strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu 19.11.2010 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
historiaa Vilppulan kunta 1912 Mänttä1922 Mäntän kauppala 1947 Mäntän kaupunki 1972 Mänttä-Vilppulan kaupunki 2009
onko kuva kaupungistamme kirkas vai sumea
1990
kehityskuvatyön tavoitteet kuntastrategian syventäminen ja siihen sitoutuminen päivitettävän tilannekuvan luominen kokonaisuuden hahmottaminen kuntaliitoksen tuomiin maankäytöllisiin haasteisiin vastaaminen
kehityskuvatyön tavoitteet johdonmukaisen suunnittelutavan käynnistäminen sektorikohtaisen suunnittelun yhteensovittaminen yhteistyön kehittäminen vähenevien resurssien optimointi vuorovaikutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
kehityskuvassa tulisi osoittaa tavoitteet maankäytön visio rakennemalli(t) kehitettävät alueet, säilytettävät alueet toimenpiteet, joilla kehitetään (---talousarvio) kaavoitettavat alueet
kehityskuvatyön onnistuminen edellyttää ennakkoluulotonta asennetta sitoutumista ja aktiivisuutta yhteistyötä
kehityskuvatyön jälkeen kaavoitusohjelma maapoliittinen ohjelma tarkoituksenmukainen maanhankinta riittävien resurssien osoittaminen
Kehityskuvatyö, prosessi Mänttä-Vilppulan KEHITYSKUVA Työvaihe LÄHTÖTIETO- VAIHE TAVOITE- VAIHE LUONNOS- VAIHE EHDOTUS- VAIHE HYVÄKSYMIS- VAIHE Sisältö ja tulokset Perusselvitykset -Kehitystrendit - analyysi - selvityskartat (paikkatieto) Visio ja kehittämistavoitteet - sektori- ja teemakohtaiset tavoitteet Vaihtoehdot ja niiden vertailu -3 vaihtoehtoa - vaikutusten arviointi - kehityskuvaluonnos Kehityskuvan sisältö - toteuttamisohjelma - palaute Palaute ja käsittely -kaupungin valtuuston hyväksyntä Vuorovaikutus kokoukset infot, seminaarit 08 09 10 11 12 01 02 03 04 - Teemme parempaa huomista.
Mänttä-Vilppulan kehityskuva PAIKKATIETOAINEISTO, kartat 1. Kaavoitustilanne (asemakaavavaraukset, yleiskaavat ja kaavavarannot) 2. Tämän hetkinen maankäyttö 3. Maanomistus (kaupungin ja yhteisöjen maanomistus) 4. Väestö (väestö ja asunnot tilastoalueittain) 5. Asuminen 6. Työssäkäynti 7. Palvelut (julkiset ja kaupalliset palvelut, virkistys- ja ulkoilualueet) 8. Yhdyskuntatekniikka (yhdyskuntatekninen huolto) 9. Tiestö 10. Suojelu (lakien tai suojeluohjelmien perusteella rauhoitetut kohteet) 11. Maisema 12. Luontoarvot selvitetään yleiskaavatasoisesti olemassa olevien inventointien pohjalta; mahdollisista 13. Kulttuurihistorialliset arvot, 14. Muinaismuistot Teemme parempaa huomista.
Työskentelyteemat ja ryhmätyöskentelyn vetäjät Työryhmän teema Asuminen Yrittäminen ja elinkeinot Matkailu ja kulttuuri Koulutus Energia ja liikenne Harrastukset (liikunta, virkistys) Ryhmän pj. Esa Sirviö Arto Pirttilahti Pekka Sairanen Taina Peltonen Erkki Viitanen Ossi Autio
Mänttä-Vilppulan kehityskuva ALUSTAVAT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia kompromisseja voidaan muodostaa Vaihtoehdoista voidaan työstää myös yhdistelmiä ja alavaihtoehtoja Kaikille kaikkea periaatetta ei voida noudattaa päättäjien on tehtävä valintoja Kuntaliitossopimuksen henkeä on kunnioitettava Keskittymällä ja keskittämällä ollaan vahvempia Liittoutuminen (naapurikuntien kanssa) on tärkeää Alustavat päävaihtoehdot: RATA-linkki RANTA-linkki JÄRVI-akseli KESKUKSET-malli Rakennemallivaihtoehdot kuvaavat maankäyttöä erityisesti keskustojen läheisyydessä, mutta niissä otetaan kantaa myös hajarakentamiseen Teemme parempaa huomista.
Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 1 Rata-linkki Mäntästä ja Vilppulasta kehittyy kaupunkipari Taajamien välinen toiminnallinen yhteys syntyy ratojen kautta, joita kehitetään myös henkilöliikenneratoina Uusia asuinalueita rakennetaan mm. Makkaramäen ja Linjalan alueille Vilppulaan, Vuohijoen alueelle Mänttään sekä Kolhon etelä- ja pohjoispuolelle Isoniemen teollisuusalue laajenee radan varressa ja pohjoiseen Taajamat kasvavat erityisesti asumisen ja työpaikkarakentamisen kautta yhteen Haja-asuminen tiivistyy asemien läheisyydessä
Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 2 Ranta-linkki Mäntästä ja Vilppulasta kehittyy kaupunkipari Taajamien välinen toiminnallinen yhteys syntyy rannan kehittämisen ja rantarakentamisen kautta Mäntän ja Vilppulan välille rakentuu rantaa hyödyntävä, taide- ja kulttuuripainotteinen kansallinen kaupunkipuisto Uusia asuinalueita rakennetaan Isoniemeen, Pieskanrantaan ja Melasen alueelle, loma-asumista voi syntyä Pieskansaareen, jonne siltayhteys Tien 347 eteläpuolelle syntyy kulttuurija matkailupalvelujen työpaikkoja Mäntän ja Vilppulan taajamat kasvavat toiminnallisesti yhteen Maankäytön painopiste on muualla melko vähäinen Haja-asuminen tiivistyy taajamien liepeille
Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 3 Järvi-malli Mäntän keskusta kehittyy hallinnon ja palvelujen keskuksena, Vilppulassa säilyvät nykyiset palvelut Toiminnot kehittyvät erityisesti Järviakseleilla : Mustalahti, Mänttä, Vilppula, Kolho Mustalahti profiloituu Mänttä-Vilppulan porttina Mäntän ja Kolhon välille rakennetaan uusi asukkaita, matkailijoita ja yritystoimintaa houkutteleva maisematieyhteys Mäntän taajama laajenee pohjoiseen (Rantakylään) Uudet työpaikka-alueet painottuvat Mänttään, Vilppulaan ja Mustalahden risteyksen tuntumaan Uutta haja-asumista syntyy erityisesti taajamien läheisille ja välisille järvenrannoille
Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 4 Keskukset -malli Keskustojen rakenteita tiivistetään ja eheytetään kaavoittamalla uusi asutus, liikerakentaminen ja palvelut nykyisten keskustojen sisään Kolho kehittyy monipuolisena ja työpaikkoja tarjoavana kylätaajamana Keskustojen välillä on vähän yhdistäviä toimintoja, liikenneyhteydet säilyvät ennallaan Uusi asutus on kerros- ja rivitalovaltaista (runsas vuokra-asuntotarjonta), uusia asuinalueita ei tarvita Rannat säilytetään suurelta osin nykyisessä käytössään Hajarakentamista on erittäin vähän
1934
1920
1935
1936
KIITOS
Perustietoja Mänttä-Vilppulasta Maapinta-ala, 1.1.2009 534,5 km 2
Väestö Väkiluku 31.12.2008 11 645 Väkiluvun muutos, % 2008-1.0 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2008 15 64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2008 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2008 14,0 62,7 23,4
Väestö Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 0,2 31.12.2008 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 0,9 31.12.2008 Muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2007-58 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2007-65 Perheiden lukumäärä 31.12.2007 3 333 Valtionveronalaiset tulot, euroa/asukas 2006 20 464
Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2007 5 786 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2007 26,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien 64,2 osuus asuntokunnista, % 31.12.2007 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2007 1 516
Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2007 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä, % 31.12.2007 58,1 17,8
Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 4 787 31.12.2006 Työssäkäyvien henkilöiden osuus väestöstä, 39,6 % 31.12.2006 Työttömyysaste, % 31.12.2006 12,0 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2006 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12.2006 4 708 81,5
Työmarkkinat Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2006 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2006 3,2 43,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2006 52,6 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2006 0,6
Työmarkkinat Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2006 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2006 1,52 30,6
Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2007 661