Marinkallio 1799.1A Muutokset A Lisätty kuvia julkisivuihin kohdistuvista melutasoista kappaleeseen 4.2 sekä parvekkeen esimerkkilaskelma kappaleeseen 5.3. 15.12.2016 Alkuperäinen selvitys
1799.1A 2 (16) Marinkallio SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIEDOT... 3 1.1 Tilaaja... 3 1.2 Tekijä... 3 1.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus... 3 1.4 Selostuksen tarkoitus... 3 2 LÄHTÖTIEDOT... 4 2.1 Maastomalli ja rakennukset... 4 2.2 Liikenne... 5 2.3 VAATIMUKSET... 5 2.3.1 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992... 5 2.3.2 Melulle herkät alueet ja niillä noudatettavat vaatimukset... 6 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 7 4.1 Äänitasot piha-alueilla... 7 4.2 Julkisivuihin kohdistuvat melutasot... 7 5 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 11 5.1 Piha-alueet... 11 5.2 Ulkovaipan ääneneristys... 11 5.3 Parvekkeiden ja terassien meluntorjunta... 13 5.4 Yhteenveto... 15 LIITTEET... 16 LÄHTEET... 16 FINLAND: Espoo Helsinki Kuopio Oulu Pori Tampere Turku Tel. +3 207 911 888, www.ains.fi Business ID 0211382-6
3 (16) 1 TAUSTATIEDOT 1.1 Tilaaja YIT Rakennus Oy Panuntie 11 001 Helsinki Matti Syrjä matti.syrja@yit.fi 1.2 Tekijä Bertel Jungin aukio 9, 020 Espoo puh. 0207 911 888, fax. 0207 911 778 DI Mikael Ruohonen p. 0207 917 231 mikael.ruohonen@ains.fi DI Timo Huhtala p. 0207 911 0 timo.huhtala@ains.fi 1.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Rakennuskohde: Marinkallio Osoite: Kortteli 34068 Espoo Tehtävä: Kohde koostuu teräsbetonirunkoisista uudisrakennuksista. 1.4 Selostuksen tarkoitus Tässä selvityksessä tutkitaan kohteen julkisivuille ja piha-alueille tieliikenteen tuottamia melutasoja. Selvityksessä tarkastellaan piha-alueiden sijoitusta ja meluntorjuntaa sekä määritetään julkisivuille ja parvekkeille muodostuvat äänitasoerovaatimukset siten, että melutasojen ohjearvot saavutetaan.
4 (16) 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Maastomalli ja rakennukset Selvitys perustuu Arkkitehdit NRT Oy:n 4.-5.10.2016 päivättyihin luonnospiirustuksiin sekä maastotietokannasta saatuun pohjakartta-aineistoon. Kartta sisältää alueen korkeustiedot sekä rakennusten ja liikenneväylien sijainnit: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoimen-tietoaineiston-cc-40-lisenssi. Lisäksi liikenteen ennustetilanteessa on huomioitu kohteen koillispuolella sijaitsevaan eritasoliittymään suunnitellut ramppimuutokset. Kohteen alueen rajata sekä suunniteltujen rakennusmassojen ja meluesteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Kuva 1: Kohteen rakennusmassojen sijainnit, rakennusten numerot sekä alueen rajaus punaisella. Rakennusten, meluesteiden yläreunojen sekä pihojen korkomerkinnät ovat korkeusjärjestelmässä N2000.
5 (16) 2.2 Liikenne Kohteen läheisyydessä sijaitsevat merkittävät melulähteet on lueteltu taulukossa 1 liikennetietoineen. Teiden nykyiset ja ennustetut liikennemäärät on saatu Espoon kaupungilta marraskuussa 2014. Keskiarkivuorokauden liikennemäärät, nopeusrajoitukset sekä raskaan liikenteen osuus on esitetty eri tieosuuksille taulukossa 1. Raskaan liikenteen osuudet perustuvat nykytilanteeseen myös ennustetilanteessa. Länsiväylällä raskaan liikenteen nopeutena on käytetty 80 km/h. Yö- ja päiväajan liikennemäärät lasketaan oletuksella, että 90 % keskiarkivuorokausiliikenteestä ajoittuu päiväajalle (klo 7-22) ja loput yöajalle (klo 22-7). Taulukko 1: Laskennassa käytetyt nykyiset ja ennustetut keskiarkivuorokauden liikennemäärät, nopeusrajoitukset sekä raskaan liikenteen osuudet. Tieosuus KAVL v. 2014/2007 [ajon/vrk] KAVL Ennuste v. 2035 [ajon/vrk] Nopeusrajoitus [km/h] Raskaan liikenteen osuus Vanha Jorvaksentie, Kauklahdenväylän liittymän kohdalla 00 00 9 % Vanha Jorvaksentie, Marinsatamantiestä länteen 3200 00 5 % Länsiväylä/Jorvaksentie itään, Kauklahdenväylän liittymän 9200 100 100 5 % länsipuoli Länsiväylä/Jorvaksentie länteen, Kauklahdenväylän liittymän 9200 14100 100 5 % länsipuoli Länsiväylä länteen, sillan länsipuoli 9200 12300 100 5 % Länsiväylä itään, sillan itäpuoli 1 100 100 5 % Länsiväylä länteen, sillan itäpuoli 1 130 100 5 % Länsiväylä länteen, Kauklahdenväylän liittymän itäpuoli 1 21700 100 5 % Länsiväylä itään, Kauklahdenväylän liittymän itäpuoli 1 260 100 5 % Ramppi länteen 1200 1900 100 7 % Ramppi idästä etelään 00 1300 100 3 % Ramppi idästä pohjoiseen 0 8100 100 3 % Ramppi lännestä 400 0 100 10 % Ramppi itään 00 11700 100 3 % Kauklahdenväylä sillan alla 14200 100 8 % Kivenlahdentie - 13300 5 % 2.3 VAATIMUKSET 2.3.1 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1] on määritelty melun A-painotetun ekvivalenttitason LA,eq enimmäisarvot ulko- ja sisätiloissa. Päätöksessä määritetyt suurimmat sallitut äänitasot on esitetty taulukossa 2.
6 (16) Taulukko 2: Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset suurimmat sallitut ohjearvot Sovellettava alue Ohjearvot ulkona Melun A-painotetun ekvivalenttitason enimmäisarvo L A,eq Päiväaikaan (klo 7-22) Yöaikaan (klo 22-7) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet db 45 / db* 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - *Yöohjearvo vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä uusi vai vanha alue. Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db ja vanhoilla alueilla db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 2.3.2 Melulle herkät alueet ja niillä noudatettavat vaatimukset Pihojen leikkialueet sekä asuntokohtaiset parvekkeet on määritetty oleskelualueiksi, jolloin niissä noudatetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. Kohteen oleskelualueilla ja parvekkeilla liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikana (LA,eq,7-22) db tai yöaikana (LA,eq,22-7) 45 db. Yöajan ohjearvo 45 db perustuu tulkintaan uudesta alueesta. 3 MENETELMÄT Meluselvityksissä käytettävä melumallinnusohjelmisto CadnaA 2017 sisältää pohjoismaiset tieliikenne-, raideliikenne- ja ympäristömelun laskentamallit. Ohjelmistosta on voimassa oleva ylläpitosopimus, joka takaa, että käytössä on aina viimeinen versio ohjelmistosta. Melumallinnus perustuu pohjakartta-aineistosta luotavaan kolmiulotteiseen maastomalliin. Ohjelmisto ottaa huomioon maan ja rakennusten pintojen akustiset ominaisuudet. Laskennassa huomioon otettavien heijastusten määrä on 2. Mallinnuksessa rakennukset, tiet, pysäköintialueet yms. ovat ääntä heijastavia pintoja. Myös suunnitellut uudet meluesteet on asetettu heijastavaksi. Muilta osin maanpinta on asetettu vaimentavaksi. Ohjelmisto laskee melun leviämisen maastossa tai rakennetussa ympäristössä liikennemäärien, ajonopeuksien ja raskaan liikenteen suhteellisten osuuksien perusteella. Liikenteen aiheuttamat A-painotetut keskiäänitasot on laskettu päivä- (LA,eq,7-22) ja yöaikaan (LA,eq,22-7). Melukarttojen laskennassa on käytetty 2 metriä tiheää laskentapisteverkkoa. Melukartat on laskettu 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Melukartoissa keskiäänitasot on esitetty erivärisinä vyöhykkeinä, joiden leveys on 5 db. Vyöhykkeet on lisäksi jaettu pienempiin osiin mustilla viivoilla 1 db välein.
7 (16) Melukartoissa julkisivuille kohdistuvan melun suurimmat äänitasot esitetty numeroarvoina julkisivun pinnan kohdalla ilman julkisivusta tulevaa heijastusta. Laskenta on tehty rakennuksen jokaisen kerroksen korkeudella 2 m lattiatason yläpuolella. Julkisivuihin kohdistuvista äänitasoista esitetään ainoastaan korkeussuunnassa suurimmat äänitasot. Koska rakennukset on mallinnuksessa oletettu täysin heijastaviksi, melukartoissa esitetyt äänitasot rakennusten julkisivujen kohdalla ovat noin 3 db suurempia kuin numeroarvoina esitetyt rakennuksen julkisivuihin kohdistuvat äänitasot. Tämä johtuu siitä, että melukarttoihin sisältyy julkisivusta heijastunut ääni, joka ei ole kulkemassa rakennuksen sisään, vaan julkisivusta pois. Toisin sanoen rakennuksen julkisivusta heijastunut ääni ei vaikuta rakennuksen sisälle muodostuvaan äänitasoon, eikä sitä oteta huomioon rakennuksen ulkovaipan tai parvekelasitusten äänitasoeroa laskettaessa. 4 TULOKSET 4.1 Äänitasot piha-alueilla Melun leviämisen havainnollistamiseksi on liitteessä 1 esitetty mallinnuksen tuloksena saadut melukartat nyky- ja ennusteliikenteen tapauksissa päivä- (07-22) ja yöajan (22-07) osalta 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Melukartoista nähdään, että kohteen piha-alueille muodostuu ennustetilanteessa suuremmat melutasot kuin nykytilanteessa. Päiväajan keskiäänitason LA,eq,7-22 < db alueet näkyvät vihreällä ja valkoisella päiväajan kartoissa (liite 1, sivut 1 ja 3). Yöajan keskiäänitason LA,eq,22-7 < 45 db alueet näkyvät valkoisella yöajan kartoissa (liite 1, sivut 2 ja 4). Yöajan keskiäänitason LA,eq,22-7 < 45 db aluetta muodostuu erityisesti meluesteiden taakse sekä rakennusten väliin. 4.2 Julkisivuihin kohdistuvat melutasot Liitteen 1 kartoissa on esitetty korkeussuunnassa suurimmat julkisivuihin kohdistuvat äänitasot ilman julkisivuheijastusta. Liitteen 1 kartoista nähdään, että julkisivuihin kohdistuvat äänitasot ilman julkisivuheijastusta ovat enimmillään päiväaikaan 73 db ja yöaikaan 66 db Länsiväylää lähimpänä olevilla rakennuksen 10 pohjoisella julkisivulla ennustetilanteessa. Kuvissa 2-7 on esitetty julkisivuihin kohdistuvien äänitasojen vaihtelua kerroskorkeuksittain ja julkisivun osittain eri rakennusten eri julkisivuilla. Korkeimmat äänitasot saavutetaan rakennusten ylimmissä kerroksissa ja monin paikoin äänitasot ovat huomattavasti alhaisempia alemmissa kerroksissa.
8 (16) Kuva 2. Rakennusten 1-3 pohjoisille julkisivuille kohdistuvia päiväaikaisia äänitasoja ilman julkisivuheijastusta. Kuva 3. Rakennusten 1-3 eteläisille julkisivuille kohdistuvia päiväaikaisia äänitasoja ilman julkisivuheijastusta..
9 (16) Kuva 4. Rakennusten 4-8 pohjoisille ja koillisille julkisivuille kohdistuvia päiväaikaisia äänitasoja ilman julkisivuheijastusta. Kuva 5. Rakennusten 8-10 pohjoisille ja koillisille julkisivuille kohdistuvia päiväaikaisia äänitasoja ilman julkisivuheijastusta.
10 (16) Kuva 6. Rakennusten 4-10 (taka-alalla) ja rakennuksen 11 (etualalla) eteläisille ja lounaisille julkisivuille kohdistuvia päiväaikaisia äänitasoja ilman julkisivuheijastusta. Kuva 7. Rakennusten 6-10 (taka-alalla) ja rakennuksen 12 (etualalla) eteläisille ja lounaisille julkisivuille kohdistuvia päiväaikaisia äänitasoja ilman julkisivuheijastusta.
11 (16) 5 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Piha-alueet Kohteen leikki- ja oleskelualueet voidaan sijoittaa vapaasti alueelle, joka on esitetty valkoisella ennustetilanteen yöajan melukartassa (Liite 1, s.4). Melukarttoihin merkittyjen meluesteiden tulee ulottua maasta melukartoissa esitettyyn korkoasemaan saakka. Meluesteen neliömassan tulee olla vähintään 10 kg/m², jotta sillä saadaan tarvittava suojavaikutus. Rakenteeltaan meluesteen tulee olla tiivis, rakennusaineeksi soveltuvat betoni, tiili tai säänkestävät rakennuslevyt. Lauta-aita ei rakojensa vuoksi sovellu meluesteeksi. Esteessä voi olla myös läpinäkyviä osia, kunhan niidenkin neliömassa ja liitosten tiiviys ovat riittäviä. Melueste voi olla melua heijastava. Liitteen 1 kartoissa meluesteet on oletettu heijastaviksi, joten karttojen perusteella tehtävä leikki- ja oleskelualueiden sijoittelu ei vaadi meluesteiltä absorboivaa pintaa. 5.2 Ulkovaipan ääneneristys Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimus ilmoitetaan asemakaavassa julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sisällä sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Ennustetilanteen päiväaikaiset julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat tässä tapauksessa mitoittavia, joten äänitasoerovaatimusten määrittäminen tehdään niiden perusteella. Sisätiloissa sallitaan Valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen perusteella enimmillään keskiäänitaso 35 db päiväaikaan. Suurin julkisivuun kohdistuva äänitaso on rakennuksen 10 pohjoiseen, Länsiväylän puoleiseen julkisivuun päiväaikaan kohdistuva 73 db. Julkisivuun kohdistuvan ja sisätilassa sallittavan äänitason erotuksena julkisivun äänitasoerovaatimukseksi saadaan liikennemelua vastaan ΔLA,vaad = 73-35 = 38 db. Vastaavasti kaikille julkisivuille lasketut äänitasoerovaatimukset on esitetty kuvassa 8. Vaatimukset asuintiloissa on esitetty siltä osin kuin ne ylittävät 30 db.
12 (16) Kuva 8. Julkisivuille lasketut ulkovaipan äänitasoerovaatimukset. Espoossa käyttöön vakiintuneita ääneneristysvaatimustasoja (30 db, 32 db, 35 db, 38 db) käytettäessä kuvan mukaiset arvot pyöristetään ylöspäin.
13 (16) Kuvaan 8 merkityillä julkisivuilla ulkovaipan rakenneosien ääneneristys tulee mitoittaa niin, että saavutetaan julkisivulle merkittyä numeroa vastaava äänitasoero. Julkaisussa RIL 243-1-2007 [2] on esitetty kaksi vaihtoehtoista laskentamenetelmää ulkovaipan rakenneosien ääneneristävyyden mitoitukseen. Laskenta voidaan tehdä käyttämällä joko Ympäristöoppaassa 108 esitettyä taulukkomenetelmää tai RT-kortissa esitettyä äänitasoeromenetelmää. 5.3 Parvekkeiden ja terassien meluntorjunta Kohteeseen on suunnitteilla asuntokohtaisia parvekkeita ja terasseja eteläisille julkisivuille sekä rakennusten 11 ja 12 välisille julkisivuille. Kaikki asuntokohtaiset parvekkeet ja terassit on suunniteltu lasitettavan. Lisäksi rakennusten 1-10 ylimpiin kerroksiin on suunnitteilla kattoterasseja. Asunnoissa ja saunatiloissa, joihin kattoterassit on suunniteltu, on lisäksi lasitetut parvekkeet. Lasitetuilla parvekkeilla tulee täyttää Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Näin ollen kattoterassit ovat toissijaisia oleskelualueita, joilla ohjearvoja ei ole tarve täyttää. Parvekkeen äänitasoerovaatimus ilmoitetaan parvekelasitukseen kohdistuvan äänitason ja sisällä sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Ennustetilanteen yöaikaiset julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat tässä tapauksessa mitoittavia, joten äänitasoerovaatimusten määrittäminen tehdään niiden perusteella. Parvekkeen sisällä sallitaan Valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen perusteella enimmillään keskiäänitaso 45 db yöaikaan. Suurin lasitukseen kohdistuva yöaikainen äänitaso ilman julkisivuheijastusta on db rakennuksen 1 kaakkoispäädyssä. Julkisivuun kohdistuvan ja parvekkeen sisällä sallittavan äänitason erotuksena julkisivun äänitasoerovaatimukseksi saadaan ΔLA,vaad = - 45 = 15 db. Vastaavasti kaikille parvekkeellisille julkisivuille lasketut äänitasoerovaatimukset on esitetty kuvassa 9. Suurimmat vaatimukset (15 db rakennuksessa 1 ja 13 db rakennuksessa 3) kohdistuvat vain mainittujen parvekkeiden lyhyille sivuille, jotka on suunniteltu toteutettavan avattavan lasituksen sijaa kiinteällä lasituksella tai muusta rakennusaineesta valmistetulla kiinteällä pielellä. Tällöin avattavan lasitukseen kohdistuvat melutaso ja siltä vaadittava äänitasoero ovat alhaisempia ja parvekkeet helpommin toteutettavissa siten, että melun ohjearvot saavutetaan.
14 (16) Kuva 9. Parvekkeiden äänitasoerovaatimukset. *3 db on pienin esitettävä äänitasoerovaatimus. Pienin kuvassa 9 esitetty äänitasoerovaatimus on 3 db, jonka oletetaan toteutuvan tavanomaisella parvekelasituksella. Tätä suurempien äänitasoerovaatimusten tapauksessa parvekelasitukset tulee mitoittaa lähteessä [3] esitetyllä menetelmällä siten, että ne täyttävät kuvassa 9 vaaditut äänitasoerot. Suurin äänitasoerovaatimus kohdistuu siis rakennuksen 1 kaakkoiskulman parvekkeeseen. Kuvaan 9 merkitty 15 db äänitasoerovaatimus aiheutuu parvekkeen päätyyn kohdistuvasta äänitasosta. Parvekkeen pidempään etureunaan kohdistuvasta äänitasosta aiheutuisi äänitasoerovaatimukseksi 4 db. Kulmaparvekkeen tilavuus on luonnoksien perusteella 30,8 m 3, leveys 4,6 metriä ja syvyys 2,5 metriä. Lasikaiteen korkeus on tyypillisesti n. 1,1 metriä, jolloin avattavan lasituksen korkeudeksi jää 1,6 metriä. Lasikaide on tyypillisesti 4+4 mm laminoitua lasia. Tällaisen rakenteen eristävyys on lasivälit tiivistettynä Rw + Ctr = 30 db. Taulukossa 3 on esitetty Ympäristöministeriön ohjeen [3] mukaan tehty laskelma parvekkeelle muodostuvasta äänitasosta, kun lasitukseen kohdistuu äänitasoerovaatimuksen 15 db mukainen äänitaso LA,eq,22-7 = db yöaikaan. Laskelmassa etureunan lasikaiteen lisäksi koko parvekkeen pääty on toteutettu kaiderakennetta vastaavalla kiinteällä lasitusratkaisulla ja lisäksi parvekkeen kattoon on lisätty A-luokan absorptiomateriaalia n. 3 m 2.
15 (16) Taulukko 3. Parvekkeen äänitasoeron esimerkkilaskelma rakennuksen 1 kaakkoiskulman parvekkeella, jonka lasitukseen kohdistuu yöaikana äänitaso LA,eq,22-7 = db. Rakenne Pinta-ala Rakenteen ilmaääneneristysluku R w + C tr Parvekkeelle muodostuva äänitaso yöaikaan L A,eq,22-7 avattava lasitus 7,4 m 2 21 db 44 db lasikaide ja päätylasi 5,1 + 6,8 m 2 30 db 37 db yhteensä 45 db Taulukon 3 laskelman mukaan parvekkeella täyttyvät päivä- ja yöajan ohjearvot, kun parvekkeen kattoon asennetaan vähintään 3 m 2 A-luokan absorptiomateriaalia ja käytetään taulukon 3 ilmaääneneristysluvut omaavia lasitusrakenteita. Tuote-esimerkkinä Rw + Ctr = 21 db vaatimuksen mukaisesta avattavasta lasituksesta on Lumonin L6-järjestelmä lasitus 8 mm avattavilla laseilla välilistojen kanssa. Mikäli vaimennusmateriaalia ei käytetä, kasvaa avattavan parvekelasituksen ilmaääneneristysluvun vaatimus esimerkin tapauksessa 2 db. Esimerkkimitoituksessa ei ole huomioitu parvekkeen etureunalle kohdistuvaa pienempää äänitasoa. Etureunalle muodostuvan pienemmän äänitasoeron huomioiminen johtaisi pienempiin lasitusten ääneneristävyyden vaatimuksiin. 5.4 Yhteenveto Tässä selvityksessä tutkittiin tieliikenteen aiheuttamia äänitasoja suunniteltujen rakennusten julkisivuilla ja piha-alueilla. Piha-alueet, jotka täyttävät uusien alueiden yöajan ohjearvon 45 db, on esitetty valkoisella liitteen 1 sivun 4 kartassa. Melukartoissa esitettyjen melutasojen saavuttaminen edellyttää kartoissa esitettyjen meluesteiden toteuttamista. Vaihtoehtoisesti myöhemmässä suunnittelussa voidaan esittää näistä poikkeavat meluesteratkaisut, joilla halutut oleskelualueet täyttävät Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Ulkovaipan äänitasoerovaatimukset on esitetty kuvassa 8. Ulkovaipan rakennusosien ääneneristävyydet tulee mitoittaa niin, että niiden muodostaman kokonaisuuden äänitasoero täyttää esitetyt vaatimukset. Parvekkeilla tulee täyttää Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ulko-oleskelualueiden ohjearvot. Kuvan 9 mukaisia parvekkeiden äänitasoerovaatimuksia voidaan tarkentaa myöhemmässä suunnittelussa tarkentuneisiin arkkitehtisuunnitelmiin perustuvan mallinnuksen avulla. Kuvassa esitetyt vaatimukset on määritetty pahimman kerroskorkeuden mukaan, joten esim. korkeussuunnassa vaatimukset voivat poiketa merkittävästikin. Parvekkeille, joille muodostuu yli 3 db äänitasoerovaatimus, tulee mitoittaa lasitukset lähteen [3] menetelmällä. Suurin suunnitelluille parvekkeille muodostunut äänitasoerovaatimus on 15 db, joka on toteutettavissa hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella. Äänitasoerovaatimus alenee myös, mikäli melulähteen puoleinen avattava lasitus korvataan kiinteällä rakenteella. Esimerkkilaskelma vaativimman parvekkeen lasitusten mitoituksesta siten, että parvekkeella saavutetaan sekä päiväettä yöajan ohjearvot on esitetty kappaleessa 5.3.
16 (16) Espoossa A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Mikael Ruohonen, projekti-insinööri Timo Huhtala, suunnittelupäällikkö LIITTEET 1. Melukartat ja julkisivuille kohdistuvat äänitasot (4 s.) LÄHTEET 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/1992 2. Kylliäinen, M. & Hongisto, V. 2007. RIL 243-1 Rakennusten akustinen suunnittelu: Akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 3. Kovalainen, V. & Kylliäinen, M. 2016. Lasitettujen parvekkeiden ääneneristävyys liikennemelualueilla. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöhallinnon ohjeita 6/2016. 125 s.
Ramppi länteen KAVL: 1200 Raskaita: 7% Länsiväylä länteen, sillan länsipuoli KAVL: 9200 Raskaita: 5% Ramppi idästä KAVL: 00 Raskaita: 3% Marinkallio (YIT) Kortteli 34068 Espoo 1799.1 LIITE 1, s. 1(4) 15.12.2016 71 71 67 Vanha Jorvaksentie KAVL: 3200 Raskaita: 9% Nopeus: km/h rak10 +34,4 rak12 +19,7 +15m melueste 70 70 melueste +12,0m n. +19,6...20,6 m +11...12 68 +9,0...9,5 68 rak9 37,4 +12,3 68 67 66 rak8 +40,4 n. +20,1...21,1 m rak7 +43,4 rak6 +43,4 autohalli pihalle laskeva katto pihan puoleinen seinä umpinainen +16,0 rak11 +20,4 Länsiväylä itään, liittymän länsipuoli KAVL: 9200 Raskaita: 5% rak5 +40,4 rak4 +37,4 68 68 68 68 68 rak3 +42,5 n. +21,6...22,6 m +17...16 +10,5 +8,0 melueste +11,0...17,0m rak2 +39,5 +12,0 +13,0 melueste +17,0m rak1 +36,5 66 66 66 66 Kauklahdenväylä KAVL: 14200 Raskaita: 8% Nopeus: km/h Ramppi itään KAVL: 00 Raskaita: 3% Nykyliikenne päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tieliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tieliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Muut merkinnät - Rakennusten numerot ja pääasialliset korot valkoisella pohjalla - Meluesteiden yläreunojen, rakennusten ja pihojen korot korkeusjärjestelmässä N2000 - Meluesteet täysin heijastavia A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 Bertel Jungin aukio 9, 020 Espoo etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Mikael Ruohonen, DI CadnaA Version 4.6.1 (32 Bit) <45 db > 45 db > db > db > db > db > 70 db > 75 db
Ramppi länteen KAVL: 1200 Raskaita: 7% Länsiväylä länteen, sillan länsipuoli KAVL: 9200 Raskaita: 5% Ramppi idästä KAVL: 00 Raskaita: 3% Marinkallio (YIT) Kortteli 34068 Espoo 1799.1 LIITE 1, s. 2(4) 15.12.2016 44 44 44 44 44 39 45 Vanha Jorvaksentie KAVL: 3200 Raskaita: 9% Nopeus: km/h rak10 +34,4 41 42 rak12 +19,7 44 43 40 +15m melueste 40 45 39 40 melueste +12,0m n. +19,6...20,6 m +11...12 +9,0...9,5 rak9 37,4 +12,3 rak8 +40,4 45 n. +20,1...21,1 m rak7 +43,4 45 45 rak6 +43,4 42 autohalli pihalle laskeva katto pihan puoleinen seinä umpinainen +16,0 44 rak11 +20,4 43 42 45 Länsiväylä itään, liittymän länsipuoli KAVL: 9200 Raskaita: 5% rak5 +40,4 42 rak4 +37,4 rak3 +42,5 n. +21,6...22,6 m +17...16 +10,5 +8,0 44 melueste +11,0...17,0m rak2 +39,5 45 +12,0 +13,0 melueste +17,0m rak1 +36,5 Kauklahdenväylä KAVL: 14200 Raskaita: 8% Nopeus: km/h Ramppi itään KAVL: 00 Raskaita: 3% Nykyliikenne yöaikaan LA,eq,22-7 Melukartta Tieliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tieliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Muut merkinnät - Rakennusten numerot ja pääasialliset korot valkoisella pohjalla - Meluesteiden yläreunojen, rakennusten ja pihojen korot korkeusjärjestelmässä N2000 - Meluesteet täysin heijastavia A-painotettu keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 Bertel Jungin aukio 9, 020 Espoo etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Mikael Ruohonen, DI CadnaA Version 4.6.1 (32 Bit) <45 db > 45 db > db > db > db > db > 70 db > 75 db
Ramppi länteen KAVL: 1900 Raskaita: 7% Länsiväylä länteen, sillan länsipuoli KAVL: 12300 Raskaita: 5% Ramppi idästä etelään KAVL: 1300 Raskaita: 3% Marinkallio (YIT) Kortteli 34068 Espoo 1799.1 LIITE 1, s. 3(4) 15.12.2016 73 73 Vanha Jorvaksentie KAVL: 00 Raskaita: 9% Nopeus: km/h rak10 +34,4 rak12 +19,7 +15m melueste 72 72 melueste +12,0m n. +19,6...20,6 m +11...12 70 70 +9,0...9,5 70 rak9 37,4 +12,3 70 68 67 67 66 rak8 +40,4 n. +20,1...21,1 m 66 rak7 +43,4 rak6 +43,4 autohalli pihalle laskeva katto pihan puoleinen seinä umpinainen +16,0 rak11 +20,4 Länsiväylä itään, liittymän länsipuoli KAVL: 100 Raskaita: 5% rak5 +40,4 rak4 +37,4 70 70 70 70 70 70 rak3 +42,5 66 n. +21,6...22,6 m +17...16 +10,5 +8,0 71 71 melueste +11,0...17,0m 70 rak2 +39,5 +12,0 71 71 71 +13,0 melueste +17,0m 71 70 71 rak1 +36,5 68 68 68 71 68 Kauklahdenväylä KAVL: 100 Raskaita: 8% Nopeus: km/h Ramppi itään KAVL: 11700 Raskaita: 3% Ennuste v. 2035 päiväaikaan LA,eq,7-22 Melukartta Tieliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tieliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Muut merkinnät - Rakennusten numerot ja pääasialliset korot valkoisella pohjalla - Meluesteiden yläreunojen, rakennusten ja pihojen korot korkeusjärjestelmässä N2000 - Meluesteet täysin heijastavia A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 Bertel Jungin aukio 9, 020 Espoo etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Mikael Ruohonen, DI CadnaA Version 4.6.1 (32 Bit) <45 db > 45 db > db > db > db > db > 70 db > 75 db
Ramppi länteen KAVL: 1900 Raskaita: 7% Länsiväylä länteen, sillan länsipuoli KAVL: 12300 Raskaita: 5% Ramppi idästä etelään KAVL: 1300 Raskaita: 3% Marinkallio (YIT) Kortteli 34068 Espoo 1799.1 LIITE 1, s. 4(4) 15.12.2016 66 41 Vanha Jorvaksentie KAVL: 00 Raskaita: 9% Nopeus: km/h rak10 +34,4 43 44 rak12 +19,7 45 42 +15m melueste 42 41 43 melueste +12,0m n. +19,6...20,6 m +11...12 +9,0...9,5 rak9 37,4 +12,3 rak8 +40,4 n. +20,1...21,1 m rak7 +43,4 rak6 +43,4 44 autohalli pihalle laskeva katto pihan puoleinen seinä umpinainen +16,0 rak11 +20,4 45 45 Länsiväylä itään, liittymän länsipuoli KAVL: 100 Raskaita: 5% rak5 +40,4 44 rak4 +37,4 rak3 +42,5 n. +21,6...22,6 m +17...16 +10,5 +8,0 melueste +11,0...17,0m rak2 +39,5 +12,0 +13,0 melueste +17,0m rak1 +36,5 Kauklahdenväylä KAVL: 100 Raskaita: 8% Nopeus: km/h Ramppi itään KAVL: 11700 Raskaita: 3% Ennuste v. 2035 yöaikaan LA,eq,22-7 Melukartta Tieliikenteen melutasot 2 m maanpinnan yläpuolella julkisivuheijastuksen kanssa Julkisivuilla olevat numeroarvot Julkisivuille kohdistuvat korkeussuunnassa suurimmat tieliikenteen melutasot ilman julkisivuheijastusta Muut merkinnät - Rakennusten numerot ja pääasialliset korot valkoisella pohjalla - Meluesteiden yläreunojen, rakennusten ja pihojen korot korkeusjärjestelmässä N2000 - Meluesteet täysin heijastavia A-painotettu keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 Bertel Jungin aukio 9, 020 Espoo etunimi.sukunimi@ains.fi Mittakaava 1:1000 Mikael Ruohonen, DI CadnaA Version 4.6.1 (32 Bit) <45 db > 45 db > db > db > db > db > 70 db > 75 db