Homepakolaiset ry. Kysyy mies vailla tulevaisuutta



Samankaltaiset tiedostot
-Sisäilmasta vakavasti sairastuneita, joiden vaikea löytää sisätiloja, joissa ei oireile

Kaikki vain kehottivat olemaan välittämättä koko oireiluista ja kertoivat, ettei siitä voinut olla haittaa. Herkistyin niin pahasti, etten ole enää

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Tunnista altistumisriskit Mikrobit ja Asbesti. Markus Holm Tehokuivaus OY

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tiina Tuomela LKT, lastentautien erikoislääkäri

SISÄILMAOIREIDEN TUNNISTAMINEN. Tuula Putus, Turun yliopisto / IndoorAid

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

KOSTEUSVAURIOKOHTEIDEN YLEISIMMÄT MIKROBIT JA NIIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Nurmijärven Seitsemän veljeksen koulu

Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet

Sisäilmaongelmat ja asumisterveys Tampere Markku Seuri

AMGEVITA (adalimumabi)

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Nurmijärven Seitsemän veljeksen koulu

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Sosiaaliturvan selvittäminen

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

AMGEVITA (adalimumabi)

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Lataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.

TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Käypä Hoito -suositus sisäilmasairaille

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos

Tilaaja: Riitta Ristolainen, Hyrylän terveyskeskus, Hyryläntie 13, Tuusula Raportti lähetään: Tilaajalle

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Yhteenvetoraportti Loviisan liitoskuntien koulujen terveyskyselyistä keväällä 2012

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Kipupois 200 mg tabletit. ibuprofeeni

Sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilapäismajoituksen tarpeet ja asunnottomuuden kokemukset

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA, LL HANNA TELKKI-NYKÄNEN SISÄILMATYÖRYHMÄ

Hyvinvointia sisäympäristöstä

LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Kansanedustajille tulee paljon kansalaispalautetta sisäilmaongelmista. Satu Hassi , eduskunnan ympäristövaliokunnan pj

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Vesilahden koulu, sisäilmakysely yhtenäiskoulun yläkoulu oppilaille, kevät 2019

Hyvinvointia edistävät tilat ja terve sisäilma Suomessa Mission possible?

Ämmässuon lähiympäristön terveyskysely 2015

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Edellytykset siedätyshoidolle

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

9.1. Mikä sinulla on?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Muistisairaana kotona kauemmin

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

Gynekologinen tutkimus

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Turvallisuus osana hyvinvointia

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

SOTUNGIN ALA- JA YLÄKOULUJEN OIREKYSELYN TULOKSET Yleistä kyselyjen käytöstä sisäilmaongelman riskinarvioinnissa

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Kysely tehtiin käyttäen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselylomaketta (Oirekysely_ala/yläkoulut_OIRB _230913).

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos

Terve ihminen terveissä tiloissa

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health

Q1 Oletko 1 / 9. Oirekysely Kämmenniemen koulun sisäilmasta. Answered: 126 Skipped: 0 36,51% 46. Oppilas 61,90% 78. Huoltaja 1,59% 2.

URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

Transkriptio:

Homepakolaiset ovat sisäilmasta sairastuneita, joilla elämä on mennyt uusiksi vakavan sairastumisen takia. Olemme aktiivinen kansalaisjärjestö ja pyrimme tuomaan ongelman yleiseen tietoisuuteen ja saamaan muutoksia ongelman ratkaisemiseksi. Olemme saaneet runsaasti sairastuneiden kirjoittamia omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka vaikeaa on elää Suomessa sisäilmasta sairastuneena, koska tätä sairautta ei ole virallisesti tunnustettu. Tässä kaksi esimerkkiä: Pari vuotta juoksin useilla eri lääkäreillä, mutta he eivät tienneet alkuunkaan, mikä on homman nimi. Kaikki vain kehottivat olemaan välittämättä koko oireiluista ja kertoivat, ettei siitä voinut olla haittaa. Todellisuudessa kohdalleni oli osunut peräkkäin pari sisäilmaongelmaista asuntoa. Sen seurauksena menetin niin terveyden, työuran, kodin kuin toimeentulonkin. Herkistyin niin pahasti, etten ole enää onnistunut edes asuntoa löytämään, jonka sisäilmaa sietäisin. Siksi olen joutunut olemaan viimeisen vuoden kodittomana. Kaikki viranomaistahot olen kiertänyt läpi yrittäessäni saada apua, mutta tilanteeni ei millekään viranomaiselle tässä maassa kuulu. Tämä asia on Suomessa tabu ja sisäilmasairastuneet ovat modernin ajan leprasairaita. Meidät halutaan vain pois silmistä, eikä kukaan halua meidän olemassaolosta kuulla. Ja todellisuus on se, että sisäilmasairastuminen on tie rikkauksista ryysyihin. Itse menetin koko elämäni, rysähdin yhteiskunnan menestyneimmästä osasta kodittomaksi. Yhteiskuntakin menetti korkeasti koulutetun veronmaksajan lähes 30 vuoden työpanoksen. Miksi terveysviranomaiset, joiden tehtävänä pitäisi olla kansalaisten terveydestä huolehtiminen, vain ummistavat silmänsä koko ongelmalta? Kysyy mies vailla tulevaisuutta Olen 35-vuotias nainen. Minulla on hyvä koulutus, olen ahkera, sisukas ja tunnollinen työntekijä. Niillä asioilla kun vain ei tunnu olevan mitään merkitystä tässä yhteiskunnassa, mikäli sattuu sairastumaan työssään väärään sairauteen. Siihen sairauteen, jota ei ole olemassa, joka jättää pimeään ilman apua, tukea ja hoitoa. Kymmenen vuoden aikana olen vaihtanut lähes 10 työpaikkaa ja 20 asuntoa sisäilmaongelmien vuoksi. Olen kiertänyt 200 asuntoa, enkä ole löytänyt itselleni sopivaa. Olen saanut osakseni nöyryyttäviä kohtaamisia, lääkäreiden, isännöitsijöiden, asiantuntijoiden ja työnantajien taholta. Kymmenen vuoden aikana olen kärsinyt lukemattomista tuskallisista oireista ympäri kehoa. Minulle on puhjennut useita lisäsairauksia ja autoimmuunisairauksia. Kokemuksieni kanssa en ole yksin, oman taistelunsa kanssa sitä kuitenkin on pohjattoman yksin. En keksi turvattomampaa tilaa kuin työpaikan menettäminen, asunnon menettäminen, terveyden menettäminen, voimavarojen loppuminen.. tämä kaikki ilman oikeaa diagnoosia ja hoitoa. Siihen tilanteeseen lääkärin naurahtava kommentti mielenvikaisuudesta vetää melko hiljaiseksi. Tällä hetkellä nukun teltassa, olen työtön ja oireilen jatkuvasti. Siitä huolimatta, en aio luovuttaa. Aion etsiä 1/7

omaa polkuani niin kauan kun voimavaroja riittää. Vielä en aio kaatua tämän kauheuden alle. Siihen olen ihan liian arvokas. Maria 35-vuotta Tällä hetkellä virallinen Suomi ei tunnusta sisäilmasta sairastuneita ja he ovat väliinputoajia vailla perustuslain mukaisia ihmisoikeuksia ja sosiaaliturvaa. Tämä sairaus ei johdu yksilön omasta toiminnasta tai toimimattomuudesta, vaan kyse on siitä, että yhteiskunnan luomat olosuhteet ovat mahdollistaneet altistumisen ja sitä kautta sairastumisen. Mielestämme kyseessä on hälyttävän voimakkaasti kasvava kansanterveysongelma. Uusi rakennustapa ja -materiaalit ovat luoneet otollisen ympäristön sisäilmasairastumisille. Rakennukset ovat myrkyllisempiä kuin ennen ja nyt seuraukset alkavat näkyä - sairastuneiden määrä kasvaa koko ajan. Kyse on pahimmillaan todella vakavista sairastumisista. Kyse ei ole allergiasta vaan myrkyistä, jotka vahingoittavat mm. ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää ja keskushermostoa. Yleinen väärinkäsitys on, että home- ja kosteusvauriot aiheuttaisivat vain astmaa. Pahimmillaan sisäilmamyrkyt invalidisoivat ihmisen. Oireet voivat olla todella rajuja kuten voimakkaita kiputiloja, oksentelua, verenvuotoja, kuumetta ja muistihäiriöitä. Kyseessä on monimutkainen ilmiö ja sisäilmassa olevat myrkyt laukaisevat useita eri sairauksia kuten monikemikaaliyliherkkyyttä MCS, Alzheimerin tautia, syöpiä ja reumaa. Tällä hetkellä tiedetään, että kosteusvaurioaltisteet vaikuttavat ainakin seuraavin tavoin: lamaamalla/ylitehostamalla immuunijärjestelmää ja aiheuttaen autoimmunisaatiota (immuunijärjestelmän kääntymistä elimistön omia soluja vastaan) erilaisilla tulehdusmekanismeilla jotkut kosteusvaurioaltisteet ovat toksisia (myrkyllisiä) hermokudokselle, hedelmällisyydelle sekä genotoksisia (solumyrkkyjä) 3 Tiedot ovat WHO:n raportista vuodelta 2009. Olemme tänä vuonna kartoittaneet tilannetta tapaamalla kansanedustajia, asiantuntijoita, Työterveyslaitoksen, Terveyden- ja hyvinnvoinnin laitoksen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön sisäilma- ja ympäristösairauksien johtohenkilöitä. Vastuulliset virkamiehet eivät tunnu uskovan tilanteen vakavuutta. Tähän syksyyn asti sairastuneiden oireilu ja tilanne on kielletty jopa ministeritasolta asti. Olemme olleet hämmästyneitä siitä että valtion tutkimuslaitokset eivät ole edes kartoittaneet sairastuneiden määrää. Ihmettelemme myös miksi Suomen viralliset laitokset eivät hyödynnä maailmalla aiheesta olevaa tutkimustietoa ja lääkäreitä ei ole koulutettu edes perustietojen osalta. Olen nyt kotona vailla mitään tuloja. Työsuhde on edelleen tosin voimassa, mutta käytännössä minua ei ole olemassakaan. Luojan kiitos, olen säästänyt vuosien varrella rahaa, joten pärjään jonkun aikaa. Työnantajalla ei ole tarjota puhtaita tiloja. KELAn piiriin en kuulu, työvoimatoimiston piiriin en kuulu, liiton päivärahojen piiriin en kuulu. Kaikki pystyvät pesemään kätensä asioistani vedoten työturvallisuuslakiin ja työnantajan vastuuseen järjestää työtilat. On turhaa puhua hyvinvointi-suomesta - niin helppoa täällä on pudottaa ihminen kaiken ulkopuolelle. Kaikki sen vuoksi, että työpaikkani sisäilmapulmien väheksyminen niitä perusteellisesti kuntoon hoitamatta, on saanut tämän aikaan. Terveydellisten tappioiden ja elämän rajoittuneisuuden lisäksi koko ajan tulee taloudellisesti takkiin, koska työturvallisuuslakia ei noudateta. 2/7

Mahdolliset harrastukset ja asiointipaikat pitää miettiä. Enää ei voi etukäteen arvailla missä oireilen ja sen jälkeen toivun hyvän aikaa. Sosiaalinen elämä on supistunut paitsi minulla, myös perheelläni tämän pulman myötä. Tämäkö on hyvinvointia ja ihmisarvoista elämää? Kunpa olisin nostanut aikanaan kytkintä työpaikaltani ajoissa. Jälkiviisaus on aina niin helppoa, joten on syytä vain katsoa eteenpäin. Jotenkin. Voi elämän kevät, nainen 43v Aloitin lukion vuonna 2009. Olin onneni kukkuloilla, sillä pääsin haluamaani lukioon. Tätä onnea ei kestänyt kauan, kun useita poskiontelotulehduksia alkoi ilmetä ja viime jouluna lihasvärinää. On ollut vaikka mitä oireita, ripulia ja oksennusta. En tiedä, enää mitä pitää tehdä. Olen niin ahdistunut ja väsynyt koko ajan. Pitäisi varmaan vaihtaa koulua, mutta en tiedä. Vika vuosi lukiossa ja kirjotukset lähestyvät. Ei voi muuta sanoa, kun elämä on on ollut aika epäonnista. Auttakaa minua!!!! En halua enää olla kipeänä. Haluan olla terve, sillä se on minun suurin toiveeni! Huolestunut tyttö, 19v, Helsinki Ehdotamme: Suomeen on perustettava konkreettisiin toimiin tähtäävä valtiojohtoinen kriisiryhmä päätavoitteenaan laatia kuntouttamisohjelma, miten väliinputoajiksi ajautunut ihmisryhmä saadaan integroitua takaisin yhteiskuntaan. Tässä ryhmässä voitaisiin ratkoa mm. seuraavia asioita: 1. Sisäilmasta sairastuneiden määrän kartoitus. Miksi ei ole tutkittu, kuinka suuresta ongelmasta on kyse? 2. Sairastuneet tarvitsevat asuntoja. Kiireisin toimenpide sairastuneiden auttamiseksi on hätämajoituksen järjestäminen niille, jotka eivät kykene enää löytämään sisätilaa, jossa asua. On tärkeää, että ihmisille järjestetään inhimilliset asuintilat ja että altistumiskierre katkaistaan niin ajoissa kuin mahdollista. Olemme tehneet hätämajoituksesta esim. kuntalaisaloitteen Hkiin pohjaten esim. pieniin hirsipohjaisiin ratkaisuihin (http://homepakolaiset.fi/kuntalaisaloitteet.html). Pidemmällä tähtäimellä täytyy keskittyä pysyvien asumisratkaisujen kehittämiseen sairastuneille. Tämä vaatinee mm. uusien energiansäästödirektiivien takaisinvetoa rakentamisessa. Ehdotamme: Valtakunnallista hätämajoitusprojektia, jossa ensi hätään kokeillaan hirsirakenteisia hätämajoitusratkaisuja 50:lle erittäin huonossa tilanteessa olevalle ihmiselle (näistä osa perheitä). Nämä hätämajoituksen tarpeessa olevat ihmiset sijoittuvat ympäri Suomen. Hätämajoitusratkaisujen järjesteleminen kuntakohtaisesti on liian hidasta, ja toivomme valtion ottavan vetovastuun asiassa, sillä sairastuneiden tilanne on valtion harjoittaman politiikan seurausta (esim. rakennusmääräykset - Suomessa on laillista rakentaa jo valmistuessaan kosteusvaurioitunut talo, lisäksi terveydenhoitojärjestelmä ei kykene diagnosoimaan potilaita silloin, kun vakavat herkistymiset olisivat vielä estettävissä, ja tätä ei ole STM:ssä edelleenkään pyritty muuttamaan). 3/7

3. Sairastuneet tarvitsevat altisteettomia työpaikkoja, etätyömahdollisuuksia, etäopiskelumahdollisuuksia. 4. Sisäilmasta sairastuneille tarvitaan soveltuvia terveydenhoitotiloja mm. sairaaloita ja terveyskeskuksia. Tällä hetkellä kukaan ei osaa vastata kysymykseen, minne sisäilmasta vakavasti sairastunut voi mennä hoitoon. Mallia voisi ottaa esim. Saksasta, jossa on tehty monikemikaaliyliherkille (MCS) soveltuvia sairaalahuoneita. Lisäksi lääkäreiden tietämystä asiasta tulisi lisätä pikaisesti - yleisesti ottaen lääkäreiden tietämys sisäilma-asioista on huolestuttavan heikko ja tämä johtaa mm. siihen, että oireilevia ei osata diagnosoida ajoissa ja he ehtivät sairastua pysyvästi. 5. Vakavasti sairastuneet tarvitsevat vammaisuus-statuksen. Saksassa monikemikaali-herkistyneet lasketaan liikuntavammaisiksi juuri liikkumis- ja asiointirajoitusten perusteella. Vammaisuusstatuksen myötä sairastuneita koskisivat erilaiset kuntouttavat tukitoimet. Vertaus: pyörätuolissa oleva voi olla työkykyinen kunhan pääsee apuvälineiden avulla liikkumaan, eli asunnosta ja työpaikalta on poistettava esteet. Pyörätuolissa olevalle rappuset ovat esteitä, sisäilmasta sairastuneelle esteitä ovat altisteet eli sisäilmassa olevat erilaiset myrkyt. Vakavasti sisäilmasta sairastuneella elimistön sietokyky myrkyille on laskenut. 6. Traumaattisen kokemuksen läpikäyneille tulee tarjota traumaterapiaa. Terveyden, kodin, irtaimiston ja työn menettäminen ovat kaikki erittäin traumaattisia tapahtumia. Homeongelman kanssa kamppailevalle ne sattuvat usein yhtäaikaisesti. Sairastuneet tarvitsevat kriisiapua silloin kun kaikki elämän peruspilarit ovat romahtaneet. Joitain sairastuneita on esim. laitettu psyykkiseen pakkohoitoon sisäilmaoireiden takia ja osa on asunut ulkona vuosia. 7. Viranomaisia tulisi kouluttaa ja ohjeistaa. Esim. kunnissa ei tällä hetkellä osata toimia, kun sairastunut hakee apua kunnan viranomaisilta. 8. Sairaus on virallistettava ja sairaudelle on saatava diagnoosinumero. Miksi Suomessa ei oteta käyttöön esim. Japanissa, Saksassa ja Itävallassa käytettyjä ICD-10 koodeja tälle sairaudelle? Esim. Japanissa käytössä on koodi T65.9 Toxic effect of unspecified substance Poisoning NOS, eli tuntemattoman aineen myrkkyvaikutus. Vanhin lapsistani sairastui jo 2003 ja sisarussarjan seuraava syksyllä 2010. Vanhimman lapsen sairaus on edennyt jo hyvin vaikeaksi hajuste- ja mikrobiyliherkkyyksineen sekä anafylaksia oireineen. Molemmat lapset käyvät kotikoulua, vanhin jo vuosia. Tänä syksynä minut nimettiin lapsieni omaishoitajaksi. Sairaiden lastensa hoitaja, nainen 43, Jyväskylä Toivomme, että ongelmaa aletaan ratkoa pian. Lisätietoa www.homepakolaiset.fi 4/7

Sisäilmaongelmiin liittyviä oireita ja sairauksia Hengitystieoireet - yskä, limannousu, hengenahdistus, hengityksen vinkuna, kipu hengitysteissä, nenän ärsytys, tukkoisuus, nuha, nenäverenvuoto, käheys, kurkun kuivuus, poskionteloiden kirvely, suukivut Yleisoireet ja neurologiset oireet - kuume, poikkeuksellinen väsymys, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, keskittymisvaikeudet, muistihäiriöt, ärtyisyys, kiukunpuuskat, hermostuneisuus, ylivilkkaus, aloitekyvyttömyys, hengityskatkot, nukahtamisvaikeudet, heräily, sydämentykytys, rytmihäiriöt, epänormaali hikoilu/palelu, vatsakivut, ripuli, verinen uloste, nivelkivut, lihaskivut, lihasheikkous, luusäryt, selkäkivut, kouristelu, lihasnykinät, oksentelu, pistely, raajojen puutumiset ja tunnottomuudet, kielen tunnottomuus, huulten tunnottomuus, kipu kainaloissa, vapinat, kasvojen turvotus ja punaisuus, korkea verenpaine ja muut sydän- ja verisuonioireet, migreeni Iho, silmä- ja limakalvo-oireet - nokkosrokko, urtikaria, ihottuma, mustelmataipumus, ihon kutina, paiseet, paukamat, ihomuutokset, silmäoireet, silmänpaineen nousu, näköhäiriöt, näkökentän sumentuminen, allerginen silmätulehdus, näön heikkeneminen, hajuaistin herkistyminen, limakalvojen rikkoutuminen (myös suoliston ja sukupuolielinten alueella), virtsatie-oireet/-tulehdukset, virtsankarkailu, yökastelu, korvaoireet, kuulon heikkeneminen, hiusten lähtö Hormonaaliset/aineenvaidunnalliset oireet/muut vakavat yleisoireet - keskenmenot ja sikiöepämuodostumat, hedelmällisyyden aleneminen, maidon eritys (synnyttämättömillä naisilla), kystat ja myoomat, kuukautiskipujen paheneminen, erilaiset gynekologiset vaivat, vakavat sairaudet vastasyntyneillä, muutokset rasva-aineenvaihdunnassa ja veren hyytymistekijöissä, jatkuvat verenvuodot, luiden haurastuminen, luuytimen toiminnan häiriöt, imusolmukkeiden toiminnan häiriöt, sisäiset verenvuodot, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, aivopaiseet, immuunijärjestelmän häiriöt, autoimmuunisairaudet Sairaudet: -hengitystieinfektiot: poskiontelotulehdukset, keuhkoputkentulehdukset, flunssat -homepölykeuhko eli alveoliitti, ODTS, RADS, keuhkokuume, pikkulasten verenvuotokeuhkokuume -erilaiset allergiat ja muut pitkäaikaiset haitat kuten ruokaintoleranssit, monikemikaaliyliherkkyys MCS, herkistyminen sähkölle -astma, allerginen nuha -erilaiset reumat -erilaiset kudos- ja elinvauriot -sieni-infektiot -haimavauriot -diabetes -Alzheimerin tauti -epilepsia -maksa- ja munuaisvauriot -syövät -autismi -lasten käytöshäiriöt ja kehitysviivästymät 5/7

29.11.2011 Satu Hassi Vihreiden avoin kyselytynti Facebookissa 18.00-19.00 http://www.facebook.com/vihreat Homepakolaisten lähettämä kysymys Satu Hassille: Kiitos, että teitte EU-parlamentille kysymyksen diagnoosinumeron saamisesta MCS:lle eli monikemikaaliyliherkkyydelle. Olette varmastikin tietoisia, että monikemikaaliyliherkkyyden laukaisevana tekijänä on hyvin usein kosteusvaurioaltistus. Voisiko kansainvälisessä ICD-10 tautiluokituksessa pyytää huomioimaan em. seikka selvemmin? Homepakolaiset kysyi kemikaaliyliherkkyyteen liittyen voisiko kv-tautiluokituksessa pyytää huomioimaan kosteusvaurioaltistus? Satu Hassi Olen yhdessä kolmen muun suomalaisen mepin kanssa jättänyt EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen, jossa pyydämme komissiota tukemaan sitä, että kemikaaliyliherkkyydelle annettaisiin WHOssa diagnoosinumero eli se tunnustettaisiin sairaudeksi. Mielestäni näin tulisi tehdä, kemikaaliyliherkkyydestä kärsivien elämäntilanne on uskomattoman vaikea ja esim Suomessa he jäävät kaikkien tukimuotojen ulkopuolelle kun heidän tautiaan ei tunnusteta. Kysymys Tulisiko diagnoosissa ottaa selvemmin huomioon home- ja kosteusvaurioaltisteiden rooli monikemikaaliherkistymisen laukaisevana tekijänä? Myös home- ja kosteusvauiroista sairastuneet tippuvat kaikkien yhteiskunnan tukimuotojen ulkopuolelle. Satu Hassi Kaikki ne kemikaaliyliherkät, joita olen itse tavannut, kertovat taudin alkaneen homeasunnossa asumisesta. En yhtään tiedä, antaako esim WHO tällaisia ohjeita siitä mitä diagnoosissa otetaan huomioon, mutta käytännön lääkärintyössä juuri näin tulisi tehdä. Minusta on käsittämätöntä, että prof Mirja Salkinoja- Salonen on löytänyt selvän yhteyden homeoireiden ja tiettyjen kodin/työpaikan ilmassa olevien homemyrkkyjen välillä, mutta virallinen Suomi ei tunnusta tätä diagnoosiperusteeksi. Kirjallisesti vastattava kysymys E-011169/2011 komissiolle http://www.europarl.europa.eu/regdata/questions/ecrites/2011/011169/p7_qe(2011)011169_fi.doc Kirjallisesti vastattava kysymys E-011169/2011 komissiolle työjärjestyksen 117 artikla Satu Hassi (Verts/ALE), Riikka Manner (ALDE), Sirpa Pietikäinen (PPE) ja Liisa Jaakonsaari (S&D) Aihe: Diagnoosinumero kemikaaliyliherkkyydelle Kemikaaliyliherkkyys (Multiple Chemical Sensitivity) on sairaus, joka aiheuttaa enenevässä määrin työkyvyttömyyttä. Kemikaaleille ja hajusteille voimakkaasti yliherkät kärsivät mm. päänsärystä, pahoinvoinnista ja hengitystieoireista jo pienistä määristä ilmassa olevia kemikaaleja, ja lukuisat uudet tutkimukset osoittavat, että kyseessä on fyysinen tauti. 6/7

Kuitenkaan kaikissa maissa ei ole käytössä kansallista diagnoosinumeroa, jota ilman sairastuneet eivät ole oikeutettuja sosiaaliturvaan kuten sairauspäivärahoihin ja tuettuun asumiseen. Vaikka kemikaaliherkkyyttä ei osata nykytiedolla lääketieteellisesti parantaa, on todettu, että varhaisella altistukseen puuttumisella voidaan estää taudin kehittyminen invalidisoivaksi. Monissa maissa, mukaan lukien Saksa ja Itävalta, kemikaaliherkkyydelle on annettu kansallinen diagnoosinumero, mikä auttaa ehkäisemään ennalta sairauden pahenemista. Toisissa maissa kuten Suomessa se puuttuu. Suomessa on arvioitu, että noin 20 000 henkilöä on pysyvästi työkyvyttömiä vakavan kemikaaliyliherkkyyden vuoksi. Jos Maailman terveysjärjestö WHO lisäisi diagnoosinumeron kemikaaliyliherkkyydelle kansainväliseen tautiluokitukseen ICD-10 tai sen tällä hetkellä valmisteilla olevaan seuraavaan versioon ICD-11, diagnoosinumero saataisiin myös niihin maihin, joissa ei ole kansallista diagnoosinumeroa. Onko komissio tietoinen ongelmista, joita aiheutuu siitä, ettei kemikaaliyliherkkyydellä ole diagnoosinumeroa WHO:n tautiluokituksessa? Aikooko se ajaa WHO:ssa diagnoosinumeron lisäämistä kansainväliseen tautiluokitukseen? 7/7