Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Samankaltaiset tiedostot
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Suomen metsävarat

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Hakkuumahdollisuusarviot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Uusimmat metsävaratiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Riittääkö puu VMI-tulokset

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Metsäohjelman seuranta

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Metsäohjelman seuranta

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Metsäohjelmien seuranta

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsä sijoituskohteena

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Kangasmaiden lannoitus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Energiapuun korjuu ja kasvatus

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Transkriptio:

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Loppuseminaari 26.3.29 Saariselkä Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen sanallinen kuvaus 2) Laskelmakehikko miten paikallistaloudelliset tulokset on laskettu 3) Lähtötilanteen puuston kuvaus 4) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset hakkuumäärät kaksi esimerkkiä 5) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset maajäkälän muutokset 6) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset lupon muutokset karttaesitys 7) * Metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutukset paikallistalouteen * Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

1) Metsänkäsittelyvaihtoehdot: Vaihtoehto 1 (VE 1) Metsähallituksen taloustoiminnassa ovat kaikki metsätalousalueet, joita ei ole lakisääteisesti suojeltu. Hakkuumäärä on noin 3 kuutiometriä vuodessa. Vaihtoehto vähentää talouskäytössä olevien (ml. erämaiden luonnonmukaiset metsät) varttuneiden metsien (yli 14-vuotiaat) määrää metsämaalla 3 vuodessa merkittävästi. Vaihtoehto 2 (VE 2) noudattaa Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelman 21 21 hakkuusuunnitetta. Vaihtoehdossa ei harjoiteta metsätaloutta erämaiden luonnonmukaisissa metsissä. Hakkuumäärä on noin 15 kuutiometriä vuodessa. Vaihtoehto vähentää nykyisin talouskäytössä olevien varttuneiden metsien (yli 14-vuotiaat) määrää metsämaalla 3 vuodessa noin viidenneksellä. Vaihtoehto 3 (VE 3) noudattaa Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelman 26 21 mukaisia hakkuita, joka perustuu laajoihin sidosryhmäneuvotteluihin. Vaihtoehdossa ei harjoiteta metsätaloutta erämaiden luonnonmukaisissa metsissä. Hakkuumäärä on noin 115 kuutiometriä vuodessa. Tämäkin vaihtoehto vähentää nykyisin talouskäytössä olevien varttuneiden metsien (yli 14-vuotiaat) määrää metsämaalla jonkin verran. Vaihtoehto 4 (VE 4) noudattaa Greenpeacen ja eräiden Inarin paliskuntien sekä muutaman yksittäisen poromiehen esitystä, joka on esitetty Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmassa 26 21. Hakkuumäärä on noin 8 kuutiometriä vuodessa. Vaihtoehto vähentää rajausten jälkeen metsätalouskäytössä olevien vanhojen metsien (yli 14-vuotiaat) määrää metsämaalla 3 vuodessa ainoastaan hieman. Vaihtoehdossa 5 (VE 5) ei päätehakata yli 14-vuotiaita metsiä lainkaan. Hakkuumäärä muodostuu varsin pieneksi (n 1 m 3 / vuosi), ja lopulta Metsähallituksen metsätalous lakkautettaisiin, ja metsät siirretään Luontopalveluiden taseeseen luonnonsuojelualueina. 8.4.29 2

2) Laskelmakehikko Ohjeet metsien käsittelystä Metsänkäsittely- Vaihtoehdot: VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 MOTTI-metsikkösimulaattori luppomalli jäkälämalli puuston kasvumallit 5-vuotisjaksoittain Simuloinnin tulokset 35 3 25 2 15 1 5-5 vuotta VE 3:Vuotuinen hakkuukertymä viisivuotisjaksoittain, m 3 6-1 vuotta 11-15 vuotta *hakkuukertymät *maajäkälämäärät *luppometsiköt 16-2 vuotta 21-25 vuotta 26-3 vuotta * puustotunnukset syöttötiedot Paikallinen panostuotosanalyysi (Eero Vatanen) Paikallistalouden vaikutukset: tuotos ( ) ja työllisyys (htv) 8.4.29 3

3) Lähtötilanteen puusto Ikäluokittaiset pinta-alaosuudet (%) 2 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % Kaksihuippuinen! 6 % 4 % 2 % % 1-2 21-4 41-6 61-8 81-1 11-12 121-14 141-16 161-18 181-2 21-22 221-24 yli 24 Ikäluokat (VMI) Alle 14-vuotiaiden metsien puuston tilavuus (3.7 Mm 3 ) on lähtötilanteessa ainoastaan n. 24% kohdealueen puuston kokonaistilavuudesta (15.7 Mm 3 ) 8.4.29 4

4) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset hakkuumäärät vaihtoehdoissa VE 1 ja VE5, ensimmäiset 15 vuotta Vuotuiset hakkuumäärät vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 5 35 3 VE 1 VE 5 kuutiometriä 25 2 15 1 Yhteensä 4.72 miljoonaa m 3 5-5 vuotta 6-1 vuotta 11-15 vuotta Yhteensä 198 m 3 Vaihtoehto 1 (VE 1): pinta-ala n. 276 ha + Vätsäri & Hammastunturi, n. 26 ha (Vätsärin ja Hammastunturin vuotuinen hakkuukertymä n. 12-13 m 3 ) Vaihtoehdossa 5 (VE5): pinta-ala n. 276 ha 8.4.29 5

5) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset maajäkälän muutokset kaksi esimerkkiä: VE1 ja VE5 Miten metsien käsittelyt vaikuttavat jäkälämäärään? 1,, -1, -2, -3, -4, -5, -6, -7, Jäkälämäärien muutokset (miljoonaa kiloa) kahdessa eri metsänkäsittelyvaihtoehdossa vuonna 5 vuonna 1 vuonna 15 Esimerkiksi, kun metsiä käsitellään vaihtoehdon 1 mukaisesti, on vuonna 5 jäkäläbiomassaa 3.1 miljoonaa kiloa vähemmän kuin lähtötilanteessa (vuosi 28), ja edelleen vuonna 1 6.9 miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 5 VE1 VE5 Kumulatiivinen muutos lähtötilanteeseen verrattuna ensimmäisten 15 vuoden aikana: VE 1: -16.6 % VE 5: -3.5 % Toisin sanoen, kohdealueen jäkälälaitumet ovat vähentyneet 16.6% ensimmäisten 15 vuoden aikana, jos metsiä käsitellään vaihtoehdon 1 mukaisesti Mikä vaikutus jäkälälaitumien vähentymisellä on paikallistalouteen? 8.4.29 6

5) Esimerkki jäkälälaitumien vähentymisen merkityksestä aluetalouden tunnuslukuihin tekijä minimi maksimi Keskimääräinen ravinnontarve, jäkälää/poro talven aikana, kg Keskimääräinen poronlihantuotto, kg/poro Keskimääräinen poronlihan yksikköhinta, /kg 21 42 11 17 6 1 Eri lukuarvojen kombinaatioiden (esim. min 1 ) avulla määritetään keskiarvo, paljonko jäkäläbiomassan vähentyminen aiheuttaa porotalouden tuotoksen muutosta VE 1: vuodesta vuoteen 5 jäkäläbiomassa vähentynyt 3.1 miljoonaan kiloa, keskimäärin 634 kiloa vuodessa Esimerkissä 634 kilon vuotuinen vähentyminen aikaansaa 236 vuotuisen porotalouden tulojen menetyksen vuosina 1-5 8.4.29 7

6) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset lupon muutokset vaihtoehto 1 (VE 1): runsasluppoiset metsikkökuviot 8.4.29 8

6) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset lupon muutokset vaihtoehto 5 (VE 5): runsasluppoiset metsikkökuviot 8.4.29 9

6) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen mukaiset lupon muutokset kahdessa vaihtoehdossa (VE1 ja VE5) ensimmäisten 15 vuoden aikana Runsasluppoisten metsiköiden määrän muutos, hehtaaria 15 1 5 +12-5 -1-15 -134 VE 1 Vaihtoehdot VE5 Runsasluppoisten metsiköiden keskitilavuus 145.8 m 3 /ha 8.4.29 1

7) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutus paikallistalouteen metsäsektorin bruttovaikutus Metsäsektorin kumulatiivinen bruttovaikutus ensimmäisten 15 vuoden aikana 6 555 miljoonaa euroa 5 4 3 2 476 41 331 Nykytason (vv. 25-27) mukainen tuotos olisi noin 413 M 25 1 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Tässä metsäsektori = Metsähallituksen metsätalous+yksityinen metsätalous+puutuoteteollisuus (sahat) + puun paikalliset jatkojalostajat 8.4.29 11

7) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutus paikallistalouteen porotalouden bruttovaikutus 6 Porotalouden kumulatiivinen bruttovaikutus ensimmäisten 15 vuoden aikana 5 miljoonaa euroa 4 3 2 1 11 113 114 115 118 Nykytason (vv. 25-27) mukainen tuotos olisi noin 12 M a) VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 a) Korostettakoon tässä, että VE 5:ssä koko tarkastelujaksolla (3 vuotta) tuotos on selkeästi suurempi kuin Nykytason mukainen, mutta ei vielä ensimmäisten 15 vuoden aikana... 8.4.29 12

7) Jäkälälaitumien muutosten vaikutus porotalouden tuotokseen eri vaihtoehdoissa esimerkki kahden vaihtoehdon kohdalla Jäkälän muutosten vaikutukset porotalouden 15 vuoden tuotoksien summaan miljoonaa euroa -,5-1 -1,5-2 -2,5-3 -3,5-4 -4,5-5 VE1 VE5 8.4.29 13

7) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutus paikallistalouteen metsäsektorin bruttotyöllisyysvaikutukset Metsäsektorin työlliset, keskimäärin htv/vuosi ensimmäisten 15 vuoden aikana 35 henkilötyövuosia, htv 3 25 2 15 1 296 279 249 166 Nykytason (vv. 25-27) mukainen bruttotyöllisyysvaikutus olisi noin 253 htv/vuosi 136 5 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 8.4.29 14

7) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutus paikallistalouteen porotalouden bruttotyöllisyysvaikutukset Porotalouden työlliset keskimäärin (htv/vuosi) ensimmäisten 15 vuoden aikana 35 3 25 2 15 199 24 27 29 213 Nykytason (vv.25-27) mukainen bruttotyöllisyysvaikutus olisi noin 218 htv/vuosi b) 1 5 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 b) Huom. Vaihtoehdon 5 mukainen työllisyys keskimäärin koko tarkastelujaksolla (3 vuotta) olisi 223 htv/vuosi 8.4.29 15

7) Entäpä jos-tarkastelu: valintatilanteet kahden eri vaihtoehdon välillä muutaman esimerkin avulla, tarkastelujakso ensimmäiset 15 vuotta Jos valittaisiin ensin mainittu toiseksi mainitun sijasta Metsäsektorin bruttotulovaikutuksien ero 15 vuoden aikana milj. Porotalouden bruttotulovaikutuksien ero 15 vuoden aikana milj. VE 2 vs. VE 1-79 + 3 VE 3 vs. VE1-145 + 5 VE 5 vs. VE 1-34 + 8 Bruttotulovaikutukset = välitön tuotos kerrannaisvaikutuksineen 8.4.29 16

7) Esimerkki kolmen vaihtoehdon välillä: VE 2, VE 3 ja VE 4 5 45 Metsäsektorin ja porotalouden kumulatiiviset bruttovaikutukset, ensimmäiset 15 vuotta Metsäsektori Porotalous 4 miljoonaa euroa, M 35 3 25 2 15 1 5 VE 2 VE 3 VE 4 Vaihtoehdot Jos valittaisiin ensin mainittu toiseksi mainitun sijasta Metsäsektorin bruttotulovaikutuksien ero 15 vuoden aikana milj. Porotalouden bruttotulovaikutuksien ero 15 vuoden aikana milj. VE 3 vs. VE 2-65 + 2 VE 4 vs. VE 2-144 + 5 VE 4 vs. VE 3-78 + 3 8.4.29 17