414 061 1 192 681 1 606 742 YHTEENSÄ 991 161 3 013 597 4 004 758 42
Yhteystiedot Tapani Kiiski toimitusjohtaja 0400 814 148 tapani.kiiski@raute.com Arja Hakala talousjohtaja 0400 710 387 arja.hakala@raute.com