Varkaus: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 tähän päivään ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokauden 2013-2016 jäljellä oleville vuosille Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Kaupunginhallitus on päättänyt hyvinvointikertomuksen laatimisesta 11.6.2012 ja perustanut hyvinvointityöryhmän. Tarkastelun kohteena ovat vuodet 2005 2011 ja vuosi 2012 siltä osin kun tiedot ko. vuodelta ovat käytettävissä syksyllä 2013. Hyvinvointikertomuksen laatimisesta vastaa kaupunginhallituksen nimeämä moniammatillinen työryhmä, jossa edustettuna ovat kaikki toimialat. Tarvittaessa työryhmää täydennetään eri alojen asiantuntijoilla. Syksyn 2012 aikana asiantuntija-apua saatiin Kanerva-Kasteesta ja maaliskuusta 2013 alkaen kehitysjohtaja Rauno Asikainen on ollut mukana. Jäsenet: Sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Voutilainen pj. 3/13 saakka, Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto pj. 9/13 alkaen, sivistysjohtaja Timo Tuunainen, palvelualuepäällikkö Hannele Holopainen 12/2013 asti, johtava sosiaalityöntekijä Riitta Mentula-Hyvärinen, kunnallistekniikan suunnittelija Kati Toikkanen, shvk pääkäyttäjä, oh Marja-Liisa Honkanen. Kommentoijat: Lehtori Merja Ikonen, vanhempi konstaapeli Sassa Suna ja sosiaalityöntekijä Leena Kolehmainen-Pulliainen Päihdetyöryhmästä, oh Reetta Kettunen, Ulla Ojuva kanerva KASTE ja controller Jari-Pekka Raatikainen konsernihallinnosta. Väestön hyvinvointiin ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä ns. positiivisia mittareita. Sama ongelma on myös muilla aloilla; esimerkiksi liikenneturvallisuutta tarkastellaan onnettomuustilastojen kautta. Tästä syystä hyvinvointia tarkastellaan toimintatilastojen, tutkimustulosten ja negatiivisviritteisten mittareiden kautta. Merkkien selitykset ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan Sähköinen hyvinvointikertomus: http://www.hyvinvointikertomus.fi (tunnukset) 1
OSA I PÄÄTTYNEEN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI TÄHÄN PÄIVÄÄN 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Iisalmi V2 = Imatra V3 = Valkeakoski V4 = Pieksämäki V5 = Pohjois-Savo V6 = Koko maa Teema Perusindikaattori Varkaus V1 Arvo Muutos Iisa V2 Imat V3 Valk V4 Piek V5 Pohj V6 Koko Väestö 31.12. (2012) 22340 22135 28294 21172 19407 248233 5426670 Huoltosuhde, demografinen (2012) Väestöennuste 2030 (2012) Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2012) 58,6 56,5 61,2 62,5 63,3 56,7 54,3 19886??? 21602 25941 23316 17095 246139 5847680-6,7 3,8 0,1 6,2-5,4 2,2 3,2 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 25,6 13,8 43,8 25,2 17,7 20,5 49,2 asukasta (2012) Lapsiperheet, % perheistä (2012) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) 34 36,5 33,8 38,6 31,3 36,5 39,5 22 20,2 22,8 18,2 22,1 19,5 20,4 2
Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2012) Työlliset, % väestöstä (2012) Koulutustasomittain (2011) 46,8 42,9 45,8 40,9 44 42,1 41,5 35,7 40,3 37,5 39,7 38,2 40,2 43,1 298 305 281 313 277 318 340 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Teema Perusindikaattori Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Terveys ja Kelan sairastavuusindeksi, toimintakyky ikavakioitu (2012) Poliisin tietoon tulleet Turvallisuus henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Tasa-arvo ja Gini-kerroin, käytettävissä oikeudenmukaisuus olevat tulot (2011) Asuminen ja Asunnottomat yksinäiset / 1 ympäristö 000 asukasta (2008) Toimeentulo yleinen pienituloisuusaste (2011) Kuntalaisten palvelut Varkaus V1 V2 V3 Arvo Muutos Iisa Imat Valk V4 Piek V5 V6 Pohj Koko 54,1 56,9 55,2 59,9 54,2 55,6 58,2 123,9 117 109 100,9 123,3 - - 11,6 11,2 8 7,8 7,5 8,2 7,5 25,4 26,5 25 23,9 25 26,4 28,5 0,6 0,4-0,5 0,2 1 1,5 18,9 16,9 16,4 12,7 17,8 17,7 15 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) -??? 59,5 74 54,7 67,7 72,1 72 3
Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema Perusindikaattori Varkaus V1 Arvo Muutos Iisa V2 V3 V4 Imat Valk Piek V5 Pohj V6 Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2010) Info 7,8 9,8 11,6 8,2 8,5 8,4 9,1 Henkinen hyvinvointi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista (2010) Info 11 12,6 12 16,4 13,2 12,2 12,8 Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15,2 15,4 13,5 15,6 17,8 15,4 16,4 8.- ja 9. luokan oppilaista (2010) Info Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8.- 15,7 20,6 22,6 26,2 23,7 20,5 22,3 ja 9.luokan oppilaista (2010) Info Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2012) Info 28,5 27,1 26,5 27,1 27,1 29,3 29,2 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 19,7 15,9 16,3 11,3 16,8 16,1 14,9 Kuntalaisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2012) Info 217,9 114,9 54,2 70,8 148,9 112,2 74 4
Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Teema Perusindikaattori Varkaus V1 Arvo Muutos Iisa V2 V3 V4 V5 V6 Imat Valk Piek Pohj Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) -??? 4 - - 6,8 7 7,4 Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) 6,5 7,1 9,8 8,6 10,4 7,3 7,8 Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2012) 0,9 1 1,1 0,8 1,2 1 0,9 Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) -??? 16,4 - - 24,1 15,1 17,1 Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) 16,1 20,9 20,9 16,6 23,6 19,8 20,7 Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) 22,5 18,1 17,7 19,5 18,4 16,9 20,7 Opiskelu ja työ Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011) 11,9 8,6 11,4 9,7 9,9 9,4 11,2 Asuminen ja ympäristö Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista -??? 29,8 - - 34,2 36,8 41,7 (2011) Info 5
Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 5,7 3,6 3,4 5 4,2 3,9 3 Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2011) 1,9 - - - - 0,9 1,2 Paketti 5: Työikäiset Teema Perusindikaattori Varkaus V1 Arvo Muutos Iisa V2 V3 V4 V5 V6 Imat Valk Piek Pohj Koko Henkinen hyvinvointi Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64- 17 14,4 18,1 23,6 18,4 18,5 18,7 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Terveys ja toimintakyky Opiskelu ja työ Toimeentulo Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Vaikeasti työllistyvät, % 15-64- vuotiaista (2012) Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 13,9 11,4 10,8 8,4 13,9 12,1 8,3 7,2 5,4 6,1 5,3 3,7 4,5 4,1 2,8 2,2 1,8 2 1,8 2,4 2,1 Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) Info 1,6-0,6 1,1 1,8 2,6 3,1 6
Paketti 6: Ikäihmiset Teema Perusindikaattori Varkaus Arvo Muut os V1 Iisa V2 Imat V3 Valk V4 Piek V5 Pohj V6 Koko Henkinen hyvinvointi Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) 79,3??? 142,7 89,3 99,1 117,5 101,6 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin Terveys ja oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % 71,4 toimintakyky vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 71,4 62,4 62,4 68,8 70,6 63,2 Vammojen ja myrkytysten vuoksi Terveys ja sairaalassa hoidetut 65 vuotta toimintakyky täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 2,9 2,6 2,7 3,4 2,8 3,2 2,9 Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 91 88,9 91,2 92,3 89 90,6 90 2,3 3,2 2,3 2,1 2,7 2,8 2,8 10,2 16,9 10,5 10,6 12,2 11,7 11,9 Kuntalaisten palvelut Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet 5,9 asiakkaat 31.12., % 7,8 5,6 5,1 5,7 6,6 6,1 vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 7
Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Energiateollisuus on suuri voimavara ja mahdollisuus. Teollisuuden ja insinöörityövoiman suuri osuus näkyy koulutustasossa edelleen. Elinkeinopohjaa vahvistetaan ja laajennetaan. Rakennemuutoksen myötä Varkauden pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkealla tasolla ja asukasmäärä vähenee. Suhteellisesti halvat asunnot ja vuokra-asuntojen hyvä saatavuus houkuttelevat asukkaita. Sijainti 5-tien varressa on merkityksellinen tekijä asuinpaikkaa tai yrityksen sijainta harkitessa. Kaikki ikäryhmät Kuntalaisten osallisuuden väheneminen näkyy mm. äänestyaktiivisuudessa. Sairastavuus on vähentynyt vuodesta 2009 alkaen tasaisesti, mutta on edelleen korkealla tasolla. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat lisääntyneet. Lapset ja lapsiperheet Yksinhuoltajaperheiden ja lasten pienituloisuusaste ovat haaste lasten ja perheiden palvelujärjestelmälle. Perheiden palveluiden tärkeys korostuu myös teollisuudessa työskentelevissä perheissä. Teollisuuden parissa työskentelevien ulkomaan työkomennukset voivat olla pitkiä ja puoliso huolehtii tällöin yksin perheestä. Kouluterveyskyselyn mukaan voimavarana ovat ystävät ja kiusaaminen on vähentynyt. Lapset kokevat terveydentilansa vähän paremmaksi. Myös vanhemmuuden puute on vähentynyt. Lasten ja perheiden tuen tarve tulisi havaita ja siihen tulisi vasta selvästi varhaisemmin, jotta raskaammalta tuelta ja suuremmilta kustannuksilta vältyttäisiin. Suunta näyttäisi olevan oikea, mutta kaipaa vahvistusta. Nuoret ja nuoret aikuiset Valtaosa nuorista voi hyvin. Myönteinen kehitys näkyy mm. Kouluterveystutkimuksessa 2013, jonka tuloksia hyödynnetään poikkihallinnollisesti. Myönteistä kehitystä on tapahtunut elämäntavoissa, ja sekä koti että kouluolosuhteissa (Kouluterveystutkimus 2013). Nuorten työttömyys ja toimeentulo-ongelmat huolestuttavat. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvaa edelleen. Näihin haasteisiin on tartuttu aktiivisesti poikkihallinnollisesti. Toimialojen välillä tunnistetaan haasteeet lasten ja nuorten hyvinvoinnin saralla. Yhteisiä ratkaisuehdotuksia etsitään yli toimialarajojen. 8
Työikäiset Paperiteollisuuden rakennemuutos on Varkaudessa taittumassa ja ollaan suuntaamassa toimintaa uudelleen. Energiateknologiateollisuuden osuus on vahvistunut työllistäjänä ja hyvinvoinnin tuojana. Toisaalta vielä on nähtävissä osin rakennemuutoksen ja muiden yleisten syiden seurauksena syrjäytymiskehityksen lisääntyminen pitkäaikaistyöttömyyden ja päihteiden käytön vuoksi. Työikäisten työttömyys ja toimeentulo ovat huolen aiheita. Pitkäaikaistyöttömyys ja sen mukanaan tuoma taloudellisen tilanteen heikentyminen heijastuu monella tapaa hyvinvointiin. Työllisyyden hoitoon panostaminen on välttämätöntä. Menetetyt elinvuodet -indeksin (PYLL) mukaan päihdehaitat lisääntyvät huolestuttavasti. Päihdehaitoilla on selkeä yhteys sekä lastensuojelullisiin tilanteisiin että myös muihin hyvinvoinnin osatekijöihin. Ikäihmiset Vanhuspalveluiden oikeansuuntainen rakennemuutos näkyy indikaattoreissa Yksinäisyys ilmenee eri tavoin palvelutilanteissa ja eri toimijoiden työssä Varkauden alueen korkea sairastuvuus tuo haasteita hoito- ja palveluketjujen toimivuuteen Muistisairauksien diagnosointiin ja ennaltaehkäisyyn kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta kotona asuminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta tähän päivään Palvelujärjestelmän kehittämiskohteet on tunnistettu ja haetaan yhteistä näkemystä niiden parantamisesta. Palveluprosessien kehittäminen on alkanut yhdessä eri toimialojen kesken Palvelurakennetta vahvistettava ennaltaehkäisevässä työssä ja peruspalveluissa. Resurssien painopistettä siirrettävä em. suuntaan selkeästi. Peruspalvelujen vahvistaminen (varhaiskasvatus, koulut, neuvolat, perhetyö, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa). Kun peruspalvelut ovat kunnossa, korjaavan palvelun tarve alkaa muutaman vuoden kuluttua vähentyä. "Kymmenen vuoden investointisuunnitelma" yli valtuustokausien. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus profiilin muuttaminen moniammatilliseksi hyvinvointikeskukseksi (ns. yhden luukun periaate: sosiaali-ja terveyspalvelut, perhepalvelut, nuorten palvelut, keskeiset erityispalvelut). Terveyshyötymallin avaaminen. Jalkautuvien toimintatapojen vahvistaminen eri toimintayksiköissä. Hyvinvointikioskin toiminnan vakiinnuttaminen osana palvelujärjestelmää Lapset ja nuoret palveluprosessin avaaminen konkreettisiksi toimenpiteiksi. Vanhemmuuden vahvistaminen Terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistaminen. Päihde- ja mielenterveyshaittojen ennaltaehkäisy. Matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen ja avohoidon vahvistaminen. Voisiko palvelujen ohjaavana tekijänä olla selviytyvyys ja tarvitsevuus? Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää vahvistaa sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen ikääntyvien osallisuuden vahvistamiseksi (ystävät, sukulaiset, naapurit, kolmannen sektorin toimijat) Kaupungin liikuntapaikkojen, puistojen ja muiden oleskelualueiden kehittäminen niin, että ne tukevat eri-ikäisten toimintakykyä ja viihtyisyyttä. Joukkoliikenteen kehittäminen 9
vastaamaan paremmin eri-ikäisten tarpeita. Kaupungin yleisilmeen parantaminen erityisesti asiointialueilla. Uusi työllisyysryhmä aloittanut toimintansa hyvin - haasteita riittää. Elinkeinoelämää kehitetään hyväksytyn etenemisstrategian mukaan (Kaupunki- ja Navitas Kehitys Oy:n strategia). OSA II VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Pääviesti: Varkaus -luovaa energiaa Itä-Suomesta. Visio: Rohkea ja inhimillinen Varkaus. Varkauden strategiaan erityisesti vaikuttavat näkymät: työpaikkakehitys, väestökehitys kunta- ja seuturakenteen kehitys; Keski-Savon soten toteuttaminen edistää luonnollisen työssäkäyntialueen pohjalta rakentuvaa alueen palvelu- ja kuntarakennetta energiatekniikan koulutus ja osaaminen, EU:n ja maailmantalouden näkymät, Venäjän vaikutus elinkeinoelämään Strategian 2013 2016 painopistealueet Painopistealueisiin on poimittu hyvinvointikertomuksen keskeisiä teemoja ja mittareita. 1. Kaupunkilaiset asiakkaina ja toimijoina; -Väestörakenteeseen ja osallisuuteen liittyvät mittarit, esim. toimeentulotuki, huostaanotot, kouluterveyskyselyn tulokset, kotona asuvien määrä, sähköisten palvelujen käyttö, nuorisotakuun toteutuminen, seniorikortin käyttö 2. Työpaikat, elinkeinot ja työllisyys, kaupungin vetovoima ja imago; -Väestörakenteeseen, talouteen ja an liittyvät sekä toimialojen /kehityshankkeiden teemat, nettomuutto, työllisyys ja työttömyysaste, Kuntakokeilun tulokset 3. Talous, palvelujen järjestämisen tavat -Palvelujen vertailu toimialoilla esim. käyntimäärät 4. Henkilöstöresurssit -Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 5. Kuntayhteistyö, kuntauudistus -Sote järjestämisyhteistyö Joroisten kanssa 10
Linjaukset hyvinvointikertomuksesta Peruspalvelujen vahvistaminen (varhaiskasvatus, koulut, neuvolat, perhetyö, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa). Kun peruspalvelut ovat kunnossa, korjaavan palvelun tarve alkaa muutaman vuoden kuluttua vähentyä. "Kymmenen vuoden investointisuunnitelma" yli valtuustokausien. Terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistaminen. Päihde- ja mielenterveyshaittojen ennaltaehkäisy. Matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen ja avohoidon vahvistaminen. Lapset ja nuoret palveluprosessin uusiminen konkreettisiksi toimenpiteiksi. Sosiaaliset verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä yksinäisyyden ehkäiseminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen ikääntyvien osallisuuden vahvistamiseksi (ystävät, sukulaiset, naapurit, kolmannen sektorin toimijat). 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Varkauden kaupunkistrategia 2013 2016 Lastensuojelusuunnitelma 2009 Varkauden kaupungin lapsipoliittinen ohjelma Varkauden kaupungin neuvoloiden sekä lasten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta- ja kehittämissuunnitelma 2011 2013, päivitetään parhaillaan Koulun Konstit II 6/2011 Varkauden kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta- ja kehittämissuunnitelma 2011 2013, päivitetään parhaillaan Varkauden kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma 2007 2015 Mielekäs ja turvallinen elämä 2008 2015, Mielenterveystyön strategia, Varkaus Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen kustannusvaikuttavuuden selvitys, Varkauden kaupunki 2011 Selvästi vähemmän, Varkauden päihdetyön strategia 2007 2015, -kaikkien yhteinen asia- Turvallisuussuunnitelma, päivitetään parhaillaan Vammaispoliittinen ohjelma, päivitetään parhaillaan Navitas Kehitys Oy -strategia (elinkeino-ohjelma) Varkauden kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, Palveluohjelma 2014 2017 11
5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteet Lasten ja perheiden varhaisen tuen tarpeen havaitseminen ja tuen järjestäminen varhaisessa vaiheessa Varhaisen vaiheen ehkäisevän työn vahvistaminen peruspalveluissa Toimenpiteet ja vastuutaho Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen ja prosessien uudistaminen Hyvinvointineuvolan suunnittelun aloittaminen ja työryhmän perustaminen Uusi toimintamalli 1.1.2015. Sivistys ja sote Resurssit Olemassa olevien resurssien suuntaaminen uudelleen Uusien työmenetelmien käyttöönotto Arviointimittarit Lastensuojelukustannukset Uudistetut työmenetelmät/toimintatav at kpl Nuorten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy moniammatillisessa yhteistyössä Vastuunottokyvyn vahvistaminen omista toi mista Ehkäisevän työn käytänteiden uudistaminen ja käyttöönotto Toimintaedellytyksien luominen nuorten omaehtoisiin toimintoihin Keskeisten nuoria koskevien palvelujen keskittänen samaan paikkaan Sivistystoimi Jalkautuvien palvelumallien käyttöönotto Sivistys, sote, konsernipalvelut Aktivoivat työmenetelmät Toiminta-avustukset Suunnitteluun, kiinteistöön ja organisointiin liittyvät kustannukset Resurssien uudelleen suuntaaminen asiakkaiden pariin Yhteistyön kehittäminen 3- sektorin kanssa Tapahtumien ja osallistujien määrä, % ikäluokista /suorite Tilojen toimivuus esim. min 3/5 kyselyn tulokset Nuorisotakuun toteutuminen, toteutumisprosentti 100 Yhteistyöpalaverit, määrä Vapaaehtoisten määrä/väestö 12
Yhteistyön kehittäminen 3- sektorin kanssa Vapaaehtoistyön lisääminen Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Vertaistuen mahdollistaminen Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteinen osallisuutta ja hyvää arkea tukeva kehittämishanke Osallisuusmittarin kehittäminen tai käyttöönotto Suunnittelu aloitetaan 2014 Sivistys ja sote Esiselvitys hankkeistamalla ja/ tai omana työnä Varsinainen kehittämistyö hankerahoituksella Hankesuunnitelma valmis v. 8/2014. Hankkeen aloitus 2015 alussa. Osallisuusmittari 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Yksinäisyyden ehkäisy Toimenpiteet ja Tavoitteet Resurssit vastuutaho Yksinäisyyden väheneminen Lähtötilanteen kartoitus haastattelemalla Esiselvitys hankkeistamalla ja/ tai omana työnä Varsinainen kehittämistyö hankerahoituksella "Yksin kotona" Arviointimittarit Hankesuunnitelma valmis v. 12/2014. Hankkeen aloitus 2015 keväällä. Seurantakysely. OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 24.03.2014. 13