EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.1.2013 SWD(2013) 14 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja KOMISSION KERTOMUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE kuvantamislaitteiden vapaaehtoisesta ekologisen suunnittelun järjestelmästä {COM(2013) 23 final} {SWD(2013) 15 final} FI FI
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja KOMISSION KERTOMUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE kuvantamislaitteiden vapaaehtoisesta ekologisen suunnittelun järjestelmästä Tämä valmisteluasiakirja on tarkoitettu Euroopan komission henkilöstön käyttöön ja vain asiasta tiedottamiseen. Se ei edusta eikä ennakoi komission virallista kantaa käsiteltävässä asiassa. Vastuupääosasto: ENER Muu asiaa hoitava pääosasto: ENTR Muut asianosaiset yksiköt: SG, LS, CLIMA, CNECT, COMP, ECFIN, EMPL, ENV, JRC, JUST, MARKT, SANCO, TAXUD, TRADE, RTD TIIVISTELMÄ Kuvantamislaitteet ovat ekosuunnitteludirektiivin 2009/125/EY soveltamisalaan kuuluvia energiaa käyttäviä tuotteita. Ekosuunnitteludirektiivissä annetaan puitteet energiaa käyttävien tuotteiden ekosuunnitteluvaatimusten vahvistamiselle. Tuotteiden ekosuunnitteluvaatimukset ovat merkittävä tekijä, kun pyritään saavuttamaan Resurssitehokas Eurooppa -lippulaiva-aloitteen 1, Energia 2020 -strategian 2 ja komission vuoden 2011 energiatehokkuussuunnitelman 3 mukaiset toimintapoliittiset tavoitteet. Tässä asiakirjassa ja vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, olisiko kuvantamislaitteille otettava käyttöön ekosuunnitteludirektiivin mukaiset ekosuunnitteluvaatimukset kuvantamislaitteiden ympäristövaikutusten, erityisesti energiankulutuksen, vähentämiseksi. 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY Verrattuna tilanteeseen useimpien muidenkin sellaisten tuotteiden kohdalla, joita koskevia toimenpiteitä pohditaan, kuvantamislaitteiden osalta ekologinen suunnittelu ei ole suuri ongelma, sillä kuvantamislaitteiden energiatehokkuuden parantaminen ja paperin säästö kaksipuolisen tulostuksen avulla edistyvät nopeasti vapaaehtoisilla poliittisilla välineillä. Se, ettei teknistä säästöpotentiaalia vielä täysin hyödynnetä, johtuu pääasiassa tämän alan dynamiikasta: energiatehokkuutta on parannettu yli 6 prosenttia vuosittain ja sähkönsäästöä jopa 87 prosenttia 15 viime vuoden aikana. 1 2 3 Resurssitehokas Eurooppa Eurooppa 2020 strategian lippulaivahanke, Euroopan komissio, 26.1.2011 (KOM (2011) 21).. Energia 2020: Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi, Euroopan komissio, 10. 11.2010 (KOM (2010) 639 lopullinen). Energiatehokkuussuunnitelma 2011, Euroopan komissio, 8.3.2011 (KOM(2011) 109 lopullinen). FI 2 FI
On kuitenkin huolestuttavaa, ettei ole mitään takeita siitä, että energiatehokkuuden parantamisen nykyinen kasvusuuntaus jatkuu, ja että nykyinen horisontaalinen lainsäädäntö kattaa ainoastaan valikoidut ympäristönäkökohdat. 2. TAVOITTEET Taustaselvityksessä 4 ja vuoden 2012 tutkimuksessa 5 todettiin, että kuvantamislaitteiden energiankulutuksen vähentämiseksi on olemassa kustannustehokkaita tapoja, paperin kulutus mukaan lukien, ja ettei koko potentiaalia tällä hetkellä vielä hyödynnetä. Tavoitteena onkin kehittää ekosuunnitteluvaatimuksia koskeva toimenpide, johon sisältyy itsesääntely ja jolla pyritään pääsemään nykyisen politiikan tavoitteisiin eli 20 prosentin energiansäästöön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 20 prosenttia vuosina 1990 2020 sekä materiaaliresurssitehokkuuden (muu kuin energia) edistämiseen esimerkiksi materiaalin käyttöä vähentämällä (esim. paperi), kierrätyksellä (esim. isommat muoviosat, elektroniikka ja metallit) ja uudelleenkäytöllä (esim. väriainekasetit). Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan vuoden 2020 tavoitetasot voivat jo saavutetuista huomattavista säästöistä huolimatta olla kunnianhimoisia ja tyypillisille toimistolaitteille voitaisiin vuosina 2012 2020 asettaa energiansäästötavoitteeksi 60 prosenttia ja kaksipuolisen tulostuksen tavoitteeksi 90 prosenttia tyypillisille toimistolaitteille vuosina 2012 2020. Ekosuunnitteludirektiivin johdanto-osan 18 ja 19 kappaleen ja 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti ensisijaisena vaihtoehtona olisi tarkasteltava itsesääntelyä. 3. EKOSUUNNITTELUTOIMENPITEIDEN EDELLYTYKSET Ehdotettu toimenpide ja sen vaikutusten arviointi laadittiin neljässä vaiheessa. Vaihe 1: Oikeusperusta: ekosuunnitteludirektiivin 15 artiklan noudattaminen Komissio on ekosuunnitteludirektiivin 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja liitteiden I ja II mukaisesti tehnyt taustaselvityksen teknisistä, taloudellisista ja ympäristönäkökohdista arvioidakseen kuvantamislaitteiden ekologista suunnittelua koskevien toimenpiteiden edellytyksiä 6. Tutkimuksen mukaan edellytykset toimenpiteille ovat olemassa, koska 1) kuvantamislaitteita saatetaan EU:n markkinoille suuria määriä, 2) kuvantamislaitteiden sähkönkulutuksen ympäristövaikutukset laitteen elinkaaren aikana ovat huomattavat ja 3) markkinoilla nyt olevien kuvantamislaitteiden ympäristövaikutukset vaihtelevat suuresti. On olemassa kustannustehokkaita teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan saada aikaan huomattavia parannuksia. Taulukko 1: Ekosuunnitteludirektiivin 15 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset kuvantamislaitteisiin sovellettuina 15 artiklan 2 kohdan a alakohta EU:n myynnin vuotuinen määrä (yksikköä) 2010 31 miljoonaa kappaletta 2020 37 miljoonaa kappaletta 2030 41 miljoonaa kappaletta 4 5 6 Fraunhofer IZM:n kokoama EuP Preparatory study on Imaging Equipment. Konsulttien (Van holsteijn EN kemna VHK 2012) vuonna 2012 tekemä tutkimus EU-ENERGY STARtietokannasta.. http://www.ecoimaging.org/. FI 3 FI
Ympäristövaikutukset: kuvantamislaitteen välitön sähkönkulutus, TWh sähköä ja miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia 15 artiklan 2 vuodessa [1] kohdan b alakohta Ympäristövaikutukset: välillinen energia kuvantamislaitteiden käyttämän paperin tuotantoon, TWh sähköekvivalenttina ja miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa [2] välitön (sähkö) 2010 8,7 TWh (3,6 Mt CO2) 2020 9,1 TWh (3,5 Mt CO2) 2030 10,4 TWh (3,6 Mt CO2) välillinen (paperi) 2010 38,8 TWh (5,8 Mt CO2) 2020 42,8 TWh (6,4 Mt CO2) 2030 47,0 TWh (7,0 Mt CO2) 15 artiklan 2 kohdan c alakohta Parantamismahdollisuudet verrattuna tilanteeseen, jossa nykyinen kehitys jatkuu samana vuonna (soveltamalla olemassa olevaa kustannustehokasta teknologiaa, vapaaehtoinen vaihtoehto), ilmaistuna yksikköinä kuten edellä. välitön energia (hyötysuhteen parannus) 2020 7,9 TWh (4,1 Mt CO2) 2030 9,1 TWh (4,3 Mt CO2) välillinen energia (kaksipuolinen tulostus ja monisivutulostus) 2020 7,1 TWh (1,1 Mt CO2) 2030 7,8 TWh (1,1 Mt CO2) [1] Muunnettaessa TWh sähköä miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin otetaan huomioon voimalaitosten hiilidioksidipäästöjen parannukset vuosina 2010 2030 (lähde: MEErP 2011). [2] Toimistopaperin tuotanto: primäärienergia 40 MJ/kg paperia, sähköekvivalentiksi muunnettaessa käytetään primäärienergiatekijää 2,5 (40 MJ primäärienergiaa = 16 MJ sähköä = 4,44 kwh sähköä), kasvihuonekaasupäästöt 0,6 kg/kg paperia (lähde MEErP 2011). Paperin kulutus on laskettu Energy Star -käyttösuhteen mukaan. Kaikki edellytykset siis täyttyvät niiden kuvantamislaitteiden osalta, jotka käyttävät mustavalko- tai väritulosteista mustesuihkutulostustekniikkaa (IJ), elektrofotografista (EP/laser) tulostustekniikkaa ja värivahatulostustekniikkaa (SI, myös EP-luokassa). EP käsittää kopiokoneet, tulostimet ja monitoimilaitteet ja telekopiolaitteet sekä yksi- ja monitoimilaitteisiin luokiteltavat IJ-laitteet. Lämpösiirron (TT), suoran lämpösiirron (DT) ja värisublimaation (DT) kaltaisia vanhoja tekniikoita ei ole otettu huomioon, koska niitä myydään pieniä määriä ja käytetään pääasiassa erityissovelluksissa, kuten kuittien, etikettien ja tekstiilien painannassa. Samoista syistä suuria, esimerkiksi teknisiä piirustuksia varten käytettyjä tulostimia ei ole otettu huomioon. Pikakirjoittimia, joita käytetään esimerkiksi ammattimaisissa painotaloissa, ei myöskään ole otettu huomioon, koska tässä markkinasegmentissä kustannuskysymykset ohjaavat ostajan käyttämään vain energiatehokkaimpia malleja. Vaihe 2: Nykyiset aloitteet ja markkinavoimien kyky vaikuttaa asiaan Ekosuunnitteludirektiivin 15 artiklan 2 kohdan ja 4 kohdan c alakohdan mukaan on otettava huomioon asiaa koskeva EU:n lainsäädäntö ja kansallinen ympäristölainsäädäntö. Kuvantamislaitteisiin ei ole kohdistettu lainkaan tuotekohtaisia pakollisia toimenpiteitä, mutta FI 4 FI
joihinkin näkökohtiin on puututtu valmius- ja poiskytkentätilan aikaista sähkönkulutusta 7, kemikaaleja 8 ja jätteitä 9 koskevalla horisontaalisella lainsäädännöllä. Kuvantamislaitteiden energiankulutus muissa kuin asuinrakennuksissa kuuluu rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 10 ja tulevan energiatehokkuusdirektiivin 11 soveltamisalaan. Se kuuluu myös välillisesti EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiseen hiilikirjanpitoon. Kuvantamislaitteiden energiatehokkuutta ja keskeisiä ympäristövaikutuksia käsitellään EU:n ja Yhdysvaltojen vuonna 2001 tekemien sopimusten perusteella pääasiassa EU:n vapaaehtoisessa Energy Star -ohjelmassa. Tukea on vuonna 2012 tarkoitus lisätä pääosin Energy Star -vaatimuksia ja malleja hyödyntävien ympäristöä säästävien julkisten hankintamenettelyperusteiden ja EU:n ympäristömerkin avulla. Vuodesta 2008 alkaen EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden keskushallintojen hankkimien laitteiden on pitänyt täyttää Energy Star -vaatimukset, jotka saatetaan ajan tasalle joka kolmas tai neljäs vuosi 12. Kuvantamislaitteiden tuotannonalan reaktiot toimenpiteeseen ovat olleet myönteisiä: osallistuminen on ollut laajaa (> 90 % markkinoista), vaatimustenmukaisten tuotteiden osuus on suuri (> 90 % malleista nykyisten vaatimusten mukaan) ja itse annettujen vakuutusten taso on riittävän luotettava 13. Kuvantamislaitteiden markkinoilla ja/tai sääntelyssä mahdollisesti esiintyvät puutteet koskevat taustaselvityksen mukaan lähinnä kuluttajamarkkinoille saatettuja pieniä laitemääriä ja vähemmän ammattimaisia toimistomarkkinoita. Ne voivat aiheutua siitä, etteivät nykyiset sähkön hinnat vastaa yhteiskunnalle aiheutuvia ympäristökustannuksia, joten niillä ei ole merkittävää roolia ostopäätöksissä (negatiivinen ulkoisvaikutus). Lisäksi useimmat kuluttajat tekevät laitevalintansa ostohinnan ja muiden tekijöiden kuten saatavuuden, palvelujen ja tuotenimen luotettavuuden perusteella eivätkä niinkään energiakustannusten perusteella. Tämä johtuu riittämättömästä tiedotuksesta (epäsymmetrinen tiedotus). Energy Star -tunnus tunnetaankin paremmin toimistoalalla kuin yksityisten kuluttajien keskuudessa. Markkinoiden toimintapuutteita esiintyy tapauksissa, joissa investointikustannuksista ja juoksevista kustannuksista vastaavat eri osapuolet: esimerkiksi yrityksen hankintayksikön rahoituksellinen näkemys voi olla erilainen kuin sen liiketoimintayksikön näkemys, joka tosiasiallisesti käyttää laitteita ja maksaa osuutensa niiden juoksevista kustannuksista (jakautuneet kannustimet). Vaihe 3: Toimintatavoitteet ja tavoitetaso Yleisenä tavoitteena on puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja ulkoisvaikutuksiin toteuttamalla asianmukaisia ekologista suunnittelua koskevia toimenpiteitä. Yksityiskohtaista vaikutusten arviointia varten tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: ei EU:n toimia (Business as usual eli BAU ), itsesääntely ( vapaaehtoisuus ) ja ekosuunnitteluvaatimukset 7 8 9 10 11 12 13 Asetus (EY) N:o 1275/2008 kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksesta. Direktiivi 2011/65/EY tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (uudelleenlaadittu toisinto). Direktiivi 2012/19/EY sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (uudelleenlaadittu toisinto). Direktiivi 2010/31/EY rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu toisinto). Ehdotus direktiiviksi energiatehokkuudesta ja direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (KOM(2011) 370, 22.6.2011). Ks. toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 106/2008 (uudelleen laadittu toisinto), EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1 7. Komission tiedonanto KOM (2011) 337 lopullinen, Energy Star -ohjelman täytäntöönpanosta Euroopan unionissa vuosina 2006 2010, Bryssel, 9.6.2011. FI 5 FI
( ekosuunnittelu ). Toimiala on ilmaissut kannattavansa enemmän vapaaehtoista sopimusta ( itsesääntelyä ) kuin sääntelytoimenpidettä. Ekosuunnitteludirektiivin liitteessä II säädetään, että energiankulutusta koskevat vaatimukset olisi yleensä asetettava tasolle, jolla elinkaarikustannukset voidaan minimoida (jolleivät muut tekijät tee tästä liian tiukkaa). Analyysin lähtökohta oli taustaselvitys, johon BAU-skenaario perustui. Taustaselvityksen myyntitietoja käytetään varastomallissa, kun lasketaan varastoja, energiankulutusta ja paperinkulutusta kaikissa vaihtoehdoissa. Lisäksi analysoitiin EU:n Energy Star -tietokantaan osoitteessa www.eu-energystar.org rekisteröityjä malleja. Tietokannasta saatiin kaikkien EU:n Energy Star -tietokantaan paitsi vuonna 2012 rekisteröityjen, myös aiemmin vuodesta 2009 alkaen rekisteröityjen, EU:n markkinoille saatettujen kuvantamislaitteiden sähkönkulutus ja kaksipuolisen tulostuksen ominaisuudet. Tämä arviointi osoitti paitsi niiden mallien määrän, jotka täyttävät Energy Starin version 1.0 vaatimukset, version 1.1 (johon nykyinen vapaaehtoinen sopimus perustuu) ja luonnosversion 2.0 (jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2013 ja johon vapaaehtoisen sopimuksen seuraava versio tulee perustumaan) vaatimukset, myös sen, miten paljon paremmin nämä mallit pärjäsivät Energy Star -vähimmäisvaatimuksiin verrattuna. Arvioinnin tulokset esitetään vapaaehtoisuusvaihtoehdon yhteydessä. Tässä vaihtoehdossa oletettiin, että parannuksia tapahtuisi vapaaehtoisen sopimuksen nojalla Energy Star -vaatimukset ylittävään tahtiin (kuten aikaisempinakin vuosina). Ekosuunnitteluvaihtoehdossa markkinoille saatettaville kuvantamislaitteille vahvistetaan energiatehokkuutta koskevat pakolliset vähimmäisvaatimukset. Asetuksen haittana on sen joustamattomuus, koska se edellyttää lähtökohtaisesti vaatimusten 100-prosenttista noudattamista, kun taas tehokkaalla vapaaehtoisella sopimuksella pyritään 90-prosenttiseen vaatimusten noudattamiseen, jolloin tavoitetaso asetuksessa jää yleensä huomattavasti alhaisemmaksi. Ensi näkemältä tämä voi vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta ekosuunnitteludirektiivin 15 artiklan 5 kohdan nojalla ( ei kielteistä vaikutusta tuotteen toiminnallisuuteen ja teollisuuden kilpailukykyyn) määritettävät vaatimukset asetetaan itse asiassa markkinoiden heikoimpien 10 prosentin mukaan, joka koostuu erityistuotteista tai taloudellisesti heikommassa kunnossa olevien yritysten valmistamista tuotteista. Vapaaehtoisen sopimuksen tavoitetasossa voidaan sen sijaan keskittyä 90 prosenttiin tyypillisistä tuotteista, joiden tuottajat ovat taloudellisesti terveellä pohjalla olevia innovatiivisia valmistajia. Ekosuunnitteluvaihtoehdossa otetaan huomioon seuraavat: ensimmäinen taso vahvistettiin vuodeksi 2014, ja energiatehokkuuden oletettu tavoitetaso oli 40 prosenttia alle BAU-tason, ja toinen vuodeksi 2016, jolloin tavoitetason oletettiin olevan 60 prosenttia alle BAU-tason. Kaksipuolisen tulostuksen osalta oletettiin optimistisesti, että poikkeusluettelon laatimisen jälkeen vaatimukset voitaisiin asettaa samalle tasolle kuin vapaaehtoisuusvaihtoehdossa eli tyypillisissä toimistotulostimissa kaksipuolisen tulostuksen tavoitetasot olisivat 75 prosenttia vuonna 2014 ja 85 prosenttia vuonna 2016. Vaihe 4: Taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointi Alavaihtoehtojen analyysissä todettiin taulukossa 2 esitetyt säästöt. Taulukko ja kaavio osoittavat kuvantamislaitteiden välittömän sähkönkulutuksen, paperin tuottamiseen tarvittavan välillisen energiankulutuksen (sähköekvivalenttina), energian kokonaiskulutuksen (välitön+välillinen) BAU-vaihtoehdossa ja kahden muun vaihtoehdon säästöt verrattuna BAU-vaihtoehtoon. FI 6 FI
Taulukko 2: Yhteenveto kuvantamislaitteista saatavista säästöistä 27 jäsenvaltion EU:ssa eri vaihtoehdoissa BAU-perustasoon verrattuna vuosina 2020 ja 2030 (rahamääräiset säästöt ilmaistaan vuoden 2010 euroina) Kokonaissäästöt (välittömät ja paperin välillinen energia ilman väriainetta) vuonna 2020 Verrattuna BAU-perustasoon BAU (tasot) Vapaaehtoisuus Ekosuunnittel 2020 2030 2020 2030 2020 2030 Energiankulutus (TWh) Välitön 9,13 10,40 7,92 9,07 5,56 6,31 Välillinen 42,75 49,99 7,12 7,83 6,54 7,83 Yhteensä 51,88 57,39 15,04 16,91 12,10 14,15 CO2-päästöt (Mt) Välitön 3,47 3,54 2,99 3,09 2,10 2,15 Välillinen 6,41 7,05 1,07 1,17 0,98 1,17 Yhteensä 9,88 10,59 4,06 4,26 3,08 3,32 Kustannussäästöt ilman väriaineita (miljardia euroa) 14 Välitön 2,43 4,10 2,11 3,58 1,48 2,49 Välillinen 42,75 46,99 7,12 7,83 6,54 7,83 Yhteensä 45,18 51,09 9,24 11,41 8,02 10,32 Kuviosta 1 näkyy, että sähkönkulutus kasvaa, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Kaksi vaihtoehdoista, vapaaehtoisuus ja ekosuunnittelu, vähentävät sähkönkulutusta huomattavasti. 70,0 EU:n 27 jäsenvaltion kokonaisenergiankulutus TWh/vuosi Energiankulutus TWh 60,0 57,39 50,43 50,07 49,58 51,88 50,0 45,11 47,44 46,68 43,25 39,78 40,0 40,49 42,18 40,21 36,23 36,84 30,0 20,0 BAU (taustaselvitys) 10,0 Vapaaehtoisuus Ekosuunnittelu - 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Vuosi Kuvio 1: EU:n 27 jäsenvaltion kokonaisenergiankulutus TWh/vuosi 14 Paperikustannussäästöt lasketaan kertomalla säästettyjen sivujen määrä 0,02 eurolla (yhden sivun hinta, laskettu myös luvussa 2). Sähkön hinta kwh primäärienergiaa. Sähkön osalta käytetään asumissähkön vuoden 2010 verotonta hintaa eli 0,18 euroa/kwh, olettaen sähkön vuotuisen (pitkän aikavälin keskiarvo 2011 2030) hinnannousun olevan 4 %. FI 7 FI
4. PÄÄTELMÄT Paras valinta on vapaaehtoisuusvaihtoehto. Sen avulla ratkaistaan nykyisen energiatehokkuuteen ja paperinsäästöön (kaksipuolinen tulostus ja monisivutulostus) suuntautumisen jatkuvuusongelma ja puututaan muihin resurssitehokkuuskysymyksiin kuten kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Tällä dynaamisella tuotantoalalla vapaaehtoisuudella saadaan huomattavasti suurempaa säästöä kuin vaihtoehtona olevilla pakollisilla ekosuunnitteluvaatimuksilla, lisätään joustavuutta, mahdollistetaan tavoitetasojen nopeampi tarkistus ja päästään vähemmällä hallinnollisella taakalla. Siihen ei toisin kuin pakollisiin toimenpiteisiin liity riskiä kielteisistä vaikutuksista onnistuneiden nykyisten toimenpiteiden, kuten EU:n Energy Star -vaatimusten, toimivuuteen. Vapaaehtoisuusvaihtoehtoon sisältyvät erityisesti seuraavat tekijät: välittömien, vuosittain 25 TWh:n suuruisten sähkönsäästöjen 20 20 20- tavoitteiden (vuosina 1990 2020) edistäminen energiatehokkuutta parantamalla ja vuotuiset noin 4 TWh:n sähkösäästöt välillisesti paperinsäästöinä, eli yhteensä 29 TWh:n vuosisäästöt (1,1 prosenttia EU:n kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2007); 20 20 20-tavoitteiden (vuosina 1990 2020) edistäminen välittöminä vähennyksinä, joiden suuruus on 9,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (sähkö) ja 0,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (paperi) kasvihuonekaasupäästöjä, eli yhteensä 10,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (0,2 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä); muuhun kuin energiantuotantoon käytettävien raaka-aineiden käytön tehokkuuden lisääminen yli 1 miljoonalla tonnilla toimistopaperin käytön vähentymisen myötä vuosina 1990 2020 sekä kierrätyksen ja uudelleenkäytön edistäminen; ekosuunnitteludirektiivin 2009/125/EY ja erityisesti sen johdanto-osan 18 ja 19 kappaleen, 15 artiklan 6 kohdan ja liitteen VIII vaatimusten täyttyminen; se, että vaatimukset ovat jo tulleet voimaan, ja niihin liittyy vähemmän kustannuksia kuin asetukseen liittyisi; yhteensopivuus ja täydentävyys jo olemassa olevien politiikan välineiden kanssa; valmistajille tai vähittäismyyjille ei aiheudu merkittävää hallinnollista rasitetta; mahdollisesti merkityksetön hankintakustannusten kasvu, joka saataisiin korvattua tuotteen käytönaikaisina säästöinä; ei merkittäviä vaikutuksia toimialan kilpailukykyyn ja työllisyyteen, etenkään pkyrityksissä. FI 8 FI