Kaupunginhallitus 300 03.10.2016 Kaupunginvaltuusto 74 26.10.2016 Kaupunginhallitus 385 19.12.2016 Kaupunginhallitus 232 19.06.2017 Kaupunginhallitus 291 21.08.2017 Kaupunginhallitus 299 04.09.2017 Kaupunginhallitus 334 18.09.2017 PORVOON OMA ERILLISSELVITYS SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA 819/20/2016 KH 03.10.2016 300 Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, puh. 019 520 2200, sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme, puh. 040 178 9922, terveyspalveluiden johtaja Kati Liukko. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut 31.5.2016 selvitystyöryhmän loppuraportin (2016:37) Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä 31.8.2016 sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset. Molempiin tehdyt kirjaukset tulevat merkittävällä tavalla vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen nykyisiin perusperiaatteisiin. Uusien lakien on tarkoitus astua voimaan 1.7.2017, johon asti kunnilla on nykyisen lainsäädännön mahdollistama toimivalta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nykyjärjestelmässä Porvoon kaupunki on sekä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä että pääasiallinen tuottaja ja rahoittaja. Lakiehdotukset lähtevät siitä, että kunnat eivät enää jatkossa järjestä tai tuota sote-palveluja. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä henkilöstö siirtyvät alueellisesti nykyisiä maakuntia vastaaville uusille itsehallinnollisille maakunnille. Kaupunkien ja kuntien kannalta yksi keskeisimmistä muutoksista on siis sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisen vastuun poistaminen kunnilta ja rahoitusvastuun siirtyminen kokonaan valtiolle kuntien verotuloja ja valtionosuuksia vähentämällä. Toinen suuri muutos liittyy asiakkaiden valinnanvapauteen ja maakunnan palveluiden yhtiöittämisvelvollisuuteen. Lakiehdotusten mukaan maakunnalla on velvollisuus yhtiöittää palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Palvelujen tuottajina voisi olla vain joko tuleva maakunta, kolmannen sektorin toimija tai yksityinen taho, mutta ei kunta.
Tämänhetkisen tiedon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on jatkossa tavoitteena laaja valinnanvapaus, ja asukkaat saavat oikeuden valita sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointipaikan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Asukas valitsee jatkossa ensisijaiseksi asiointipaikakseen sosiaali- ja terveyskeskuksen. Keskus vastaa määriteltyjen peruspalveluiden tuottamisesta ja suorittaa lisäksi muita palveluja koskevan ammatillisen tarpeen arvioinnin. Sote-keskukset tuottavat palvelunsa osakeyhtiömuodossa, ja niiden omistajina voivat olla siis tuleva maakunta, kolmannen sektorin toimija tai yksityinen taho. Palveluntuottajat hyväksyy Valvira, eikä kunnilla ole vaikutusmahdollisuutta palveluntuottajiin omalla alueellaan. Erikoissairaanhoidon osalta valinnanvapauden vaikutus tullee olemaan vähäisempi. Porvoon kaupungin tällä hetkellä tuottamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista valtaosa, arviolta vähintään puolet, kuuluu valinnanvapauslainsäädännön piiriin, ja niiden tuottaminen tulee siis lakiehdotusten mukaan järjestää yhtiömuodossa riippumatta omistussuhteista. Asiakkaiden valinnanvapautta koskevat ratkaisut ovat toistaiseksi kuitenkin vielä epäselviä, koska varsinainen lakiehdotus julkaistaan vasta marraskuussa. Lakiehdotukset lähtevät tässä vaiheessa siis siitä, että jatkossa keskeinen osa sote-palveluista tuotetaan yhtiöissä, joiden omistajana voivat toimi maakunnat, yksityinen tai kolmas sektori. Suomen Kuntaliiton hallitus on kuitenkin juuri linjannut, että myös kunnilla tulisi olla mahdollisuus tuottaa palveluita omistamissaan yhtiöissä. Kuntaliiton hallitus käsitteli 22.9.2016 sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin lausuntopyyntöä ja siihen hahmoteltuja alustavia vastauksia. Tämän työn on tarkoitus tukea kuntia niiden laatiessa parhaillaan lausuntojaan uudistuksesta. Kuntaliiton alustava linjaus lausunnoksi on, että "Kunnilla tulee olla mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden piirissa olevien palveluiden tuottamiseen omistamissaan yhtiöissa." Lakiluonnokset ja uudistuksen toteuttamistapa ovat siis edelleen monilta osin varsin epäselviä. Uudistuksen valmistelu ei ole edennyt myöskään Uudenmaan alueella. Porvoo on mukana Uudenmaan maakunnan sote-valmisteluryhmissä, mutta uudistuksen valmistelu on viivästynyt myös siitä syystä, että pääkaupunkiseudun kaupungit neuvottelevat omasta erillisratkaisusta. Porvoon kaupunki on kehittänyt sote-palveluitaan viime vuosina voimakkaasti ja pystyy nykyään tuottamaan sote-palvelunsa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tavoitteena on, että kehitys jatkuu, ja Porvoon alueella tarjotaan tulevaisuudessakin alueen asukkaiden tarpeista lähteviä palveluja. Asiakkaiden valinnanvalinnanvapautta koskeva lainsäädäntö synnyttää kuitenkin
täysin uuden tilanteen. Porvoon pyrkii tässä epäselvässä tilanteessa valmistautumaan sote-uudistukseen. Kaupungin kannattaa olla mukana edelläkävijänä luomassa sellaisia uusia asiakaslähtöisiä ratkaisuja, joka sopivat tulevan sote-uudistuksen tavoitteisiin ja ottavat huomioon Porvoon alueen ja asukkaiden edut parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat merkittävää yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa, ja niiden paikallisella toimivuudella ja olemassaololla on selkeä merkitys alueen elinvoimaisuudelle. Porvoon kaupungin mukanaoloa uudistusta edistävässä hankkeessa on pidettävä merkittävänä panostuksena myös alueen elinvoiman edistämiseen. Tätä taustaa ja näitä tavoitteita vasten kaupungin on tarkoituksenmukaista ryhtyä tekemään erillisselvitystä, jossa kartoitetaan Porvoon kaupungin valmiutta, kykyä ja halukkuutta osallistua sote-palvelujen tuotantoon joko kaupungin kokonaan omistaman tai jonkin toisen toimijan kanssa yhdessä omistaman yhtiön kautta (yhteisyritys). Tarkoitus on selvittää, voidaanko lainsäädännön muuttumisesta aiheutuvaan markkinamuutokseen vastata perustamalla kaupungin kokonaan tai osittain omistama kilpailukykyinen toimija, joka pystyy tasavertaisesti kilpailemaan muun yksityisen tai julkisen palveluntuotannon kanssa. Samalla voitaisiin tarjota kuntalaisille aito valinnanvapauden mahdollisuus sekä turvata osaltaan paremmin myös kuntalaisten kielelliset oikeudet. On todennäköistä, että jos yhtiö ja sen palvelu- ja liiketoimintakonsepti on hyvin suunniteltu ja sillä on jo valmiiksi hyvä paikallinen markkina-asema, on yhtiöllä etulyöntiasema tulevassa avoimessa kilpailutilanteessa, jossa kaikki perustason sote-toimijat joutuvat toimimaan tulevaisuudessa. Selvityksessä tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin asioihin: mitä sosiaali- ja terveyspalveluita voi ja kannattaa yhtiöittää Porvoossa (toimintakonsepti) miten yhtiöittäminen tulisi tehdä, mitkä ovat hankkeen juridiset reunaehdot minkälaisella toimintakonseptilla voisi syntyä kilpailukykyinen ja elinvoimainen sote-uudistuksen lähtökohtiin soveltuva yhtiö tulevan yhtiön taloudellinen arvo, ajantasainen kustannuslaskenta ja hinnoittelutieto henkilöstön asema hankita-asiakirjojen ja keskeisten sopimusasiakirjojen valmistelu taloudelliset ja toiminnalliset riskiarviot Lakiehdotuksen mukaan maakunnalle siirtyisi kaikki sellainen irtain omaisuus, joka selkeästi liittyisi sen järjestämisvastuulle kuuluvaan
toimintaan, kuten erilaiset koneet ja kalustot sekä materiaalit. Ehdotus lähtee siitä, että maakunnalle siirtyvät myös kunnan omistamat osakeyhtiön osakkeet, jos yhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen. Selvityksen yhteydessä pitää varautua myös tähän osakeyhtiöiden osakkeiden haltuunottoon liittyvään kirjauksen erilaisten asiantuntijaselvitysten (mm. osakeyhtiölainsäädäntö) avulla. Porvoon sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat 163 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on noin 830. Yhtiöitettävä toiminta voisi olla volyymiltaan lähtökohtaisesti enintään noin puolet sosiaali- ja terveystoimen kokonaisbudjetista, todennäköisesti määrä jäisi selkeästi vähäisemmäksi. Yhtiöitettävät palvelut ja yhtiön toimintakonsepti tarkentuvat selvityksen aikana. Yhtiö vastaisi minimissään valmisteilla olevan lainsäädännön tarkoittaman perusyksikön eli sote-keskuksen palveluista, kuten esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden avovastaanottotoiminnasta. Lähtökohtaisesti kyse on siis sellaisesta toiminnasta ja palveluista, jotka voisivat toimia yhtiömuotoisesti jo nykyäänkin tai ilman tulevaa sote-uudistustakin. Periaatteena on, että yhtiöön siirtyvien palveluprosessien pitää olla kunnossa. Mikäli tehdyn selvityksen ja valmistelun jälkeen edetään yhtiön perustamiseen, niin on syytä harkita myös työterveyspalvelujen sisällyttämistä kokonaisuuteen. Valinnanvapautta koskevien lakiehdotusten täsmennyttyä on syytä selvittää, voisiko yhtiön toimintaa laajentaa myös muihin sote-palveluihin. Yhtiö voisi hakea myöhemmin kasvua myös alueellisesti Porvoon ulkopuolelta ja palvella esimerkiksi itäisen Uudenmaan asukkaita. Olennaista on, että kehitettävä malli on toimiva suhteessa sote-uudistuksen tavoitteisiin, kuten tasa-arvoisiin palveluihin, lähipalvelujen säilyttämiseen, hyvinvointipalvelujen integraatioon ja asiakkaiden laajaan valinnanvapauteen. Mallin tulee myös toimia tilanteessa, jossa sote-uudistus ei nykymuotoisena jostain syystä toteudu. Tavoitteena on, että henkilöstö siirtyy uuden yhtiöön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle niin, että luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Selvityksen käynnistämisestä on keskusteltu syksyn aikana mm. sosiaali- ja terveyslautakunnassa, kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajien kokouksessa sekä kaupunginhallituksessa. Selvitys päätettiin tuoda virallisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn 3.10.2016 kaupunginhallituksen seminaarissa 23.9.2016 käydyn
keskustelun jälkeen. Selvityksen käynnistämisestä keskusteltiin myös valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa 28.9.2016. Selvitys on tarkoitus tehdä loka-tammikuuna aikana. Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto päättää hankkeen etenemisestä. Jos yhtiöittämisen päädytään, on uusi yhtiö tarkoitus perustaa viimeistään kesäkuussa 2017. Kaupunginhallitus toimii selvityksen poliittisena ohjausryhmänä tai nimeää erillisen ohjausryhmän, jolle raportoidaan selvitystyöstä säännöllisesti. Selvityksen tekeminen edellyttää erillisten resurssien varaamista selvitystyöhön. Alustavan kustannusarvioin mukaan projektihenkilöstön palkkoihin ja ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkimiseen tulisi varata syksyn 2016 aikana noin 180 000 euron määräraha. Määräraha-arvio tarkentuu projektisuunnitelman myötä. Selvitys tehdään avoimesti, kuten kuntalain säännökset, julkishallinnon viestintäsuositukset ja Porvoon kaupunginhallituksen hyväksymät viestintäohjeet edellyttävät. Selvitys valmistellaan jatkossa tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa, kuten esimerkiksi kaupungin henkilöstö, päättäjät, ministeriöt ja valtion edustajat, Uudenmaan liitto, Porvoon sairaala ja itäisen Uudenmaan kunnat. Porvoo on jo aikaisemmin käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuusuudistuksen, joka tähtää toimiviin asiakaslähtöisiin palveluihin. Työn kuluessa on ollut tarkoitus valmistella palvelukokonaisuuksia, jotka ovat myös tulevien sote-keskusten toiminnan perusta. Myös tämä työ jatkuu, ja se on tarkoitus yhdistää nyt käynnistyvään selvitykseen. Suomessa on toteutettu useampia julkisen sote-palvelujen kokonaistai osaulkoistuksia. Porvooseen verrattuna selkeästi suurempi Kouvolan kaupunki on viimeksi päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidensa (ml. erikoissairaanhoito) hankintamenettelystä yhteisyhtiömuotoisena. Liite: pääluottamusmiesten kirjelmä 28.9.2016 Kaupunginhallitus päättää käynnistää yllä kuvatun selostuksen mukaisen Porvoon erillisen sote-selvityksen ja päättää selvityksen poliittisen ohjausryhmän kokoonpanosta. Kaupunginhallitus päättää kohdentaa selvityksen tekemiseen 180 000 euroa kaupunginhallituksen vuoden 2016 talousarviomäärärahoista toiminnoilta elinkeinoelämän rakennemuutos ja kaupunkikonsernin tuottavuus.
Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa hankkeen jatkorahoitukseen päättäessään vuoden 2017 talousarviosta. Kaupunginhallitus päättää lisäksi lähettää asian valtuustolle tiedoksi. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti käynnistää yllä kuvatun selostuksen mukaisen Porvoon erillisen sote-selvityksen ja päätti yksimielisesti valita seuraavan poliittisen ohjausryhmän: Berndt Långvik Pehr Sveholm Tapani Eskola Matti Nuutti Perttu Tuomaala Taru Tujunen Juha Elo Jari Oksanen Jere Riikonen Kalevi Väisänen 1 edustaja keskustan valtuustoryhmästä Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa hankkeen jatkorahoitukseen päättäessään vuoden 2017 talousarviosta. Kaupunginhallitus päätti lisäksi lähettää asian valtuustolle tiedoksi. KV 26.10.2016 74 KH 19.12.2016 385 Liite: pääluottamusmiesten kirjelmä 28.9.2016 Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi. Sote-yhtiöittämisselvityksen tavoitteena on selvittää kolmen eri vaihtoehdon kautta Porvoon mahdollisuuksia olla mukana edelläkävijänä luomassa sellaisia uusia asiakaslähtöisiä ratkaisuja, joka sopivat tulevan sote-uudistuksen tavoitteisiin ja ottavat huomioon Porvoon alueen ja asukkaiden edut parhaalla mahdollisella tavalla. Selvitettävät vaihtoehdot ovat: 1. Porvoo ei yhtiöitä osaa sote-tuotannostaan 2. Kaupungin 100% omistama sote-yritys 3. Yhteisyritys.
Yhtiöittämisselvityksen projektisuunnitelma on hyväksytty poliittisessa ohjausryhmässä 7.11.2016. Selvitys sisältää seuraavat vaiheet: Nykytilan kuvaus, juridisten reunaehtojen tarkastelun, henkilöstön aseman tarkastelun, kilpailukykyisen palvelu- ja toimintakonseptin tarkastelun, alustavien hankinta ja sopimusasiakirjojen luonnostelun ja taloudellisten sekä toiminnallisten riskien arvottamisen. Selvitys valmistuu tammikuun 2017 aikana ja tulee poliittiseen käsittelyyn helmikuussa 2017. Liite: projektisuunnitelma Kaupunginhallitus kuulee asian selostuksen, merkitsee tiedokseen saatetuksi ja evästää jatkovalmistelua. Kaupunginhallitus kuuli asian selostuksen, merkitsi tiedokseen saatetuksi ja evästi jatkovalmistelua. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että Joonas Dachinger valitaan ohjausryhmään Kalevi Väisäsen tilalle ja keskustan valtuustoryhmän edustajaksi valitaan Soili Koskelainen. KH 19.06.2017 232 Erillisselvitystä tiettyjen sote-palveluiden yhtiöittämisestä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä poliittinen ohjausryhmä. Ohjausryhmälle raportoidaan selvitystyöstä säännöllisesti. Valtuustokauden vaihtuessa kaupunginhallituksen tulee nimetä ohjausryhmä uudelleen. Tarkoituksena on, että ohjausryhmä kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 26.6.2017. Kaupunginhallitus päättää selvityksen poliittisen ohjausryhmän kokoonpanosta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti selvityksen poliittisen ohjausryhmän kokoonpanosta: Björn Sundqvist Pehr Sveholm Tapani Eskola
Millariikka Rytkönen Jere Riikonen Markku Välimäki Tuuli Hirvilammi Jari Oksanen Tuomas Kanervala Juha Elo Joonas Dachinger KH 21.08.2017 291 Asiasta on järjestetty kaupunginvaltuuston iltakoulu 16.8.2017, jonka esitykset on löydettävissä kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.porvoo.fi/soteselvitys. Selvityksestä on myös pidetty keskustelutilaisuus henkilöstöjärjestöjen kanssa samana päivänä. Tarkoituksenmukaista on, että kaupunginhallitus käsittelee raporttia, käy keskustelun mahdollisista täydennystarpeista ja evästää jatkoprosessin valmistelua. Liite : selvitys Kaupunginhallitus päättää aloittaa raportin yksityiskohtaisemman käsittelyn. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle. KH 04.09.2017 299 Liite: selvitys Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun. KH 18.09.2017 334 Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula ja kaupunginlakimies Roope Lenkkeri
Porvoon kaupunki on halunnut aktiivisesti ja ennakoivasti selvittää eri vaihtoehtoja valmistautua mahdolliseen valtakunnalliseen sote- ja maakuntauudistukseen. Laadukkaat sote-palvelut ovat kaupungin kilpailukyvyn kannalta keskeinen menestystekijä, ja ne ovat sote-uudistuksen lähtökohdista (soten irrottaminen kunnista) riippumatta tärkeä tekijä kaupungille myös tulevaisuudessa. Lähtökohtana selvitystyössä ovat olleet muutoksen ennakoimattomuudesta johtuvat riskit, halu turvata paikalliset palvelut ja tahto edelleen kehittää niitä. Selvityksessä on etsitty uudenlaista ratkaisua, joka turvaa parhaalla mahdollisella tavalla Porvoon alueen asukkaiden edut ja sopii myös sote-uudistuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin. Perustuslakivaliokunta on antanut liitteenä olevan raportin julkaisemisen jälkeen lausunnon lakikokonaisuudesta. Sote-lait palautuvat lausunnon vuoksi valtioneuvostoon virkamiesvalmisteluun, ja muutoksen aikataulu lykkääntyy. Uuden aikataulun mukaan kaupungin velvollisuudet ja mahdollisuus vaikuttaa sote-palveluihin päättyvät vuoden 2019 loppuun mennessä, ja uudet maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2020 alusta. Erityisesti perustason toimintaan ja asiakasnäkökulmaan liittyvä valinnanvapauslainsäädäntö on kuitenkin edelleen auki, ja asia tullee myös uudelleen kunnille lausunnoille. Sote-keskuspalveluiden yhtiöittämisvelvoite tulee todennäköisesti poistumaan perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi. Perustuslakivaliokunta kiinnitti vahvasti huomiota myös kuntien mahdollisuuteen tuottaa edelleen sote-palveluita. Julkisuudessa olleiden lakivalmisteluun liittyvien kommenttien perusteella voidaan pitää epätodennäköisenä, että linjausta oltaisiin muuttamassa, vaikka asian taloudelliset, toiminnalliset ja juridiset perustelut ovat auki. Porvoon kaupungin ja porvoolaisten mahdollisuudet vaikuttaa alueen sote-palveluihin ovat uudistuksen jälkeen hyvin vähäiset. Vaikutusmahdollisuudet toteutuvat lähinnä asiakkaan valinnanvapauden kautta. Riskienhallinnan osalta keskeinen kysymys kohdistuu tässä tapauksessa kaupungin sote-kiinteistöomaisuuteen. Valmistelun näkökulmasta tilannekuva valtakunnallisesta sote- ja maakuntauudistuksesta ei ole Porvoon kaupungin osalta olennaisesti muuttunut. Raportissa esitetyt keskeiset johtopäätökset ovat edelleen valideja. Yhtiöittämisvelvollisuuden poistuminen ei tarkoita sitä, etteikö yhtiöittäminen voisi olla edelleen järkevää paikallisen palvelutuotannon ja riskienhallinnan näkökulmasta sekä tuoda palveluiden laatuun ja toiminnan tehostamiseen liittyviä hyötyjä. Uudenmaan maakuntavalmistelun yhteydessä on tuotettu riskiarvio, joka on liitteenä. Riskien arviointi on paljastanut
merkittäviä riskejä niin Uudenmaan alueen sote-palvelutuotantoon kuin henkilöstöönkin liittyvissä kysymyksissä. Porvoon kaupungin sote-yhtiöittämisselvityksen selvitystyöryhmä päätyi esittämään yhteisyrityksen perustamista tarjoamaan niin kutsutun suoran valinnan vapauden palveluja. Osakeyhtiömuotoisen yhteisyrityksen omistaisivat kaupunki ja kilpailutettava yhteistyökumppani. Vahvimmin esillä olleessa mallissa kaupunki omistaisi yhtiön osakkeista 49 prosenttia ja yhteistyökumppani 51 prosenttia. Yhtiön toimintaa määrittelisivät kaupungin ja yhtiön välillä solmittava määräaikainen palvelusopimus (esimerkiksi 5 vuotta) ja omistajien keskinäistä asemaa määräävä osakassopimus. Palvelusopimuksessa asetetaan sitovat ehdot toiminnalle, taloudelle ja palvelujen laadulle. Tämä ratkaisu on voimassaolevan lainsäädännön nojalla perusteltu. Ratkaisu olisi voitu tehdä jo myös huomattavasti aiemmin, ja sen toiminnalliset ja taloudelliset riskit pystytään kartoittamaan ja hallitsemaan sopimusteitse. Kaupungin omistus ja asema yhtiössä siirtyisivät mahdollisen tulevan lainsäädännön nojalla perustettavalle maakunnalle siinä muodossa kuin yhtiöjärjestys ja edellä mainitut sopimukset ne määrittelevät. Tähänastiset selvitykset eivät kuitenkaan vielä anna kattavia tietoja yhteisyrityksen toiminnasta, sen liiketoiminnan edellytyksistä ja kaupungin asemasta yhtiön omistajana. Lopullisen päätöksenteon pohjaksi sote-yhteisyrityksen perustamisesta on tarpeen laatia luonnos alustavasta tarjouspyynnöstä, jolla kaupunki voisi lähteä kilpailuttamaan yhtiökumppania sote-yhtiöön. Tarjouspyynnön liitteeksi tulisi luonnokset palvelusopimuksesta ja osakassopimuksesta sekä hankittavien palvelujen kuvaukset. Kaupunki on saanut arvion alustavan tarjouspyynnön laatimisen kustannuksista asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy:ltä. Arvion mukaan heidän työnsä arvo olisi noin 20 000 euroa. Kun arvioidaan, että alustavan tarjouspyynnön laatimiseen tarvitaan myös kaupungin henkilöstön työpanosta ja että valmistelusta saattaa aiheutua mahdollisia ennakoimattomia kuluja, voidaan olettaa, että valmistelun viimeistelemisen kustannukset olisivat noin 30 000 euroa. Valtakunnallisesta sote-lakipaketin valmistelusta saatavien tietojen perusteella päätös sote-yhtiön perustamisesta olisi perusteltua tehdä ensimmäisten lakiluonnosten valmistuttua lausuntokierrosta varten loppusyksystä. Tässä vaiheessa myös kaupungin valmistelutyön tulisi olla valmiina. Mikäli valmistelu päätetään nyt lopettaa, tarkoittaa se käytännössä sitä, että aikaikkuna sulkeutuu ja että kaupunki hylkää esitetyn yhtiöittämisvaihtoehdon. Liite:
Porvoon kaupungin sote-yhtiöittämisselvitys 26.6.2017 Yhteenveto sote-yhtiöittämisselvityksestä Uudenmaan maakuntavalmistelun riskianalyysi Hankinnan etenemislähtökohdat ja prosessikuvaus Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa viranhaltijajohdon, selvitystyöryhmän ja poliittisen ohjausryhmän jatkamaan selostuksen mukaisesti hankkeen valmistelua ja osoittaa tarvittavat määrärahat kaupunginhallituksen talousarviomomentilta. Kaupunginhallitus päättää esittää 26.6.2017 julkaistun sote-yhtiöittämisselvityksen sekä yllä olevan arvion sote-yhteisyrityksen jatkovalmistelun edellyttämistä kustannuksista tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Jäsen Lybeck esitti jäsen Rytkösen kannattamana, että kaupunginhallitus toteaa, että selvitystyö Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisista tuottamisesta on riittävä, eikä tässä vaiheessa ole tarvetta jatkaa selvitystyötä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 9 (Blomqvist-Valtonen, Jalonen, Karlsson, Lankia, Lund, Lundqvist, Lybeck, Rytkönen, Välimäki) - 4 (Metsola, Rosengren, Sveholm, Söderberg), että kaupunginhallitus toteaa, että selvitystyö Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisista tuottamisesta on riittävä, eikä tässä vaiheessa ole tarvetta jatkaa selvitystyötä.