EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 19.I.2005 C(2005)36 fin Asia: Valtiontuki N:o N 188/2004 Suomi Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto Arvoisa ulkoministeri, 1. Menettely Suomen viranomaiset ilmoittivat EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti edellä mainitusta toimenpiteestä komissiolle 14. huhtikuuta 2004 päivätyllä kirjeellään, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 16. huhtikuuta 2004. Komissio pyysi täydentäviä tietoja ilmoitetusta toimenpiteestä 4. kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä D/53875 ja 20. syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä D/56696. Suomen viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 28. heinäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 2. elokuuta 2004, sekä täydennyksenä 30. syyskuuta 2004 pidettyyn kokoukseen laaditulla, 22. lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 5. marraskuuta 2004. 2. Toimenpiteen kuvaus 2.1. Toimenpiteen tarkoitus Ilmoitetun tukitoimenpiteen tavoitteena on edistää Kaakkois-Suomessa toimivien pkyritysten riskipääoman saantia näiden Luoteis-Venäjällä sijaitseville lähialueille suuntautuvia yhteistyöhankkeita varten (Interreg III A). 2.2. Toimenpiteen oikeusperusta Toimenpiteen oikeusperustana ovat laki (1353/1999) ja asetus (1354/1999) rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista, laki (1068/2000) ja asetus (1200/2000) yritystoiminnan tukemisesta, Kaakkois-Suomen Interreg III A -ohjelma- Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN-00160 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: (32-2) 299 11 11.
asiakirja 17.10.2001 ja täydennysosa 25.6.2002 sekä Kaakkois-Suomen Interreg III A -ohjelman hallintokomitean 23. syyskuuta 2003 tekemä päätös, joka perustui Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n hankehakemukseen. 2.3. Toimenpiteen edunsaajat Ohjelma on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka toimivat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisilla tukialueilla Kaakkois-Suomessa (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso). 2.4. Toimenpiteen voimassaoloaika Rahasto sijoittaa pk-yrityksiin 31. päivään joulukuuta 2008 saakka. Koska rahaston suunniteltu toimiaika ylittää Suomen nykyisen aluetukikartan voimassaoloajan, Suomi on sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevia valtiontukisäännöksiä. 2.5. Rahaston perustaminen Rahasto perustetaan osakeyhtiömuotoisena eikä se voi harjoittaa muita toimintoja. EAKR:n rahoitus myönnetään Kaakkois-Suomen Interreg III A -ohjelmasta. Etelä- Karjalan liitto toimii hallinto- ja maksuviranomaisena. Päätökset kansallisesta yhteisrahoituksesta tekee kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä TE-keskuksen, alueen kuntien ja muiden alueellisten tahojen kanssa. Rahastoa hallinnoi hallinnointiyhtiö, joka valitaan Etelä-Karjalan liiton hankintalainsäädännön mukaisesti järjestämän tarjouskilpailun perusteella. Rahastonhoitajien tuloksiin sidottu palkkiojärjestelmä takaa sen, että sijoituspäätökset perustuvat voitto-odotuksiin. Rahaston pääomatavoite on 5 miljoonaa euroa. Varat kootaan kolmesta lähteestä: 28 prosenttia (enintään 1,4 miljoonaa euroa) Kaakkois-Suomen Interreg III A -ohjelman EAKR-varoista, 42,1 prosenttia kauppa- ja teollisuusministeriöltä (enintään 2,1 miljoonaa euroa), 30 prosenttia Kaakkois-Suomen alueilta (enintään 1,5 miljoonaa euroa). Yksityiset sijoittajat voivat sijoittaa rahastoon myös perustamisvaiheen jälkeen. Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet periaatteeseen, jonka mukaan yksityiset sijoittajat osallistuvat sijoituksiin perustamisvaiheen sijoitusten jälkeen. Yksityisten sijoittajien osuus nousee vähitellen 30 prosenttiin kokonaissijoituksista. Ohjelmassa varmistetaan, että yksityissijoitukset ovat edustettuina lopullisiin tuensaajayrityksiin tehtävissä sijoituksissa. Yksityissijoitusten 30 prosentin osuus saavutetaan viimeistään silloin, kun puolet rahaston kokonaismäärästä (2,5 miljoonaa euroa) on sijoitettu. Sitoumus merkittävistä yksityissijoituksista saavutetaan yksityisten riskipääomarahastojen tai muiden yksityisten pääomasijoittajien kanssa tehtävillä yhteissijoituksilla. Syndikoidut sijoituspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2
2.6. Rahaston sijoitukset Mahdolliset tuensaajat ovat taloudellisesti elinkelpoisia pk-yrityksiä, jotka sijaitsevat mainituilla perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisilla alueilla Kaakkois-Suomessa ja toteuttavat yhteistyöhankkeita Luoteis-Venäjällä sijaitsevilla lähialueilla. Sijoitukset tehdään rahastonhoitajien liiketaloudellisten arvioiden perusteella. Rahaston tekemän yksittäisen sijoituksen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Sijoituksen määrä on pääsääntöisesti 100 000 200 000 euroa. Rahaston yhteen tuensaajayritykseen tekemien sijoitusten enimmäismäärä on 500 000 euroa. Jos yhteissijoituksia tehdään muiden julkisesti rahoitettujen riskipääomarahastojen kanssa, sijoituksen kokonaismäärä on korkeintaan 500 000 euroa tuensaajayritystä kohden. 2.7. Ohjelman tuki-instrumentit Sijoitukset tehdään suorana pääomana ja pääomalainoina. Pääomalainojen korkona käytetään komission Suomelle vahvistamaa viitekorkoa, johon lisätään vähintään 400 pistettä. 3. Sääntöjenmukaisuus Suomen viranomaiset ovat noudattaneet perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan ilmoittamalla tukiohjelmasta ennen sen täytäntöönpanoa. 4. Valtiontuen olemassaolo ja soveltuvuus yhteismarkkinoille Ilmoitettu tukiohjelma saa tukea Interreg III A -ohjelmasta. Interreg III A on yhteisön aloite, jonka tavoitteena on edistää alueiden välistä yhteistyötä ja lähialueiden rajatylittävää yhteistyötä. Tarkoituksena on kehittää rajatylittäviä sosiaalisia ja taloudellisia keskuksia yhteisten kehitysstrategioiden kautta. Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Kaakkois-Suomessa Interreg III A -ohjelmaan osallistuvien pk-yritysten pääomapohjaa. Ohjelmasta ei myönnetä vientitukea, ts. tukea, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkoston perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin. Komissio on tarkastellut tukiohjelmaa perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti ja erityisesti valtiontukia ja riskipääomaa koskevan komission tiedonannon 1 (jäljempänä tiedonanto ) perusteella. Valtiontuen olemassaoloa on tiedonannon mukaan tarkasteltava kolmella eri tasolla. Seuraavassa esitetään yhteenveto arvion tuloksista. 4.1.1. Tuki sijoittajille Yksityiset sijoittajat eivät osallistu perustamisvaiheen sijoituksiin. Näin ollen rahaston sijoittajat eivät saa valtiontukea. Perustamisvaiheen jälkeen rahasto on avoin yksityisille sijoittajille. Yksityiset sijoitukset tehdään kuitenkin samoin edellytyksin kuin julkiset sijoitukset (sama tuotto, samat riskit) eikä julkisten varojen etuoikeusasema ole 1 EYVL C 253, 21.8.2001, s. 3 11. 3
yksityisten varojen asemaa heikompi. Komissio päättelee tämän perusteella, että valtiontukea ei myönnetä rahaston sijoittajatasolla. Yksityissijoittajia haetaan julkaisemalla ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Yksityiset sijoitukset varmistetaan syndikoitumalla yksityisten riskipääomarahastojen tai muiden yksityisten pääomasijoittajien kanssa. Yksityiset sijoittajat, jotka osallistuvat tuensaajayrityksiin tehtäviin yksittäisiin sijoituksiin, sijoittavat samoilla ehdoilla kuin julkiset sijoittajat eikä niillä ole etuoikeusasemaa (pari passu). Komissio päättelee näin ollen, että perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ei myönnetä sijoittajien tasolla. 4.1.2. Tuki välittäjänä toimivalle välineelle tai rahastolle Komissio katsoo yleensä, että rahasto ei ole varsinainen tuensaaja, vaan väline, jolla tuki siirretään sijoittajille ja yrityksille, joihin varoja sijoitetaan. Kuten tiedonannon IV.5 kohdan 2 alakohdassa todetaan, tilanne saattaa olla toinen, jos rahasto on luonteeltaan verrattavissa itsenäiseen yritykseen. Suomen viranomaiset ovat kuitenkin vakuuttaneet, että rahastolla ei ole tällaista luonnetta. Tämän vuoksi komissio katsoo, että rahasto ei ole erillinen tuensaaja. Tämä arvio vastaa asioissa Viridian Growth Fund 2, hiilialueiden yritysrahasto 3, yhteisön kehityshankerahasto 4 sekä pienten ja keskisuurten yritysten pääoma- ja lainarahasto 5 tehtyjä komission päätöksiä. Komissio katsoo tämän perusteella, että perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ei myönnetä rahaston tasolla. 4.1.3. Tuki yrityksille, joihin sijoitetaan Tukitoimenpiteen kohteena olevien pk-yritysten osalta olisi eroteltava pk-yrityksiin tehtävät pääomasijoitukset ja vakuudettomin pääomalainoin tehtävät sijoitukset pkyrityksiin. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että vakuudettomat pääomalainat myönnetään markkinaehtoisesti. He ovat korostaneet sitä, että tuensaajayrityksiltä peritään korko, joka vastaa Suomelle vahvistettua EU:n viitekorkoa, johon on lisätty vähintään 400 pistettä. 6 Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei tukitoimenpiteen kohteena oleville pk-yrityksille anneta etua vakuudettomilla pääomalainoilla, jotka eivät siis ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 2 Valtiontuki N:o C 46/2000. 3 Valtiontuki N:o N 722/2000. 4 Valtiontuki N:o N 606/2001. 5 Valtiontuki N:o N 620/2002. 6 Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3). 4
Pääomamuotoisten tukivälineiden osalta komissio on arvioinut perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaoloa seuraavasti: tukiohjelmaan liittyy valtionvaroja, sillä rahaston tukitoimenpiteen kohteena oleviin pk-yrityksiin tekemiin sijoituksiin sisältyy julkista rahoitusta, toimenpide vääristää kilpailua, koska sillä suositaan tukitoimenpiteen kohteena olevia pk-yrityksiä, jotka eivät voisi muutoin saada rahoitustukea samoin edellytyksin ja yhtä paljon, toimenpide on valikoiva, sillä se kohdistuu tiettyihin Kaakkois-Suomessa toimiviin pk-yrityksiin, toimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä on mahdollista, että sen kohteena olevat pk-yritykset ovat nyt tai tulevaisuudessa mukana yhteisön sisäisessä kaupassa. 4.2. Toimenpiteen soveltuvuuden arviointi Koska toimenpiteeseen sisältyy tukitoimenpiteen kohteena oleville pk-yrityksille myönnettävää valtiontukea pääomasijoitusten tapauksessa, komission on arvioitava, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille. 4.2.1. Markkinoiden toiminnan riittämättömyyttä koskevat todisteet Komissio katsoo tiedonannon IV.5 kohdan mukaisesti, että markkinoiden toiminta on riittämätöntä, sillä rahaston yksittäiset riskipääomasijoitukset ovat tiedonannon mukaisia. Yhteen tuensaajayritykseen tehtävä enimmäissijoitus on 500 000 euroa. Sijoitusten rajoitukset 4.2.2. Toimenpiteen soveltuvuuden arviointiperusteet Rahasto myöntää riskipääomarahoitusta ainoastaan komission määritelmän 7 mukaisille pk-yrityksille. Tätä on pidettävä myönteisenä tekijänä. Riskipääomamarkkinoiden toiminnan riittämättömyys Rahasto välittää rahoitusta tukitoimenpiteen kohteena oleville pk-yrityksille ensi sijassa pääomana. Tätä on pidettävä myönteisenä seikkana. Sijoituspäätösten perustuminen voitto-odotuksiin Rahastonhoitajien palkkiot kytketään rahaston tuottoon. Markkinasijoittajilla on edustajansa päätöksenteossa. Sijoituspäätökset tehdään liiketaloudelliselta pohjalta. Rahastonhoitajilla on oltava huomattava ammattikokemus. Näitä seikkoja voidaan pitää myönteisinä. 7 Ks. määritelmä komission suosituksessa 96/280/EY pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4) sekä määritelmä komission suosituksessa 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36 41), joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2005. 5
Sijoittajien ja sijoitusrahastojen välisen suhteen vääristymisen minimointi Rahastonhoitajat valitsevat yksityiset sijoittajat avoimessa tarjouskilpailussa, josta tiedotetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Rahaston hallinnointiyhtiö valitaan tarjouskilpailun perusteella julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Näitä seikkoja voidaan pitää myönteisinä. Toimialakohtaisuus Rahasto ei sijoita sellaisten toimialojen pk-yrityksiin, joihin sovelletaan perustamissopimuksessa olevia erityismääräyksiä tai -ohjeita valtiontuesta. Rahasto ei sijoita pk-yrityksiin, jotka toimivat kivihiili- ja terästeollisuudessa tai synteettikuitualalla. Vaikeuksissa olevat yritykset, sellaisina kuin ne on määritelty valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa suuntaviivoissa 8, eivät voi saada tukea. Tätä pidetään myönteisenä seikkana. Liiketoimintasuunnitelman perusteella tehtävät sijoitukset Kaikki rahaston tekemät sijoitukset tehdään asianmukaisten liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Tätä on pidettävä myönteisenä seikkana. Tukitoimenpiteiden yhteen yritykseen kumuloitumisen välttäminen Rahaston tekemiin sijoituksiin voidaan yhdistää riskipääomarahoitusta, jonka ovat antaneet muut julkisesti tuetut riskipääomarahastot, kunhan näistä rahastoista on ilmoitettu komissiolle ja komissio on ne hyväksynyt. Tämän rahoituksen määrä voi olla korkeintaan 500 000 euroa tuensaajayritystä kohden. Tapauksissa, joissa tuensaajayrityksille voitaisiin myöntää muuta komission hyväksymää valtiontukea, Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet rajoittamaan tällaisen tuen 50 prosenttiin kyseisen tukiohjelman enimmäistukimäärästä. Komissio katsoo, että myös tämä on myönteinen tekijä. Päätelmä: Komissio katsoo, että Kaakkois-Suomen riskipääomarahasto-ohjelman kautta myönnettävä tuki täyttää valtiontukia ja riskipääomaa koskevassa komission tiedonannossa vahvistetut edellytykset. Komissio toteaa tämän perusteella, että toimenpide soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan nojalla. 5. Päätös Komissio katsoo edellä esitetyn arvion perusteella, että edellä kuvattu tukiohjelma soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan nojalla. Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että koska rahaston suunniteltu voimassaoloaika ylittää nykyisen valtiontukia ja riskipääomaa koskevan komission tiedonannon voimassaoloajan, tukitoimenpiteeseen on sovellettava kaikkia aiheellisia toimenpiteitä sen saattamiseksi tarkistetun tiedonannon mukaiseksi. 8 EUVL C 244, 1.10.2004. 6
Komissio muistuttaa, että Suomen viranomaisten on toimitettava vuosittain kertomus tukiohjelman täytäntöönpanosta. Lisäksi komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että kaikista tukiohjelman muuttamista koskevista suunnitelmista on ilmoitettava komissiolle. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun pääosasto State Aid Greffe B-1049 Bryssel Faksi: (32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Neelie KROES Komission jäsen 7