N-VERKOT N kertaa Langattomat verkot lähestyvät nopeudeltaan jo perinteistä lähiverkkoa. Uusimman N-tekniikan avulla koko kodin voi verkottaa langattomasti yhdellä tukiasemalla. Nopeus riittää jopa teräväpiirtoelokuvien katsomiseen. TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN PIIRROS: ERIC LERAILLEZ VALOKUVAT: HEIDI STRENGELL Langattomien verkkojen kehityssykli on niin nopea, että valmistajat eivät aina malta odottaa tekniikan standardointia. Tuoreimman 802.11n-verkon standardi valmistuu alustavasti vasta ensi vuoden joulukuussa, mutta nopeita n-sarjan laitteita on jo myynnissä sekä kuluttajat että valmistajat janoavat nopeampaa langattomuutta. Vaikka lopullinen standardi on vielä työn alla, nykyiset draft n-laitteet toimivat keskenään oikein hyvin yhteen. Firmware-päivitysten avulla yhteensopivuutta voidaan viilata edelleen, ja jo nykyiset laitteet voidaan mitä todennäköisimmin päivittää valmistuvan standardin mukaiseksi. Ostopäätöstä ei ainakaan sen takia tarvitse enää lykätä. Nimellisesti 300 megabitin sekuntinopeuteen yltävä n-wlan on langattomista verkoista ensimmäinen, joka kilpailee nopeudellaan perinteisten ethernet-verkkojen kanssa. Ainoastaan lankaverkkoa hieman suurempi verkkoviive muistuttaa, että kyseessä on langaton yhteys. 16 MikroPC 10 / 2008
nopeammin N-verkon reittimet Apple Airport Extreme Buffalo Airstation Nfiniti WZR-AGL300NH Zyxel NBG460N D-Link DIR-855 TP-Link TL-WR941ND Tukiasema (verrokkilaite) D-Link DAP-1353 Uusia innovaatioita N-sarjan wlan poikkeaa edellisistä standardeista muutamalla näppärällä innovaatiolla. Uusien ominaisuuksien ansiosta n-verkko on sekä nopeampi että kantaa pidemmälle kuin aiemmat. Myös vikasietoisuutta on parannettu. Aiemmista poiketen n-verkko tukee kahta taajuusaluetta, sekä b- ja g-verkoista tuttua 2,4 GHz:n että a-verkoista tuttua 5 GHz:n taajuutta. Korkeammasta taajuudesta on apua etenkin kaupunkiympäristössä, sillä 2,4 GHz:n taajuusalueelle on kovasti tunkua. Naapureiden wlan-verkkojen lisäksi bluetooth-laitteet, langattomat itkuhälyttimet ja monet muut elektroniikkalaitteet käyttävät 2,4 GHz:n taajuusaluetta. Osa laitteista tukee kuitenkin vain 2,4 GHz:n taajuutta, joten ostajan on oltava tarkkana. Kahta tai useampaa antennia käyttävä mimo-tekniikka (multiple input, multiple output) parantaa signaalin laatua ja verkon kantamaa. Kahden tai yleisemmin kolmen antennin vastaanottamat suorat signaalit sekä pintojen kautta heijastuneet signaalit niputetaan yhteen, jolloin entistä suurempi osa lähetetystä signaalista saadaan vastaanotettua. Langattomissa verkoissa kaistanleveys on 20 megahertsiä. 802.11n mahdollistaa kahden taajuusalueen yhdistämisen, jolloin kaistaa on käytettävissä 40 MHz eli verkon nopeus jopa kaksinkertaistuu. Kanavat loppuvat kesken Langattomien lähiverkkojen yleistyttyä 2,4 GHz:n taajuusalue on käynyt riittämättömäksi. Euroopassa wlan-laitteille on tarjolla vain kolmetoista viiden megahertsin välein toimivaa kanavaa. Kun yhden kanavan kaistanleveys on 20 MHz ja protokolla edellyttää 25 MHz:n väliä käytettävien kanavien välillä, lähiympäristössä voi olla korkeintaan kolme tukiasemaa ennen kuin signaalit menevät päällekkäin. N-verkon kannalta tilanne on pahempi, sillä täyteen nopeuteen päästäkseen tukiaseman pitäisi pystyä käyttämään kahta 20 MHz:n levyistä kanavaa samanaikaisesti siis kahta kolmasosaa koko saatavilla olevasta taajuusalueesta. Naapurisovun takia n-sarjan reitittimet ja tukiasemat käyttävät oletuksena vain yhtä 20 MHz:n kanavaa. Oletusasetuksilla n-verkko ei ole välttämättä paljoakaan a- tai g-verkkoa nopeampi, mutta se toimii yhdessä myös vanhempien laitteiden kanssa. Viiden gigahertsin taajuusalue sopii paremmin n-verkolle. Kanavia on 19 ja ne ovat 20 MHz:n välein taajuusalueelle mahtuu siis huomattavasti enemmän tukiasemia. Lisäksi samalla taajuusalueella hääräävät vain pääosin yrityksissä käytetyt a-sarjan wlan-tukiasemat. Kahden kanavan yhtäaikainen käyttö onnistuu huomattavasti todennäköisemmin 5 GHz:n taajuutta käyttäen, mutta suorituskykyero on pienempi, sillä viiden gigahertsin taajuudella data liikkuu jo valmiiksi vikkelämmin. Mahdollisia pullonkauloja Nopea viiden gigahertsin verkko ei ole täysin ongelmaton. Kantama on lyhyempi kuin 2,4 GHz:n verkoissa ja signaali kärsii huomattavasti enemmän näköesteistä. Etenkin kerrostalojen kantavat rakenteet, teräsovet ja jopa metalliset sälekaihtimet vaimentavat tehokkaasti 5 GHz:n signaalin etenemistä. Kotioloissa viiden gigahertsin taajuutta kannattaa kuitenkin nopeutensa vuoksi vähintäänkin kokeilla. Jos signaali ei ole riittävän vahva, on palattava paremmin kantavaan mutta hitaampaan 2,4 GHz:n taajuuteen. > MikroPC 10/2008 17
N-verkkoon voi muodostua muitakin pullonkauloja kuin vain naapuruston tukiasemat, joten uusinta uutta ei kannata hankkia aivan kaikkiin laitteisiin ja ympäristöihin. Käytännön nopeudet yltävät jopa 150:n megabitin sekuntinopeuteen. Näillä nopeuksilla muut tietokoneen osat voivat jo muodostua pullonkaulaksi. Monet komponentit kuten sylimikron kiintolevy, vanhemman pc:n usb 1.0 -väylä tai jopa reitittimen sadan megabitin lähiverkkoliitin voivat olla hitaampia kuin itse n-verkko. Itse tukiasemakin saattaa muodostua pullonkaulaksi. Kun tiedostoja varmuuskopioidaan langattomasti verkkolevylle tai dataa kuljetetaan paljon langallisen verkon puolella, tukiasemassa kannattaa olla gigabitin ethernet-liitin. Satamegainen pikkuveli jää jo ahtaaksi. Kun verkon muut laitteet ovat edes kohtalaisen moderneja, n-verkko tarjoaa huomattavan parannuksen edellisen sukupolven a- ja g-verkkoihin verrattuna. Nopeusedun lisäksi n-verkko loistaa huomattavasti pidemmällä kantamallaan, yksi tukiasema riittää kattamaan koko kodin ja pihapiirin. Applen reititin (alla) on ainoa, jossa ei ole ulkoisia antenneja. Päällä Buffalo. Tukiasema vai reititin? ERI VALMISTAJILTA löytyy kymmenittäin langattomia tukiasemia ja reitittimiä, joten ostopäätöksen tekeminen on vaikeaa. Oma käyttö sanelee millainen laite kannattaa ostaa. Tukiasemat ovat yleensä näennäisesti yksinkertaisia laitteita, jotka toimivat siltana langattoman verkon ja ethernet-verkon välillä. Reititin on monipuolisempi ja joustavampi laite, johon saa kytkettyä yleensä neljä laitetta ethernet-liittimien avulla. Tavalliseen koti- ja internet-käyttöön riittää adsl- tai kaapelimodeemin perään kytkettävä tukiasema. Sadan megabitin ethernet-portti riittää, sillä internet-yhteys on useimmilla kuitenkin satamegaista hitaampi eli tukiasema ei pääse muodostumaan pullonkaulaksi. Reititin on datamuuli Reititin kannattaa hankkia silloin, jos samaan verkkoon haluaa liittää helposti sekä langallisia että langattomia laitteita, sekä silloin, jos adsl- tai kaapelimodeemista ei löydy jo valmiiksi useampaa verkkoliitäntää. N-sarjan reitittimet käyttävät kolmea antennia. Antenniliittimien lisäksi takapaneelissa on yleensä neljä ethernet-töpseliä sekä erillinen pistoke nettiyhteydelle. Reitittimissä on myös enemmän säätövaraa verkkopelejä, tietoturvaa ja internetiin näkyvää palvelinta ajatellen. Jos verkkoa käytetään varmuuskopiointiin tai sen kautta siirretään paljon dataa, kannattaa hankkia gigabitin ethernet-liitimellä varustettu laite. Osa reitittimistä ja tukiasemista käyttää vielä sadan megabitin lähiverkkoliittimiä, mikä muodostuu pullonkaulaksi etenkin langallisten laitteiden välisessä tiedonsiirrossa. Videon etäkatselussa tärkeää on reitittimen QoS- eli quality of service -asetukset. QoS:n avulla verkossa vipeltävän videon voi priorisoida muuta liikennettä tärkeämmäksi, jolloin teräväpiirtoleffankin katselu verkon yli onnistuu kivuttomasti. Kaupungissa ja missä tahansa muualla, jossa naapurustosta löytyy useampia tukiasemia, kannattaa ehdottomasti hankkia molempia taajuusalueita tukeva reititin tai tukiasema. Viiden gigahertsin taajuusalue on kohtalaisen vapaa ja tarjoaa sekä paremmat nopeudet että enemmän vapaita kanavia. Vertailu > N-verkon reitittimet VERROKKILAITE (1 Apple Buffalo D-Link TP-Link Zyxel D-Link Airport Extreme Airstation Nfiniti WZR-AGL300NH DIR-855 TL-WR941ND NBG460N DAP-1353 Edustaja Apple Dacco ja Toptronics D-Link Suomi Wintel Zyxel D-Link Suomi Www www.apple.com/fi www.dacco.fi, www.panvision.com/fi www.d-link.fi www.wintel.fi www.zyxel.fi www.d-link.fi Hinta 180 euroa 80 euroa 210 euroa 90 euroa 100 euroa 100 euroa Lan 3 x 1 Gbit/s 4 x 1 Gbit/s 4 x 1 Gbit/s 4 x 10/100 Mbit/s 4 x 1 Gbit/s 1 x 10/100 Mbit/s Wan 1 Gbit/s 1 Gbit/s 1 Gbit/s 10/100 Mbit/s 1 Gbit/s Usb on ei on ei ei ei Taajuusalue 2,4 GHz ja 5 GHz 2,4 GHz ja 5 GHz 2,4 GHz ja 5 GHz 2,4 GHz 2,4 GHz 2,4 GHz Ulkoiset antennit ei 3 3 3 3 3 Hallinta selaimella ei on on on on on QoS / DMZ / port forwarding ei / ei / ei on / on / on on / on / on ei / on / on on / ei / on Yhteys: siltaava / NAT on / on on / on ei / on ei / on on / on on / 1) D-Link DAP-1353 on tukiasema. 18 MikroPC 10 / 2008
Etenkin kaupunkialueella 2,4 GHz:n taajuusaluella on tungosta. Verkottumisen viisi vinkkiä Hyvä reititin osaa priorisoida verkkoliikennettä. LANGATTOMAN LÄHIVERKON suorituskykyä ja käyttömukavuutta voi parantaa muutamalla helpolla niksillä. Mikäli naapurustossa ei ole useampaa samaa taajuusaluetta käyttävää tukiasemaa, kannattaa kokeilla 40 megahertsin kaistanleveyden eli kahden kanavan käyttöä. Nopeus kasvaa huomattavasti. Jos tukiasema ja verkkosovittimet tukevat viiden gigahertsin taajuusaluetta, sitä kannattaa käyttää. Naapuruston tukiasemien aiheuttamat häiriöt katoavat ja siirtonopeus kasvaa Vaihtoehtoisesti signaalin saa kantamaan pidemmälle 2,4 GHz:n taajuudella. Jos tukiasema voi ylläpitää samanaikaisesti sekä 2,4 GHz:n että 5 GHz:n verkkoa, 2,4-gigainen kannattaa asettaa b/g-verkkojen yhteensopivuustilaan ja viiden gigahertsin taajuus pyhittää vain n-sarjan laiteille. Tällöin n-sarjan laitteet pääsevät toimimaan täydellä nopeudella mutta myös vanhemmat laitteet saavat verkkoon yhteyden. Jos verkossa on vain n-sarjan laitteita, reititin kannattaa pakottaa käyttämään n-verkkoa parhaan suorituskyvyn takaamiseksi. Oletusarvoisesti kaikki tukiasemat ja reitittimet toimivat yhteensopivuustilassa, joten yksikin vanhempi laite pudottaa koko verkon hitaamman Muita 802.11n-valmistajia Laite Edustaja www Airlink QMC IPMedia ipmedia.fi Asus useita asus.fi Belkin useita belkin.com Linksys useita linksys.com/fi Netgear useita netgear.com Siemens Siemens siemens.fi SparkLAN Greenmoore greenmoore.fi Telewell Telewell telewell.fi Trendnet Noteme trendnet.com g- tai jopa b-standardin tilaan. Vaikka langattomat reitittimet osaavat jakaa ip-osoitteita dhcp:n avulla verkkoon kytketyille laitteille, joillekin laitteille kuten D-Linkin reitittimessä on suuri ja selkeä lcd-näyttö, jolta laitteen asetukset voi tarkastaa. Siirtonopeudet, keskiarvo eri taajuuksilla (Mt/s) 2,4 GHz Apple Buffalo D-Link DIR-855 D-link DAP-1353 TP-Link Zyxel 20 MHz 6 7,4 6 4,6 5,1 (2 6,6 40 MHz ei tue 12,6 8,4 2,9 (1 8,2 (2 8,4 5 GHz 20 MHz 3,6 10,5 4,8 ei tue ei tue ei tue 40 MHz 6,6 11,6 9,2 ei tue ei tue ei tue Siirtonopeudet, maksimi eri taajuuksilla (Mt/s) verkkolevyille ja -tulostimille tai mediatoistimille kannattaa määrittää kiinteät ip-osoitteet. Tämä helpottaa arkikäyttöä sekä vianetsintää. Apple Buffalo D-Link DIR-855 D-link DAP-1353 TP-Link Zyxel 2,4 GHz 20 MHz 7,3 11,5 8,4 6,3 5,1 (2 6,8 40 MHz ei tue 18,8 10,8 2,9 (1 8,2 (2 12,8 5 GHz 20 MHz 3,7 11 9,7 ei tue ei tue ei tue 40 MHz 6,8 15,5 10 ei tue ei tue ei tue 1) Yhteensopivuusongelmia, 40 MHz toimi vain yhden usb-tikun kanssa. 2) Yhteensopivuusongelmia, toimi salattuna vain TP-Linkin oman usb-tikun kanssa, muiden valmistajien laitteiden kanssa vain salaamattomana. > MikroPC 10/2008 19
Buffalo Airstation Nfiniti WZR-AGL300NH 2,4 GHz ja 5 GHz, gigabit ethernet 95 Buffalo Nfiniti on testijoukon selvästi nopein reititin. Zyxelin usbsovittimen kanssa laite yltää jopa yhdeksäntoista megatavun sekuntinopeuteen 2,4 GHz:n taajuusalueella. Myös viiden gigahertsin taajuudella Nfiniti oli muita reitittimiä ripeämpi. Buffalon signaali kantoi ällistyttävän pitkälle. Laitteeseen sai muodostettua yhteyden vielä yli kahdensadan metrin päästä, ja signaali kantoi ihanteellisissa olosuhteissa yli puoli kilometriä. Jostain syystä muuten selkeä asennus- velho ei tunnistanut lainkaan reititintä, joten kaikki tarvittavat asetukset piti tehdä käsin www-käyttöliittymän kautta. Muuten kattavista asetuksista ei löytynyt mahdollisuutta ip-osoitteen varaamiseen, eli kiinteän ip-osoitteen tarvitsevat laitteet kuten verkkolevyt ja - tulostimet piti konfiguroida erikseen laitteiden omista asetuksista. Nfiniti on sekä nopeudeltaan että kantomatkaltaan selkeästi testijoukon paras laite. Kun muutkin ominaisuudet osuvat nappiin, Buffalo nousee selkeästi testivoittajaksi. + Nopeus + Kantama + Ominaisuudet Ei ip-osoitteen varausta D-Link DIR-855 2,4 GHz ja 5 GHz, gigabit ethernet 83 Tyylikäs, sinertävällä lcd-näytöllä varustettu DIR-855 on tasainen ja varma työjuhta. Se ei juhli huippunopeudellaan, mutta on tasavahva kaikkien usbsovittimien kanssa ja keskimääräiseltä nopeudeltaan testin toiseksi ripein. Viiden gigahertsin reitittimistä D-Link on toiseksi nopein heti Buffalon jälkeen. Laitteeseen saa muodostettua yhteyden 80 metrin päästä ja signaali heikkenee nopeasti n. 200 metrin matkalla. Asetuksiltaan ja hallinnaltaan D-Link on testin kärkeä. Reitittimen saa myös pakotet- tua pelkkään n-verkkoon, ja vaihtoehtoisesti rinnalle voi pystyttää erillisen, toista taajuusaluetta käyttävän b/g- tai a-verkon. D-Link nousee toimituksen valinnaksi tasavarman toiminnan, monipuolisten ominaisuuksien ja hyvän hallittavuuden ansiosta. + Hallinta + Ominaisuudet Kantama Zyxel NBG460N 2,4 GHz, gigabit ethernet 79 Zyxelin reititin tuntuu aluksi vaatimattomalta tai jopa mitäänsanomattomalta, mutta Zyxel erottuu edukseen hallittavuudellaan. Laitetta ei tarvitse käynnistää uudelleen asetuksia muutettaessa, vaan uudet asetukset tulevat heti voimaan eikä verkkoyhteys katkea hetkeksikään. Huippunopeudeltaan reititin on testin toiseksi ripein, mutta keskimäärin tiedonsiirto on ripauksen keskivertoa laiskempaa. Langaton yhteys muodostuu vielä sadan metrin päästä, ja signaali kantaa noin 300 metriä. Vielä 200 metrin päässä signaalin laatu on kohtalaisen hyvä. Suurimpana ongelmana Zyxel ei salli reititintilassa liikennettä langattoman ja langallisen verkon välillä. Jos reitittimeen kytkettyä verkkolevyä haluaa käyttää langattomasti kytkettyjen laitteiden varmuuskopiointiin, laitteen toimintatila on vaihdettava tukiasemaksi. Zyxeliä ei saa myöskään pakotettua puhtaaseen n-tilaan, vaan se se on aina n/b/g-yhteensopivuustilassa. + Hallinta Ei yhteyttä langallisen ja langattoman verkon välillä 20 MikroPC 10 / 2008
Apple Airport Extreme 2,4 GHz ja 5 GHz, gigabit ethernet 64 Siisti ja huomaamaton Airport Extreme on testijoukosta ainoa, jossa ei ole lainkaan ulkoisia antenneja. Tämä näkyi suoraan suorituskyvyssä ja signaalin voimakkuudessa, jopa häiriöttömässä testilaboratoriossa nopeus jäi muita alhaisemmaksi. Tästä huolimatta laitteeseen sai muodostettua yhteyden vielä 160 metrin etäisyydeltä, mutta signaali katosi jo 190 metrin kohdalla. Airport Extremen asetuksia ei muista poiketen voi hallita lainkaan selaimen avulla, vaan asetukset on tehtävä Applen oman apuohjelman avulla. Sovellus ei ole kovin selkeä, esimerkiksi 40 MHz:n kaistanleveyden käyttöön ei löydy selkeäsanaista asetusta. Kanavan tuplaaminen toimii vain viiden gigahertsin taajuusalueella. Asetusten muuttamisen jälkeen laitteen uudelleenkäynnistys kestää kohtalaisen kauan, mutta onneksi kaikki tarvittavat muutokset voi tehdä yhdellä kertaa tarvitsematta käynnistää laitetta välillä uudelleen. Jos pisteitä olisi jaettu muotoilusta, Apple saanut tyypilliseen tapaansa parhaat arvosanat. + Design Reititinominaisuudet Suorituskyky 5 GHz:n tilassa TP-Link TL-WR941ND 2,4 GHz, 100 Mbit/s ethernet 55 TP-Linkin reititin kärsii yhteensopivuusongelmista. Wpa2-salattuna ainoastaan TP-Linkin oma usb-sovitin saa muodostettua yhteyden, muiden valmistajien laitteilla bitit eivät liiku lainkaan. Suojaamattomaan verkkoon yhteys muodostuu normaalisti. Kyseessä voi olla myös usb-sovittimien ominaisuus, sillä testattaessa integroidulla n- verkkokortilla varustetulla sylimikrolla myös salattu yhteys muodostui normaalisti. Nopeudeltaan TP-Link on hieman keskitasoa parempi. Viime tingassa testiin saapuneelle TP-Linkille emme enää ehtineet mitata kantamaa. Reititin ei muista poiketen osaa etsiä automaattisesti parasta kanavaa, vaan kanavan valinta täytyy tehdä manuaalisesti. Hallinta on muuten esimerkillistä, asetukset voi tallentaa yksi kerrallaan eikä jokaisen asetusmuutoksen jälkeen laitetta tarvitse käynnistää uudelleen. Muokatut asetukset astuvat voimaan vasta seuraavan uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. + Pienin verkkoviive Vain 100 Mbit/s ethernet Salatun verkon yhteensopivuus D-Link DAP-1353 VERROKKILAITE 2,4 GHz, 100 Mbit/s ethernet, tukiasema 64 Vertailulaitteeksi reitittimien rinnalle saimme D-Linkin puhdasverisen tukiaseman. Vaikka laitteesta ei reititinominaisuuksia löydykään, asetukset ovat silti kohtalaisen monipuoliset. Hallinta hoituu selaimen avulla. Yhdellä kanavalla tukiasema on nopeudeltaan testin keskitasoa, mutta 40 MHz -tilassa laite tuntuu tukehtuvan tyystin. Yhteys pätkii tai sitä ei saa lainkaan muodostettua, ja kun yhteys satunnaisesti toimii, paketteja katoaa aivan liikaa. Salaus ei vaikuttanut toimivuuteen. Ainoastaan Zyxelin usb-sovitin sai ylläpidettyä yhteyden tukiasemaan, mutta silläkin nopeus jäi puoleen toiseksi hitaimmasta ja kuudennekseen Buffalon siirtonopeudesta. Tukiasemaan saa yhteyden vielä 80 metrin päästä, signaali pysyy kohtalaisen hyvänä noin 150 metriin saakka kunnes yhteys katkeaa noin 300 metrin päässä tukiasemasta. + Selkeä hallinta Toimivuus 40 MHz:n kaistanleveydellä > MikroPC 10/2008 21
Vaihtoehtona sähköverkko-ethernet LANGATON LÄHIVERKKO ei sovi kaikkialle. Suuremmissa omakotitaloissa tai hankalan muotoisissa vanhemmissa kerrostaloasunnoissa edes n-verkon kantama ei aina riitä tai rakenteet heikentävät signaalia liikaa. Vaihtoehtona on lähes langaton ratkaisu, sähköverkko-ethernet. Sähköverkon kautta toimiva lähiverkko on hyvä kompromissi, sillä se on nopeudeltaan lähes samaa tasoa langattoman lähiverkon kanssa, kuuluvuusongelmia ei ole, ja tavallisesta lähiverkosta poiketen uusia kaapeleita ei tarvitse vetää ympäri asuntoa. Asunnon omat sähköjohdot riittävät bittien liikutteluun. Etenkin reitittimen ja olohuoneen viihdekeskuksen välille sähköverkko-ethernet on loistava ratkaisu. Tällöin reilusti kaistaa ahmivan teräväpiirtovideon siirto pc:ltä televisiolle ei syö koko langattoman lähiverkon kaistaa eikä muun liikenteen aiheuttamaa pätkimistä tarvitse pelätä. Sähköverkkoethernetin etuina ovat myös tasaisempi signaali ja pienempi verkkoviive, mutta aloituskustannukset ovat wlania korkeammat. Kolme näkökulmaa usb-sovittimista SAIMME VALMISTAJILTA TESTIIN kolme usbporttiin liitettävää n-sarjan wlan-sovitinta, joita käytimme testattujen tukiasemien ja reitittimien kanssa sekä 20 että 40 megahertsin kaistoilla, salauksella ja ilman. D-Link DWA-160 on testatuista laitteista ainoa, joka toimii myös 5 gigahertsin verkossa. 2,4 gigahertsin verkkoon verrattuna siirtonopeus on noin 50 prosenttia suurempi, parhaimmillaan nopeus jopa kaksinkertaistuu. Huippunopeudeksi tikulle kirjattiin Buffalon tukiaseman kanssa viiden gigahertsin verkossa 13,7 megatavua sekunnissa, 2,4 GHz:n verkossa 7,4 Mt/s. D-Linkin mukana toimitettiin näppärä jalustamallinen usb-jatkojohto, jonka avulla sovittimen sai sijoitettua pystyasentoon. DWA-160 on looginen valinta, kun tarvitaan molemmilla taajuusalueilla toimivaa usb-sovitinta. TP-Link TL-WN821N on kolmikon hitain sekä keskimääräiseltä että suurimmalta nopeudeltaan. Suurimmaksi siirtonopeudeksi mitattiin Buffalon tukiaseman kanssa 12,7 Mt/s. Verkkaisesta toiminnastaan huolimatta TP-Link oli joukon luotettavin, keskimääräinen verkkoviive oli muita sovittimia pienempi tukiasemasta riippumatta. TP- Link sopii joukosta parhaiten aikakriittisiin sovelluksiin kuten verkkopeleihin ja VoIPkäyttöön, joissa siirtonopeus ei ole tärkein kriteeri. Zyxel NWD210N jyräsi kilpailijansa nopeudellaan. Buffalon tukiaseman kanssa Zyxel ylsi yhdeksäntoista megatavun siirtonopeuteen jopa sadan megabitin ethernet-verkko jäi kauas taakse. Myös muiden tukiasemien kanssa Zyxel oli lähes poikkeuksetta nopein, ja muista poiketen Zyxel toimi D-Link DAP-1353 -tukiaseman kanssa myös 40 megahertsin kaistanleveydellä. Ikävä kyllä Zyxelin sovitin ei tue viiden gigahertsin verkkoja, joissa tiedonsiirtonopeudet ovat 2,4-gigaista serkkuaan korkeammat. Siirtonopeudet MikroPC 10/2008 Apple Buffalo D-Link DIR-855 D-Link DAP-1353 TP-Link Zyxel 5,7 Pidempi parempi 7,3 8,4 18,8 7,4 Keskiarvo 10,8 Maksimi 4,3 6,3 7 9,7 6,5 12,8 0 5 10 15 20 Mt/s (1 1 Gbit/s ethernet 802.11n (maksimi) 100 Mbit/s ethernet 802.11n (keskiarvo) Sähköverkko-ethernet (200 Mbit/s) 802.11a (54 Mbit/s) 802.11g (54 Mbit/s) Verkkotekniikoiden todelliset nopeudet MikroPC 10/2008 21,4 18,1 11,5 7,5 7,3 3,1 3 0 5 10 15 20 25 1) Mt/s Sylimikron kiintolevy pullonkaulana. Nopeudet mitattu testissä olleilla laitteilla. N-verkon siirtonopeus vaihtelee laitteittain. Nopeimmillaan jopa sadan megabitin ethernet jää taakse, mutta useimmiten nopeus on vain sähköverkko-ethernetin tasolla. Langaton sanasto 802.11a/b/g/n Langattoman verkon eri standardeja. B (11 Mbit/s) ja g (54 Mbit/s) käyttävät 2,4 gigahertsin taajuusaluetta, a (54 Mbit/ s) viiden gigahertsin taajuutta. Uusin n-verkko (300 Mbit/s) on yhteensopiva aiempien tekniikoiden kanssa. DMZ (demilitarized zone) alue tai yksittäinen ip-osoite, johon saa palomuurista huolimatta suoran yhteyden internetistä. Mac-osoite (media access control) verkkolaitteen yksilöivä fyysinen osoite. MIMO Multiple input multiple output; usean signaalin yhdistämiseen perustuva tekniikka, jonka avulla myös eri pinnoista heijastuvat signaalit saadaan hyötykäyttöön. Parantaa yhteyden nopeutta, signaalin tasoa ja kantamaa. NAT (network address translation) verkon osoitemuunnos, tekniikka jossa reitittimelle annetaan julkinen ip-osoite ja reitittimeen kytketyt pc:t ovat ulospäin näkymättömässä yksityisessä lähiverkossa. QoS (quality of service) halutun liikenteen priorisointi. QoS:n avulla esimerkiksi voip-liikenne voidaan määritellä muuta verkkoliikennettä tärkeämmäksi. Säädettävissä usein portti-, protokolla- ja/tai osoitekohtaisesti. Reititin Ohjaa liikennettä lähiverkon ja internetin välillä. Sisältää yleensä myös työkaluja liikenteen valvontaan ja priorisointiin. Silta Siltaavassa tilassa (bridge) reititin toimii päinvastoin kuin NAT-tilassa, ts. jokainen reitittimeen kytketty pc saa julkisen IP-osoitteen ja on suoraan tavoitettavissa internetistä. Tukiasema Yksinkertainen pääte, joka yhdistää saman langattoman verkon laitteet toisiinsa ja mahdollisesti siihen kytkettyyn ethernet-verkkoon. Ei varsinaista internet-yhteyttä, mutta voidaan kytkeä reitittimeen. 22 MikroPC 10 / 2008
N-reitittimet > Pisteet VERROKKILAITE Maksimi Apple Buffalo D-Link DIR-855 TP-Link Zyxel D-link DAP-1353 (2 Nopeus 25 15 25 20 18 20 13 Kantama 25 18 25 15 (1 19 17 Ominaisuudet 25 13 22 23 15 18 14 Hallinta 25 18 23 25 22 22 20 Yhteensä 100 64 95 83 55 79 64 1) TP-Link ei ehtinyt mukana kantamatestiin. 2) D-Link DAP-1353 on tukiasema, muut ovat reitittimiä. Näin testasimme Kaivopuiston rannan kenttätesteissä selvitettiin reitittimien maksimikantamaa. TESTASIMME TUKIASEMIA MikroPC:n testilaboratoriossa sekä jo valmiiksi a- ja g- verkoilla varustetussa toimistossa. Lisäksi kokeilimme laitteita ulkoilmassa selvittääksemme maksimaalisen kantaman. Siirtonopeutta mittasimme räkkimallisen Buffalo Terastation Pro -verkkolevyn avulla siirtämällä 1,6-7,1 Gt:n edestä tiedostoja jokaista testikertaa kohti. Verkkolevy kytkettiin tukiasemaan cat 5e -kaapelilla, laitteen kiintolevyt asetettiin raid 5 -tilaan. Testasimme siirtonopeuden sekä ilman salausta että wpa2-salauksen kanssa, 20 ja 40 megahertsin kaistanleveydellä. Mikäli laitteet tukivat sekä sekä 2,4 GHz:n että 5 GHz:n taajuusaluetta, toistimme testit myös viiden gigahertsin verkossa. Mittasimme tukiasemien keskimääräistä verkkoviivettä jokaisella usb-sovittimella lähettämällä tuhat kappaletta 32 tavun kokoisia ping-paketteja tukiasemalle mahdollisimman suojatuissa laboratorio-olosuhteissa, jotta laitteiden erot tulisivat parhaiten esille ilman että ulkoiset verkot vaikuttivat tuloksiin. Signaalin kantomatkaa mittasimme ulkona. Tukiaseman ja sylimikron välillä oli esteetön näköyhteys. Mittasimme kymmenen metrin tarkkuudella suurimman etäisyyden, jolta verkkoon sai vielä otettua yhteyden, maksimikantaman sekä käyttökelpoisen kantaman, jossa signaali oli vielä riittävän voimakas häiriöttömään käyttöön. Laitteet pakotettiin käyttämään vain n-tilaa suorituskyvyn ja kantomatkan maksimoimiseksi. Vertasimme n-verkkoa myös muihin tekniikoihin ajamalla samat testit langattomissa 802.11a- ja 802.11g-verkoissa, 200 Mbit/s sähköverkko-ethernet-verkossa sekä 100 Mbit/s ja 1 Gbit/s ethernetverkoissa. Testilaitteina toimivat kaksi windows vistalla varustettua pc:tä, edullinen HP Compaq 6710b-sylimikro sekä ripeä perus-pc. > Asian ydin MPC Voittaja on tuote, joka on MikroPC:n testissä osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi. MPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu, joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon. Huomisen verkko alkaa N:llä N-SARJAN LAITTEET tuovat mukanaan huimia parannuksia wlan-verkkoihin. Kantama kasvaa reilusti ja perinteinen satamegainen lähiverkko jää nopeudeltaan jo kauas taakse. Vaikka standardia ei ole vielä viimeistelty, laitteet ovat jo niin valmiita, että niitä voi varauksetta suositella kotikäyttöön. Testin reitittimistä selkeästi pisimmän korren vetää Buffalo. Kun yhteys toimii vielä puolen kilometrin päästä ja nopeusmittari venyy 150 Mbit/s:n paremmalle puolelle, muista reitittimistä ei ole enää vastusta. Testivoiton varmistaa kiitettävän monipuoliset ominaisuudet ja helppo hallittavuus. Toimituksen valinnaksi yltänyt D- Link on tasavarma ja luotettava reititin. Se ei selätä kilpailijoitaan, mutta vie pistevoiton jokaisessa erässä. Varsinkin ominaisuuksiltaan ja hallittavuudeltaan D-Link on huipputasoa. Muut reitittimet kärsivät lähinnä pienistä puutteista, mutta jokaisella on myös omat vahvat alueensa. Testin perusteella n-verkon laitteet ovat pääosin erittäin hyvin keskenään yhteensopivia. Ainoastaan TP-Linkin reitittimellä on ongelmia yhteyden muodostamisen kanssa. MikroPC 10/2008 23