MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö
Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset toimenpiteet tarveperusteisesti 2. Alkuvaiheessa johdonmukainen yksilöllisten toimenpiteiden kokonaisuus Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista, velvollisuuksista ja kotouttamisesta > ohjaus ja neuvonta > alkukartoitus > kotoutumissuunnitelma > kotoutumiskoulutus ja/tai muut toimenpiteet 3. Osallisena Suomessa -kokeilu perusta kotoutumiskoulutuksen kehittämiselle ja tarvittaville lainsäädäntömuutoksille Kotoutumiskoulutusta kehitetään: uusia, innovatiivisempia, vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia menetelmiä kokeillaan ja arvioidaan Uusia ryhmiä kotoutumiskoulutuksen piiriin Tuloksiin perustuen arvioidaan tarpeet järjestelmän muuttamiseksi, ml. tarvittavat lakimuutokset 4. Nuorten, kotiäitien, työelämän ulkopuolella olevien asemaan erityishuomio Valtion kotouttamisohjelmassa poikkihallinnolliseksi kärjeksi nuorten kotoutumisen edistäminen Paikallistason kotouttamisohjelmiin erilliset osiot, moniammatillinen yhteistyö välineeksi Nuorille kotoutumissuunnitelmat, perhenäkökulma kotoutumissuunnitelmiin Osallisena Suomessa -hankkeilla tärkeä rooli kehittämistyössä 5. Kotoutumisen edistäminen kaikkien politiikan sektoreiden vastuulla, mutta koordinointi korostuu SM/TEM:n koordinoimana valmistellaan valtion kotouttamisohjelma, josta VN päättää SM/TEM vastaa yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta ja ohjauksesta Asetetaan ministeriöiden välinen yhteistyöelin ELY-keskukset vastaavat alueellisesta kehittämisestä, yhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja seurannasta ELY-keskus voi asettaa alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan Paikallisen tason kotouttamisohjelmat osaksi kuntien TA- ja muuta strategista suunnittelua ja seurantaa, linjaukset kotouttamisohjelmien sisällöstä
Alaikäisten kotoutumissuunnitelmat (15 ) Jos yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve Aina alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle Tarvetta arvioitaessa selvitettävä: Alaikäisen toivomukset ja mielipide Kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun ja hänen kehitykseensä Otettava huomioon LsL:N (417/2007) 4 Otettava huomioon VammaispalveluL:n 3 a mukainen palvelusuunnitelma Toisen asteen koulutuksesta syrjäytyneet: yhteys etsivään nuorisotyöhön Edustajan rooli; huolehdittava siirtymävaiheesta sen jälkeen kun alaikäinen on saanut oleskeluluvan Erityisen vaikeita tilanteita: yksin saapuneet, luvan saaneet, ilman kuntapaikkaa
Perheen kotoutumissuunnitelma (16 ) Mitkä ovat erityistilanteita, joissa koko perheen palvelukokonaisuudesta olisi hyvä sopia kotoutumissuunnitelmassa? Traumatisoituneet perheet, sekä lapset että vanhemmat; esim. mielenterveyssektorin, perhetyön tukimuodot Päihteidenkäyttöä perheessä Lähisuhdeväkivallan riski
Viranomaisten tehtävät paikallistasolla Kunnan tehtävänä (30 ) Yleis- ja yhteensovittamisvastuu kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta Huolehdittava, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille Huolehdittava, että toimenpiteet ja palvelut järjestetään tarvetta vastaavasti Huolehdittava oman henkilöstön kotouttamisen osaamisen kehittämisestä Laadittava kotouttamisohjelma Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä (40 ) Vastaa työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille Huolehdittava, että palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille Velvoite monialaiseen yhteistyöhön kotoutumista edistettäessä (31 ) Kunta, TE -toimisto, poliisi, järjestöt ja yhteisöt
Yhteistyön välineitä paikallistasolla: Kunta (tai useampi yhdessä) voi asettaa paikallistason neuvottelukunnan ja/tai laatia yhteistyösopimuksia Kunnan/seudulliset kotouttamisohjelmat (32-33 ) Velvoite, edellytys kuntakorvausten maksamiselle Tavoitteena kotoutumisen edistäminen, monialaisen yhteistyön vahvistaminen ELY -keskus, TE -toimisto, Kela ja muut viranomaiset Maahanmuuttaja- ja kansalaisjärjestöt, työntekijä- ja työnantajajärjestöt, uskonnolliset yhteisöt Väline käytössä nykyisessä laissa, mutta tavoitteena lisätä vaikuttavuutta: Hyväksytään valtuustossa, tarkistetaan valtuustokausittain Otetaan huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa Laki voimaan 1.9.2011 > vuoden 2012 TAE -valmistelu
Kotouttamisohjelmat voivat sisältää: kytkentä kunnan muuhun strategiseen suunnitteluun suunnitelma erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä monivuotinen suunnitelma kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä suunnitelma lasten ja nuorten kotoutumisen edistämisestä suunnitelma työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä suunnitelma hyvien etnisten suhteiden ja vuoropuhelun edistämisestä suunnitelma seurannasta Lisäksi voidaan määritellä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot
Suunnitelma lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä - tärkeitä näkökohtia: Erityinen liittymä kotouttamisohjelman suunnitelmaan hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen Vastuut kotoutumissuunnitelmien laatimisessa Su/ru toisena kielenä opetus jatkumona varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen Oman äidinkielen ja kulttuurin tuki varhaiskasvatuksesta alkaen Valmistavan opetuksen järjestäminen sekä perus- että ammatillisessa opetuksessa Tuki ja ohjaus erityisesti nivelvaiheissa, koulupudokkuuden ehkäisy ja siihen puuttuminen Monialainen yhteistyö, varsinkin sosiaalisessa vahvistamisessa Liittymä nuorisolakiin, erityisesti etsivä nuorisotyö Erityisryhmä oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus
Osallisena Suomessa- hanke - Määräaikainen (2011-2013) koulutuksen kehittämishanke - Kokeilusta säädetään kotoutumislaissa - Rahoitus yhteensä noin 9,5 miljoona - Rahoittajina valtio (TEM, OKM), Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden - Vaihtoehtoisia koulutusmalleja kokeillaan 10 hankekokonaisuudessa eri kunnissa
Kotoutumislaki 9 luku 65 Kokeilla maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen - henkilöpiirin laajentamista työttömien työnhakijoiden ulkopuolelle (Esim. kotiäidit) - uusia tapoja hankkia ja järjestää kotoutumiskoulutusta - uusia asiakaslähtöisiä koulutussisältöjä Tehostaa etenkin - suomen tai ruotsin kielen opetusta - yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta - työllistymistä ja työelämään osallistumista tukevaa opetusta Maahanmuuttajalasten ja -nuorten osalta tehostaa - suomen tai ruotsin kielen toisena kielenä opetusta - oman äidinkielen opetusta - taata opetusta perusopetusiän ylittäneille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta.
Nuoret OSSU-hankkeessa Erityistä huomiota kiinnitetään myöhään tulleisiin, 13-25-vuotiaisiin maahanmuuttajanuoriin, joilta puuttuu perusasteen koulutus Taustalla voi olla heikko suomen / ruotsin kielen taito, luku- ja kirjoitustaidottomuutta, oppimisvaikeuksia, vaikeuksia arjen hallinnassa jne. Osalla päättötodistus omasta maasta, mutta ei riittävää suomen / ruotsin kieltä Tälle ryhmälle ei selkeää koulutusmallia Osallisena Suomessa hankkeen näkökulmia: Kokeillaan koulutusmalleja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen Tehostettua kielen opetusta Opetussuunnitelmat ja pedagogiikka (integrointi, motivaatio) Kokonaisvaltainen tuki (henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, psykososiaalinen tuki, moniammatillisuus)
Lapset ja nuoret kokeiluhankkeissa VARHAISKASVATUS PERUSKOULU Suomen / ruotsin / oman äidinkielen opetus Siirtymävaiheen tuki Asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen Koti-kouluyhteistyö, harrastus- ja kerhotoiminta NIVELVAIHEET JA VALMISTAVAT KOULUTUKSET Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen koulutusmalli Lukioon valmistavan koulutuksen mallintaminen
Kuntien kokeiluhankkeista Kokeiluhankkeet Pääkaupunkiseutu Turku Tampere Raasepori Pudasjärvi Meri-Lappi K5-kunnat Vaasa Kuopio Hämeenlinna
Kuva: Sari Pöyhönen ja Mirja Tarnanen, SOLKI / Jyväskylän yliopisto
www.tem.fi/osallisenasuomessa