Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 544/2002 vp Työpaikkojen turvaaminen valtion omistamassa teollisuudessa Eduskunnan puhemiehelle Työttömyys jatkuu edelleen suurtyöttömyytenä, ja työttömyyden aleneminen on hidastunut työministeriön tilastojen mukaan. Työttömyys on nousukaudellakin hädin tuskin alittanut kymmenen prosentin rajan. Nyt taloustutkimukset ennustavat työlllisyystilanteen tästä edelleen pahenevan. Pirkanmaan seudulta on kuulunut viime aikoina työllisyyden kannalta huonoja uutisia. Patrian Engines -liiketoiminnassa Nokian Linnavuoressa on lentokonemoottorien huoltotoiminnan vähetessä aloitettu koko henkilöstöä koskevat ytneuvottelut. Suurta huomiota on aiheuttanut Partek-konserniin kuuluvan Kalmarin Tampereen tehtaiden aikomus irtisanoa 100 työntekijää ja 70 toimihenkilöä toimintojen Ruotsiin siirtämisen vuoksi. Kalmarin Tampereen tehdas käyttää siirrettäväksi aiotussa tuotannossa apuna paljon paikallisia alihankkijoita. On ennakoitavissa, että tuotannon siirron työttömyyttä lisäävä vaikutus Tampereen seudulla on useita satoja henkilöitä. Vain viikko sitten kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti, että myytäessä valtion omistamat Partekin osakkeet Kone Oy:lle tärkein tekijä on työllisyydestä huolehtiminen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että työpaikat voidaan turvata valtion omistuksessa tai määräysvallassa olevassa teollisuudessa ja miten Kone Oy:n ja valtion välillä sovituissa Partek-konsernin omistusta koskevissa järjestelyissä huolehditaan kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoittamasta tärkeimmästä päämäärästä eli työllisyyden turvaamisesta? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2002 Mikko Kuoppa /vas Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 544/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että työpaikat voidaan turvata valtion omistuksessa tai määräysvallassa olevassa teollisuudessa ja miten Kone Oy:n ja valtion välillä sovituissa Partek-konsernin omistusta koskevissa järjestelyissä huolehditaan kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoittamasta tärkeimmästä päämäärästä eli työllisyyden turvaamisesta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan valtionyhtiöiden toiminnan tulee olla kannattavaa. Kannattavuus merkitsee, että valtionyhtiöiden tulee olla tehokkaita ja kilpailukykyisiä. Kannattavuusvaatimuksesta seuraa myös, että valtionyhtiöillä tulee olla samat toimintaedellytykset kuin muillakin yhtiöillä. Näin ollen valtionyhtiöt ovat itsenäisiä yksiköitä, jotka yleensä toimivat kilpailuympäristössä normaalien osakeyhtiöiden tavoin. Toimiva markkinatalous ja terve yritystoiminta perustuvat siihen, että yritykset toimivat kilpailun alaisina ja pitävät huolta kilpailukyvystään. Yhä avoimemmilla markkinoilla ne eivät voi perustua julkisen vallan taholta annettavaan tukeen tai muun laatuisiin erityisoikeuksiin. Hyvän omistajan tavoin valtio pyrkii myös aloitteellisesti tarttumaan omistamissaan yhtiöissä ilmeneviin epäkohtiin ja olemaan tehokas korjaavissa toimenpiteissä. Kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulla on valtion omistajapolitiikan yleinen kehittäminen ja toiminnan koordinointi. Ministeriö ei puutu omistamiensa yhtiöiden operatiiviseen toimintaan vaan käyttää ohjaavaa omistajavaltaansa yhtiökokousten kautta. Kannattava yritystoiminta on siis paras takuu työpaikkojen turvaamiseksi. Tätä periaatetta kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii toiminnassaan noudattamaan. Kysymyksen siihen osaan, jossa viitataan Kone Oy:n ja Partek-konsernin järjestelystä aiheutuviin työllisyysvaikutuksiin, viittaan edustaja Kuopan aikaisemmin tekemään kirjalliseen kysymykseen (KK 500/2002 vp) antamaani vastaukseen. Vastauksessani totesin tuolloin mm. seuraavaa: "Koneen taholta on julkisuuteen ilmoitettu, ettei sillä ole minkäänlaista aikomusta alkaa pilkkoa Partekia. Kaupan yhteydessä Koneen taholta ilmoitettiin, että Kone säilyttää Partekin kokonaisuutena ja haluaa kehittää Partekin toimintaa. Kauppaa päätettäessä valtion taholta otettiin painokkaasti huomioon myös työllisyysvaikutukset. Tämän pitemmälle meneviä lupauksia ei yritystoiminnassa ylipäätään voida antaa, eikä valtion jääminen omistajaksi olisi ollut työntekijöille sen varmempi vaihtoehto. Eihän valtio omistajanakaan voi estää sellaista, mikä liiketoiminnallisesti on välttämätöntä tehdä. Lisäksi toin vastauksessani esille näkemykseni, että Koneen aikomuksena on nimenomaan kehittää Partekin teollista toimintaa. Kysymyksen perusteluosassa viitataan Partekkonserniin kuuluvan Kalmar Industriesin Tampereen tehtaiden yt-neuvotteluihin, jotka koskevat noin 170 henkilön vähentämistä. Päätös Kalma- 2

Ministerin vastaus KK 544/2002 vp Mikko Kuoppa /vas rin toimenpiteistä oli tehty yhtiössä aikaisemmin kuin Partekin omistusjärjestelyistä oli tietoa, eli näillä kahdella toimenpiteellä ei ole yhteyttä toisiinsa. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Mikko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 544/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att arbetsplatserna inom den industri som ägs av staten eller där staten utövar bestämmanderätt kan tryggas och på vilket sätt ämnar man säkerställa att det enligt handels- och industriministeriets utsago viktigaste målet för ägararrangemanget mellan staten och Kone Oyj kring Partek-koncernen, nämligen att trygga sysselsättningen, kan nås? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt statsrådets principbeslut om statens ägarpolitik skall statsbolagens verksamhet vara lönsam. Detta innebär att statsbolagen skall vara effektiva och konkurrenskraftiga. Av lönsamhetskravet följer också att statsbolagen bör ha samma verksamhetsbetingelser som andra bolag har. Statsbolagen är således självständiga enheter som i regel är verksamma i en konkurrensutsatt miljö på samma sätt som "normala" aktiebolag. Fungerande marknadsekonomi och sund företagsverksamhet grundar sig på principen att företagen verkar på en konkurrensutsatt marknad och säkerställer att konkurrenskraften bibehålls. På den allt öppnare marknaden kan de inte basera sig på understöd från den offentliga makten eller privilegier av annat slag. Som en god ägare strävar staten således efter att aktivt ingripa i de missförhållanden som upptäcks i de statsägda bolagen och att vidta effektiva korrigerande åtgärder. Handels- och industriministeriet ansvarar för den allmänna utvecklingen av ägarpolitiken och koordineringen av verksamheten. Ministeriet ingriper inte i statsbolagens operativa verksamhet utan använder sitt styrande ägarinflytande via bolagsstämmorna. Lönsam företagsverksamhet utgör den bästa garantin för att arbetsplatserna kan tryggas. Denna princip ämnar handels- och industriministeriet följa i sin verksamhet. Vad gäller den del av spörsmålet som handlar om de sysselsättningsmässiga effekterna av arrangemanget mellan Kone Oyj och Partek-koncernen ber jag att få hänvisa till mitt svar på riksdagsledamot Kuoppas tidigare skriftliga spörsmål (SS 500/2002 rd): "Från Kone Oyj:s sida har man meddelat offentlig att bolaget inte har några planer på att börja stycka Partek. I samband med köpet meddelade Kone att det skall bibehålla Partek som en helhet och att det vill utveckla Parteks verksamhet. När beslutet om affären fattades tog man på det statliga hållet också starkt hänsyn till dess effekter på sysselsättningen. Några mer långtgående löften kan man överhuvudtaget inte ge i affärslivet och alternativet där staten hade kvarstannat som ägare skulle inte ha varit något säkrare alternativ för de anställda. Staten kan ju inte heller som ägare förhindra sådana åtgärder som är nödvändiga med tanke på affärsverksamheten." Dessutom framförde jag i svaret som min synpunkt att Kones uttryckliga avsikt är att utveckla Parteks industriella verksamhet. I spörsmålets motiveringsdel hänvisas till samarbetsförhandlingarna vid Kalmar Industries fabrik i Tammerfors, som är en del av Partekkoncernen. Samarbetsförhandlingarna gäller en minskning av personalen med ca 170 anställda. 4

Ministerns svar KK 544/2002 vp Mikko Kuoppa /vas Beslutet om åtgärderna vid Kalmar hade fattats av bolaget redan innan man visste något om Parteks ägararrangemang, dvs. dessa två åtgärder har inget samband med varandra. Helsingsfors den 19 juni 2002 Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre 5