Niska- ja yläraajaongelmat
TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen SISÄLLYS 4 Toimintakertomus 2012 22 Työfysioterapeutit ry. Syysopintopäivät 20.- 21.11.2013 24 Fysioterapeuttien toiminta työterveyshuollon asiantuntijoina Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsauksen valossa 3 2013 30 Osaajia työterveyshuoltoon 35 Tarvitsetko työfysioterapeuttien etuja hoitavia tahoja? 38 Liike on lääkettä, mutta miten se nielaistaan Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi. Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy yhdistyksen nettisivuilta www.tyofysioterapeutit.fi 38
Kaunis, lämmin ja aurinkoinen kesä on varmasti tuonut virtaa akkuihimme. Lisäksii olemme saaneet vielä nauttia kauniista ja monivärisestä syksystä. Hallituksen koulutustyöryhmä on ahertanut uutterasti ja marraskuussa on taas monipuoliset kaksipäiväiset opintopäivät Helsingissä.Opintopäivät ovat oivallinen tapa tavata kollegoita ja vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia. Lakiuudistuksen jälkeen, jolloin työfysioterapeuttien asema työterveyshuollossa muuttui ammattihenkilöistä asiantuntijoiksi on vuosien varrella herättänyt kiivastakin keskustelua. Pääkirjoitus Tässä lehtemme numerossa saamme ensikäden tietoa fysioterapeuttien toiminnasta työterveyshuollon asiantuntijoina Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsauksen valossa. Työterveyshuollossa toimivien osaamisen vahvistaminen ja koulutuksen turvaaminen ovat myös ammattikuntamme kannalta tärkeitä. Hallituksemme sihteeri ja puheenjohta ovat olleet mukana sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jossa selvitetään työterveyshuollon koulutusta. Monia toimintamme kannalta ajankohtaisia asioita on vireillä, joten opintopäivillä tavataan. Lehden toimituskunta 3
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 Toimintakertomus 2012 Johdanto Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 2012 oli yhdistyksen 36. toimintavuosi. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Yhdistyksen virallinen osoite on PL 727, 00101 Helsinki. Itellan kanssa on postinkääntösopimus puheenjohtajan osoitteeseen. Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena työfysioterapeuttien riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä. Vuoden 2012 lopussa yhdistyksessä oli 692 jäsentä, joista 596 varsinaista ja 96 kannattajajäsentä. Liittoon voi järjestäytyä henkilöjäsenenä tai yhteisöjäsenenä, jälkimmäinen määrittää yhdistyksen edustajiston paikkojen määrän. Yhdistyksen varsinainen jäsen voi järjestäytyä liittoon yhdistyksen kautta ja vuoden lopussa varsinaisista jäsenistä 238 oli järjestäytynyt liittoon yhdistyksemme kautta. Yhdistys saa liiton Edustajistoon yhden edustajan jokaista alkavaa 400 yhdistyksen kautta järjestäytynyttä jäsentä kohti. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Mirkka Lepistö ja Tuulikki Luopajärvi. Toimintakauden kuluessa selvitettiin jäsenistön toiminnan tueksi alueellisen verkostoitumisen tarvetta, nykyistä toteutumista ja jäsenten halukkuutta ryhtyä alueellisen toiminnan yhdyshenkilöksi. Toimintakulujen vähentämiseksi osa hallituksen kokouksista pidettiin kuten edellisinäkin vuosina puhelinkokouksina. Lisäksi tiedotus hoidettiin pääasiallisesti sähköpostitse. 4
TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012 JÄSENYYS STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Jäsenhankinta 2. Jäsenyyden vahvistaminen 3. Jäsenten yhteystiedot 1. Toimitetaan pätevöity-miskoulutuksesta valmistuville (TTL ja amk:t) yhdistyksen esite ja jäsenhakemus 2.1.Vuoropuhelu jäsenten kanssa toimintatarpeista mm. jäsenkyselyin, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen: syysopintopäivien yhteydessä järjestetään hallituksen ja alueyhdyshenkilöiden tapaaminen 1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville 2.1. Toimintasuunnitelma tarvelähtöinen, aktiivinen jäsenistö 2.2. Toimivat alueelliset verkostot 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla 1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi 2.1. Työterveyshuollossa toimivat pysyvät yhdistyksen jäseninä 2.2. Toiminnan käynnistyminen niillä alueilla, joissa toimintaa ei vielä ole, ja alueyhdyshenkilöiden toiminnan tukeminen 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla 1. Toteutunut osittain 2.1. Toteutunut osittain 2.2. Toteutunut 3. Toteutunut 3. Muutosilmoituslomakkeet nettisivuilla ja muistutus lehdessä 2 kertaa vuodessa 5
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012 Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen 2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet 4. Selvitetään Suomen Fysioterapeutit ry:n mahdollisen organisaatiomuutoksen vaikutukset Työfysioterapeutit ry:lle 1. Liiton jäsenyhdistysten neuvottelupäivä 2.1. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa 2.2. Kutsutaan liiton edustaja hallituksen kokoukseen keskustelemaan yhteistyöstä muutosverstaan tulosten hyödyntämisessä 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja. 3.2. Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa 1. Neuvottelupäiville osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta 2. 1. Asiat on kirjattu liiton toimintasuunni-telmassa. 2.2. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 3.3. Yhdistyksen www-sivujen yrittäjäosio on päivitetty. 1. Tapaamisiin osallistuu yhdyshenkilö tai muu hallituksen edustaja 2.1. Esitykset ovat valmiina liiton toimintasuunnitelmaa varten. 2.2. Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa 3.1. Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3 Yrittäjänä toimivat työfysioterapeutit saavat tukea toimintaansa www-sivujen kautta. 1. Toteutunut 2.1. Ei toteutunut 2.2 Toteutunut 3.1. Toteutunut 3.2. Toteutunut 3.3. Toteutunut osittain 4. Toteutunut 3.3. Yrittäjäkyselyn tulosten pohjalta laaditaan tietopaketti jäsensivuille. 6
TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012 Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työterveyspsykologit 2. Suomen Tule ry 3. Suomen Työnäköseura 4. ENSHPO 5. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt ohjaus- ja kehittämisryhmä 1.1. Kutsutaan yhdistysten edustajat syysopintopäivien keskustelufoorumiin 1.2. Osallistutaan vuosittaiseen yhteistyöpalaveriin. 2.-9. Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta 1. 1. Yhdistysten edustajat osallistuneet foorumiin. 1.1. ja 1.2. Arvioidaan yhteistyön kehittymistä ja tuloksia. 2.-9. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten 1. Yhteistyö lisääntyy työterveyshuollon toimijoiden edustajien kanssa. 2.-9. Työfysioterapeuttien näkyvyys 1. Toteutunut 2.-9. 6. Työympäristömitalityöryhmä 7. Suomen Ergonomia-yhdistys, Ery ry 8. HTTHK-oppaan uudistamistyöryhmä 9. TTP- järjestelytyöryhmä 7
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 Järjestötoiminta-liite Jäsenyys Vuonna 2012 työterveyshuollon pätevöitymisopinnot fysioterapeuteille aloitettiin Metropolian, Tampereen ja Savonian amk:ssa ja koulutusta järjestettiin Työterveyslaitoksen toimipisteissä. Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja työfysioterapeuttien esitteitä on pyritty jakamaan valmistuville. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä 55, varsinaisiksi jäseniksi 33 ja kannatusjäseniksi 22 henkilöä. Kaksi kannatusjäsentä vaihtoi jäsenmuodon, kun kaikki varsinaisen jäsenen kriteerit täyttyivät (pätevöitymiskoulutus suoritettu, työskentely työterveyshuollossa ja liiton jäsenyys). Yhdistyksestä erosi 44 henkilöä ja erotettiin 21 maksamattoman jäsenmaksun takia. Vuoden aikana on pyritty lisäämään alueellista kollegatukea jäsenten vapaamuotoisen alueellisen verkostoitumisen parantamiseksi. Vuoden aikana tehtiin jäsenistölle kysely halukkuudesta toimia verkostoyhdyshenkilönä. Alueiden yhdyshenkilöt ovat Lappi Anitta Mäkikyrö (uusi alue), Oulunlääni Aulikki Luukinen, Pohjanmaa Raija Palviala (uusi alue), Keski-Suomi Marja-Leena Lukkarinen, Pohjois- Savo + Pohjois-Karjala Sirpa Rauas-Huuhtanen, Etelä-Saimaa Aija Moilanen, Etelä-Häme Virpi Suikki, Kanta-Häme Sari Poutanen, Tampereen seutu Minna Savinainen, Satakunta Sirkku Heilä-Aaltonen, Lounais-Suomi Virpi Fagerström, Uusimaa Kirsi Sirkiä (uusi alue). Kymenlaaksosta ja Etelä-Savosta puuttuu edelleen yhdyshenkilöt. Verkostoyhdyshenkilöt kokoontuivat syksyn opintopäivien yhteydessä Jyväskylässä. Liitolta saatiin toimintatukea verkostoitumisen kehittämiseen. Jäsenille on tiedotettu tarjolla olevista kuntoutuskursseista. Suomen Fysioterapeuteille myönnettiin valtakunnallinen Tyk-kuntoutus kohderyhmänä työsuhteiset fysioterapeutit. Kurssi alkoi syksyllä Oulun Vervessä. Yhdistyksen hallitus haki jäsenille Aslak-kurssia ja myönteinen päätös saatiin loppuvuodesta 2012. Kurssi pidetään alkaen vuonna 2013. Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö Yhdistyksen edustajina Suomen Fysioterapeutit ry:n Edustajistossa ovat olleet Helena Nieminen ja varajäsenenä Rauni Räsänen (kaudet 2012-2014). Edustajisto on kokoontunut 24.- 25.11.2012 Seinäjoella. Liiton hallituksessa Työfysioterapeutit ry:n yhdyshenkilö oli Jaana Kinnunen.Yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Iisakkila osallistui liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaamisiin 11.2.2012 ja 8.9.2012. Jaana Iisakkila, Piia Hammaren-Luoso, Hanna Nummila ja Johanna Koroma tapasivat liiton varapuheenjohtaja Heli Mesiäisen 23.4.12 ja keskustelivat työfysioterapeuttien nykyisestä asemasta ja toimintaympäristöstä. Todettiin, että olisi tärkeää saada edustaja STM:n Työterveyshuollon neuvottelukuntaan 15.12.2015 alkavalla uudella kaudella. Yhdistyksen yrittäjäyhdyshenkilönä toimi Aija Moilanen. Yrittäjätoiminnan tukemiseksi on päivitetty liiton yrittäjäyhdyshenkilö Riitta Partian kanssa materiaalia yhdistyksen nettisivuille. Materiaali julkaistaan keväällä 2013 uusittavilla nettisivuilla. 8
Liiton sääntöuudistuksen, mahdollisuus kuulua liittoon henkilöjäsenenä vaihtoehtona jäsenyhdistysjäsenyydelle, ei tuonut muutoksia yhdistyksen toimintaan. Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa 1. Työterveyslaitoksen Mona-työryhmä (Työterveyslaitoksen moniammatillisen yhteistyön kehittämisryhmä) kutsui 2.5.12 työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden edustajat neuvotteluun. Yhdistystä edustivat Jaana Iisakkila ja Merja Blomqvist. Yhteistyön kehittämisessä tulee huomioida moniammatillisen toimintatavan omaksuminen jo koulutusvaiheessa. Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja vaihtui, ja Piia Hammaren-Luoso vei yhdistyksen tervehdyksen tilaisuuteen. 2. Suomen Tule ry:ssä yhdistyksen nimetty edustaja on ollut Arnikki Bogdanoff. Piia Hammaren-Luoso teki artikkelin Tule ry:n jäsenjärjestöjen lehtiin työfysioterapeutin toiminnasta. Tule ry pyysi toiminnastaan nelikenttäanalyysin jäsenjärjestön näkökulmasta. Hallitus koosti työfysioterapeuttien näkökulman. 3. Suomen Työnäköseurassa yhdistyksen edustajana toimi Sinikka Riikonen seuran puheenjohtajana ja Liisa Rosqvist asiantuntijajäsenenä. He toivat työfysioterapeutin asiantuntemusta työnäkemisen edistämiseksi ja kokemusta erityistyölasien hankintaan liittyvistä käytännön ratkaisuista. 4. ENSHPO:ssa (European Network for Safety and Health Practitioner Organisations) yhdistyksen edustajana toimi Merja Blomqvist. ENSHPOn Suomen foorumin toiminta käynnistettiin marraskuussa 2003 tilaisuudessa, mihin osallistui edustajia 18 organisaatiosta. Suomen toimintaa koordinoi Työturvallisuuskeskuksessa toimiva Työtapaturmaohjelma yhteistyössä työturvallisuus- ja työterveysorganisaatioiden muodostaman työvaliokunnan kanssa. (http://www.tyotapaturmaohjelma.fi/hankkeet/ohjelmat/index_8.htm) Yhdistyksen jäsenet saavat Telma-lehden, joka on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. 5. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt ohjaus- ja kehittämisryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Ryhmän toiminta lopetettiin vuoden 2012 lopussa. 6. Työympäristömitali-työryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Tuula Nurmiluoto 28.11.2012 asti, jonka jälkeen edustajana jatkoi Piia Hammaren-Luoso. Varajäsenenä toimi Maarit Laine. Vuonna 2012 työympäristötyön ansiomitaleita mitaleita myönnettiin 9 ja erityisansiomitaleita 3 kappaletta. Kuluneella kaudella yhdistyksen jäsenille ei haettu yhtään mitalia. 7. Suomen ergonomiayhdistys Hallitus on seurannut ergonomian erikoisasiantuntijuuden määrittelyä. Asia ei ole edennyt. 8. HTTHK-opasta (hyvä työterveyshuoltokäytäntö) ollaan uusimassa. Työterveyslaitoksen johdolla asiantuntijaryhmät päivittävät lukuja. Yhdistyksen edustajana työryhmässä on Johanna Koroma. Myös yhdistyksen jäseniltä pyydettiin kommentteja kirjan uusimisesta. Hallitus on tehnyt koosteita kirjan rakenteesta ja kappaleiden sisällöstä. 9. Työhyvinvointifoorumia alettiin STM:n taholta kehittää. Toiminnan tavoitteena on verkostoyhteistyö. Foorumin sivujen hallinnointi siirrettiin Työterveyslaitokselle. Kauden aikana ei ollut vielä aktiivista toimintaa. 9
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen 2012 Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto 1. Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa 1. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toiminta kertomusta varten 1. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa 1. Toteutunut Erikoisasiantuntija- nimike STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Työfysioterapian erikoisasiantuntija nimikkeen tunnetuksi tekeminen 1. Yhdistyksen nettisivuilla on linkki liiton erikoisasiantuntijasivuille (Kriteerit ja hakuohjeet) 1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen 1. Jäsenistö hakee nimikettä 1. Toteutunut osittain Työn vaativuuden arviointi STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta 1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin 1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon 1. Toteutunut 10
TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen 2012 Työfysioterapeutin työn sisältö STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Seurataan jäsenistön työn sisällön nykytilaa 1. Jäsenhakemustietojen ja muutosilmoitusten perusteella seurataan työn painopistealueita 1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa 1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa. 1. Toteutunut LAINSÄÄDÄNTÖ STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Työterveyshuolto-laki ja asetukset 2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki 1.1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille 1.2. Selvitetään mahdollisuudet työfysioterapeuttien aseman muuttamisesta tth:n ammattihenkilöiksi 2. Seurataan työfysiotepeuttien asiantuntemuksen käyttöä työterveyshuollossa. 1-3. Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla. 1.2. Muutoksen mahdollisuudet ja mahdolliset jatkotoimet tiedossa. Toiminnan eteneminen kirjataan. 2. Työterveyshuolto Suomessa ja Kelan raportit 1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen. 1.2. Työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen työterveyshuollon tiimiissä. 2. Tiedossa työfysioterapeuttien käyttö 3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen 1. Toteutunut 2. Toteutunut 3. Toteutunut 3. Seurataan lain vaikutuksia työfysiote-rapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille 13 11
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen 2012 JÄSENPALVELU STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Jäsenpalvelu 2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa 1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 1.2. Ajankohtaiset asiat nettisivuille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyysosio 3.1. Seurataan liiton toimintaa fysioterapian eettisten periaatteiden osalta ja informoidaan jäsenistöä. 1.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa. 1.2. Asiat on luettavissa jäsensivuilla 2.1. Katso kohta 1.1. 2.2. Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa 1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista 2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan 1.1. Toteutunut 1.2. Toteutunut 2.1. Toteutunut 2.2. Ei toteutunut 3.1.Toteutunut 3.2.Ei toteutunut 3.2. Työterveyshuollon eettiset periaatteet 12
Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen-liite Työfysioterapeutin ammattipätevyys ja rooli STM:n Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustajana oli Hanna Nummila. Jaoksen 2012 toimintasuunnitelman tavoitteita oli: turvata työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden riittävä ja laadukas koulutus, aikaansaada työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen rekisteröinti, laatia kokonaisvaltainen selvitys työterveyshuollon koulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta sekä uusia työterveyshuollon koulutusta ja pätevyyttä koskeva opas. Yhdistyksen jäsenrekisterin pohjalta tehtiin eläköistymislaskelma ja määriteltiin koulutuksen aloituspaikkojen tarve. Tavoitteiden mukaiset toimet jatkuvat seuraavan vuoden aikana. Vuoden lopussa perustettiin STM:n toimesta erillinen Työterveyshuollon koulutusta selvittävä työryhmä, jonka toimikausi alkoi marraskuun lopussa kestäen kevääseen 2013. Hanna Nummila nimettiin työryhmän varsinaiseksi jäseneksi ja Jaana Iisakkila varajäseneksi. Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuslinjauksessa on tuotu esille, että terveydenhuollon kaikessa peruskoulutuksessa on lisättävä työelämän, työkyvyn arvioinnin ja sosiaalivakuutuksen tuntemusta. Liiton erikoisasiantuntijanimike -työryhmässä on yhdistyksen edustajana Johanna Koroma. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimike on Aija Moilasella ja Johanna Koromalla. Yhtään uutta hakemusta ei tullut. Yhdistyksen jäsenhakemuksessa selvitetään työn sisältöä. Muutosilmoitusten perusteella jäsenten toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia: terveyskeskukset ovat edelleen muuttaneet työterveyshuoltoaan kunnalliseksi liikelaitokseksi ja yritysten kilpailuttaessa työterveyshuoltopalveluitaan lääkärikeskuksilla tarpeet työfysioterapeuttien työntekijämäärissä ovat vaihdelleet. Yhdistyksellä oli standy Työhyvinvointi-messuilla Tampereella 5.-7.9.2012. Hallituksen jäsenet pitivät päivittäin tietoiskumaisia alustuksia työfysioterapeutin työstä, miten yritykset ja asiakkaat voivat hyödyntää osaamistamme. Lainsäädäntö Jaana Iisakkila ja Hanna Nummila osallistuivat kutsuseminaariin Työterveyshuollon kehittämislinjat 2015 31.10.2012. Seminaarista tehtiin Työfysioterapeutti-lehteen artikkeli. Työterveyshuolto Suomessa raportin koostaminen viivästyi. Työfysioterapeutti-näkökulmasta tehdään artikkeli vuoden 2013 Työfysioterapeutti-lehteen. Kela järjesti useilla paikkakunnilla koulutuskiertueen 30-60-90 päivän säännöstä, josta tiedotettiin yhdistyksen jäsenille. Työn vaativuuden arviosta on materiaalia liiton jäsensivuilla. Materiaalissa on huomioitu työfysioterapian erityispiirteitä. Rauni Räsänen laati Rakenteinen kirjaaminen työfysioterapeutin työssä aiheesta artikkelin Työfysioterapeuttilehteen. 13
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 TULOSKORTTI: Kansainvälinen yhteistyö 2012 Kansainvälinen verkottuminen STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. WCPT:n alajärjestön perustaminen 2. Pohjoismainen yhteistyö 1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty 2. Käynnistetään yhteistyötä ruotsalaisten työfysioterapeuttien kanssa 1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy 2. Yhteistyön edistyminen 1. Verkoston muodostuminen 2. Yhteistyötapaaminen 1. Toteutunut 2. Toteutunut Kansainvälinen yhteistyö-liite Yhdistyksen tavoitteena on WCPT:n työterveyshuollon erikoisalajärjestön perustaminen työfysioterapeuttien kesken. Subgroup pyritään saamaan aikaiseksi Singaporen maailmankongressissa. Tällä hetkellä työväiheen tiedosto on Other PTgroups valikossa http://www.wcpt.org/node/30513. Yhdyshenkilöinä toimivat Jaana Iisakkila, Sirpa Rauas-Huuhtanen ja Erja Sormunen. Suomen työfysioterapeuttien WCPT subgroup esite on valmis. NES-kongressin yhteydessä Tukholmassa 19.8.2012 kokoontui Pohjoismaisia työfysioterepeutteja pohtimaan, missä muodossa yhteistyö hyödyttäisi jäsenistöä. Neuvottelussa yhdistystä edustivat Jaana Iisakkila ja Merja Blomqvist. Merja Blomqvist osallistui palaveriin työympäristön ja työterveyshuollon asiantuntijat kansainvälistyvässä maailmassa. Keskusteluaiheena oli osallistuvien tahojen/ järjestöjen kannalta keskeiset tai hyväksi koetut kansainväliset verkostot. Lisäksi toivottiin yhdistyksen nettisivuille linkkiä Työterveyslaitoksen ylläpitämään työterveys- ja työsuojelualan kansainväliseen verkostoon. Linkki laitetaan uusituille nettisivuille. 14
TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2012 Koulutuspolitiikka STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen ja sen muutosten seuranta 1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdis-tyksen edustaja, muutok-sista tiedottaminen 1. Tietojen ajantasaisuus 2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista 1. Tietojen ajantasaisuus 2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista 1. Toteutunut 2. Toteutunut 2. Koulutuspolitiikan linjaukset 2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja TTL) Koulutustilaisuudet STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Syysopintopäivät 2. Kevätopintopäivä 1. Järjestetään kaksi-päiväisinä marraskuussa 2. Järjestetään huhti-toukokuussa 1.-3. Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet. Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen 1.-3. Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus 1.-2. Toteutunut MENTOROINTI STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Järjestetään mentoritoimintaa 1. Toiminta käynnistyy tarvittaessa nettisivuilla olevan ilmoittautumisen perusteella. 1. Toteutunut toiminta raportoidaan 1. Vastataan jäsenistön tarpeisiin 1. Ei toteutunut 15
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2012 Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Kehittämistyöt, opinnäytetyöt ja väitöskirjat 1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen 1. Tieto opinnäytetöiden aiheista (Theseus.fi) 2. Lehdessä julkaistujen töiden lukumäärä 1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu 1. Osittain toteutunut Fysioterapian tutkimus, koulutus ja kehittäminen-liite Koulutuspolitiikka Työfysioterapeutin pätevöittävä koulutus on määritelty asetuksessa ja nimike on suojattu. Yhdistyksellä oli TTHNK:n koulutusjaoksessa edustajana Hanna Nummila. Jaos seuraa työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen järjestämistä, rahoitusta ja laatua. Ammattikorkeakouluissa on loppumassa nykyinen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille. Pelkästään Työterveyslaitoksen järjestämät koulutukset eivät riitä kattamaan tämän hetkistä tarvetta. Hanna Nummila oli yhdistyksen edustajana Työterveyshuollon ylempien korkeakouluopintojen ohjausryhmässä. Ryhmä on seurannut koulutuksen järjestämistä ja toteutumista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelija voi syventyä työterveyshuollon opintokokonaisuuksiin, mutta työterveyshuolto ei ole tutkintoon johtava kokonaisuus. Hallitus laati työfysioterapeuttien pätevöittävän koulutuksen kompentenssikuvauksia koulutuksen sisällönmäärittelyä varten. Asetus 1484-2001, jossa määritellään pätevöittävän koulutuksen pätevyys, päivitetään. Tavoitteena on saada koulutuksen sisältö ja laatu samankaltaiseksi järjestävästä tahosta riippumatta. Koulutustilaisuudet Yhdistyksen koulutustyöryhmän ovat muodostaneet Helena Nieminen, Sirpa Rauas-Huuhtanen, Rauni Räsänen, Irene Kivelä ja Kirsi Sirkiä. Kevätopintopäivät järjestettiin toukokuussa Lahdessa Iskun tiloissa. Yhdistyksen jäseniä osallistui 46. Syysopintopäivät olivat marraskuussa kaksipäiväisinä Jyväskylässä. Osallistujia oli 100 ja näytteilleasettajia 12. Mentorointi Mentorointitarvetta on selvitetty kyselyillä ja sitä ei ole ilmennyt. Aiheesta on ollut tapausesimerkki Työfysioterapeutti-lehdessä. 16
TULOSKORTTI: Viestintä 2012 VERKKOVIESTINTÄ STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Nettisivut 2. Ajantasaisuus 1.1. Avoimet sivut 1.2. Jäsensivut 2. Sivujen päivittäminen 1.1.- 1.2. Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla 2. Toteutuminen suunnitelman mukaan 1.1. Kävijämäärien kasvu 1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava 2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan 1.1. Ei toteutunut 1.2. Toteutunut 2. Osittain toteutunut MARKKINOINTIVIESTINTÄ STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Jäsenyyden vahvistaminen 2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Uusien jäsenten liittyminen 4. Esitteet 1. Reagoidaan jäsenistöltä tuleviin palautteisiin. 2. Avustaminen tilaisuusmarkkinoinnin kohdentamisessa 3. Tietoa jaetaan jäsenyydestä tth:oon syventävien koulutusten (TTL ja amk)yhteydessä 4. Painettu suomen-, ruotsin- ja englannin-kielisiä esitteitä 1. Arvioidaan sivujen toimivuutta palautteiden avulla. 2. Osallistumismäärä 3. Koulutettujen löytyminen ja yhdistyksen kautta liittoon järjestäytyneiden määrä 4. Esitteitä jaettu halukkaille 1. Sivut vastaavat jäsenistön tarpeisiin 2. Yhteistyö työtä tukevien tahojen kanssa 3. Alalle hakeutuvien liittyminen yhdistykseen ja järjestäytyminen liittoon Työfysioterapeutit ry:n kautta 4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus 1. Ei toteutunut 2. Toteutunut 3. Osittain toteutunut 4. Toteutunut 17
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 TULOSKORTTI: Viestintä 2012 Työfysioterapeutti -lehti STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Ilmestyy 4 krt vuodessa, teemanumeroita mahdollisuuksien mukaan 1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa 1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt 1. Lehden ilmestyminen suunnitelman mukaan 1. Toteutunut 2. Toteutunut 2. Kiinnostavuus ja palvelevuus Viestintä-liite Verkkoviestintä Yhdistyksen www-sivuista www.tyofysioterapeutit.fi) on vastannut Merja Blomqvist. Sivujen ylläpitäjänä on toiminut Janne Wargelin. Hallitus työsti sivujen uusimista kauden 2012 ja uusitut sivut tullaan ottamaan käyttöön keväällä 2013. Sivuille rakennetaan yleinen info-osio, jäsensivut ja hallituksen työsivut. Markkinointiviestintä Silmäasema tarjosi työnäkemiseen liittyvän koulutusillan pääkaupunkiseudun työfysioterapeuteille. Pätevöittävien koulutuksien päätösvaiheeseen tarjottiin infoa yhdistystoiminnasta sekä yhdistyksen esitteitä. Uusille jäsenille jaettiin hyväksymiskirjeen mukana tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä esitteitä. Työfysioterapeutti lehti (ISSN-numero 1456 9922) Lehden toimitukseen ovat kuuluneet Merja Blomqvist, päätoimittaja, Piia Hammaren-Luoso ja Taina Lehtomäki. Lehti ilmestyi 4 kertaa. Vajaa 100 jäsentä haluaa lehden vain verkkoversiona. Lehdellä on nykyään RSS-tunniste. Ulkopuolisia tilauksia oli 24 kpl. 18
TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2012 HALLITUS STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita 2. Kokoukset 3. Työkokoukset 4. Työ- ja vastuujako 5. Lausunnot pyydetyistä asioista 6. Toiminnan arviointi 1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus 2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoitamiseksi puhelinkokoukset ja kehittämisasioiden hoitamiseksi muut kokoukset 3. Kaksi viikonlopun työseminaaria 4. Hallitus järjestäytyy 1. kokouksessa 1/12 5. Lausuntojen valmistelu 6. Hallitus arvioi tulos-korttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin 1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita 2.1. Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta 2.2. Toteutunut 8 puhelin- ja muuta kokousta 2.3. Seurataan kokouskulujen määrää 3. Työseminaarien toteutuminen 4.Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille 5. Annettujen lausuntojen määrä kirjataan 1. Laaja edustuksellisuus 2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä 3. Hallitus hoitaa laajat sääntö-määräiset sekä kehittämistehtävät 4. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako 5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 % 6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi 1. Toteutunut 2. Toteutunut 3. Toteutunut 4. Toteutunut 5. Toteutunut 6. Osittain toteutunut 6. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa 19
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2012 Edustajisto STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä 1. Edustajiston jäsenten 1/3 kausi 1.1. Edustajiston jäsenet osallistuneet kokoukseen 1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen Edustajistoa 1.1. Jäsenten valinnassa pyritään laajaan edustuksellisuuteen 1.2. Edustajiston jäsenet toimivat kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti 1. Toteutunut yhdistyksen arkistot STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Arkistojen läpikäynti 1. Läpikäydään arkistot ja scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon 1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana 1. Suunnitelman toteutuminen 1. Ei toteutunut 20
TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2012 talous STRATEGISET LINJAUKSET KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS MITTARIT TAVOITETASO 2012 TOTEUMA 1. Jäsenmaksu 2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti 1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi 2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon 31.5.2012 mennessä 3. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 4. Syysopintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa 1.1. Talousarvioraportit hallituksen kokouk-sissa 1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet 2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti 1. Jäsenmaksut kattavat n. 50 % yhdistyksen toimin-nasta 2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen 4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden 1. Toteutunut 2. Toteutunut 3. Toteutunut 4. Toteutunut 5. Toteutunut 5. Lehti toimitetaan talouden antamissa raameissa. 5. Kulut toteutuneet suunnitellusti. Strateginen johtaminen, hallinto ja talous Hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jaana Iisakkila, varapuheenjohtajana Helena Nieminen ja sihteerinä ja jäsenrekisterin hoitajana Hanna Nummila. Työterveyshuollon toimintaympäristöltään hallituksen jäsenet ovat edustaneet yrityksen sisäistä työterveyshuoltoa, yritysten yhteistä työterveyshuoltoa (työterveys ry), kunnallista liikelaitosta, lääkärikeskusta, fysioterapialaitosta, yrittäjiä/ ammatinharjoittajia ja Työterveyslaitosta. Hallitus kokoontui 8 kertaa ja niistä kaksi oli viikonlopun työseminaareja. Lisäksi työryhmät pitivät omia kokouksiaan. Hallituksen puhelinkokouksia varten on sopimus Soneran kanssa. Yhdistyksellä on webropol-sopimus, jonka kautta kerätään opintopäiväilmoittautumiset ja palautteet, jäsenhakemukset ja osoitetietomuutokset sekä tehdään jäsenkyselyt. Edustajisto. Yhdistyksen edustajat Edustajistossa kuluvalla kaudella ovat Helena Nieminen ja varalla Rauni Räsänen. Edustajisto kokoontui kerran. Yhdistyksen arkistot. Yhdistys on vuokrannut Espoon Laajalahdesta 2 m2 varaston arkistoitavia materiaaleja varten. Vanhojen paperiarkistojen skannaus siirtyi edelleen seuraavalle toimintakaudelle. Talous. Rahastonhoitajana on toiminut Arnikki Bogdanoff. Kirjanpidon on hoitanut tilitoimisto Lainux Oy:n/ Satu Raiskio. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund. Stipendirahastosta ei jaettu avustuksia, koska ainuttakaan hakemusta ei tullut. 21
TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT 20.- 21.11.2013 TYÖKYKY JA ALARAAJAONGELMAT KESKIVIIKKO 20.11.2013 08.30 09.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely 09.15 09.30 Tervetuloa Jaana Iisakkila, Työfysioterapeutit ry, pj 09.30 10.30 Polven ja lonkan nivelrikon hyvä fysioterapiakäytäntösuositus Mika Ulaska OMT, Käypä Hoito suositus -työryhmän asiantuntija 10.30-11.00 Näyttelytauko 11.00-12.00 Nilkan biomekaniikan vaikutus alaraajakipuihin Mikko Poutiainen, Footfysio Lahti, ft. 12.00 13.15 Lounas ja näyttely 13.15 14.00 Rasitusvammojen konservatiivinen hoito Aki Alanen, ft., Kisakallion urheiluopisto 14.00 14.30 Artroosipolven ortoosihoito Mika Rouhiainen, Respecta Oy 14.30 15.00 Kahvi ja näyttely 15.00 16.00 Suurnopeuskameran mahdollisuudet alaraajaongelmien tutkimisessa Petri Väyrynen, ft, Pofy, Tt TYÖFYSIOTERAPIA VOIMAVARA TYÖKYVYN TUKEMISESSA TORSTAI 21.11.2013 08.30 09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely 09.00 10.15 Työfysioterapian mahdollisuudet työkyvyn tuessa Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos 10.15 10.45 Näyttelytauko 10.45 11.45 Kirjaamisen rakenteinen maailma Eksoten fysioterapiassa Sari Salomaa, työfysioterapeutti, Eksote 11.45 13.00 Lounas ja näyttely 13.00 14.00 Työfysioterapeutin rooli työkyvyn tukemissa ISS Palvelut Oy:ssä Työterveyspäällikkö Anne Tallgren ISS Palvelut Oy 14.00 15.00 Yhdistyksen syyskokous, kahvi ja näyttely 15.00 16.00 Työkyvyn alenemisen varhaiseen tunnistamiseen liittyvät toimintakykytestaukset eri ammattiryhmille Raija Parviala, työfysioterapeutti, Etelä-Pohjanmaan tft-työryhmä 16.00 16.30 Keskustelua ja päivien päätös Jaana Iisakkila 16.00 16.30 Keskustelua ja päivän päätös
Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Eteläinen Rautatiekatu 4 00100 HELSINKI ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautumiset 30.10.2013 mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. www.tyofysioterapeutit.fi Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Opintopäivien osallistumismaksu: varsinaiset jäsenet 300 / 2 päivää ja 180 / 1 päivä kannatusjäsenet 400 / 2 päivää ja 230 / 1 päivä Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen Danske Bank tilille 800013-1501087. Työfysioterapeutit ry, PL 727, 00101 Helsinki (y-tunnus 1533588-2) Maksun viitetietoihin: Syysopintopäivät 2013, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Hotellihuonekiintiö Sokos Hotel Presidentistä on varattu Työfysioterapeutit ry - nimellä 5.11.13 asti 115 / 1 hengen huone ja 135 / 2 hengen huone. Puh. 020 1234 608 presidentti.helsinki@sokoshotels.fi Sijainti ja etäisyydet: Kamppi / linja-autoasema 100 m Rautatieasema 500 m Työfysioterapeutit ry
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 Fysioterapeuttien toiminta työterveyshuollon asiantuntijoina Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsauksen valossa Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Työterveyslaitos Kirsi Niiranen TtM, koulutussuunn. työterveyshoitaja Työterveyslaitos Työterveyshuolto Suomessa katsauksen mukaan päätoimisten fysioterapeuttien työterveyshuollon pätevyys on pysynyt hyvällä tasolla. Fysioterapeuttien toimet työterveyshuollossa ovat hieman vähentyneet terveyskeskuksissa ja työpaikkojen omissa työterveysyksiköissä. Työpaikalle suuntautuvaa toimintaa toteuttavat eniten työterveyshoitajat ja fysioterapeutit. Tämän artikkelin tiedot, taulukot ja kuvat perustuvat Työterveyslaitoksen julkaisemaan Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi 2000-2010 katsaukseen. Selvitys on kokonaisuudessaan saatavissa Työterveyslaitoksen sivustolta http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/tth_2010.pdf Työterveyslaitos toteuttaa joka kolmas vuosi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Työterveyshuolto Suomessa kyselyn, jolla seurataan valtakunnallisen työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehitystä ja toimintaa, mitä on seurattu vuodesta 1992 lähtien. Katsauksessa käytetty tiedonkeruun tapa on mahdollistanut tarkastelun aikatrendeinä. Henkilöstövoimavaroja on tarkasteltu keväästä 2000 kevääseen 2011 ja toimintoja vuosien 2009 ja 2010 välillä. Työterveysyksiköitä toimi Suomessa vuoden 2010 lopussa yhteensä 475, joista kyselyyn vastasi 94 % (N 449). Lähes kaikki yksiköt ilmoittivat tuottavansa työterveyspalveluja. Selvityksen mukaan palkansaajien työterveyshuollon kattavuus oli 88,3 %. Palkansaajien osalta kattavuus oli hieman korkeampi kuin aiemmin 2000-luvulla. Työterveyshuollon palvelujärjestelmän rakennemuutos Selvityksen mukaan työterveyshuollon palvelujärjestelmän rakennemuutos on jatkunut edelleen. Suurin muutos on tapahtunut kunnallisten työterveyshuollon liikelaitosten ja osakeyhtiöiden lukumäärän lisääntymisenä. Kolmen viime vuoden aikana ne ovat lisänneet myös osuuttaan henkilöasiakkaista. Henkilöasiakkaista lähes puolet sai palvelunsa kuitenkin lääkärikeskuksista vuonna 2010 (kuva 1.). Vuoteen 2007 verrattuna työterveysyksiköiden määrä on vähentynyt yli 200 yksikköä. 24
Kuva 1. Työterveyshuollon henkilöasiakkaat tuottajaryhmittäin* vuosina 2000 2010. *) kunn.tth liikelaitos/oy = kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos tai osakeyhtiö, jossa kunta mukana (Sauni R. ym. 2012) Työterveyshenkilöstön resurssit Palvelujärjestelmän rakennemuutos näkyy myös työterveyshuollon henkilöstössä. Lääkäreiden toimet ovat vähentyneet, terveydenhoitajaresurssi on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan, fysioterapeuttien toimet olivat hieman vähentyneet kun taas psykologien toimet olivat lisääntyneet etenkin lääkärikeskuksissa (taulukko 1. ja kuva 2.). Taulukko 1. Työterveyshenkilöstö (toimien lukumäärä) tuottajaryhmittäin huhtikuussa 2011. (Sauni R. ym. 2012) terveyskeskus kunnallinen tth liikelaitos tai oy työnantajien yhteinen työterveysyksikkö työnantajan oma työterveysyksikkö lääkärikeskus yhteensä lääkärit 262 338 197 130 1265 2192 terveyden- ja sairaanhoitajat 403 509 318 165 1241 2636 erikseen terv.hoit. 399 470 293 153 1051 2366 erikseen sair.hoit. 4 39 25 12 190 270 fysioterapeutit 113 110 93 34 355 705 psykologit 48 53 20 12 225 358 avustava henkilöstö 135 210 86 44 137 612 yhteensä 961 1220 714 385 3223 6503 työterveysyksiköt n 92 25 103 37 183 440 25
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 Kuva 2. Työterveyshenkilöstö ammattiryhmittäin (toimet) maalis-huhtikuussa 2001, 2005, 2008 ja 2011. (Sauni R. ym. 2012) Fysioterapeutit työterveyshuollon asiantuntijoina Selvityksen mukaan fysioterapeuttien toimia oli 6 % vähemmän vuonna 2010 kuin keväällä 2008. Puolet fysioterapeuteista toimi lääkärikeskuksissa, joissa fysioterapeuttien määrä oli lievästi lisääntynyt (2 %). Toimien määrä oli pysynyt ennallaan kunnallisissa työterveyshuollon liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä sekä työnantajien yhteisissä. Sen sijaan muissa työterveyshuollon yksiköissä oli tapahtunut toimien vähenemistä. Työterveyshuollossa oli vuonna 2011 yhteensä 705 fysioterapeutin tointa selvityksen perusteella. Suurin osa fysioterapeuttien henkilötyövuosista (40 %) oli suurissa yli 10 000 yksiköissä, noin neljäsosa sekä 4000 9999 että 1000 3999 henkilöasiakkaan yksiköissä ja 7 % pienissä, alle 1000 henkilöasiakkaan yksiköissä (taulukko 2.). Alueellisesti fysioterapeuttien henkilötyövuosista kolmannes jakaantui Etelä-Suomen, kolmannes Länsi ja Sisä-Suomen ja kolmannes muun Suomen AVI:n alueille. Työterveyshoitajien alueellinen jakauma on samansuuntainen. taulukko2 Taulukko 2. Työterveyshuollossa toimivien fysioterapeuttien lukumäärä (toimet) huhtikuussa 2011 ja viikkotyöajan perusteella lasketut henkilötyövuodet (HTV). *Huom. ei sisällä lääkärikeskusketjujen tietoja. (Sauni R. ym. 2012) terveyskeskus kunnallinen tth liikelaitos/oy työnantajan oma työterveysyksikkö yhteensä* työnantajien yhteinen työterveysyksikkö lääkärikeskus* lkm HTV lkm HTV lkm HTV lkm HTV lkm HTV lkm HTV virka- tai työsuhteiset 104 62 104 81 62 57 27 24 69 45 366 269 ammatinharjoittajat 9 1 6 1 31 7 7 2 67 27 120 38 yhteensä 113 63 110 82 93 64 34 26 136 72 486 307 työterveysyksiköt, N 92 25 103 37 90 347 26
Fysioterapeutit pätevöityneet työterveyshuollon alueella Päätoimisten työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien osuus oli noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana yli 30 %. Vuonna 2011 lähes kaikki työterveyshuollossa päätoimisesti työskennelleet (94 %) olivat suorittaneet pätevöitymiskoulutuksen (kuva 3). Vuonna 2008 saavutettu hyvä pätevöityneisyysaste oli pysynyt lähes ennallaan. Jonkin verran heikentymistä oli tapahtunut ainoastaan ostopalvelu-fysioterapeuttien kohdalla (taulukko 3.). Kuva 3. Päätoimisten täydennyskoulutettujen fysioterapeuttien osuus 1998 2011, %. Suurimpien lääkärikeskusketjujen fysioterapeutit eivät ole luvuissa mukana v. 2011, koska niiltä ei saatu ao. tietoja. (Sauni R. ym. 2012) terveyskeskus kunnallinen tth liikelaitos/oy työnantajan oma työterveysyksikkö työnantajien yhteinen työterveysyksikkö lääkärikeskus* yhteensä* n % lkm n % lkm n % lkm n % lkm n % lkm n % lkm päätoimiset fysioterapeutit osa-aikaiset fysioterapeutit ostopalvelufysioterapeutit 74 93 69 102 93 95 60 91 55 25 96 24 59 85 50 320 92 293 29 90 26 2 100 2 2 100 2 2 100 2 10 50 5 46 80 37 9 78 7 6 67 4 31 87 27 7 100 7 67 67 45 120 75 90 Taulukko 3. Työterveyshuollossa toimivat fysioterapeutit, joilla on pätevöitymiskoulutus tuottajaryhmittäin huhtikuussa 2011. *Suurimpien lääkärikeskusketjujen fysioterapeutit eivät ole luvuissa mukana. (Sauni R. ym. 2012) Fysioterapeutin työn sisällön muutokset vuosina 2009 ja 2010 Selvityksessä työterveyshuollon toimintaa koskevat luvut on saatu Kelan rekistereistä vuosilta 2009 2010. Ne eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien Työterveyshuolto Suomessa - katsausten lukujen kanssa, jotka on kerätty lomakkeella suoraan palvelujen tuottajilta. Fysioterapeuttien tekemien terveystarkastuksien määrä oli jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2009 kaikissa palveluntuottajaryhmissä. Tarkastuksia tehtiin eniten terveyskeskuksissa, joissa tehtiin 7,2 tarkastusta 100 henkilöasiakasta kohden. Fysioterapeuttien työpaikkaselvityksiin käyttämässä ajassa ei ollut merkittäviä eroja vuosien 2009 ja 2010 välillä. Jälkimmäisenä vuonna käytetty aika vaihteli terveyskeskusten 5,0 tunnista työnantajan oman työterveysyksikön 7,3 tuntiin 100 henkilöasiakasta kohti. Keskimäärin työfysioterapeutit käyttivät aikaa 5,7 tuntia työpaikkaselvityksiin vuonna 2010, terveydenhoitajat 9,6 h, lääkärit 3,2 h ja psykologit 0,8 h. Fysioterapeuttien tekemät sairaanhoitokäynnit vaihtelivat vuonna 2010 terveyskeskusten viidestä lääkärikeskusten 21:een käyntiä 100 henkilöasiakasta kohti. Kaiken kaikkiaan käynneissä oli tapahtunut hienoista laskua edellisestä vuodesta, ollen 17,4 vuonna 2009 ja 15,9 käyntiä vuonna 2010. 27
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 Työterveyshuollossa on tapahtunut voimakas rakennemuutos, sillä hallinnollisten työterveysyksiköiden määrä on puolittunut. Fysioterapeuttien tietojen antamiseen ja ohjaukseen käyttämässä ajassa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta vuosien 2009 ja 2010 välillä. Vuonna 2010 toimintaan käytetty aika vaihteli lääkärikeskusten 2,6:sta työnantajan omien yksiköiden 5,5 tuntiin 100 henkilöasiakasta kohti. Fysioterapeutit käyttivät aikaa TANO-toimintaan keskimäärin 3,3 tuntia, kun taas terveydenhoitajat 6,4 h, lääkärit 2,2 h ja psykologit 1,4 h. Kelan korvattavana toimintana tietojen anto, neuvonta ja ohjaus olivat kuitenkin lisääntyneet. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutettiin eniten työnantajien omissa yksiköissä. Isommat työterveyshuoltoyksiköt huolehtivat täydennyskoulutuksesta paremmin Työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden, terveydenhoitajien, fysioterapeuttien ja psykologien tulisi osallistua STM:n suosituksen mukaan täydennyskoulutukseen kesimäärin seitsemän päivää vuodessa. Selvityksen mukaan tämä toteutuu vain joka neljännessä työterveysyksikössä kaikkien ammattiryhmien osalta. Työterveysyksiköiltä kysyttiin täydennyskoulutustietoja vuosina 2007 ja 2010. Suunnitelmien tekeminen on lisääntynyt hiukan, mutta sitä ei kuitenkaan ole riittävästi suosituksiin nähden. Lääkärikeskuksilla oli laadittu eniten täydennyskoulutussuunnitelmia kumpanakin kyselyvuonna. Suuremmissa yksiköissä (yli 10 000 henkilöasiakasta) eri ammattiryhmillä näytti olevan paremmat mahdollisuudet täydennyskoulutukseen vuonna 2010 kuin pienemmissä yksiköissä (alle 1000 henkilöasiakasta). Suurempien työterveysyksiköiden fysioterapeuteilla oli keskimäärin 5,7 täydennyskoulutuspäivää kun taas pienemmissä yksiköissä päiviä oli 3,4. Vastaavat luvut terveydenhoitajilla olivat 6,1 ja 4,7, lääkäreillä 6,6 ja 4 sekä psykologeilla 6,6 ja pienemmissä yksikössä vain 0,4 päivää. Moniammatilliset, pätevät tiimit toimivat suurimmissa työterveysyksiköissä Kaikkien neljän ammattiryhmän edustajan pätevä tiimi toimi tämän selvityksen mukaan edelleen vain vajaassa viidesosassa työterveysyksiköistä. Parhaiten resursoituja pätevyyden ja moniammatillisuuden mukaan arvioituna olivat suurimmat työterveysyksiköt. Pätevän lääkärin ja hoitajan lisäksi työskenteli pätevä fysioterapeutti useimmin kunnallisten liikelaitosten työterveyshuollossa (92 %). Muissa tuottajaryhmissä osuus vaihteli 24 %:sta 45 %:iin. Yhteenvetoa katsauksesta Työterveyshuollon kattavuus on noussut vuodesta 2007, mutta yrittäjien osalta se on edelleen matala palkansaajiin verrattuna. Työterveyshuollossa on tapahtunut voimakas rakennemuutos, sillä hallinnollisten työterveysyksiköiden määrä on puolittunut. Muutos on parantanut resursseja, moniammatillisuutta ja palvelujen tasalaatuisuutta. Fysioterapeuttien määrässä on tapahtunut vähäistä laskua, mutta ammattikunnan pätevyys on hyvä. Muiden työterveyshuollon asiantuntijatahojen (työhygienia, ergonomia, tekninen ala, työnäkeminen, ravitsemus, puheterapia, liikunnan ala) palveluja työpaikkaselvitysten, tietojen antamisen ja ohjauksen tai terveystarkastusten osalta on käytetty vähän. Kelalle ovat suuret yritykset lähettäneet eniten korvaushakemuksia työhygienian ja työnäkemisen asiantuntijapalveluista. 28
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013 Hanna Nummila Työfysioterapeutit ry:n varsinainen edustaja työryhmässä Osaajia työterveyshuoltoon! Työterveyshuollon koulutuksen turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen Raporttikooste ammattikuntamme näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 8.11.2012 työryhmän selvittämään työterveyshuollon koulutusta. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 15.11.2012 30.4.2013 ja lisäaikaa myönnettiin 14.6.2013 saakka. Työryhmän tehtävänä oli 1. Valmistella Hallituksen esityksen Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi vuodesta 2014 lähtien koskien työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta. 2. Tehdä ehdotus työterveyshoitajien ja työterveyshuollon asiantuntijoiden työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän erikoistumiskoulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta. 3. Tehdä ehdotus lääketieteellistä koulutusta antaviin yliopistoihin perustettavista päätoimisista työterveyshuollon professuureista. 4. Tehdä ehdotus työterveyshuollon koulutuksen seurannasta ja valvonnasta. 5. Tehdä ehdotus työterveysyksikköjen esimiesja kehittämistehtäviin, koulutukseen ja tutkimukseen tarvittavien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden koulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta. 6. Tehdä ehdotus työelämätuntemuksen ja työterveyshuoltotietämyksen sisällyttämiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden perusopetukseen ja lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen. Tahot, joista työryhmään nimettiin jäsenet ja asiantuntijat, olivat sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsingin yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Suomen kuntaliitto, Suomen Psykologiliitto, Työfysioterapeutit ry, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Suomen 30
Työterveyslääkäriyhdistys, Työterveyslaitos ja yliopistojen lääketieteelliset koulutusyksiköt. Työfysioterapeutit ry:n varsinainen jäsen oli yhdistyksen sihteeri Hanna Nummila ja varajäsen yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Iisakkila. Työryhmä kokoontui toimikautenaan yhteensä 12 kertaa. Lisäksi yhdistyksen edustajat osallistuivat pienryhmien 2 ja 5 työskentelyyn. Työryhmän kokouksissa kuultavana oli useita ulkopuolisia asiantuntijoita keskeisistä tahoista, kuten Kansaneläkelaitoksen, Valviran, sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosaston, SAK:n, STTK:n, Akavan, Valtiokonttorin, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen, Suomen Terveydenhoitajaliiton sekä työterveyshuollon palveluntuottajien (Työ ja Terveys ry, Suomen Työterveys ry, Lääkäripalveluyritykset ry) edustajat. Vaatimuksia pätevöittävälle koulutukselle ja työterveyshuollon toiminnalle Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) säädetään työterveyshuollossa toimivista terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista sekä heidän koulutuksestaan ja pätevyydestään. Työterveyshuoltolaki, yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki (152/1990) ja sairausvakuutuslaki (1224/2004) edellyttävät, että työterveyshuoltopalveluja tuottavat työterveyshuoltoon pätevöityneet ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Työterveyshuollon henkilöstön tulee toimia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toiminnan tulee olla vaikuttavaa ja tukea työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. Koulutuksen tulee tukea työterveyshuollon moniammatillista ja monitieteistä toimintatapaa. Koulutusta tulee kehittää kokonaisuutena työterveyshuollon eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden osalta. Suuri osa työterveyshuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista siirtyy eläkkeelle lähivuosina, joten koulutuksen määrän ja laadun tulee vastata työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Koulutuksessa otetaan huomioon työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaslähtöinen yhteistyö. Työelämätuntemus ja työterveyshuoltotietämys varmistetaan terveydenhuollon peruskoulutuksessa ja lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa. Korkeakoulujärjestelmä ja fysioterapeuttien tutkinnot Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Ammattikorkeakoulut ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut päättävät itse koulutuksen sisällöstä ja opetussuunnitelmasta. Tutkinnot ovat perustutkintoja laajuudeltaan 210 270 opintopistettä, fysioterapeutin tutkinto 210 op. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun 3 v kokemuksen jälkeen syventää opintoja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (60 90 op). Nykyinen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus ja sen rahoitus Työterveyshuollossa toimivan ammattihenkilön ja asiantuntijan tulee hankkia asetuksen (Valtioneuvoston asetus 1484/2001) mukainen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa työskentelyn työterveyshuollossa. Pätevöittävässä koulutuksessa perehdytään työterveyshuollon säädöksiin ja palvelujärjestelmään. Koulutuksessa luodaan yhteinen käsitys työterveyshuollon toimintaympäristöstä työpaikalla ja osana terveydenhuolto- ja kuntoutusjärjestelmää pohjaksi työterveyshuollon moniammatilliselle toiminnalle. Pätevöittävää koulutusta ovat tuottaneet Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulut. Opinnot rahoittaa kokonaan joko opiskelijan työnantaja tai opiskelija itse. 31