Salon kaupungin eläinlääkintähuollon. valvontasuunnitelma 2015-2019

Salon kaupungin eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma 2015-2019 2614/11.02/2014

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö... 3 2.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2.2 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue... 4 3 Voimavarat... 4 3.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 4 3.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 5 4 Tietojärjestelmät... 6 5 Yhteistyö ja viestintä... 7 6 Maksut... 7 7 Valvonnan toimeenpano... 8 8 Eläinten terveyden valvonta... 9 8.1 Eläintautivalmius... 9 8.2 Eläintautiepäilyt ja tapaukset... 10 8.3 Eläintautien ilmoittaminen... 10 8.4 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta... 10 8.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 11 8.6 Muu eläintautivalvonta... 11 9 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti...12 10 Eläinten lääkitsemisen valvonta...12 11 Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti...12 11.1 Sisämarkkinakauppa... 12 11.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin... 13 11.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 13 12 Eläinten hyvinvoinnin valvonta...13 12.1 Epäilyyn perustuva tarkastus... 14 12.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus... 14

12.3 Määräyksiin perustuvat selvitykset ja tutkimukset... 15 13 Eläimistä saatavat sivutuotteet...15 13.1 Sivutuotteita käyttävät toimijat... 17 13.2 Sivutuotteiden hautaaminen... 17 14 Täydentävien ehtojen valvonta...17 15 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen...18 15.1 Peruseläinlääkäripalvelut... 18 15.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 18 15.3 Yksityinen palvelutarjonta... 18 15.4 Kiireellinen eläinlääkärinapu... 18 15.5 Saatavuus- ja laatutavoitteet... 19 15.6 Toimitilat... 20 15.7 Välineresurssit... 20 15.8 Ostopalvelut... 21 15.9 Perustason ylittävät palvelut... 21 16 Seuranta, arviointi ja raportointi...21 16.1 Kunnan suunnitelma... 21 16.2 Viranomaisen pyytämät raportit ja tilastot... 21 16.3 Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 21

1 Johdanto Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) on velvoittanut kuntia laatimaan valvontasuunnitelman eläinlääkintähuollon osalta vuodesta 2012 alkaen. Suunnitelma on osa ympäristöterveydenhuollon suunnitelmaa. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmissa alkoi uusi kausi vuosille 2015 2019. Suunnitelman on katettava tiedot kunnan järjestämästä eläinlääkäripalvelusta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueella. Suunnitelmasta on käytävä ilmi tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotosta ja muista toimenpiteistä. Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009), elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (441/2014), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005). 2 Toimintaympäristö 2.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset Salon kaupungin rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto muodostavat yhdessä rakennus- ja ympäristövalvonnan tulosalueen, joka toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa. Eläinlääkintähuolto on osa ympäristöterveydenhuoltoa. Salon kaupungin pinta-ala on 2100 km 2 ja asukasluku on vähän alle 55 000. Alueen eläintilojen lukumäärä on vuosi vuodelta vähentynyt, mutta samaan aikaan voidaan kuitenkin havaita, että toimintaansa jatkavien tilojen eläinmäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Tämä on näkynyt eläinlääkärin työnkuvan asteittaisena muuttumisena; yksittäisten akuuttien sairauksien hoito on muuttunut ennalta ehkäisevään, koko tilan tasolla tapahtuvaan terveydenhuoltoon. Tilastoissa tämä näkyy muun muassa siten, että tilakäyntien määrä on vähentynyt, mutta hoidettujen /huomioitujen eläinten lukumäärä yhtä tilakäyntiä kohden on puolestaan lisääntynyt. Salon alueella on runsas tuotantoeläinkirjo ja erityisesti hevosten määrä on suuri. Pääasiallisina asiakkaina kaupungineläinlääkäreillä ovat kuitenkin pieneläimet, jotka muodostavat yli 70 % asiakaskäynneistä. Alueella on hyvin saatavilla yksityisiä eläinlääkäripalveluita. Salossa on kolme yksityistä pieneläinklinikkaa, yksi hevosklinikka sekä kolme yksityistä eläinlääkäripalveluita tarjoavaa ammatinharjoittajaa. Lisäksi lähikunnissa on useita muitakin erikoiseläinlääkärin palveluita tarjoavia klinikoita sekä pieneläimille että hevosille. Lisääntyneen yksityisten eläinlääkäripalveluiden saatavuuden vuoksi jätettiin vuonna 2013 eläkkeelle siirtymisen johdosta vapautunut eläinlääkärin virka täyttämättä. Virka-aikana Salossa työskentelee kolme kaupungin praktikkoeläinlääkäriä kahdessa

eri toimipisteessä. Pieneläinpäivystys ostetaan yhdessä muiden Varsinais-Suomen valvontayksiköiden kanssa. Pieneläinpäivystyspalvelut on kilpailutettu vuonna 2014 ja 1.1.2015 alkaen päivystyspalvelut tuottaa Suomen Pieneläinklinikat Oy. Vastaanottotilat ovat Turussa. Suureläinpäivystys on jaettu Salon ja Liedon yhteistoiminta-alueen eteläisen piirin praktikkoeläinlääkäreiden kesken. Päivystysaikoina on käytössä keskitetty maksullinen palvelupuhelinnumero. 2.2 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto ei kuulu mihinkään ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Eläinlääkäripäivystys hoidetaan kuitenkin sopimusten mukaisesti yhteistyössä maakunnan muiden valvontayksiköiden kanssa. 3 Voimavarat 3.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Eläinlääkintähuoltoon kuuluu kolme praktikkoeläinlääkäriä, valvontaeläinlääkäri ja johtava hygieenikko. Eläinlääkäripalveluiden ja eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin palvelutarpeen selvittämiseksi on tehty resurssitarpeen kartoitus suunnitelman liitteenä olevalla lomakkeella. Kartoituksen perusteella Salon eläinlääkintähuollon resursseja voidaan pitää tällä hetkellä riittävinä. Praktikkoeläinlääkärit toimivat kahdessa eri toimipisteessä: Halikossa ja Perniössä. Asiakkaat saavat kuitenkin vapaasti valita eläinlääkärin, jonka palveluita he haluavat käyttää. Halikon yhteisvastaanotolla työskentelee kaksi eläinlääkäriä ja Perniön vastaanotolla yksi. 2. kaupungineläinlääkäri (hygieenikko) tekee praktiikan lisäksi maidontuotantotilan hygieniatarkastuksia tiloille, joiden kanssa hänellä ei ole terveydenhuoltosopimusta. Virka-aikaan praktikkoeläinlääkäreiden toimialueena on Salo, päivystysaikana myös Liedon yhteistoiminta-alueen eteläinen piiri. Päivystysalueeseen kuluvat kunnat ovat Salo, Kaarina, Kemiönsaari, Paimio, Parainen ja Sauvo. Eläinlääkintähuollon esimiehenä toimii johtava hygieenikko. 2. kaupungineläinlääkäri (hygieenikko) toimii hänen sijaisenaan. Valvontaeläinlääkäri vastaa pääasiassa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta Salon alueella. Johtavan hygieenikon ja valvontaeläinlääkärin toimipiste sijaitsee Halikon virastotalolla yhdessä muun ympäristöterveydenhuollon kanssa. Vastaanottotilojen päivittäisestä siivouksesta vastaavat terveyskeskuksen laitoshuoltajat (0,3 htv). Lisäksi eläinlääkintähuollolla on käytettävissä toimisto- ja atk- tukipalvelut. Kaupungin palkkaamaa eläintenhoitajaa tai muuta potilastyössä ja välinehuollossa avustavaa henkilökuntaa ei ole, mutta Perniön eläinlääkäri on palkannut omalla kustannuksellaan oppisopimuskoulutuksessa olevan eläintenhoitajaopiskelijan. Oppisopimus on tehty ajalle 1.9.2014 28.2.2016. Myös muita harjoittelua suorittavia eläintenhoitajaopiskelijoita voidaan hyödyntää satunnaisesti kaupungineläinlääkäreiden vastaanotoilla.

Taulukko 1: Eläinlääkintähuollon käytettävissä oleva henkilöstö, yhteensä 5 htv. Virkanimike Tehtäväkuvaus Muuta Riitta Suutari 1. kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikko hygieenikkoeläinlääkäri, eläinlääkäreiden esimies Riikka Nikula 2. kaupungineläinlääkäri praktikkoeläinlääkäri Perniö alkutuotannon valvontaa 10% Anne Partti 3. kaupungineläinlääkäri praktikkoeläinlääkäri Halikko Johanna Auranen 4. kaupungineläinlääkäri praktikkoeläinlääkäri Halikko Sofia Väärikkälä valvontaeläinlääkäri valvontaeläinlääkäri 3.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Työnantaja tukee eläinlääkäreiden koulutukseen osallistumista. Koulutuskustannuksia maksetaan eläinlääkintähuollon budjetin sallimissa rajoissa. Työnantajan maksaman koulutuksen lisäksi voi itse maksettuun oman alan koulutukseen saada palkallista vapaata. Valvontaeläinlääkäri on hyväksytty Helsingin yliopistoon suorittamaan ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkärin tutkintoa 2013 alkaen. Koulutuksen laajuus on 240 op ja sen kesto on noin neljä vuotta. Koulutus tapahtuu työn ohessa ja koulutuksen pääpaino on eläinsuojeluvalvonnassa. Kaupungin taloustilanteesta johtuen vuodelle 2015 laaditussa koulutussuunnitelmassa on pääpaino keskusvirastojen ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston järjestämissä maksuttomissa työkokous- ja koulutuspäivissä. Valvontaeläinlääkäri osallistuu valtion kustantamiin Eviran ja aluehallintoviraston järjestämiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan liittyviin koulutuksiin. Koulutussuunnitelmassa huomioidaan erityisesti ajankohtaiset tarpeet, kuten lainsäädännön muutokset. Eläinlääkintähuollon yhteisen koulutussuunnitelman pohjalta laaditaan eläinlääkäreiden henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat. Eläinlääkäreiden koulutustarpeita käsitellään vuosittain pidettävissä kehityskeskusteluissa. Vuodelle 2015 laadittua eläinlääkäreiden koulutussuunnitelmaa on käsitelty myös ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontasuunnitelman yhteydessä. Vakituiseen eläinlääkärin virkaan valitun on oltava koulutukseltaan eläinlääketieteen lisensiaatti. Henkilöstöä rekrytoitaessa kuvataan hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimusten lisäksi kyseiseen virkaan kuuluvien tehtävien pätevän hoidon

edellyttämät mahdolliset muut vaatimukset. Praktikkoeläinlääkärin viransijaiseksi voidaan palkata myös praktiikkaoikeuden omaava eläinlääketieteen kandidaatti. Vakinaiseen tai määräaikaiseen virkaan valitun henkilön oikeudet harjoittaa eläinlääkärin ammattia tarkistetaan tarvittaessa Eviran ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä. Eläinlääkäreiden käyttöön on laadittu perehdytysopas, missä on eläinlääkäreille ja heidän sijaisilleen tarpeellisia käytännön toimintaohjeita, kuten keskeiset yhteystiedot, puhelimen käyttöopastus, laskutuskäytännöt ja päivystysohjeistusta. 4 Tietojärjestelmät Erilaisten tietojärjestelmien avulla saadaan hyödyllistä tietoa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tueksi. Tietojärjestelmiä hyödynnetään myös valvonta- ja potilastietojen tuottamisessa ja tallentamisessa sekä virka-asioiden hoitamisessa. Tietojärjestelmien käyttökoulutuksiin osallistutaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Pääsynhallinnan avulla haetaan käyttöoikeuksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alan viranomaistietojärjestelmiin. Ympäristöterveydenhuollon esimies myöntää pääsyn järjestelmään eläinlääkintähuollon osalta. Eviranet on Eviran toimialan viranomaisille tarkoitettu ekstranet-palvelu, jossa on myös eläinlääkintähuollon aihepiiriin kuuluvaa tietoa. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) on hallinnonalan perusjärjestelmä, joka tulee korvaamaan Elite- ja Elvis-tietojärjestelmät. Valitettavasti kaupungineläinlääkäreillä eikä valvontaeläinlääkärillä ole vielä pääsyä järjestelmään. Yhteinen valtakunnallinen tietojärjestelmä tulee helpottamaan tiedonkulkua ja sähköistä asiointia sekä mahdollistaa tehokkaamman ja riskiperusteisemman valvonnan. Ennen Elvin käyttöönottoa eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvontaan liittyvät asiakirjat toimitetaan Lounais-Suomen aluehallintovirastoon, jossa ne tallennetaan Elite-järjestelmään. Elvis on eläinten hyvinvointisovellus, jonne raportoidaan otantaan perustuvien eläinsuojelutarkastusten sekä eläinkuljetustarkastusten tulokset. Valvontaeläinlääkärillä on selailuoikeus sovellukseen. Eläintenpitokieltorekisteri on Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä rekisteri, johon merkitään tuomioistuinten määräämät eläintenpitokiellot. Rekisteristä tarkastetaan kuukausittain Salossa asuvien henkilöiden eläintenpitokiellot. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin tallennetaan nauta-, sika-, lammas-, vuohieläinten ja munintakanaloiden ja eräiden muiden eläinten rekisteröinnit ja niiden muutokset sekä eläinten pitopaikat ja pitopaikkoihin liittyvät muutokset. Rekisteriä käytetään hyödyksi eläinten

hyvinvoinnin ja terveyden valvonnassa. Valvontaeläinlääkäri vie rekisteriin tiedot Salon alueella pidettävistä haaskaruokintapaikoista. Eläintietojärjestelmästä nähdään lammas- ja vuohieläinten sekä sikatilojen eläinliikenne. Järjestelmästä pystytään seuraamaan myös raatojen hävitystapoja. TRACES (Trade Control and Expert System) on komission ylläpitämä, internetissä toimiva kansainvälinen järjestelmä, jonka tarkoituksena on elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden jäljitettävyyden ja valvonnan varmistaminen. Järjestelmässä laaditaan kaikki vientitodistukset sekä sinne raportoidaan kaikki tehdyt tuontitarkastukset valvontaeläinlääkärin toimesta. Kuusivet-potilasohjelma on asennettu praktikkoeläinlääkäreiden kannettaviin tietokoneisiin. Ohjelmassa on asiakasrekisteri potilastietoineen, lääke- ja tarvikehinnasto, laskutus sekä ajanvarauskalenteri. Ohjelmaan voidaan luoda käyttäjätunnus myös sijaisina toimiville eläinlääkäreille. Naseva eli nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä ja Sikava eli sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmä ovat Eläintautien torjuntayhdistyksen omistamat ja ylläpitämät selainpohjaiset sovellukset, joita praktikkoeläinlääkärit käyttävät. Muihin järjestelmiin lukeutuvat kaupungin omat tietojärjestelmät, joiden tarkoituksena on helpottaa ja yhtenäistää virka-asioiden hoitoa. Loma-, koulutus- ja päivystysvapaa-anomukset tehdään Web-tallennukseen. Matkalaskut tehdään Populus -järjestelmän kautta. Matkalaskut pyritään tekemään heti matkan jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua matkasta. Tekla Gis WebInfo -sovellusta käytetään eläinten hyvinvoinnin valvonnan tukena, sillä sovelluksen kautta pääsee Salon alueen väestörekisteriin. 5 Yhteistyö ja viestintä Salon kaupungille on laadittu viestintäohje. Kaupungilla on kaksi työntekijää, jotka hoitavat päätoimisesti tiedottamisesta. Eläinlääkintäasioiden tiedottamisesta vastaavat ympäristöterveydenhuollon esimies ja johtava hygieenikko apunaan kaupungin tiedottajat. Salon kaupungin internetsivuilla on eläinlääkintähuollolle oma sivu, jossa on tietoa kunnan tarjoamista eläinlääkintäpalveluista sekä keskeiset puhelinnumerot. Lisäksi paikallisradio ja paikallislehti toimivat tarvittaessa tärkeinä tiedotuskanavina. Kaikkiin talouksiin jaettavaa Salon kaupungin tiedotetta pyritään myös hyödyntämään eläinlääkintäpalveluiden tiedotuskanavana. Erityistilanneviestintää varten on Salon kaupungin käytössä Virve-puhelimia, joista yksi on ympäristöterveydenhuollossa. 6 Maksut Praktikkoeläinlääkärit perivät käyntimaksut, toimenpidepalkkiot, päivystyskorotukset, mahdolliset matkakustannukset sekä muut potilastyöstä aiheutuvat kulut suoraan

eläimen omistajalta tai haltijalta. Näiden maksujen suuruus määräytyy kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaan. Klinikkamaksu ei ole käytössä. Päivystysaikana on käytössä keskitetty maksullinen palvelupuhelinnumero erikseen pieneläin- ja suureläinpotilaille. Palvelun hinta on pieneläinpäivystyksessä 0,5 /min + ppm ja hyötyeläinpäivystyksessä 0,7 /min + ppm. Tuotantoeläinmatkoista Salon kaupunki subventoi käyntimaksuja ja kilometrikorvauksia siltä osin, kun kokonaispituus (meno- ja paluumatka) ylittää 50 kilometriä. Hoitava eläinlääkäri laskuttaa subventio-osuuden suoraan Salon kaupungilta, kun kyseessä on Salon alueella hoidettu tuotantoeläin. Pieneläinpäivystyssopimuksessa on määritetty enimmäishinnat, jotka palveluntuottaja voi enintään periä asiakasmaksuina (poliklinikkamaksu ja toimenpidemaksu). Eläinlääkintähuoltolain perusteella suoritettavat valvontatehtävät Valtio on sitoutunut hankkimaan kunnilta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää viranomaisvalvontaa. Viranomaisvalvontaa varten Saloon palkattiin vuonna 2012 kokopäiväinen valvontaeläinlääkäri, jonka valtion valvontatehtäviin käytetyn työajan palkan sivukuluineen kunta laskuttaa aluehallintovirastolta. Joissakin tapauksissa myös praktikkoeläinlääkärit suorittavat satunnaisia valvontatehtäviä tuntikorvauksella (esim. valvontaeläinlääkärin poissaolojen aikana). Virkatehtävien hoitamisesta praktikkoeläinlääkärille maksettava palkkio on 40 euroa/ tunti. Kunta laskuttaa aluehallintovirastolta valvontatehtäviin käytetyltä ajalta em. tuntikorvauksen sivukuluineen sekä suhteellisen osuuden praktikkoeläinlääkärin varsinaisesta palkasta. Eläintautilakiin perustuvat maksulliset suoritteet Maksullisista eläintautilain mukaisista suoritteista ja niiden hinnoista on säädetty maaja metsätalousministeriön asetuksessa. Kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri eivät laskuta maksullisista viranomaistoimituksista (kuten siipikarjan salmonella- sekä lampaiden ja vuohien maedi-visna - ja scrapie -valvonnasta, vientitarkastuksista ja todistuksista tai laittoman tuonnin valvonnasta) toimijaa, vaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto lähettää laskut toimijalle eläinlääkäreiltä saamiensa tietojen perusteella. Jokaisesta maksullisesta suoritteesta laaditaan tarkastuspöytäkirja sekä laskutuspyyntölomake. Tiedot toimitetaan aluehallintovirastoon kahden viikon kuluessa suoritteen tekemisestä. Salossa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri vastaa eläintautilakiin perustuvien maksullisten suoritteiden tekemisestä. Jos kaupungineläinlääkäri tekee suoritteen, hän laskuttaa työstään kuntaa ja kunta aluehallintovirastoa. 7 Valvonnan toimeenpano Kunnan velvollisuutena on huolehtia, että eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa, eläinten lääkitsemislaissa sekä sivutuotelainsäädännössä kunnaneläinlääkärille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoito on järjestetty alueellisen

suunnitelman ja valtakunnallisen ohjelman mukaisesti. Salossa valvontatehtävien hoitoa varten on palkattu valvontaeläinlääkäri, joka vastaa edellä mainittujen valvontatehtävien hoidosta täysipäiväisesti. Salon kaupungilla on yhteistyösopimus Liedon yhteistoiminta-alueen kanssa, mikä mahdollistaa Salon valvontaeläinlääkärin työskentelyn Liedon yhteistoiminta-alueella ja vastaavasti Liedon valvontaeläinlääkärin työskentelyn Salon alueella. Valvonnan yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi valvontaeläinlääkäri toimii läheisessä yhteistyössä aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden ja lähialueiden valvontaeläinlääkäreiden sekä Salon praktikkoeläinlääkäreiden ja terveystarkastajien kanssa. Tarvittaessa praktikkoeläinlääkärit osallistuvat myös itsenäisesti valvontatehtävien hoitoon. Tähän suunnitelmaan on kirjattu eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan liittyvien valvontakohteiden määrät sekä resurssit valvonnan toteuttamiseen. Osaalueittain on kuvattu valvonnan suorittaminen ja valvonnasta raportoiminen. 8 Eläinten terveyden valvonta Eläinten terveyden valvonta perustuu eläintautilakiin ja sen nojalla annettuihin alempiasteisiin säännöksiin. Lisäksi paikallistason valvonnassa käytetään apuna Eviran ja aluehallintoviraston laatimia ohjeita. Tarttuvat eläintaudit jaetaan lakisääteisesti vastustettaviin, ilmoitettaviin ja muihin tarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien torjuntatoimenpiteistä vastaa tietyiltä osin kunnan valvontaviranomainen. 8.1 Eläintautivalmius Eläinten terveyden valvontaan liittyy keskeisenä osana varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan, vaikka Suomessa yleisesti ottaen onkin hyvä tautitilanne. Salossa valvontaeläinlääkäri on nimetty valmiuseläinlääkäriksi, joita on Suomessa yhteensä noin 80. Valmiseläinlääkäreitä koulutetaan vuosittain helposti leviävien eläintautien vastustustyöhön Eviran ja aluehallintoviraston toimesta. Valmiuseläinlääkäreiden perehtyneisyyttä hyödynnetään eläintautitapauksissa ja he osallistuvat eläintautien torjuntatyöhön tarvittaessa. Näin ollen Salossa valvontaeläinlääkärillä on päävastuussa paikallistason varautumisesta ja taudintorjunnasta tautia epäiltäessä tai taudinpurkauksen varhaisessa vaiheessa. Lisäksi praktikkoeläinlääkärit saavat lisäkoulutusta ja ajankohtaista tietoa eläintaudeista aluehallintoviraston järjestämissä työnohjauspäivissä. Eläinlääkärien vastaanotoilla ja Halikon virastotalolla on varautumislaatikko, joka pitää sisällään välineitä ja tarvikkeita akuuttien eläintautitilanteiden varalle. Praktikkoeläinlääkärit vastaavat vastaanotollaan ja valvontaeläinlääkäri Halikon virastotalolla olevan varautumislaatikon sisällöstä. Varautumislaatikoiden sisältö käydään läpi vuoden 2015 aikana ja jatkossa säännöllisin väliajoin. Laatikoiden tarkastuksen yhteydessä sisällöstä laaditaan ajantasainen luettelo. Lisäksi

valvontaeläinlääkäri on tutustunut alueelliseen valmiusvarastoon, joka sijaitsee aluehallintoviraston toimipisteessä Turussa. Äkillisessä tautitilanteessa eläinlääkäreitä pystytään irrottamaan normaaleista tehtävistään. Valvontaeläinlääkäri yhdessä johtavan hygieenikon kanssa voivat siirtyä välittömästi tilanteen vaatimiin tehtäviin. Lisäksi yhdestä kahteen muuta praktikkoa voidaan lyhytkestoisesti ohjata toisiin tehtäviin. Vähintään yksi praktikko kuitenkin vaaditaan hoitamaan akuutit eläinten sairastapaukset (päivystyksenomaisena toimintana) Salon kokoisella alueella virka-aikaan. Tämänkaltainen supistettu järjestely ei silti voi kestää muutamaa päivää pitempää, vaan kaksi praktikkoa on pitemmällä aikavälillä minimimäärä alueen eläinlääkintähuollon jonkinlaisen toimivuuden vakuudeksi. 8.2 Eläintautiepäilyt ja tapaukset Salossa on vuosittain yksittäisiä eläintautiepäilyjä ja -tapauksia. Epäily voi herätä tilakäynnillä eläinten kliinisten oireiden tai muualta (esim. laboratoriosta) saatujen tietojen perusteella. Epäilyn kynnys pyritään pitämään matalana ja heti epäilyn herätessä, ollaan yhteydessä aluehallintovirastoon. Jos aluehallintovirasto päättää, että kyseessä on virallinen eläintautiepäily, aluehallintovirasto voi antaa pitopaikalle välttämättömiä toimenpiteitä koskevan päätöksen taudin leviämisen estämiseksi. Valvontaeläinlääkäri noudattaa aluehallintovirastolta saamiaan ohjeita tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi sekä taudin alkuperän ja levinneisyyden selvittämiseksi. 8.3 Eläintautien ilmoittaminen Kunnaneläinlääkärit ilmoittavat vastustettavan eläintaudin epäilystä tai todetusta taudista viipymättä puhelimitse aluehallintovirastolle (myös päivystysaikana). Ilmoitettavista eläintaudeista ilmoitetaan viimeistään seuraavana arkipäivänä ja tietyistä muista taudeista kuukausittain aluehallintovirastoon. Terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille (terveyspalveluiden päällikkö) ilmoitetaan tietyistä zoonoottisista eli eläimistä ihmisiin leviävistä taudeista. Johtava hygieenikko on sekä epidemiaselvitystyöryhmän että hygieniatoimikunnan jäsen. Nämä auttavat yhteistyötä ja verkottumista kunnan terveydenhuollon kanssa ja siten edesauttavat kahdensuuntaista tiedon kulkua. 8.4 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta Kana-, broileri- ja kalkkunaparvia, uudiseläimiä tuottavia sikaloita ja keinosiemennyssonneja tai raakamaitoa tuottavia nautojen pitopaikkoja koskee pakollinen salmonellavalvonta. Lisäksi pitopaikat voivat liittyä vapaaehtoiseen lampaiden ja vuohien maedi-visnan sekä scrapien varalta, tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosin tai kalojen BKD:n varalta. Terveysvalvonnan valvontavastuu kuuluu Salossa valvontaeläinlääkärille. Pakollisiin terveysvalvontoihin liittyy joko säännöllinen käynti pitopaikoissa ja näytteenotto (siipikarja) tai näytteenoton seuranta (siat ja naudat). Terveysvalvontakohteet Salon alueella on listattu taulukossa 2. Siipikarjan terveysvalvontaan kuuluu tarkastuskäynti eläinmäärän ja riskinarviointiin perustuen

1-3 vuoden välein. Yhtä kohdetta lukuun ottamatta tarkastukset tehdään vuosittain. Kohteissa käydään pääsääntöisesti toimijan pyynnöstä. Lisäksi valvontaeläinlääkäri seuraa näytteenottojen säädöstenmukaisuutta ja siipikarjaparvien saapumisilmoituksia toimijoiden toimittamien tietojen perusteella. Terveysvalvonnasta kertyneet tiedot toimitetaan vuosittain aluehallintovirastolle. Vuoden 2015 aikana tavoitteena on kartoittaa Salon alueella uudiseläimiä tuottavat sikalat ja keinosiemennyssonneja tai raakamaitoa tuottavat nautojen pitopaikat sekä tiedottaa ko. tiloja, että näytteenoton tulokset tulee toimittaa valvontaeläinlääkärille. Taulukko 2. Terveysvalvontakohteet Salon alueella Kohde Kohteita yhteensä Tarkastuskäynnit vuonna 2015 Munintakanalat 12 11 Broileritilat 4 4 Kalkkunatilat 2 2 Uudiseläimiä tuottavat sikalat Keinosiemennyssonneja tai raakamaitoa tuottavat nautatilat Selvitetään vuonna 2015 Selvitetään vuonna 2015 - - 8.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Vesiviljelyeläinten kasvattajien tulee hakea toiminnalleen terveyslupa Evirasta. Luvan tarvitsevat kaikki kaloja, rapuja tai simpukoita sekä näiden hedelmöitettyjä sukusoluja ihmisravinnoksi, myytäväksi tai muutoin luovutettavaksi kasvattavat toimijat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Salossa on käytössä kahdeksan luonnonravintolammikkoa neljällä eri toimijalla. Kahdella toimijalla on Eviran myöntämä terveyslupa ja kaksi muuta eivät tarvitse lupaa toiminnan luonteen vuoksi. Vuoden 2015 aikana tavoitteena on tarkastaa yhden toimijan toiminta. Vesiviljelylaitosten tarkastukset ja näytteenotto tehdään pääosin riskiperusteisesti aluehallintovirastolta saatujen ohjeiden perusteella. Tarkastuksessa käytetään Eviran valmista tarkastuslomaketta, joka toimitetaan toimijan lisäksi tiedoksi aluehallintovirastoon. Tarkastukset suorittaa Salossa valvontaeläinlääkäri, joka on käynyt Eviran järjestämän Kala- ja rapukoulutus valvoville eläinlääkäreille koulutuksen. 8.6 Muu eläintautivalvonta Eviran seurantanäytteiden ottopyynnöt tulevat aluehallintoviraston kautta suoraan valvontaeläinlääkärille tai välillisesti johtavan hygieenikon kautta. Valvontaeläinlääkärin vastuulla on näytteiden ottaminen, eteenpäin lähetys, lähetteiden ja tulosten taltiointi sekä tiedottaminen aluehallintovirastolle. Näytteenotot pyritään ottamaan muiden käyntien (esim. terveysvalvonnan) yhteydessä. Vuosittain seurantanäytteitä otetaan noin kolmelta-viideltä tilalta.

Eläinten keinolliseen lisääntymiseen liittyvää toimintaa ei ole Salon alueella. Kyyhkyslakkoja ei tiedetä olevan Salon alueella. Vuoden 2015 aikana on tavoitteena selvittää rekisteröityjen harrastelintujen pitopaikat kunnan maaseutuyksiköltä. 9 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnasta vastaavat ELY -keskuksen tarkastajat. Tarkastajat tekevät valvontaa nauta-, sika- sekä lammas- ja vuohitiloille sekä otantaan että epäilyyn perustuen. Salossa praktikkoeläinlääkärit valvovat tuotantoeläinten merkitsemistä tilakäyntien yhteydessä, hygieenikko maitohygieniaja valvontaeläinlääkäri omien valvontakäyntien yhteydessä. Mikäli eläinten merkitsemissä havaitaan selviä puutteita, asiasta huomautetaan ja tarvittaessa välitetään tieto puutteista aluehallintovirastolle. Valvontaeläinlääkäri pyrkii myös tekemään suoraan yhteistyötä ELY -keskuksen tarkastajien kanssa (esim. yhteiskäyntien muodossa). 10 Eläinten lääkitsemisen valvonta Praktikkoeläinlääkärit pitävät kirjaa tuotantotiloille luovuttamistaan lääkkeistä. Tilalliset ovat puolestaan velvollisia kirjaamaan ylös eläinkohtaisesti käytettyjen lääkkeiden nimet, määrät ja antoajankohdat sekä huolehtimaan lääkevaroaikojen toteutumisesta. Eläinlääkärit valvovat tilakäyntien yhteydessä, että tuotantoeläinten lääkekirjanpidon velvollisuus toteutuu. Myös alkutuotannon valvonnan yhteydessä tarkistetaan tilojen lääkekirjanpitoa ja varoaikojen noudattamista. Uusi laki eläinten lääkitsemisestä astuu voimaan 1.12.2014. 11 Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti 11.1 Sisämarkkinakauppa Valvontaeläinlääkäri seuraa Salon alueelle saapuvia elävien eläinten sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden eriä TRACES -järjestelmän avulla ja tekee saapuneisiin eriin tarkastuksia joko itsenäisesti tai aluehallintoviraston pyynnöstä. Suomeen saapuvien erien mukana tulee seurata lähtömaassa virkaeläinlääkärin myöntämä TRACES - järjestelmässä laadittu terveystodistus ja muut tarvittavat asiakirjat. Jos erän tarkastuksessa havaitaan eläintaudin oireita tai puutteita asiakirjoissa, raportoidaan niistä aluehallintovirastoa, joka vastaa hallintopäätösten teosta. Lisäksi jokaisesta tarkastuksesta laaditaan raportti TRACES -järjestelmän valvontaosioon. Salossa tehdään vuosittain yksittäisiä tarkastuksia. Sisämarkkinaviennissä valvontaeläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä ja laatii tarkastuksen perusteella kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen TRACES -järjestelmässä sekä tarvittaessa tarkastaa, onko toimija rekisteröitynyt sisämarkkinaviejäksi Eviraan. Myös rekisteröityjen hevosten terveystodistukset laaditaan TRACES -järjestelmässä. Vientitodistuksia laaditaan Salossa vuosittain noin kymmenkunta.

11.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä selvittää vientiehdot, joiden pohjalta joko Evira tai valvontaeläinlääkäri (lemmikkieläimet) laatii eläinlääkintötodistuksen. Valvontaeläinlääkäri tekee tarkastuksen viejän pyynnöstä. 11.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus EU:n ulkopuolelta tuotavat elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta. Salossa ei ole rajatarkastusasemia. Jos aluehallintovirasto ilmoittaa, että Saloon saapuu EU:n ulkopuolelta eläin- tai tuote-eriä, jossa on syytä epäillä eläintautiriskiä, tai että erä on tuotu maahan laittomasti, asia selvitetään välittömästi tekemällä tarkastus määräpaikkaan, ottamalla tarvittavia näytteitä sekä ohjeistetaan erän eristämisestä. 12 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonta pohjautuu eläinsuojelulakiin ja sen nojalla annettuihin säädöksiin. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että lainsäädännössä eläintenpidolle asetetut minimivaatimukset toteutuvat. Salossa paikallistason toimivaltaisia eläinsuojeluviranomaisia ovat valvontaeläinlääkäri, kaupungineläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Päivystysaikaa lukuun ottamatta valvonnan päävastuu on valvontaeläinlääkärille. Virka-aikana valvontaeläinlääkäri voi suorittaa eläinsuojelutarkastuksen yksin tai yhdessä toisen eläinsuojeluviranomaisen kanssa. Vaikeiden eläinsuojelutapauksien hoitoon voidaan pyytää apua myös aluehallintovirastosta. Poliisi ja syyttäjä voivat puolestaan pyytää valvontaeläinlääkäriltä virka-apua eläinsuojelutapausten tutkinnassa ja oikeudenkäynneissä. Lisäksi kiireellisissä eläinsuojelutapauksissa yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten (kuten sosiaali- ja terveyspuolen) kanssa. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus laatia erillinen ohjeistus kiireellisiä eläinsuojelutapauksia varten. Eläinsuojelutarkastuksen tekijällä on oikeus päästä tiloihin, joissa eläimiä pidetään. Tarkastuksen tekijällä on oikeus tarvittaessa ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuksella tarkastetaan paitsi itse eläimet ja eläinten pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka ja juoma sekä välineet ja varusteet. Jokaisesta tarkastuksesta laaditaan kirjallinen pöytäkirja, johon kirjataan keskeisimmät havainnot tarkastukselta. Pöytäkirja toimitetaan valvontakohteelle postitse viimeistään kahden viikon kuluessa tarkastuksesta. Jos tarkastuksella havaitaan eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Lievissä tapauksissa eläinten omistajalle annetaan ohjeita ja neuvoja, joilla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia. Vakavammissa tapauksissa ryhdytään tarvittaessa hallinnollisiin pakkokeinoihin asioiden kuntoon saattamiseksi: eläimen omistaja voidaan määrätä korjaamaan havaittu epäkohta tai kieltää jatkamasta säädösten vastaista menettelyä. Ennen hallinnollisia pakkokeinoja eläimen omistajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tarkastuksella tai kirjallisesti määräaikaan mennessä. Kuulemisessa esille tulleet asiat huomioidaan

asian käsittelyssä. Hallintopäätökset toimitetaan valvontakohteille todisteellisesti (henkilökohtaisesti, saantitodistuksella tai haastemiehen avulla). Hallintopäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Uusintatarkastuksilla varmistetaan, että annettuja määräyksiä tai kieltoja on noudatettu. Uusintatarkastukset pyritään tekemään mahdollisimman pian määräajan umpeutumisen jälkeen. Kaikista eläinsuojelutarkastuksiin liittyvistä virallisista asiakirjoista tallennetaan sähköinen kopio valvontaeläinlääkärin arkistoon ja samalla kopiot lähetetään myös aluehallintovirastoon tiedoksi. Tarvittaessa kopiot lähetään erillisen tutkintapyynnön kera poliisille rikostutkintaa varten. Salossa tehdään vuosittain noin 120-190 eläinsuojelutarkastusta. Tarkastukset jakautuvat taulukon 3 mukaisesti. Tarkastusten määrän lisäksi tulee huomioida, että osa (vuosittain noin viisi) valvontakohteista työllistää selvästi normaalia enemmän (esimerkiksi valitusten tai käräjäoikeuskäsittelyjen vuoksi). Taulukko 3. Eläinsuojelutarkastusten jakautuminen vuosittain Eläinsuojelutarkastukset Tarkastusten lkm/vuosi Epäilyyn perustuvat tarkastukset (ml. uusintatarkastukset) 100 150 Ilmoituksen- ja luvanvaraisen toiminnan tarkastukset 10 20 Määräyksiin perustuvat tarkastukset ja selvitykset 10 20 Yhteensä eläinsuojelutarkastuksia 120 190 12.1 Epäilyyn perustuva tarkastus Epäilyyn perustuva tarkastus suoritetaan, kun on aihetta epäillä, että eläinten hoito tai pito-olosuhteet eivät täytä lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Suurin osa epäilyyn perustuvista tarkastuksista tehdään saadun ilmoituksen perusteella. Eläinsuojeluilmoituksesta tulee käydä ilmi konkreettinen ja yksilöitävissä oleva syy epäillä lainsäädännön vastaista menettelyä, jotta tarkastus voidaan suorittaa. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä, mutta kaikki saadut ilmoitukset arkistoidaan joko paperiversiona (esim. kirjeet, puhelinsoitot kirjataan) tai sähköisesti (esim. sähköpostit). Saatujen eläinsuojeluilmoitusten aiheellisuus selvitetään aina, mutta kaikki ilmoitukset eivät välttämättä johda eläinsuojelutarkastuksen tekemiseen. Jos ilmoituksen kohde sijaitsee Salon ulkopuolelle, ohjataan ilmoitus välittömästi ko. paikkakunnan eläinsuojeluviranomaisten käsiteltäväksi. Epäilyyn perustuvat tarkastukset ovat pääsääntöisesti luonteeltaan kiireellisiä ja ne pyritään tekemään tuntien-muutamien päivien sisällä asiasta riippuen. Tarkastukset pyritään tekemään ennalta ilmoittamatta. 12.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Ilmoituksenvaraista toimintaa on ammattimainen seura- ja harrastuseläinten pito, luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen tuotantotarhaus sekä riistanhoidollinen

tarhaus. Ammattimaiseksi seura- ja harrastuseläinten pitoa ovat mm. koira- ja kissahoitolat, eläinkaupat, suuret kennelit ja ratsastuskoulut. Luvanvaraista toimintaa on sen sijaan esim. sirkukset, eläintarhat, eläinnäyttelyt ja eläinkilpailut. Ilmoituksenja luvanvaraisuuden piiriin kuuluvia kohteita pyritään tarkastamaan säännöllisin väliajoin riskinarviointiin perustuen. Salossa valvontakohteista on tehty kohdekohtainen riskinarviointi, jonka perusteella tarkastuksia suoritetaan (taulukko 4). Riskinarvioinnin riskitekijöinä pidetään eläinten suurta määrää, kohteen syrjäistä sijaintia, aikaisemmilla tarkastuksilla todettuja epäkohtia, kohteen sulkeutuneisuutta (ei ulkopuolisia työntekijöitä tai kävijöitä) sekä kohteen epämääräistä yleisilmettä. Taulukko 4. Valvottavien ilmoituksen- ja luvanvaraisten kohteiden määrä Kohde Kohteita yhteensä Tarkastukset vuonna 2015 Tallit 27 9 Eläinkaupat 2 1 Eläinhoitolat 7 2 Kennelit 3 1 Riistanhoitotarha 1 0 12.3 Määräyksiin perustuvat selvitykset ja tutkimukset Evira ja aluehallintovirasto voivat eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka lopetusasetuksen noudattamisen valvomiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttymiseksi tai EY:n oikeusjärjestyksen niin edellyttäessä määrätä virkaeläinlääkärit tekemään selvityksiä tai tutkimuksia sellaisissa eläintenpitoyksiköissä, joissa eläimiä pidetään elinkeinonharjoittamisen tarkoituksessa. Määräyksiin perustuvia selvityksiä ja tutkimuksia tehdään tarvittaessa aluehallintovirastosta saatujen ohjeiden perusteella. Salossa osallistutaan mahdollisuuksien mukaan eläinten hyvinvointiin liittyvien hankkeiden selvitystyöhön. 13 Eläimistä saatavat sivutuotteet Sivutuotevalvonnan tavoitteena on varmistaa, että eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista ei aiheudu vaaraa kansanterveydelle ja eläinten terveydelle. Valvonta pohjautuu EU:n sivutuoteasetukseen, joka jakautuu kahteen osaan: varsinaiseen sivutuoteasetukseen (EY) N:o 1069/2009 ja sitä täydentävään täytäntöönpanoasetukseen (EU) 142/2011. Kansallinen sivutuotelaki astuu voimaan vuonna 2015. Sivutuoteasetus edellyttää, että sivutuotealan laitoksilla ja toimijoilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä tai rekisteröinti. Salossa valvontaeläinlääkärin toimivaltaan kuuluu hyväksyä: - johdettujen tuotteiden varastointilaitokset silloin, kun tuote on tarkoitettu hävittäväksi polttamalla tai toimittamalla kaatopaikalle ja - poltto- ja rinnakkaispolttolaitokset sekä rekisteröidä:

- osa teknisistä laitoksista, - johdettujen tuotteiden varastointilaitokset silloin kun tuote on tarkoitettu tekniseen käyttöön ja - toimijat, jotka käyttävät sivutuotteita luonnonvaraisena elävien eläinten ruokintaan. Hyväksyntä- ja rekisteröintipäätökset toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastoon ja Eviraan. Evira ylläpitää nettisivuillaan hyväksyttyjen ja rekisteröityjen sivutuotealanlaitosten listaa, josta näkee myös Salon alueella sijaitsevat laitokset. Sivutuoteasetuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on myös säännöllisin väliajoin ja riskinarviointiin perustuen valvottava sivutuotealan laitoksia ja toimijoita. Valvontaeläinlääkärin toimivaltaan kuuluu valvoa hyväksymiään ja rekisteröimiään laitoksia sekä Eviran hyväksymiä luokan 3 käsittelylaitoksia, lemmikkieläinten ruokia valmistavia laitoksia ja keräyskeskuksia, jotka eivät sijaitse teurastamoiden yhteydessä, tilarehustamoita ja rehusekoittamoita. Lisäksi valvontaeläinlääkäri voi osallistua aluehallintoviraston ja Eviran suorittamille tarkastuksille. Sivutuoteasetuksen mukaisille, suunnitelmallisen valvonnan kohteille on tehty Salossa riskinarviointi, joiden perusteella valvontakohteiden tarkastustiheys on määritetty (taulukko 5). Riskinarviointia päivitetään aina tarvittaessa tarkastusten yhteydessä. Riskinarvioinnissa merkittävinä tekijöinä huomioidaan mm. tuotantomäärät, laitosten olosuhteet ja rakenteet sekä toimijan asiantuntemus (esim. kirjanpidon ajantasaisuus, omavalvonta ja aiemmat puutteet toiminnassa). Taulukko 5. Valvottavien sivukohteiden määrä Kohde Kohteita yhteensä Tarkastukset vuonna 2015 Tilakohtainen polttolaitos 8 2 Tilarehustamo 2 1 Haaskapaikka 3 1 Luokan 3 käsittelylaitos 1 1 Varastointilaitos 1 1 Pieneläinten hautausmaa 2 0 Muu valvonta (esim. epäilyt) 5 Tarkastuksen aikana käydään läpi laitoksen toiminta, rakenteet ja kirjanpito. Joka tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus joko vapaamuotoisesti tai käyttäen Eviran valmiita mallipohjia. Jos tarkastuksissa havaitaan epäkohtia, puututaan niihin välittömästi suullisesti ja ne kirjataan ylös tarkastuspöytäkirjaan. Epäkohtien havaitsemisesta johtuvat valvontatoimenpiteet ja asetettava korjaamisaikataulu riippuvat epäkohdan vakavuudesta. Epäkohtien korjaaminen varmistetaan uusintakäynnillä tai muulla toimijan kanssa sovitulla tavalla. Kopio tarkastuskertomuksesta toimitetaan aluehallintovirastoon ja valvonnan ohjauksesta vastaavaan yksikköön Evirassa kahden viikon kuluessa tarkastuksesta.

13.1 Sivutuotteita käyttävät toimijat Sikojen, siipikarjan ja hevosten raatoja voidaan käyttää tietyin edellytyksin luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa eli haaskanpidossa. Haaskanpito ei saa aiheuttaa terveyshaittaa, eläintautien leviämisen vaaraa eikä ympäristön pilaantumista. Ennen haaskanpidon aloittamista toiminnasta tehdään ilmoitus valvontaeläinlääkärille, joka rekisteröi tiedot haaskaruokintapaikkarekisteriin. Haaskapaikalle annetaan virallinen tunnus. Lisäksi jokaisesta sivutuotteiden vientikerrasta haaskapaikalle tulee tehdä erillinen ilmoitus. Sivutuotteita eläintarhaeläinten, sirkuseläinten sekä muiden matelijoiden ja petolintujen kuin eläintarhaeläinten ruokinnassa käyttävien toimijoiden on myös tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnan aloittamisesta valvontaeläinlääkärille, joka rekisteröi käyttäjät ja toimittaa tiedon Eviraan. 13.2 Sivutuotteiden hautaaminen Sivutuotteiden hautaamisen osalta Salo kuuluu märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan osalta keräilyalueeseen. Keräilyalueella raadot sekä kotiteurastuksen sivutuotteet toimitetaan käsiteltäväksi luokan 1 tai luokan 2 käsittelylaitokseen tai poltettavaksi hyväksyttyyn poltto- tai rinnakkaispolttolaitokseen. Ainoastaan kuolleina syntyneet eläimet ja alle 20 linnun pitopaikkojen raadot saa hävittää hautaamalla. Näiden eläinten hävitystapoja seurataan eläinrekistereistä ja valvontakäyntien yhteydessä. Lisäksi aluehallintovirasto toimittaa puolivuosittain tilaston Salon alueella haudatuista naudoista. Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti tiloihin, joilla aikaisempien tarkastusten tai eläinluettelosta saatavien tietojen perusteella on viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Tapauskohtaisesti arvioidaan millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään asioiden kuntoon saattamiseksi. Lemmikkieläinten, hevosten ja turkiseläinten osalta Salo kuuluu syrjäiseen alueeseen eli näiden eläinten hautaaminen on sallittua. Pieneläinten hautausta varten Salossa on kaksi pieneläinhautausmaata. Tarvittaessa myös kaatopaikka (Rouskis) ottaa vastaan näiden eläinten raatoja haudattavaksi. Hautauksen lisäksi raadot voi toimittaa hävitettäväksi luokan 2 käsittelylaitokseen tai poltettavaksi hyväksyttyyn poltto- tai rinnakkaispolttolaitokseen. 14 Täydentävien ehtojen valvonta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen osa ovat viljelijöitä velvoittavat ns. täydentävät ehdot. Täydentävien ehtojen valvontaa hoidetaan aluehallintovirastossa joko otantaan perustuen tai ns. laajennuksina. Mikäli Salon viranomaisten tekemissä tarkastuksissa havaitaan ns. täydentävien ehtojen indikaattorien laiminlyöntejä, toimitetaan tarkastuskertomus viipymättä aluehallintovirastoon, jossa arvioidaan tarve laajentaa valvonta täydentävien ehtojen valvonnaksi. Tuottajalle kerrotaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisesta valvonnan laajenemisesta täydentävien ehtojen valvonnaksi.

15 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen 15.1 Peruseläinlääkäripalvelut Peruseläinlääkintäpalveluilla tarkoitetaan eläinlääkäripalvelua, joka annetaan eläinlääketieteellisen yleistutkimukseen tai kliiniseen tutkimukseen perustuen tavanomaisissa vastaanottotiloissa tai eläinsuojissa. Salon kaupungin palveluksessa on kolme praktikkoeläinlääkäriä ja peruseläinlääkäripalveluita tarjotaan kaikille kotieläimille. Vastaanotot sijaitsevat Halikossa ja Perniössä ja kummallakin vastaanotolla on hyvät valmiudet peruseläinlääkäripalveluiden tarjoamiseen. Eläinlääkäreille palkataan sijainen pidempien poissaolojen ajaksi. 15.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Nautaeläinten terveydenhuoltosopimuksia on Eviran toimittaman tilaston mukaan tehty 60 tilalle, näistä 13 on tehty Salon kaupungineläinlääkäreiden kanssa. Nautatiloja alueella on kaikkiaan 90. Kaikki Salon 31 sikatilaa ovat tehneet terveydenhuoltosopimuksen ja niistä 6 sopimusta on tehty kaupungineläinlääkärin kanssa. Eläinlääkärit pystyisivät tarjoamaan terveydenhuoltopalveluita nykyistä enemmänkin. Kaikki kaupungineläinlääkärit ovat ilmoittautuneet mukaan Neuvo2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmään ja sitä kautta voivat mahdollisesti tarjota asiantuntija-apua eläinten terveys- ja hyvinvointikysymyksissä. Terveydenhuoltopalvelut ovat kunnaneläinlääkärin perustehtävää ja terveydenhuoltoa ollaan kehittämässä nautojen ja sikojen lisäksi myös muille kotieläimille kuten siipikarjalle, lampaille ja hevosille. Terveydenhuolto-osa-alueen kehittäminen huomioidaan myös eläinlääkäreiden koulutussuunnitelmassa. 15.3 Yksityinen palvelutarjonta Kunnan on palvelun mitoitusta suunniteltaessa otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Salon kaupungin alueella on tarjolla hyvin yksityisiä eläinlääkäripalveluita. Salossa on kolme yksityistä pieneläinklinikkaa, yksi hevosklinikka sekä kolme yksityistä peruseläinlääkäripalveluita tarjoavaa ammatinharjoittajaa. Lisäksi lähikunnissa on useita muitakin erikoiseläinlääkärin palveluita tarjoavia klinikoita sekä pieneläimille että hevosille. Yksityiset palveluntuottajat eivät kuitenkaan tarjoa kiireellistä eläinlääkärinapua päivystysaikaan. 15.4 Kiireellinen eläinlääkärinapu Suureläinpäivystys virka-ajan ulkopuolella on järjestetty yhteistyössä Liedon ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kanssa. Suureläinpäivystys koostuu kahdesta toiminta-alueesta, joissa kummassakin toimii yksi päivystäjä. Salo kuuluu eteläiseen päivystysalueeseen ja huolehtii 4/7 osaa alueen päivystyksistä. Tarvittaessa eteläisen ja pohjoisen alueen päivystävät eläinlääkärit tekevät yhteistyötä, jotta palvelu voidaan tarjota asiakkaille riittävän nopeasti. Koko alueella on päivystysaikaan käytössä käyntimaksu- ja matkasubventio. Päivystyslistat tehdään puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Varsinais-Suomen pieneläinpäivystyspalvelujen tarjoaja muuttuu vuoden 2015 alusta alkaen. Päivystyspalvelut ostetaan 1.1.2015 31.12.2017 Suomen Pieneläinklinikat Oy:ltä. Sopimuksessa on mahdollisuus 2 optiovuoteen. Päivystysvastaanotto sijaitsee Turussa uusissa tiloissa osoitteessa Satakunnantie 162. Alueella on keskitetty maksullinen päivystyspuhelinpalvelu erikseen pien- ja suureläimiä koskeviin puheluihin. Pieneläimiin liittyvistä puheluista vastaa Suomen Pieneläinklinikat Oy. Virka-aikana kiireellisen eläinlääkäriavun järjestäminen kaikille kotieläimille hoidetaan itse muun potilastyön rinnalla. Tiedot päivystysaikaisesta toiminnasta ja puhelinnumeroista löytyvät Salon kaupungin nettisivuilta ja kaikille Salon kotitalouksille 9 kertaa vuodessa jaettavasta kaupunkitiedotteesta. 15.5 Saatavuus- ja laatutavoitteet Eläinlääkäreille on hankittu yhteiskäyttöön soveltuva Kuusivet -praktiikkaohjelma. Ohjelma on ollut käytössä vuoden verran. Yhteiskäytön ansiosta eläinlääkärit voivat tehdä ajanvarauksia myös toistensa kalentereihin ja siten sopia keskenään puheluiden vastausvuoroista. Asiakaspalvelu paranee, kun työtä voidaan jakaa aiempaa paremmin ajanvarausperusteisen palvelun ja kiireavun kesken. Asiakkailla on eikiireellisissä tapauksissa vapaus valita eläinlääkäri, jonka palveluita hän käyttää. Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman mukaan hyvänä palvelutasona väestötiheillä alueilla voidaan pitää peruseläinlääkäripalveluiden järjestämistä niin, että pääosa asiakkaista saa palvelun alle viidenkymmenen kilometrin etäisyydeltä. Salon kaupungin alueella eläinlääkäripalveluita on saatavilla tavoitteen mukaisesti. Myös ei-kiireellinen sairaskäynti- tai vastaanottoaika järjestyy valtakunnallisen ohjelman tavoitteen mukaisesti viikon sisällä tilauksesta. Päivystyksen eriyttämisellä on parannettu päivystysaikaista eläinlääkäripalvelua. Vaikka suureläinpäivystysmatkojen pituudet ovat suuremman päivystysalueen myötä pidentyneet, on eriytetyllä päivystyksellä ollut positiivinen vaikutus myös eläinlääkäreiden jaksamiseen. Vastaavasti pieneläinpuolella palvelu on parantunut, koska yksityisen pieneläinklinikan varustelutaso on kunnan tarjoamia palveluita parempi. Eläinlääkintähuoltoa koskevat palautteet ohjataan esimiehelle. Jos asiakas antaa palautetta palvelusta tai hoidosta ja haluaa, että asiaa jatkokäsitellään, niin esimies pyytää palautteen antajaa ja palautetta saanutta eläinlääkäriä kirjaamaan oman näkemyksensä tapahtumasta. Mikäli näkemykset poikkeavat toisistaan eikä asiaa saada sovittua, niin asiakkaalle kerrotaan jatkotoimenpidemahdollisuudet tapauksen mukaan. Näitä ovat kantelu aluehallintovirastoon, valitus kuluttajariitalautakuntaan tai jos kyseessä on hoitovirhe, niin korvausvaatimus työnantajalle. Mikäli kyseessä on hoitovirhe, päätetään tapauskohtaisesti, milloin pyydetään lausunto eläinlääkärivahinkojen arviolautakunnalta. Eläinlääkintähuollolla on vastuuvakuutus.

Toimintaa ja palveluita kehitetään saatujen palautteiden ja valitusten pohjalta. Palautteet käsitellään eläinlääkäripalaverissa yhteisesti. Kirjalliset palautteet arkistoidaan. Alustavasti on suunniteltu myös asiakaskyselyn järjestämistä. Valvontaeläinlääkärin viran myötä eläimiin ja eläintuotantoon liittyvän valvontatyön resurssit ovat lisääntyneet merkittävästi. Samalla valvontatehtävät ovat eriytyneet henkilöstä, joka voi olla valvontakohteeseen kiinteässä asiakassuhteessa. 15.6 Toimitilat Hygieenikon ja valvontaeläinlääkärin toimipisteet sijaitsevat Halikon virastotalolla. Ympäristöterveydenhuolto on samoissa tiloissa rakennus- ja ympäristövalvonnan kanssa, mikä helpottaa viranomaisyhteistyötä. Halikon vastaanotto sijaitsee vuokratiloissa Halikon keskustassa kerrostalon alimmassa kerroksessa. Tilat on remontoitu 2013 kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotoksi. Molemmilla eläinlääkäreillä on omat vastaanottohuoneet. Odotus-, leikkaus-, varasto/välinehuolto- sekä sosiaali- ja taukotilat ovat yhteiset. Eläinlääkintähuollolle on talon kellarikerroksesta vuokrattu huone päivystäjän ja viransijaisen käyttöön. Eläinlääkäreiden käytössä on lisäksi yksi lämmin autotalli, jota ei kuitenkaan hankalan sijainnin ja pienen koon vuoksi voida käyttää eläinlääkäreiden autotallina. Talli toimiikin lähinnä varastotilana. Perniön eläinlääkärin vastaanottotila sijaitsee kaupungin omistamassa huoneistossa kerrostalon alimmassa kerroksessa osoitteessa Haarlantie 2. Vastaanotto on melko pieni eikä siinä ole esim. erillistä leikkaustilaa eikä sijaisen asuintiloja. Vastaanotto- ja odotushuoneen lisäksi tiloissa on lämmin autotalli, toimistohuone ja varastotilaa. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus tehdä tiloissa remonttia ja parantaa työskentelyolosuhteita. Vastaanotoilla on lukitut tilat huumausaineiden säilytystä varten. Vastaanottotilojen päivittäinen siivous on järjestetty työnantajan toimesta. Tilojen puhtaanapidon helpottamiseksi on laadittu ohjeistusta myös eläinlääkäreiden käyttöön. 15.7 Välineresurssit Vastaanotoilla on tällä hetkellä hyvät välineet eläinlääkäripalveluiden tarjoamiseen. Välineistöön kuuluu mm. iso- ja pieneläinkäyttöön sopivia ultraäänilaitteita, elektrotomi, hammaskiven poistolaite, hevosen kaatoliinat, karvanleikkurit sekä erilaisia iso- ja pieneläininstrumentteja. Rakennus- ja ympäristölautakunta on 13.11.2013 päättänyt, että 1.1.2014 alkaen eläinlääkärit vastaavat jatkossa itse ammatinharjoittamiseen tarkoitettujen välineiden ja laitteiden hankinnoista ja kustannuksista. Kaupunki kustantaa eläinlääkäreille atk-laitteet ja niihin potilasohjelmat, puhelimen, tutkimus- ja leikkauspöydät, mikroskoopin, sentrifugin, autoklaavin, ultraäänipesurin ja pesukoneen. Kaupungin kustannuksella hankitaan myös työturvallisuuden kannalta keskeiset tarvikkeet ja välineet, kuten