Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!
Arvoisa päättäjä, Yhteiskunnan joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus on suurten päätösten alla. EU:n uusi joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus (PSA) tuli voimaan vuoden 2009 lopussa. Suomen lainsäädäntö seuraa EU:n asetusta. Tämä tarkoittaa sitä, että linja-autoliikenteen järjestämismahdollisuuksia monipuolistetaan. Reittiliikennelupien rinnalle tulee useita vaihtoehtoja tarjota bussipalveluja. Parhaillaan eletään joulukuussa 2009 voimaan tulleen joukkoliikennelain mukaista siirtymäkautta. Siirtymäkauden aikana ratkaistaan linja-autoliikenteen tulevaisuus. Tästä esitteestä löydät ne keskeiset asiat, jotka tulee ottaa näkemyksemme mukaan linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä varmistettaessa huomioon. Toimiva ja kansalaisia palveleva joukkoliikenne ei ole mahdollista ilman linjaautoliikennettä. Bussit varmistavat koko maan kattavasti kansalaisten turvallisen ja sujuvan liikkumisen. Toivomme, että tutustut aineistoomme ja tuet päättäjänä ratkaisuja, jotka takaavat sen, että bussi tulee luoksemme tulevaisuudessakin. Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys. Sen säilyminen voidaan taata vain oikeilla päätöksillä. Parhain yhteistyöterveisin Linja-autoliitto
Näkemyksemme Linja-autoliikenne hoidetaan tulevaisuudessakin asiakaslähtöisimmin, tehokkaimmin ja edullisimmin markkinaehtoisella, yritysten suunnittelemalla mallilla. Linja-autopalvelujen luotettavuus, saatavuus ja pitkäjänteisyys turvataan reittiliikennelupien ennakkoharkinnalla sekä mahdollisuudella hyväksyä kaikessa liikenteessä seutu-, kaupunki- ja työmatkaliput. Joukkoliikenteen palvelutasoa määriteltäessä on lähtökohtana oltava taloudellinen realismi. Tavoitteena on oltava todelliseen kysyntään perustuva linja-autoliikenne, johon rahat riittävät ja johon voidaan yhdessä sitoutua. Tausta Hoitomallit siirtymäajan jälkeen Liikennöintisopimus PSA edellyttää parempaa palvelutasoa, suljetut markkinat ME avoimet markkinat Tilaaja(-tuottaja) -malli/viranomainen suunnittelee ja kilpailuttaa Kilpailutettu käyttöoikeussopimus tai suorahankintana tehtävä käyttöoikeussopimus, joissa molemmissa yritys suunnittelee ja yritykselle jäävät lipputulot Markkinaehtoinen reittiliikenne, jossa lipputulot jäävät yrittäjälle ja yhteiskunnan tukemat liput kelpaavat (= tarvitaan ns. PSA:n yleinen sääntö / seutulipun kelpoisuusehto) Täydentävät liikenteen ostot = Toimivaltainen viranomainen ratkaisee palvelusopimusasetuksen (PSA) mallin ja markkinaehtoisen (ME) mallin välillä v. 2014-2017. Palvelutasomäärittelyt laadittava 2011 (tai 2013). Uudessa joukkoliikennelaissa asetettiin siirtymäaika, jotta yrityksillä ja viranomaisilla olisi riittävästi aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin. Samalla linjaliikenneluvat muuttuivat liikennöintisopimuksiksi. Siirtymäaika vaihtelee alueesta riippuen vuodesta 2014 vuoteen 2019. Liikennöintisopimusten sopijapuolina ovat alan yritykset sekä toimivaltaiset viranomaiset. Toimivaltainen viranomainen on käytännössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), kaupunki tai seutukunta. Nämä viranomaiset määrit- televät siirtymäajan loppuun mennessä alueensa palvelutason. Tällöin arvioidaan, pystytäänkö nykyisellä palvelulähtöisellä ja kustannustehokkaalla bussiliikenteen hoitotavalla aikaansaamaan tavoiteltu palvelutaso myös jatkossa. Linja-autoliikenteen hoitamiseksi on tarjolla eri malleja. Markkinaehtoinen malli (ns. ME-malli) perustuu yrittäjälähtöisyyteen ja yritysriskiin. Sen puitteissa toimitaan avoimen markkinan pelisääntöjen mukaisesti. Vaihtoehtoiset palvelusopimusasetuksen mukaiset mallit (ns. PSA-mallit) tarkoittavat malleja jotka mahdollistavat bussiliikenteen järjestämisen alueellisesti joko tilaaja-tuottaja-pohjaisesti viranomaisten suunnittelemana tai käyttämällä joko kilpailutettua tai suorahankintana tehtävää käyttöoikeussopimusta, jossa bussiyritys vastaa suunnittelusta.
Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto 2009, LVM. Joukkoliikenteen markkinaosuudet pääkaupunkiseudun ulkopuolella Julkisen liikenteen matkustajat 2009 bussit n. 159,3 milj. matkustajaa rautatie n. 20,5 milj. matkustajaa taksit n. 13,7 milj. matkustajaa lentoliikenne n. 2,3 milj. matkustajaa Yhteensä 195,8 milj. matkustajaa Bussi 325,9 milj. matkustajaa Raitiovaunu 54,9 milj. matkustajaa Juna 67,6 milj. matkustajaa Metro 57,3 milj. matkustajaa Taksi 57,6 milj. matkustajaa Lento 2,3 milj. matkustajaa Muut 1,5 milj. matkustajaa Yhteensä 567,2 milj. matkustajaa
Yrittäjälähtöinen toiminta johtaa parhaaseen tulokseen Linja-autoliiton näkemys on, että toimivat linja-autoliikenteen palvelut voidaan turvata edullisimmin kannattavalla, yrityslähtöisellä, markkinaehtoisella toiminnalla. Markkinaehtoisesti toimittaessa linjaautoreitit järjestetään palvelevasti ja kannattavasti. Bussiyritykset suunnittelevat joukkoliikennettä yli kunta-rajojen tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Tällöin bussiyritykset voivat hoitaa myös haja-asutusalueiden kannattamattomia vuoroja jakamalla henkilöstö- ja kalustoresurssinsa joustavasti erilaisten kuljetusten kesken (koulu- ja maaseutukuljetukset, seutu-, kaupunki- ja pikavuorot). Tämän kokonaisuuden turvin palvelutasoa voidaan ylläpitää vähin julkisin varoin. Yhteiskunnan tukemien kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen kelpaaminen kaikissa busseissa tukee markkinaehtoisen ratkaisumallin toimivuutta. Markkinaehtoisen eli yritysaloitteisen linja-autoliikenteen kattavuutta ja palvelutasoa voidaan tarvittaessa vielä parantaa täydentävillä liikenteen ostoilla. PSA-mallit ovat kalliita PSA- mallit ovat valtiolle, ja yksittäisille kunnille selvästi yrittäjälähtöistä ratkaisua kalliimpia ja vaativat julkista rahaa nielevän suunnittelu- ja hallintobyrokratian merkittävää lisäämistä ilman että matkustajat hyötyisivät siitä palvelutason paranemisena ja lipun hintojen alenemisena. Kokemukset osoittavat, että alueelliseen kilpailuttamiseen perustuvat bussiliikenteen tuotantomallit eivät toimi kuin mahdollisesti pääkaupunkiseudun tiheillä ydinalueilla. Uhkana on, että viranomaisvetoiset toimintamallit heikentävät linja-autoyhtiöiden toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta koko joukkoliikenteen palvelulähtöistä ja kustannustehokasta toteuttamista. Pahimmillaan ne tuhoavat yrityspohjaisen bussijärjestelmän. On pelättävissä, että PSA-mallin mukaan toimittaessa linjaliikenteessä toimivista bussiyrityksistä valtaosa joutuu lopettamaan toimintansa. Tässä tilanteessa toimimaan jäisi vain muutama suuryhtiö. Tällaisesta kehityksestä on jo kokemusta Ruotsista ja Tanskasta. Kun tämä suhteutetaan siihen, että bussi on Suomen tärkein joukkoliikenneväline, ja että 70 % suomalaisista asuu 600 metrin päässä bussipysäkistä, ei liene epäselvää mikä toimintamalli tulisi valita siirtymäajan jälkeen. Tilaaja-tuottaja-mallia sovellettaessa matkustaja ei ole tärkeässä merkityksessä, koska bussiyritys saa tulonsa kolmannelta taholta eikä lipputuloista. Tilaaja-tuottaja-mallissa henkilöstön työsuhteet Maa 1) LAL:n jäsenyritysten kokojakauma 1 5 bussia 6 10 bussia 11 20 bussia 21 50 bussia 51 + bussia Tehokkain bussiliikennejärjestelmä Rahoituksen osuus prosentteina 2) Palvelutaso ajoneuvokm/asukas 3) Suomi 17 55,5 Englanti 17 45,7 Portugali 24 20,9 Saksa 50 29,4 Tanska 50 51,2 Espanja 60 32,8 Belgia 67 31,8 Hollanti 77 31,6 Italia 81 28,4 1) Maat, joista molemmat tiedot ovat saatavilla 2) Koko julkisen liikenteen osto- ja alijäämärahoitus 3) Kaupunkialueiden liikenne
Linja-autoliiton jäsenyritysten tuottojakauma Liikevaihto yhteensä 634,7 Me 22,3 % Vakiovuoroliikenne 3,1 % Posti- ja rahtituotot 17,4 % Paikallisliikenne 2,2 % Muun liiketoiminnan tuotot 16,8 % Tilausliikenne yht. 0,3 % Palveluliikenne 16,3 % Sopimusliikenne 12,9 % Pikavuoroliikenne 8,7 % Läänien ja kuntien ostokorvaukset muuttuvat pätkätyöksi muutaman vuoden välein. Samalla valtakunnallinen verkosto romuttuu, koska kilpailutetun liikennealueen ympärille syntyy palveluaukkoja. Tilanne vaatii vakavaa harkintaa Siirtymäajan jälkeisten bussiliikenteen eri hoitotapojen edut ja haitat sekä kustannusvaikutukset on arvioitava perusteellisesti ja valinta on tehtävä huolella. Palvelutasomäärittelyt on laadittava realistisella tavalla. Tavoitteena on oltava todelliseen kysyntään perustuva linja-autoliikenne, johon rahat riittävät ja johon voidaan yhdessä sitoutua. Markkinaehtoinen, yritysaloitteinen reittiliikennemalli on oikeudenmukainen, kustannustehokas ja asiakkaan tarpeista lähtevä malli. Jos viranomainen puuttuu markkinoiden toimintaan, on sen oltava valmis panostamaan rahaa olennaisesti paremman palvelutason aikaansaamiseen. Päätöksiä tehtäessä tavoitteena pitää näiltäkin osin olla paras lopputulos, ei byrokratian toteutuminen. Linja-autoliitto lähtee siitä, että bussiliikennettä hoidetaan jatkossakin yritysaloitteisesti mahdollisimman laajasti koko valtakunnassa siten, että erikokoisilla alan yrityksillä on mahdollisuus toteuttaa tervettä liiketoimintaa. Suomen bussiliikennejärjestelmä Suomen bussiliikennejärjestelmä on Euroopan tehokkain joukkoliikennejärjestelmä. Sen julkiset tuet ovat myös Euroopan pienimmät. Bussiliikenteen koko tarjonnasta 70 % ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta tarjonnasta 80 % hoidetaan lipputuloilla. Väite, että bussit kulkevat yhteiskunnan tuella, on harhaa. Bussiyritykset rahoittavat toimintansa ja kalustohankintansa pääsääntöisesti lipputuloilla. Bussi on joustava turvallinen ympäristöystävällinen edullinen käytetty työllistävä Ja se palvelee kaikkia lähes kaikkialla! Linja-autoliitto Linja-autoliitto on vuonna 1928 perustettu yritysmuotoisen bussiliikenteen etujärjestö. Liittoon kuuluu noin 350 bussiyritystä, jotka työllistävät noin 11 000 henkilöä. Bussiyritysten omistuksessa on noin 6 700 linja-autoa. Bussiliikenne kuljettaa vuodessa noin 326 miljoonaa matkustajaa. Bussien matkustajamäärät ovat heikkojen vuosien jälkeen taas kasvussa.
Linja-autoliitto on vuonna 1928 perustettu yritysmuotoisen bussiliikenteen etujärjestö. Linja-autoliiton tehtävänä on vaikuttaa julkiseen valtaan ja muihin keskeisiin sidosryhmiin siten, että liiton jäsenet voivat harjoittaa joukkoliikennettä taloudellisesti kannattavalla tavalla osana valtakunnallista bussiliikenneja bussiasemaverkkoa. Liitto osallistuu bussiliikenteen ja sen eri liikennetyyppien kehittämiseen niin, että eri liikennepalvelutuotteet tyydyttävät mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita. Linja-autoliitto Lauttasaarentie 8 00200 HELSINKI Puh 020 710 5000 Fax 020 710 5484