LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.2.2012 35 Rantalantie 6 81720 Lieksa puh. 04010 44310 klo 9.00-12.00

Sisällysluettelo 1 SÄÄNNÖKSET, OHJEET JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 4 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA TUKILAJIT... 4 2.1 Tukilajit... 5 3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN... 5 3.1 Esimerkkejä eräiden asiakasryhmien oikeudesta toimeentulotukeen... 5 3.1.1 Opiskelijat... 5 3.1.2 Yrittäjät... 6 3.1.3 Vangit... 7 4 TUENHAKIJAN VELVOLLISUUKSIA... 7 4.1 Velvollisuus huolenpitoon (2 2 mom.)... 7 4.2 Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi (2 a )... 7 4.3 Tietojenantovelvollisuus (17 1 mom.)... 8 4.4 Ilmoitusvelvollisuus (17 2 mom.)... 8 5 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN (14 )... 8 5.1 Satunnaisesti toimeentulotukea hakeva... 9 5.2 Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeva... 9 5.3 Opintonsa, työnsä tai muun vastaavan keskeyttänyt hakija... 9 6 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN... 10 7 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 10 7.1 Ansio- ja eläketulot, etuudet ja muut tulot..... 10 7.2 Tulot, joita ei oteta huomioon... 11 7.3 Veronpalautukset /jäännösverot... 12 7.4 Työttömyysturva... 12 7.5 Varat... 12 8 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TAKAUTUVA TARKASTELU... 13 9 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (19-23 )... 13 10 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 14 10.1. Perusosa (7 a ja 9 )... 14 10.2 Alennettu perusosa (10 )... 14 10.2.1 Alentaminen enintään 20 prosentilla (10 1 mom.)... 15 10.2.2 Alentaminen enintään 40 prosentilla (10 3 mom.)... 16 10.2.3 Palvelusuunnitelma (10 2 mom.)... 16 10.3 Muut perusmenot (7 b )... 16 10.3.1 Asumismenot... 16 10.3.1.1 Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenot... 17 10.3.1.2 Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenot... 17 10.3.2 Kohtuullisiksi katsottavat taloussähkömenot kuukaudessa... 18 10.4 Vailla vakinaista osoitetta oleva /Poste restante -osoite... 18

10.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 19 10.5.1 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut... 20 10.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 20 10.7 Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut... 21 11 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 21 11.1 Esimerkkejä täydentävän toimeentulotuen menoista... 21 11.1.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut... 21 11.1.2 Lastenvaunut /rattaat /yhdistelmävaunut / muut lasten tarvikkeet... 22 11.1.3 Lasten luonapito ja matkakulut... 22 11.1.4 Lasten ja aikuisten harrastusmenot... 22 11.1.5 Vaatemenot ja taloustavarat... 22 11.1.6 Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat... 23 11.1.7 Koti-irtaimistoavustus, huonekalut ja kodinkoneet... 23 11.1.8 Vuokravakuus... 23 11.1.9 Muuttokustannukset... 24 11.1.10 Hautauskulut... 24 11.1.11 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut... 25 11.1.12 Passit ja kansalaisuushakemukset... 25 11.1.13 Erityisruokavaliot... 25 11.1.14 Edunvalvontapalkkio... 25 12 EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET... 25 13 VARSINAINEN MUUTOKSENHAKU TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖKSEEN... 27 14 SOSIAALIASIAMIES... 27

4 (27) TOIMEENTULOTUKIOHJE 1 SÄÄNNÖKSET, OHJEET JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasia käsitellään toimeentulotukilain (Laki toimeentulotuesta 1412/1997) säännösten mukaan. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään kunnan päättämien perusteiden mukaan (Lieksan kaupunki, Sosiaalilautakunta 29 17.3.2004. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet. Pöytäkirja 2/2004). Lisäksi toimeentulotukiasian käsittelyssä otetaan tarvittaessa huomioon ainakin seuraavat lait (www.finlex.fi )muutoksineen: Asumistukilaki 408/1975 (jonka nojalla Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2012, 24.11.2011/1166) Avioliittolaki 234/1929 Elatustukilaki 2008/580 Hallintolaki 434/2003 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Työttömyysturvalaki 1290/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön opas (www.stm.fi) toimeentulotuen soveltajille 2007:11 (uudistettu painos tulossa) ohjeistaa toimeentulotukipäätösten tekoa. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikirjaratkaisut (www.finlex.fi) ohjaavat päätöksentekoa. Myös hallinto-oikeuksien ratkaisuista voidaan hakea tukea päätöksenteolle (Selvitys hallinto-oikeuksien toimeentulotukea koskevista päätöksistä vuosilta 2008 2010). Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:15. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2011. www.stm.fi). 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA TUKILAJIT Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo (1 1 mom.). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (1 2 mom.). Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan (1 3 mom.).

5 (27) Matkakorvaus maksetaan halvimman matkustustavan mukaisesti (10 a 2 mom.). Omaa autoa käytettäessä korvaus on 0,20 euroa/kilometri edellyttäen, että yhdensuuntaisen matkan pituus on vähintään viisi kilometriä. 2.1 Tukilajit Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta (7 ) ja täydentävästä toimeentulotuesta (7 c ). Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea (13 ) kunnan päättämien perusteiden mukaan. Perustoimeentulotukeen kuuluvat perusosa (7 a ja 9 ) ja muut perusmenot (7 b ). Täydentävä toimeentulotuki kattaa tarpeellisen suuruisina sellaisia menoja kuin lasten päivähoitomenoja, asumismenoja sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkittuja menoja (7 c ). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (13 2 mom.). 3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (2 1 mom.). 3.1 Esimerkkejä eräiden asiakasryhmien oikeudesta toimeentulotukeen 3.1.1 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea, opintolaina otetaan tulona huomioon. Se jaksotetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen myöntöajanjaksolle. Opintolaina voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet. Tilanteessa, missä opiskelija ei ole hakenut tai nostanut opintolainaa, vaikka hänellä on siihen oikeus eikä hänellä ole esittää erityisiä syitä, huomioidaan koko käyttämätön opintolaina hänelle tuloksi. (KHO 30.11.1999, taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629) Mikäli opiskelija ei saa maksuhäiriömerkinnän takia valtion takauspäätöstä tai ei saa takauspäätöksestä huolimatta lainaa pankista, ei lainaa voida huomioida tuloksi. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaista

6 (27) etuutta 0 %:n veronpidätystä opintorahan ennakonpidätykseen, mikäli hänellä tulot jäävät alle opiskelijan verotettavan tulorajan. Opintoraha huomioidaan bruttomääräisenä, mikäli hakija ei ole antanut selvitystä, ettei ole oikeutettu 0 veroprosenttiin. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa tosiasiallisesti säännöllisesti vanhemmiltaan tuloja tulolähteestä riippumatta tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. Mikäli vanhemmilta saatu avustus on satunnaista ja tilapäistä, huomioidaan siitä 100 euroa ylittävä osuus kuukaudessa. Opiskelijan vanhempien ollessa vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen tai jos hän opiskelee lukiossa. Jälkihuoltonuorten ei myöskään oleteta nostavan opintolainaa. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta, ellei esitetä erityisiä sosiaalisia tai muita syitä nostamattomuuteen. Mikäli opiskelija on nostanut opintolainan, huomioidaan se kaikissa tilanteissa tuloksi. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus ja joka on edelleen nostettavissa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi. Laskelmaan huomioidaan opintolainan kuukausiosuus, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu. Opintolaina on pääsääntöisesti nostettavissa 31.7. asti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa aina 40 %:in asti, jos siihen on lainmukaiset perusteet (10 ). 3.1.2 Yrittäjät Yrittäjän hakiessa toimeentulotukea varataan yleensä aika sosiaalityöntekijälle palvelusuunnitelman tekoa varten. Suunnitelmassa tulee esittää arvio muun muassa siitä, kuinka kauan yrittäjän tulottomuus tai pienituloisuus tulee mahdollisesti jatkumaan. Yrityksen kannattavuutta/kannattamattomuutta on myös arvioitava. Yrittäjää, jonka yritystoiminta jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti, korkeintaan 3 kuukauden ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan kohtuullisen toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa yksilöidystä päätösohjauksesta huolimatta ja joutuu sen vuoksi edelleen toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi kaksi kuukautta enintään 20 % perusteella, että hän on itse laiminlyönyt elatustaan ja aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota. Kun yrittäjä toistuvasti laiminlyö edellä mainitut velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta

7 (27) kerrallaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. (2, 2 a ja 10 ). Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle, pääsääntöisesti koko vuodelle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. 3.1.3 Vangit Vankilassa saatava valtion toimivaltaan kuuluva ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Ellei vangilla ole käytettävissään muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja, joita hän ei ole voinut kattaa vankilasta saadulla ylläpidolla, voi olla perusteltua maksaa vangille käyttövaroja (99 euroa /kk/vuonna 2012) toimeentulotukena. Koevapaudessa olevan vangin toimeentulotukiasian käsittelee se kunta, jossa hakija koevapaudessa asuu toimeentulotukea haettaessa, ellei olosuhteista muuta johdu. Mikäli vankilatuomio on pitkäaikainen, yli 6 kuukautta kestävä, voidaan vangille myöntää täydentävää toimeentulotukea vaatemenoihin, mikäli täydentävän toimeentulotuen saamisen edellytykset täyttyvät. Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa asumistuen rangaistuksen alkamisesta seitsemännen kuukauden alkuun saakka. Lyhyenä tuomiona voidaan pitää pääsääntöisesti alle kuusi kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Mikäli vankeusaika on tiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja se on yli kuusi kuukautta, asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona sille ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi. Mikäli vanki on perheellinen ja mikäli muu perhe hakee toimeentulotukea, perhettä ei ohjata asunnon vaihtamiseen, ellei perhe itse niin halua. Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa perheen henkilölukuun lasketaan myös vankeusrangaistuksessa oleva perheenjäsen. 4 TUENHAKIJAN VELVOLLISUUKSIA 4.1 Velvollisuus huolenpitoon (2 2 mom.) Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (2 2 mom.). Pääsääntöisesti alaikäisen lapsensa elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. 4.2 Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi (2 a ) Toimeentulotukea hakeva 17 64 -vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän

8 (27) 1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä; 2) opiskele päätoimisesti (ks. Opintotukilaki 65/1994, 5 a : Päätoimiset opin not) 3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 :n 1 momentissa tai 4 :n 1-5 kohdassa tarkoitettu henkilö; 4) ole laitoshoidossa tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai 5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa aina 40 %:in asti (2 a 2 mom; 10 : Alennettu perusosa). 4.3 Tietojenantovelvollisuus (17 1 mom.) Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin perustunut toimeentulotuki voidaan periä takaisin tietojen antajalta (20 2 mom.). 4.4 Ilmoitusvelvollisuus (17 2 mom.) Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava toimeentulotukeen vaikuttavissa välttämättömissä tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Ilmoitusvelvollisuuden tahallisesti laiminlyöneeltä voidaan tuki periä takaisin (20 2 mom.). 5 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN (14 ) Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, sähköisesti tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla hakijan vakituisesta oleskelukunnasta. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (Hallintolaki 2003/434, 12 1 mom.). Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Hakemuksessa on annettava kaikki toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Hakemuskuukauden tuloista ja menoista on liitettävä tositteet. Tarvitaan muun muassa pankkien tiliotteet joka kuukausi kaikista tileistä. Tiliotteelta näkyvät muun muassa kuukauden alun ja lopun saldot tapahtumatietoineen. Pelkät tapahtumatiedot eivät näin ollen riitä. Puutteellinen hakemus viivästyttää

9 (27) asian käsittelyä. Jos hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan yksilöidysti täydentämään hakemusta määräajassa. Mikäli hakija ei täydennä määräajassa hakemustaan tai esitä hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Hakemus voidaan joutua kokonaan hylkäämäänkin, mikäli pyydettyjä lisätietoja ei ole määräaikaan mennessä toimitettu. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää hakijan senhetkisen oleskelukunnan viranhaltija (14 3 mom.). Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (14 2 mom.). 5.1 Satunnaisesti toimeentulotukea hakeva Mikäli henkilö tai perhe hakee toimeentulotukea satunnaisesti eli ei ole toimeentulotuen piirissä jatkuvasti, tulee hakijan toimeentulotukitarpeen arvioimiseksi toimittaa tulo- ja menotiedot myös hakemista edeltäneiltä kahdelta kuukaudelta. Satunnaisesti toimeentulotukea hakevan toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon laskuista, esimerkiksi kolmen kuukauden sähkölaskusta, pääsääntöisesti vain hakemiskuukautta eli yhtä kuukautta vastaava osuus. Tällöin menon katsotaan olleen ennakoitavissa ja laskun maksuun on voinut varautua. Mikäli kuitenkin kahden hakemista edeltäneen kuukauden toimeentulotukilaskelmat osoittavat, ettei hakija olisi voinut säästää tulevaa laskua varten, voidaan lasku hyväksyä kokonaan hakemiskuukauden menona. Myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakevan on toimitettava tulo- ja menotiedot myös hakemista edeltäneiltä kahdelta kuukaudelta, mikäli hakija ei ole saanut toimeentulotukea jatkuvasti. 5.2 Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeva Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakevan on varattava pääsääntöisesti aina aika sosiaalityöntekijälle palvelusuunnitelman tekoa varten. Vapaamuotoinen toimeentulotuen tarveselvitys on liitettävä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksiin muiden tarvittavien liitteiden kuten tulo- ja menotietojen lisäksi. 5.3 Opintonsa, työnsä tai muun vastaavan keskeyttänyt hakija Mikäli toimeentulotukea hakee henkilö, joka on keskeyttänyt opintonsa, työnsä, työvoimapoliittisen koulutuksensa tai muun vastaavan, hänen on varattava pääsääntöisesti aina aika sosiaalityöntekijälle palvelusuunnitelman tekemistä varten. Henkilö on tällöin yleensä menettänyt toimeentulotukeen nähden ensisijaisen etuuden, kuten esimerkiksi opintotuen, palkan tai työmarkkinatuen saamisen.

10 (27) 6 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen perusteena olevia 7 ja 7 c :ssä tarkoitettuja menoja sekä 11 ja 12 :ssä tarkoitettuja tuloja ja varoja laskettaessa menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.(15 ) Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen (15 4 mom.). Erityisenä syynä voi olla esimerkiksi häätöuhka tai asunnottomaksi joutuminen. Mikäli kuitenkin hakija on saanut toimeentulotukea niihin menoihin, joihin takautuvasti hakee toimeentulotukea, ei takautuvaan toimeentulotukeen ole pääsääntöisesti oikeutta. Esimerkiksi jos hakija hakee takautuvaa toimeentulotukea vuokrarästeihin ja vuokramenot on jo otettu huomioon toimeentulotuessa kuukausittain sinä ajankohtana, jolloin rästit ovat kertyneet, ei takautuvaa toimeentulotukea pääsääntöisesti myönnetä. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (6 ). Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos perustoimeentulotuen menot ovat suuremmat kuin tulot (tuloalijäämä), tukea maksetaan erotuksen verran. Jos taas tulot ovat suuremmat kuin menot (tuloylijäämä), perustoimeentulotukea ei myönnetä. Täydentävän toimeentulotuen myöntämisen harkinnassa käytettävissä olevien tulojen osalta perustana on perustoimeentulotukilaskelma. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään kunnan päättämien perusteiden mukaan. Toimeentulotuessa tehdään aina erilliset päätökset perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. 7 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot (11 ) ja varat (12 ). 7.1 Ansio- ja eläketulot, etuudet ja muut tulot Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääomatulot, etuudet, vakuusyhtiöiden korvaukset sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. (Opas toimeentulotukilain soveltajille, s. 81). Sellaista tuloa, joka on maksettava takaisin, ei voida ottaa tulona huomioon. Esimerkiksi pankkiluottoa, joka on maksettava takaisin, ei voida ottaa huomioon käytettävissä olevana tulona toimeentulotukilaskelmassa (KHO 27.10.2010, taltio 2836 ja KHO 21.1.2011, taltio 117).

11 (27) Mikäli toimeentulotuen hakija yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta ei ole kolmen kuukauden aikana ryhtynyt toimenpiteisiin elatusavun saamiseksi eli ei ole laittanut vireille elatussopimuksen vahvistamista tai käräjäoikeuden käsittelyä päätöksen saamiseksi, elatusapuna otetaan tulona huomioon elatustuen suuruinen määrä. Kaikki asiakkaan tilillä näkyvät tilisiirrot kuten avustukset ja lahjat otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon 100 euron ylittävältä osalta. 7.2 Tulot, joita ei oteta huomioon Tuloina ei oteta huomioon toimeentulotukilaskelmassa vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden. Tätä koskeva säännös (11 3 mom.) on väliaikaisesti voimassa 1.1.2011-31.12.2014. Alaikäisten lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei huomioida tuloiksi. Alaikäisten lasten säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 (perustoimeentulotuki) ja 7 c :n (täydentävä toimeentulotuki) nojalla huomioon otettavat menot (11 2 mom. kohta 2). Toimeentulotukilain 11 :n 2 mom. 3 kohdan mukaan tuloja, siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja, ei oteta tulona huomioon. Tämä tarkoittaa sitä, että tositteen mukaiset edullisimman matkustustavan mukaiset työmatkakulut ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot (ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksu, työttömyyskassan jäsenmaksu, sekä työvaatteet ja työvälineet enintään 100 euroa /vuosi) vähennetään perustoimeentulotukilaskelmassa laskelman palkkatulosta. Laskelmaselitteessä ja päätöksessä on asiasta mainittava. Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on lain (L vammaisetuuksista 570/2007) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Toimeentulotukihakemuksen liitteeksi on toimitettava jäljennökset hoito- ja vammaistukipäätöksistä. Vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia ei oteta tulona huomioon. Vähäisenä määränä voidaan pitää enintään 100 euron määrää kuukaudessa. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Ulosottoviranomaisen vahvistama maksusuunnitelman mukainen suoritus huomioidaan laskelmassa menona, kun se on korvaava menettely palkan ulosmittaukseen. Hakijan vapaaehtoisesti suorittamia ulosottomaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona.

12 (27) 7.3 Veronpalautukset /jäännösverot Veronpalautukset otetaan huomioon tulona yksinäisellä 50 euron ja perheellä 100 euron ylittävältä osalta. Avio- /avopuolisoiden jäännösvero vähennetään toisen puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei muuten huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakija ohjataan jäännösveron suhteen hakemaan verottajalta veronmaksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. 7.4 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän päivärahasuoritusta. Työttömyyspäiväraha jaetaan tällöin kuukausittaisiin eriin siten, että keskimääräisenä kertoimena käytetään 21,5 päivää. Jaksotus aloitetaan, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. (KHO 7.11.2001, taltio 2762; KHO 31.12.2001, taltio 3320) 7.5 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa; 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä; 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot, eikä 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi (Opas toimeentulotukilain soveltajille, 2007, s. 88). Vähäiseksi määräksi katsotaan yksinasuvalla 100 euroa ja perheellä 150 euroa. Säästöjä ovat muun muassa hakijan tiliotteella hakemuskuukautta edeltävän kuukauden viimeisen päivän säästössä oleva saldo, joka on käytettävissä hakijan hakemuskuukaudelle. Mikäli toimeentulotuen hakija on säästänyt rahaa esimerkiksi jotakin tulevaa hankintaa, vaikkapa polkupyörän ostoa varten, tulee hänen antaa siitä selvitys toimeentulotukihakemuksessaan ja myöhemmin osoittaa maksutositteella hankinnan toteutuminen. Muun muassa tällaisissa tilanteissa voidaan säästö jättää ottamatta huomioon toimeentulotukilaskelmassa.

13 (27) 8 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TAKAUTUVA TARKASTELU Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo, tulonlähteestä riippumatta, voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, vakuutuskorvauksen, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Tilanteessa, jossa asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa, tulee arvioitavaksi se, kuinka paljon asiakkaalla on tuloja ja varoja käytettävissään ajalle, jolle hän hakee toimeentulotukea. Toimeentulotukitarpeen arvioimiseksi hakijan tulee toimittaa tulo- ja menotiedot myös hakemista edeltäneiltä kahdelta kuukaudelta. Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. Päätökseen kirjataan jälkikäteinen ansiotulon huomioimismahdollisuus. (15 3 mom.) Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet (KHO 23.3.2005, taltio 629). Tällöin tuloylijäämä siirretään seuraavien kuukausien toimeentulotukilaskelmiin. Yrittäjyyteen sisältyy yrittäjänriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Toimeentulotuki voidaan määrittää takautuvasti, mikäli hakijalla on osoittaa erityisiä syitä hakea tukea takautuvasti. Tällöin hakijan tulee esittää samalta ajalta tositteisiin perustuen tulo- ja varallisuustiedot, toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa sekä muut tarvittavat tositteet, kuten tilitiedot. 9 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (19-23 ) Toimeentulotuen takaisinperinnän perusteet on säännelty toimeentulotukilain 20 :ssä. Sen mukaan toimeentulotuen myöntämisestä päätettäessä voidaan samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin: 1) tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää; 2) tuen saajalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan;

14 (27) 3) tuen saajalta, jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta, kuitenkin vain lakkoon osallistuneelle itselleen myönnetyn tuen osalta; sekä 4) tuen saajan elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai 17 :ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin, kunta voi periä tuen takaisin näiden tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös odotettavissa olevasta etuudesta (23 ). Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kuukautta. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Verotusarvoltaan alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. 10 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 10.1. Perusosa (7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosasta ravintomenojen osuudeksi voidaan katsoa 49 prosenttia, vaate- ja jalkinemenojen osuudeksi 9 prosenttia, informaatiomenojen (kuten lehti, TV, puhelin) 20 prosenttia, vähäisten terveydenhuoltomenojen 3 prosenttia ja muiden jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen (kuten henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot) 19 prosenttia. (Opas toimeentulotukilain soveltajille s. 59) 10.2 Alennettu perusosa (10 ) Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan, minkä vuoksi henkilöllä on muun muassa velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi,

15 (27) ellei hän ole järjestänyt itselleen toimeentulotukeen nähden ensisijaista riittävää toimeentuloturvaa. Mikäli hakija ei ole yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta hakenut ensisijaisia etuuksia tai ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 40 prosentilla. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien (10 4 mom.). Elatusavun/-tuen puuttuessa perusosaa ei alenneta. Mikäli toimeentulotuen hakija yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta ei ole kolmen kuukauden aikana ryhtynyt toimenpiteisiin elatusavun saamiseksi eli ei ole laittanut vireille elatussopimuksen vahvistamista tai käräjäoikeuden käsittelyä päätöksen saamiseksi, elatusapuna otetaan tulona huomioon elatustuen suuruinen määrä. Kun opiskelija ei hae eikä nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, niin perusosa-alennusta ei sovelleta, vaan hakematon / nostamaton opintolaina huomioidaan hänelle tuloksi. ( KHO 30.11.100, Taltio 3854; KHO 23.3.2005, taltio 629). 10.2.1 Alentaminen enintään 20 prosentilla (10 1 mom.) Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; 2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.

16 (27) 10.2.2 Alentaminen enintään 40 prosentilla (10 3 mom.) Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. 10.2.3 Palvelusuunnitelma (10 2 mom.) Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Palvelusuunnitelman tekoa varten toimeentulotuen hakijalle varataan aika sosiaalityöntekijälle viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. 10.3 Muut perusmenot (7 b ) Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 10.3.1 Asumismenot Asumismenoja ovat asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot. Asumistukilain 6 :n 3 momentin mukaan valtioneuvosto voi määrätä, miten asumismenoiksi luettavat kiinteistön hoitomenot on laskettava sekä minkä määräisinä erikseen suoritettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut luetaan asumismenoiksi. Valtioneuvoston asetus (24.11.2011/1166) asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2012 on voimassa 1.1.2012 alkaen.

17 (27) Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön tai perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Ruokakunnan jäsenten itse maksamat asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti maksettuja tositteita vastaan. Asumistukilain (408/1975) 16 :n 2 momentissa on säännös, jonka mukaan asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, jos vuokra-asunnossa asuva tuensaaja jatkuvasti laiminlyö vuokran maksamisen. Mikäli toimeentulotuensaaja asuu kohtuullista vuokratasoa kalliimmassa asunnossa, häntä ohjeistetaan toimeentulotukipäätöksessä riittävä aika varaten hakeutumaan halvempaan, kohtuuhintaiseen asuntoon. Sama koskee uutta toimeentulotuen hakijaa. Riittäväksi ajaksi katsotaan 3 kuukautta. Mikäli sopivia, kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla, eikä henkilöllä tai perheellä ole erityisiä syitä jatkaa asumista entisessä kohtuullista vuokratasoa kalliimmassa asunnossa, henkilöä tai perhettä kehotetaan muuttamaan kohtuuhintaiseen asuntoon. Mikäli muuttoon ei ryhdytä, toimeentulotukilaskelmassa voidaan alkaa ottaa huomioon vuokrana enintään kohtuulliseksi katsottava vuokrameno perustellusta toimeentulotukipäätöksestä ilmenevästä ajankohdasta lukien. 10.3.1.1 Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenot Asumistukilain 6 :n 1 momentin mukaan vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta. Saunamaksua ei hyväksytä erillisenä menona toimeentulotukilaskelmassa, koska saunamaksun katsotaan sisältyvän perusosalla katettaviin henkilökohtaisen puhtauden menoihin. Autopaikkamaksu, joka usein liitetään vuokranmaksun yhteyteen, ei ole toimeentulotuessa huomioitava meno. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat vesimaksuineen ovat kuukaudessa: yksi henkilö enintään 370 euroa kaksi henkilöä enintään 500 euroa kolme henkilöä enintään 620 euroa neljä henkilöä enintään 700 euroa ja kustakin seuraavasta henkilöstä enintään 80 euroa lisää edelliseen. Vuokraan lisätään erikseen suoritetut lämmityskustannukset enintään 1,51 euroa/m2/kuukausi. Esimerkiksi, jos henkilö asuu 30 m2:n asunnossa, hänen lämmitysmenoikseen huomioidaan enintään 45,30 euroa. 10.3.1.2 Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenot Asumistukilain 6 :n 2 momentin mukaan omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vastike sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut taikka kiinteistön hoitomenot. Asumismenoiksi luetaan muun muassa myös asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen

18 (27) henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista valtioneuvoston vuosittain määräämä osuus, jossa on otettu huomioon korkojen verovähennysoikeus. Vastikkeeseen lisätään erikseen suoritetut lämmityskustannukset samalla tavalla kuin vuokraankin, eli enintään 1,51 euroa/m2/kuukausi. Valtioneuvosto on määrännyt, miten asumismenoiksi luettavat kiinteistön hoitomenot on laskettava sekä minkä määräisinä erikseen suoritettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut luetaan asumismenoiksi (Asumistukilaki 6 3 mom.) Valtioneuvoston asetus 24.11.2011/1166). Omakotitalossa asuvan kiinteistön hoitomenoiksi kuukautta kohden huomioidaan asunnon pinta-alan mukaan seuraavasti: asunnon pinta-ala kertaa 1,51 eroa/m2 lisättynä tuloon 66,27 euroa asuntoa kohden sekä 25,62 euroa henkilöä kohden. Esimerkiksi jos pariskunta asuu 100 m2:n asunnossa täällä Lieksassa, niin kiinteistön hoitomenot ovat 100 kertaa 1,51 euroa/m2 lisättynä 66,27 eurolla ja 2 kertaa 25,62 eurolla eli kiinteistön hoitomenot/kuukausi ovat 268,51 euroa. Kiinteistön hoitomenoihin voidaan katsoa sisältyvän kuukautta kohti laskettuna muun muassa seuraavat menot: lämmityssähkö koti-irtaimisto- ja palovakuutus kiinteistövero jätehuolto nuohous vesimaksut. Kohtuullisiksi katsottavat omistusasunnon asumismenot kuukaudessa sisältäen myös hyväksytyt korkomenot ovat enintään samat kuin vuokraasunnossa asuvan kohtuullisiksi katsottavat vuokrat vesimaksuineen. 10.3.2 Kohtuullisiksi katsottavat taloussähkömenot kuukaudessa: Kohtuullisiksi katsottavat taloussähkömenot ovat kuukaudessa yhden henkilön taloudessa enintään 30 euroa kahden henkilön taloudessa enintään 40 euroa 3-5 henkilön taloudessa enintään 45 euroa 6 henkilön ja sitä suuremman perhekoon taloudessa enintään 50 euroa. Mikäli sähkölaskuun sisältyy sekä talous- että lämmityssähköä, taloussähkön osuudeksi katsotaan 25 prosenttia ja lämmityssähkön osuudeksi 75 prosenttia sähkön kokonaislaskusta. 10.4 Vailla vakinaista osoitetta oleva/ Poste restante-osoite Vailla vakinaista asuntoa olevan toimeentulotuen perusosa on 85 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta (9 1 mom. 2 kohta). Mikäli toimeentulotuen

19 (27) hakija on väestörekisteritietojen mukaan asunut vanhempansa luona ja muuttaa sieltä Poste restante -osoitteeseen, niin pääsääntöisesti perusosa määräytyy vanhempansa luona asuvan perusosan mukaisesti, ellei ole esitetty erityisiä syitä. Vanhempansa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa kuukautta kohti on 73 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta. Yksinasuvan henkilön perusosa on 461,05 euroa vuonna 2012. Kun vailla vakinaista asuntoa oleva hakee aktiivisesti asuntoa ja mikäli hänelle on aiheutunut ylimääräisiä asunnonhankintakuluja, voidaan kohtuulliset menot eriteltyjä maksutositteita vastaan huomioida hänelle täydentävänä toimeentulotukena, mikäli henkilöllä muutoinkin on oikeus toimeentulotukeen. 10.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot (ei lääkärin määräystä, noin 3 % perusosasta) sisältyvät perusosaan. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet (resepti esitettävä), lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa. Apuvälineiden osalta tulee selvittää, onko asiakkaalla mahdollisuus saada niitä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Jotta reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin tai lisäravintovalmisteisiin, joihin ei tule Kela-korvausta, voitaisiin myöntää toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto ja hoitosuunnitelma sairauden hoidosta ja kestosta sekä lääkkeiden / lisäravintovalmisteiden välttämättömyydestä. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet, laihdutuslääkkeet ja tupakasta vieroittamislääkkeet tai nikotiinivalmisteet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon tai jos lääkäri on lausunnollaan todennut ne terveydentilan kannalta välttämättömiksi. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Ajokorttia varten tarvittavia lääkärintodistuksia ei huomioida menona. Oppilaitoksia varten tarvittavat lääkärintodistukset voidaan huomioida menona. Julkisen terveydenhuollon palvelujen ensisijaiskäyttövelvoite koskee myös hoidontarpeen arviointia tilanteessa, missä julkinen terveydenhuolto ei voi itse järjestää tarvittavaa hoitoa, mutta arvioi hoidon välttämättömyyden muun muassa eri terapiapalvelujen osalta, vaikka itse palvelun tuottaisikin muu taho kuin julkinen terveydenhuolto. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa ja kertaluonteisesti huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä,

20 (27) ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Päätöksessä asiakas ohjeistetaan käyttämään julkisia terveydenhuoltopalveluja. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset voidaan huomioida menona eriteltyjä maksutositteita /laskua vastaan. Kokoproteesin kohtuullisena kustannuksena pidetään noin 1000 euroa. Perussilmälasit tai piilolinssit voidaan huomioida kohtuullisen hintaisina (kehykset enintään 85 euroa ja linssit pääsääntöisesti ilman lisäkäsittelyä) toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri määrää lausunnossaan silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Yksityisen silmälääkärin palkkion omavastuuosuus voidaan huomioida laskelmaan menoksi, mikäli optikko ei ilmoituksensa mukaan voi määrätä silmälaseja. Yksityisen antaman fysikaalisen hoidon kustannukset otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa vain, jos hoito perustuu lääkärin lausuntoon hoidon välttämättömyydestä sekä lähetteeseen. Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja. 10.5.1 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Muun muassa kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista (Opas toimeentulotukilain soveltajille, s.68). 10.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että: 1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai 2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Tämä menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Muista terveydenhuollon palveluista perittävät maksut ovat terveydenhuoltomenoja, jotka otetaan huomioon toimeentulotukea määrättäessä (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2007, s. 90)