Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) 13854/14 SOC 666 EMPL 122 EDUC 296 ECON 875 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Asia: Eurooppa 2020 -strategia: Väliarviointi, johon sisältyy myös eurooppalaisen ohjausjakson arviointi Periaatekeskustelu Valtuuskunnille toimitetaan ohessa puheenjohtajavaltion ilmoitus, jossa luodaan taustaa periaatekeskustelulle ja esitetään muutamia kysymyksiä työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (TSTK) istunnossa 16. lokakuuta 2014 käytävää ministerikeskustelua varten. 13854/14 ess/sl/vl 1
Puheenjohtajavaltion asiakirja Eurooppa 2020 -strategian arviointia ja eurooppalaista ohjausjaksoa koskeva keskustelu TSTK-neuvostossa Luxemburg, 16. lokakuuta 2014 EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN YLEISARVIOINTI Vuonna 2010 käynnistetty Eurooppa 2020 -strategia näyttää tietä kasvumallille, jossa pyritään muuhunkin kuin pelkkään BKT:n kasvuun. Yleisenä tavoitteena oli selvitä kriisistä entistä vahvempana ja tehdä EU:sta älykäs, kestävä ja osallistava talous, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla. Komissio hyväksyi maaliskuussa 2014 tiedonannon "Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi", jossa tehdään alustavia johtopäätöksiä strategian täytäntöönpanon ensimmäisistä vuosista. Edistyminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa on ollut vaihtelevaa. EU on saavuttamassa ainakin osittain koulutusta, ilmastoa ja energiaa koskevat tavoitteensa. Sen sijaan työllisyyttä, tutkimusta ja kehitystä sekä köyhyyden vähentämistä koskevista tavoitteista jäädään jälkeen. Kriisi on vahingoittanut lähentymiskehitystä, jota viime vuosikymmenellä oli euron käyttöönoton jälkeen nähtävissä. Samalla se on nostanut esiin eriarvoisuuden kasvun tulonjaossa ja varallisuuden jakautumisessa. Näitä haasteita on käsiteltävä strategian arvioinnissa ja sen perusteella tehtävässä tarkistuksessa. Tavoitteet ovat hyviä poliittisia houkuttimia. Jäsenvaltiot ovat tehneet komiteoiden tuella EUtavoitteista kansallisia tavoitteita. Jotkin jäsenvaltiot ovat menneet toisia pidemmälle ja asettaneet omat tavoitteet kummallekin sukupuolelle (22 jäsenvaltiota on yhdessä allekirjoittanut puheenjohtajavaltio Italian ja puheenjohtajakolmikon tuella kirjeen, jossa todetaan, että tasaarvokysymykset on otettava paremmin huomioon tarkistetussa Eurooppa 2020 -strategiassa). Tavoitteet ovat olennaisen tärkeitä EU:ssa tapahtuvan kehityksen seurannan ja siitä käytävän keskustelun kannalta. Niiden avulla on pystytty laatimaan maakohtaisten suositusten perustana olevia analyyseja sekä pohjustamaan keskustelua Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ensisijaisista tavoitteista vuosiksi 2014 2020. 13854/14 ess/sl/vl 2
Nykyiset tavoitteet pysyvät voimassa, mutta niiden laadunarviointi saattaa olla tarpeen. Niinpä tavoitteiden ja jäsenvaltioiden todellisen tilanteen tulkitsemiseksi tarvitaankin täydentäviä indikaattoreita, tarkempaa analyysia ja laatuinformaatiota. Ohjauksessa on tapahtunut muutoksia kriisin syvennyttyä vuonna 2011, ja jatkuvasti huononeva työllisyys- ja yhteiskunnallinen tilanne on saanut komission esittämään ajankohtaisia työllisyys- ja sosiaalipoliittisia ohjelmia 1. Nämä uudet ajatukset on otettu huomioon niitä seuranneissa vuotuisissa kasvuselvityksissä ja maakohtaisissa suosituksissa. Myös talouspolitiikan entistä vahvempi ohjaus sekä EMUn syveneminen ovat synnyttäneet tarpeen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tehokkaammalle koordinoinnille EU:n tasolla. Lisäksi Kreikan puheenjohtajakaudella on käyty merkittäviä keskusteluja. Olemme käyneet alustavan keskustelun jäsenvaltioiden vähimmäistulojärjestelmien roolista ja siitä, että niiden avulla pystytään vähentämään köyhyyttä. TSTK-ministerit kävivät kesäkuussa 2014 poliittisen keskustelun Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Milanossa pidetyssä epävirallisessa tapaamisessa TSTK-ministerit keskustelivat perinpohjaisesti köyhyystavoitteesta ja vihreän työllisyyden aloitteesta sekä pohtivat alustavasti automaattisten vakauttajien tilannetta. Kysymys 1: Onko Eurooppa 2020 -strategialla mielestänne ollut vaikutusta ja onko sitä toteutettu tehokkaasti EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallistasolla? Mitkä ovat olleet pääasialliset esteet? Miten voimme tehostaa poliittisia toimenpiteitä saavuttaaksemme vuoden 2020 tavoitteet? 1 Eläkkeitä koskevassa valkoisessa kirjassa (helmikuu 2012) esitettiin kattavia strategioita, joilla eläkejärjestelmiä voitaisiin mukauttaa talouden ja väestörakenteiden muutoksiin. Työllisyyspaketissa (huhtikuu 2012) ehdotettiin muun muassa uudistusohjelmaa, jossa otetaan huomioon sekä työmarkkinoiden kysyntä- että tarjontapuoli. Nuorisotyöllisyyspaketissa (joulukuu 2012) keskityttiin parantamaan nuorten siirtymistä koulusta työelämään nuorisotakuun avulla sekä tarjoamalla oppisopimuskoulutukseen, harjoitteluun ja liikkuvuuteen liittyviä tukialoitteita. Sosiaalialan investointipaketissa (maaliskuu 2013) ehdotettiin uutta lähestymistapaa sosiaalipoliittisiin uudistuksiin. 13854/14 ess/sl/vl 3
Kysymys 2: Ovatko Eurooppa 2020 -strategian kolme lippulaivahanketta Nuoret liikkeellä, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi mielestänne palvelleet tarkoitustaan? Mitkä ovat seuraavien viiden vuoden painopisteet, jos Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet halutaan saavuttaa? 1. EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN OHJAUS EUROOPPALAISEN OHJAUSJAKSON AVULLA Eurooppa 2020 -strategia ja eurooppalaista ohjausjaksoa koskeva prosessi ovat tuoneet työllisyysja sosiaalipoliittiset tavoitteet EU:n toiminnan keskiöön. Yleisesti ottaen työllisyyspolitiikan ja sosiaalipolitiikan koordinointia on tehostettu kolmella ohjauskeinolla: Eurooppa 2020 -strategialla (2010), talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla (2011) ja uudella keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattorien tulostaululla (2014). Strategian tavoitteena on varmistaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ensi vuosikymmenelle sekä korjata Euroopan kasvumallin puutteita ja tarttua tärkeimpiin pitkäaikaisiin haasteisiin, kuten luonnonvaroihin kohdistuvaan paineeseen ja ilmastonmuutokseen, väestörakenteen ja teknologian muutoksiin sekä globalisaatioon. Strategia perustuu yleistavoitteisiin sekä työllisyyssuuntaviivoissa kuvattuun työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan EU-tason ohjaukseen. Talouspolitiikan koordinointia koskeva eurooppalainen ohjausjakso oli ensimmäinen ratkaiseva askel EU:n talouspoliittisen ohjauksen rakenteellisten heikkouksien korjaamisessa. Kriisi on nostanut esiin varsinkin toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmän merkityksen sekä niiden vuorovaikutuksen sosiaali- ja talouspolitiikan tehostamisessa. 13854/14 ess/sl/vl 4
Euroopan talous- ja budjettipoliittista ohjausta, jonka tarkoituksena on koordinoida ja seurata EU:n finanssi- ja talouspolitiikkaa sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, on edelleen tehostettu talouspolitiikan ohjauspaketilla (six-pack) 2, jolla otettiin käyttöön erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely estämään ja korjaamaan talouden epätasapainotiloja 3, sekä budjettikuripaketilla (two-pack). Komissio esitti lokakuussa 2013 ehdotuksia EMUn sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. Jotta työllisyys- ja sosiaalipolitiikka kytketään kiinteämmin osaksi talouspolitiikan ohjausjärjestelmää, komissio on ehdottanut uutta ennakkovaroituskeinoa: keskeisten työllisyys- ja sosiaaliindikaattorien tulostaulua. Tulostaulu on sisällytetty yhteiseen työllisyysraporttiin. Yhteisessä työllisyysraportissa määritetään suurimmat työllisyys- ja sosiaalipoliittiset haasteet työllisyyskehityksen seurantavälineen, sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen sekä yhteisen arviointikehyksen avulla muodostettujen tarkkojen tulkintojen pohjalta. Makrotalouden epätasapainotilojen sosiaalisten vaikutusten kuvaamiseksi makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn kuuluvassa varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa on otettu huomioon myös muutamia täydentäviä työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreita. Lisäksi komissio korosti, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa on koordinoitava tiiviimmin ja pidettävä tällöinä tärkeänä vertailuarvojen ja uusien solidaarisuusmekanismien käyttöönottoa. Se painotti myös, että työmarkkinaosapuolten on osallistuttava enemmän sekä EU:n että kansallisella tasolla. Keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattorien tulostaulun hyväksyminen on tärkeää siinä mielessä, että se antaa merkkejä työllisyys- ja sosiaalisista ongelmista jo varhaisessa vaiheessa. Tulostaulu on yksi käytössä olevista seurantavälineistä, ja sitä olisi tarkistettava säännöllisesti. 2 3 Työllisyyden suuntaviivat ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat (jotka yhdessä muodostavat yhdennetyt suuntaviivat) ovat perussopimuksen mukaisia oikeudellisia välineitä. Niihin viitataan asetuksessa 1175/2011, jossa talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso määritellään. EUVL L 306, 23. marraskuuta 2011. 13854/14 ess/sl/vl 5
Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ohjausta on viime vuosina huomattavasti tehostettu varsinkin vahvistamalla työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean asema. Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea ovat tuloksellisesti valvoneet tärkeimpien työllisyys- ja sosiaalipoliittisten haasteiden sekä maakohtaisten suositusten toimeenpanoa. Monenvälisen valvonnan keskeisiä elementtejä ovat aihekohtaiset katsaukset, joissa arvioidaan vuoden aikana tehtyjen uudistusten toimeenpanoa mutta tarkastellaan myös sitä, miten tärkeimpiä uudistuksia koskevasta politiikasta tiedotetaan ennen toteuttamista. Suunnitelmissa oleva talouspolitiikan ohjauspaketin (six-pack) tarkistus ja Eurooppa 2020 - strategian uudelleentarkastelu Vuosittain eurooppalaisen ohjausjakson muodossa toteutettava EU:n talouspoliittinen ohjaus tarjoaa puitteet politiikan toimeenpanolle ja yhdennetylle valvonnalle. Eurooppalainen ohjausjakso, johon kuuluu etenkin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpanon valvonta ja tarkastelu, on tehokas keino edistää kriisin jälkeisiä painopisteitä, jotka on asetettava Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Talouspolitiikan ohjauspaketin (six-pack) 4 ja budjettikuripaketin (two-pack) soveltaminen tulee piakkoin uudelleen tarkasteltavaksi. Ohjauspaketista arvioidaan erityisesti päätöksentekoa koskevia säännöksiä ja "edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa". Tämän ja Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkastelun pitäisi olla tilaisuus pohtia, miten voisimme parhaiten yhdistää välineemme ja koordinoida EU-politiikkojamme niin, että sisämarkkinat aidosti yhdentyisivät ja yleistä ohjaustapaa voitaisiin parantaa. 4 Asetus (EU) N:o 1176/2011 makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 art. tarkastelulauseke ja viimeistään 14. joulukuuta 2014 esitettävä kertomus (EUVL L 306, 23.11.2011). 13854/14 ess/sl/vl 6
Ohjausjakson on toimittava tasapainoisemmalla tavalla, jotta se voisi ohjata kehitystä kohti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja päämääriä; neuvoston TSTK- ja Ecofin-kokoonpanojen olisi tehtävä läheisempää yhteistyötä sekä politiikan laatimisessa että sen toimeenpanossa. Lisäksi olisi tehostettava asiaankuuluvien työryhmien (työllisyyskomitea, sosiaalisen suojelun komitea, talouspoliittinen komitea, talous- ja rahoituskomitea) koordinointia ja yhteistyötä. Samantapaista toimintamallia ollaan selvittämässä kilpailukykyneuvostoa varten, jotta se voisi tehdä kilpailukyvyn seurannassa tiiviimpää yhteistyötä neuvoston muiden kokoonpanojen kanssa. Tässä olisi käytettävä kaikkia SEUT 148 artiklan tarjoamia mahdollisuuksia, jotta eurooppalaisen ohjausjakson nykyisten ohjausjärjestelyjen keskinäinen suhde saadaan tasapainoisemmaksi. TSTK-ministerit katsovat, että vuoropuhelu komission kanssa toimii aiempaa paremmin. He ovat kuitenkin toistuvasti painottaneet, että jäsenvaltioiden on otettava entistä enemmän omaa vastuuta ja että tarvitaan uusi aikataulu, jotta kansalliset toimijat voisivat aidosti osallistua eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamiseen. Tässä suhteessa työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea ovat ratkaisevassa asemassa, jos halutaan varmistaa, että tärkeistä työllisyys- ja sosiaalipoliittisista uudistuksista saadaan parempi käsitys ja että niiden arviointi on johdonmukaisempaa. Niiden roolia voidaan selkeyttää esimerkiksi perussäännöissä. Kysymys 3: Miten (tarkistettu) strategia voidaan paremmin sisällyttää eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja samalla varmistaa, että se otetaan asianmukaisesti huomioon suhteessa prosessin muihin tavoitteisiin? Millainen rooli tarkistetulla strategialla pitäisi olla eurooppalaisen ohjausjakson edellyttämässä talous- ja sosiaalipolitiikan yleisessä ohjausjärjestelmässä? Kysymys 4: Onko prosessia/menetelmiä tarpeen yksinkertaistaa/järkevöittää ja miten? Miten strategia voitaisiin parhaiten yhdistää muihin TSTK-neuvoston toimivaltaan kuuluviin politiikkoihin/prosesseihin? 13854/14 ess/sl/vl 7