SISÄLLYSLUETTELO 17 / 2017 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 06. marraskuuta 2017 klo 15.00 Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali 160 Yhtymäkokousedustajan valitseminen Eteva Kuntayhtymän yhtymäkokoukseen... 283 161 Sidonnaisuusrekisteri... 284 162 Innovatiivisen matkailuyhteistyön kehittäminen Päijänne-Leaderin alueella hanke / lyhytaikaisen lainan laina-ajan pidentäminen... 286 163 Padasjoen seniorit ry:n edustajan lisääminen vanhus- ja vammaisneuvostoon... 289 164 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2018... 291 165 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2018... 292 166 Viranhaltijapäätökset... 294 167 Hallintokuntien pöytäkirjat... 295 168 Jätehuoltomääräykset... 296 169 Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätetaksa... 299
283 YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN VALITSEMINEN ETEVA KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄ- KOKOUKSEEN Khall. 160 Eteva Kuntayhtymä on osoittanut jäsenkunnilleen seuraavan kirjeen: Eteva kuntayhtymän seuraava yhtymäkokous pidetään 14.12.2017. Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin (Kuntalaki 410/2015 60 2 mom). Pyydämme kuntia huomioimaan yllä mainitun kuntalain muutoksen ja toimittamaan pöytäkirjaotteen tai valtakirjan edustajan mukana viimeistään yhtymäkokoukseen. Sen voi myös lähettää etukäteen Etevan kirjaamoon, sähköisesti kirjaamo@eteva.fi tai postitse osoitteeseen. Kunnanhallitus on valinnut kokouksessaan 26.6.2017 Padasjoen kunnan edustajaksi Eteva Kuntayhtymän yhtymäkokouksiin Silja Savolan ja hänen varalleen Mira Vilkmanin. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus valitsee Eteva Kuntayhtymän 14.12.2017 pidettävään yhtymäkokoukseen kunnan edustajaksi Silja Savolan ja hänen varalleen Mira Vilkmanin.
284 SIDONNAISUUSREKISTERI Tarkastusltk 4 22.08.2017 Kuntalain 84 :n mukaan kunnan luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu tehtäväänsä. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ehdotus Tarkastuslautakunta Päätös Hallintojohtaja selosti sidonnaisuustietojen keräyksen tilannetta. Kaikilta pyydetyiltä ei olla tietoja saatu. - hyväksyy saadut sidonnaisuusilmoitukset - pyytää seuraavia ilmoitusvelvollisia täydentämään ilmoitustaan: o xx - saattaa hyväksytyt sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle tiedoksi - päättää julkaista hyväksytyt sidonnaisuusilmoitukset kunnan kotisivuilla Tarkastuslautakunta totesi, että sidonnaisuusilmoitukset on pyydetty. Lisäksi päätettiin, että niiltä, joilta tiedot vielä puuttuvat, pyydetään tietojen lähettämistä tai tietojen täydentämistä. Selkeiden korjausten osalta annettiin hallintojohtajalle valtuus tehdä tietoihin korjauksia. Tarkastuslautakunta käsittelee täydennetyt sidonnaisuustiedot seuraavassa kokouksessa ja rekisteri annetaan tiedoksi valtuustolle marraskuussa.
284 Tarkastusltk 25.10.2017 Ehdotus: Tarkastuslautakunta käsittelee uudet ja täydennetyt sidonnaisuusilmoitukset. Hyväksyttiin. Khall. 161 Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 25.10.2017 sidonnaisuusrekisterin liitteen 1 mukaisena. Annettuihin ilmoituksiin päätettiin kyseisessä kokouksessa tehdä seuraavat korjaukset: 1. Täsmennettiin luottamustehtävät, joiden vuoksi asianomaiset ovat kuntalain 84 :n mukaisen ilmoituksen joutuneet antamaan. 2. Poistettiin merkinnät luottamustehtävistä, jotka eivät aiheuta ilmoitusvelvollisuutta. 3. Poistettiin merkinnät varallisuudesta, joka ei kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040-524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedokseen tarkastuslautakunnan hyväksymän sidonnaisuusrekisterin liitteen 1 mukaisena ja saattaa sen valtuuston tietoon.
286 INNOVATIIVISEN MATKAILUYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN PÄIJÄNNE-LEADERIN ALUEELLA -HANKE / LYHYTAIKAISEN LAINAN LAINA-AJAN PIDENTÄMINEN Khall. 12 Projektipäällikkö Johannes Sipponen ja hallituksen puheenjohtaja 18.01.2016 Paula Mäkinen ovat osoittaneet Padasjoen kunnanhallitukselle seuraavan kirjeen: Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry on saanut Päijänne-Leader ry:ltä puoltavan hankepäätöksen Innovatiivisen matkailuyhteistyön kehittäminen Päijänne-Leaderin alueella hankkeelle. Hankkeen toiminta-alueena on Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä. Leader-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on parantaa alueen matkailun edellytyksiä luomalla laaja-alainen yhteistyöverkosto, joka pystyy kehittämään ja tarjoamaan laadukkaita valmiiksi tuotteistettuja retkeily- ja matkailupalveluja ilman kunta- ja toimialarajoja. Matkailuyrittäjien lisäksi yhdistysten ja yhteisöjen panostuksella tulee olemaan olennainen rooli hankkeessa luotavien palvelupakettien kehittämisessä. Kehitystyön kulmakiviä tulevat olemaan tarjonnan, laadun ja saavutettavuuden varmistaminen. Hankkeen sisältöä on koottu kyselyn pohjalta toteutuskuntien asukkailta, yhdistyksiltä, yrittäjiltä ja matkailutoimijoilta sekä Leader -foorumeissa. Hankkeen toimenpiteillä luodaan myös edellytyksiä alueen toimijoiden mukanaololle ja näkyvyydelle, ja sitä kautta alueen hyödynsaannille, suuremmissa matkailun kehittämishankkeissa. Hanke jatkaa myös Elämysten Päijänne I ja II - hankkeissa luotujen markkinointimateriaalien ja www.visitpaijanne.fi nettisivuston kehittämistä ja ylläpitoa. Yhdistykselle myönnetään hankerahoitusta toteutuneiden kustannusten mukaan. Hankkeen projektipäällikkö Johannes Sipponen yhdessä Juotavan Hyvän Etelä-Päijänne ry:n puheenjohtajan Paula Mäkisen kanssa esittää, että Padasjoen kunta myöntäisi hankkeelle väliaikaista rahoitusta toimintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Rahoitustarve on 10.000 euroa/kunta. Yhdistyksemme toiveena olisi, että kunnanhallitus myöntäisi lainan 31.12.2017 saakka, jolloin hanke päättyy. Liitteenä ovat tarkempi hankesuunnitelma ja pöytäkirjaote Päijänne-Leaderin hallituksen kokouksesta, mistä käy ilmi puoltava hankepäätös yhdistykselle myönnettävästä avustuksesta. Hankesuunnitelman yksityiskohtia tarkennetaan vielä hankkeen alkuvaiheessa. Toivomme kunnanhallitukselta myönteistä päätöstä lainaanomuksellemme.
287 Hankesuunnitelma on jaettu erillisenä liitteenä. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että se myöntää Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry:lle 10.000 euron suuruisen korottoman lainan selosteosassa mainittuun hankkeeseen seuraavin ehdoin: - lainasta laaditaan velkakirja, jonka allekirjoittavat Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry:n viralliset allekirjoittajat, - ELY-keskuksen päätös yhdistykselle myönnetystä avustuksesta toimitetaan kuntaan ja - yhdistys maksaa lainan kunnalle kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2017. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Antti Räsänen ilmoitti yhdistyksen hallituksen varajäsenenä esteellisyydestään ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Tämän :n kohdalla toimi puheenjohtajana Tuulikki Kaunisto. Khall. 162 Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry / Johannes Sipponen on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan kirjeen: Saimme vuonna 2016 Padasjoen kunnalta 10.000 euron lainan Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry:lle Reitit Menestykseen matkailuhankkeen väliaikaisrahoitukseksi. Asiasta tehtiin liitteenä oleva velkakirja. Hanke on nyt loppuvaiheessa ja päättyy tämän vuoden loppuun mennessä. Hankkeen tuet maksetaan takautuvasti ja tämän vuoksi saamme loppuvuoden kulujen osalta tuet maksatukseen vasta ensi vuoden alkupuolella. Velkakirjassa mainitaan Yhdistys maksaa lainan kunnalle kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2017 mennessä. Pyytäisin lainan maksuajan jatkamista 31.3.2018 saakka, jotta ehdimme hakea loppuvuoden kulujen maksatuksen ELYkeskukselta ja voimme saattaa hankkeen loppuun suunnitelmien mukaisesti. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353.
288 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että se jatkaa Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry:lle 18.1.2016 myöntämänsä lainan maksuaikaa 31.3.2018 saakka.
289 PADASJOEN SENIORIT RY:N EDUSTAJAN LISÄÄMINEN VANHUS- JA VAMMAIS- NEUVOSTOON Khall. 163 Kuntalain 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Kuntalain 28 :n mukaan vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Laki mahdollistaa yhteisen vanhus- ja vammaisneuvoston asettamisen. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353, kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 7.8.2017 1. asettaa vanhus- ja vammaisneuvoston, johon Eläkeliiton Padasjoen yhdistys ry., Kuhmoinen Padasjoki kappeliseurakunta, sotaveteraanijärjestö ja Suomen Punainen risti nimeävät kukin yhden edustajansa. Lisäksi kyläyhdistykset nimeävät neuvostoon yhden yhteisen edustajansa. Neuvosto nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. 2. määrätä vanhus- ja vammaisneuvoston sihteeriksi palveluneuvoja Erja Heikkisen, 3. että kokouksista suoritetaan osallistujille 30 euron suuruinen kokouspalkkio, matkakulut KVTES:n mukaan ja vanhusneuvoston puheenjohtajalle korvausta puhelinkuluista 10 euroa /kk. 4. että kunnanhallituksen aiemmin myöntämä 2000 euron toimintaraha on vanhus- ja vammaisneuvoston käytettävissä. Varojen käyttöä valvoo hallintojohtaja. 5. hyväksyä vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaohjeen. 6. nimetä edustajakseen vanhus- ja vammaisneuvostoon Silja Savolan ja hänen varalleen Mira Vilkmanin. Padasjoen seniorit ry / Matti Jaakkola ja Veikko Nikkarikoski ovat osoittaneet kunnanhallitukselle seuraavan kirjeen: Olemme perustaneet Padasjoen seniorit ry:n 28.9.2017. Nyt meillä olisi toive saada edustus vanhusneuvostoon. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040-524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi.
290 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, 1. että Padasjoen seniorit ry voi nimetä yhden edustajansa vanhus- ja vammaisneuvostoon ja 2. että se hyväksyy vanhus- ja vammaisneuvoston toimintasäännön liitteen 2 mukaisena.
291 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2018 Khall. 164 Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän marraskuun 17. päivänä. Valtuuston on siten päätettävä prosentin suuruudesta kokouksessaan 13.11.2017. Samassa yhteydessä valtuuston on päätettävä myös tulevan vuoden kiinteistöveroprosenteista. Tuloveroprosentti ilmoitetaan verohallitukselle neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnallisveroa tilitettiin kunnalle vuonna 2016 noin 8.221.000 euroa. Arvio kuluvan vuoden tuloverosta on 8.500.000 euroa, joka tullee hieman alittumaan. Vuoden 2018 tuloveroarvio nykyisellä veroprosentilla on sama 8.500.000 euroa. Talousarvioseminaarissa 30.10.2017 valtuustolle esiteltiin keskushallinnon ja lautakuntien esityksiin perustuva talousarvion 2018 tuloslaskelma, joka on niukasti alijäämäinen. Talousarvio on mahdollista saattaa tasapainoon ilman veronkorotuksia. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040-524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaa vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 21,00.
292 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2018 Khall. 165 Kiinteistöverolain (20.7.1992 / 654) ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti kiinteistön omistaja suorittaa kiinteistön arvon perusteella veroa kiinteistön sijaintikunnalle. Tätä lakia sovellettaessa kiinteistön arvona pidetään varallisuuden arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 5 luvun ja sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten mukaisesti laskettavaa arvoa kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävältä kalenterivuodelta. Laissa kiinteistöllä tarkoitetaan tonttia, tilaa ja muuta Suomessa sijaitsevaa, itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös kiinteistöön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan. Kiinteistövero kohdistuu maapohjan lisäksi myös rakennuksiin ja rakennelmiin. Kiinteistöveroa ei suoriteta metsästä, maatalousmaasta eikä eräistä kiinteistövero-lain 3 :ssä erikseen nimetyistä kohteista. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,93 1,80 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,41 0,90 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti tulee määrätä välille 0,93 1,80 %. Kytkös varsinaisen asuinrakennuksen ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin väliltä poistettiin vuonna 2016. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voidaan määrätä välille 2,00 6,00 %. Poiketen siitä, mitä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin alemmaksi, jos rakennus on pääasialli-
293 sesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä tarkoitetun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin määrääminen on harkinnanvaraista, mutta 14 pääkaupunkiseudun kaupungissa / kunnassa se on pakollista. Verotusta toimitettaessa verovirasto laskee ja maksuunpanee kiinteistöveron. Verovirasto voi toimittaa säännönmukaisen kiinteistöverotuksen verohallinnon rekistereissä olevien tietojen perusteella kuulematta verovelvollista. Muutoin kuulemisesta ja perustelemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään. (15.12.2003/1069) Valtuuston päättämät kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017 ovat Padasjoella seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 Vuonna 2017 kiinteistöveroa on kunnan hyväksi maksuunpantu noin 1.490.000 euroa ja vuonna 2018 sitä on nykyisillä veroprosenteilla arvioitu kertyvän 1.470.000 euroa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se vahvistaa vuodelle 2018 seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00
294 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 166 Kunnanjohtaja 28/ 2017 Vuokrasopimuksen hyväksyminen/ metsähallitus Hallintojohtaja 6/ 2017 Tablettien hankinta luottamushenkilöiden käyttöön Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi.
295 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 167 Konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto 11.09.2017, 16.10.2017, 26.10.2017, 30.10.2017 Tarkastuslautakunta 25.10.2017 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi konsernisekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaoston päätöksiä kunnanhallituksen käsiteltäviksi sekä merkitsee tarkastuslautakunnan pöytäkirjan tiedokseen.
296 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Päijät-Hämeen jätelautakunta 28.09.2017 Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä (jätelaki 91 ): 1. kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntajätteen (jätelain 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen) määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 2. jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi (jätelain 13 :n 1 ja 2 momentit) muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 3. toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi; 4. velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tietoja 1 kohdassa tarkoitetuista jätteistä tai kiinteistöittäisesti kuljetetusta jätteestä (jätelain 39 ). Jätehuoltomääräykset ovat sitovat ja niistä päättää jätehuoltoviranomainen. Jätehuoltomääräyksistä hyväksytään suomenkielinen versio (Liite 1) ja niistä tehdään ruotsinkielinen käännös. Jätehuoltomääräyksissä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen karttaliitteet säilyvät ennallaan. 28 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Uusi hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) astui voimaan 3.4.2017. Asetuksessa ei enää säädellä sako- ja umpikaivojen maksimi tyhjennysvälejä. Tyhjennysvälien säätely siirtyy määrättäväksi jätelain nojalla jätehuoltomääräyksissä. Maksimityhjennysvälit pysyvät muutoksen jälkeen ennallaan eli saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöistä, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä ensisijaisesti hyväksytyssä jätevesisuunnitelmassa esitetysti tai valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa.
297 Lietteiden omatoimista käsittelyä koskevaa 29 selkeytetään. Muita muutoksia Asukkaan ilmoitusvelvollisuutta yhteisestä jäteastiasta (6 ), kompostoinnista (18 ) ja kiinteän jätteen jätteenkuljetuksen keskeytyksestä (26 ) selkeytetään. Jätteen hautaamista koskevaan pykälään (14 ) lisätään, että hyödyntäminen on sallittua, jos siihen on ympäristölupa tai muu ympäristöviranomaisen hyväksyntä. 24 kuljetusyritysten tietojen toimittamista täydennetään kunnan järjestämän kuljetuksen osalta. Jätehuoltomääräyksissä on jo aiemmin määrätty, että kunnan järjestämän kuljetuksen alueella ilmoitukset voi tehdä jätehuollon asiakaspalveluun. Täydennyksessä edellytetään, että Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy tai sen lukuun toimiva taho toimittaa ne ja kiinteistön pysyvän rakennustunnuksen jätelautakunnalle lakisääteisten kuljetustietojen lisäksi. Valmistelu ja päätöksenteko Jätehuoltomääräyksiä on valmisteltu yhteistyössä Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n kanssa ja kuntien ympäristönsuojelusihteerien kanssa. Jätehuoltomääräysten valmistelun yhteydessä varataan mahdollisuus lausua mielipide Liitteen 1 kuulemisversiosta (Hallintolaki 41 ). Asian vireilläolosta tiedotetaan Lahden kaupungin tietoverkossa ja muissa alueen kunnissa kuten kunta on päättänyt (Liite 2). Lisäksi pyydetään lausuntoja Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen kunnilta, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen ELYkeskukselta, alueen jätevesiä puhdistavilta vesihuoltolaitoksilta, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä. Jätehuoltomääräykset on tarkoitus tuoda päätöksentekoon kuulemisen jälkeen vuoden 2017 aikana. Liitteenä 1. Jätehuoltomääräykset, kuulemisversio 2. Jätehuoltomääräykset, muutokset voimassaoleviin 3. Kuulutus Esittelijä vs. rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Markku Sivonen
298 Päätösehdotus: Jätelautakunta hyväksyy Liitteen 1 jätehuoltomääräysten kuulemisversion ja laittaa sen julkisesti nähtäville ajaksi 3.10.2017 1.11.2017. Lisäksi jätelautakunta pyytää lausunnon Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen kunnilta, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen ELY-keskukselta, alueen jätevesiä puhdistavilta vesihuoltolaitoksilta, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä 17.11.2017 mennessä. Lausunto pyydetään lähettämään osoitteeseen jatelautakunta@lahti.fi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja: Jäteasiamies Tiia Yrjölä p. 044 416 3634 Khall. 168 Liitteenä 3 ovat jätehuoltomääräykset, kuulemisversio ja erillisenä liitteenä jätehuoltomääräykset, muutokset voimassaoleviin. Ympäristösihteeri Maria Virtanen on ollut mukana määräyksiä valmistelevassa työryhmässä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa jätehuoltomääräysten kuulemisversiosta.
299 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN JÄTETAKSA Päijät-Hämeen jätelautakunta 25 29.9.2017 Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa, jonka hyväksyy jätelautakunta. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätetaksan tekstiosa on hyväksytty jätelautakunnassa 14.2.2013 4. Taksan tekstiosuutta on edellisen kerran muutettu 15.10.2015 20. Jätetaksasta hyväksytään suomenkielinen versio ja niistä tehdään ruotsinkielinen käännös. Uudistuksessa jätetaksan rakenne ja tekstiosa uudistetaan (Liite 1). Tekstin ja erityisesti jätemaksutaulukko-osan luettavuutta on pyritty muokkaamaan paremmin kuntalaisia palvelevaksi. Jätetaksan kokonaisuudistuksen keskeisimmät asiamuutokset verrattuna voimassa olevaan taksaan (Liite 2) koskevat ekomaksua ja asumisessa syntyvien lietteiden maksuja. Ekomaksu 3 Jätelain 79 mukaan perusmaksun perusteita ovat kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava peruste. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena. Jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin jätetaksassa. Voimassa olevassa taksassa ekomaksu perustuu kiinteistön käyttötarkoitukseen ja asuntojen lukumäärään. Määräytymisperustetta on tarkoitus muuttaa niin, että Asiakasrekisterin käyttötiedon mukaisesti tyhjillään olevan vakituisen yhden asunnon talon osalta veloitetaan vapaa-ajanasunnon ekomaksu. Jos asiakkaan ilmoituksen tai muun tiedon mukaan asunto on käytössä, veloitetaan asunnon omistajalta vakituisen asunnon mukainen ekomaksu, jonka peruste on rakennuksen todellinen käyttö. Tämä kohtelisi tasapuolisesti vapaa-ajan asukkaita. Jätetaksaan kirjataan viranomaisen aiempi ratkaisukäytäntö, jossa ekomaksu peritään vain yhden asunnon osalta useampi saman omistajan asuinrakennus muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden tai pihapiirin, joka on yhden talouden käytössä. Tapauksista ei tarvitse tehdä enää päätöksiä vaan ne voidaan oikaista suoraan laskutuksessa.
300 Lietteen vastaanottomaksut 15 Asumisessa syntyvän lietteen eli sako- ja umpikaivolietteen taksoista ei ole aiemmin määrätty jätetaksassa. Kunnat ovat siirtäneet Päijät- Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) perustamissopimuksessa jätteenkäsittelytehtävät PHJ:lle. Käsittely koskee myös asumisessa syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä. PHJ on tehnyt edelleen käsittelysopimukset alueen jätevesiä käsittelevien vesihuoltolaitosten kanssa. Jatkossa sako- ja umpikaivolietteen käsittelymaksuista määrätään jätetaksassa. Valmistelu ja päätöksenteko Jätetaksaa on valmisteltu yhteistyössä Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n kanssa ja kuntien ympäristönsuojelusihteerien ja vesihuoltolaitoksien on ollut mahdollista kommentoida taksaluonnosta. Jätetaksan valmistelun yhteydessä varataan mahdollisuus lausua mielipide Liitteen 1 kuulemisversiosta (Hallintolaki 41 ). Asian vireilläolosta tiedotetaan Lahden kaupungin tietoverkossa ja muissa alueen kunnissa kuten kunta on päättänyt (Liite 3). Lisäksi pyydetään lausuntoja Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen kunnilta, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen ELY-keskukselta, alueen jätevesiä puhdistavilta vesihuoltolaitoksilta, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä. Kuuleminen koskee taksaperusteiden muuttamista, taksaliitteet täydennetään päätösvaiheessa. Jätetaksa ja maksutaulukon luvut on tarkoitus tuoda päätöksentekoon kuulemisen jälkeen vuoden 2017 aikana. Liitteenä 1. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätetaksa, kuulemisversio 2. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätetaksa, nykyinen 3. Kuulutus Esittelijä vs. rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Markku Sivonen Päätösehdotus: Jätelautakunta hyväksyy liitteen 1 jätetaksan kuulemisversion ja laittaa sen julkisesti nähtäville ajaksi 3.10-1.11.2017. Lisäksi jätelautakunta pyytää lausunnon Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen kunnilta, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen ELY-keskukselta, alueen jätevesiä puhdistavilta vesihuoltolaitoksilta ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä 17.11.2017 mennessä. Lausunto pyydetään lähettämään osoitteeseen jatelauta-
301 kunta@lahti.fi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Jäteasiamies Tiia Yrjölä p. 044 416 3634 Khall. 169 Liitteenä 4 on Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätetaksa, kuulemisversio ja erillisenä liitteenä Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen nykyinen jätetaksa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätetaksan kuulemisversioon.